Täällä seurataan maaseudun tuhoutumista

[Hetkinen. Nyt en ymmärrä.]

Viinajuttua Tuuloksesta pukkaa:

Spoiler:

"Ilmastokossun" ohraa kasvaa vain sukutilalla Tuuloksessa – Uudistavassa viljelyssä pellot muuttuvat päästölähteistä hiilinielunieluiksi

Jari Eerola kelpasi ainoana viljelijänä Suomessa Koskenkorvan Climate Action -vodkan raaka-aineen tuottajaksi.

Syysohra vihertää kauniisti Suolijärven rannalla. Jari Eerola isännöi siellä maatilaa, joka on kuulunut samalle suvulle vuodesta 1669.

– Maatilalla on pitkä historia, jota vasten minäkin omaa elämääni peilaan. Sukupolvien vaiheisiin on mahtunut monenlaisia kriisejä nälkävuosista isoonvihaan ja moniin sotiin, mutta kaikista ovat esi-isät selvinneet. Nyt meillä on käsillä ilmastokriisi, ja mitä enemmän tiedän, sitä enemmän kannan siitä huolta, isäntä pohtii.

Hiilijalanjälki nolla

Setälä-Eerolan tilalla harjoitetaan regeneratiivista eli uudistavaa viljelyä, jonka tavoitteena on muuttaa pellot päästölähteistä hiilinieluiksi.

Eerola lähti vuonna 2018 mukaan Elävä Itämeri -säätiön Carbon Action -hankkeeseen, jossa tutkitaan hiilen sitoutumista maaperään. Projektin kautta hänestä tuli Koskenkorvan Climate Action -vodkassa käytetyn ohran ainoa viljelijä Suomessa.

– Sopimusta lähti tavoittelemaan 10 maatilaa, mutta kaikki muut rapisivat sitten matkalla. Tuottajan vaatimus oli, että uudistavan viljelyn kaikkien osa-alueiden tulee toteutua niin, että tuote on ympäristö- ja ilmastoystävällinen. Tällä hetkellä viljelemäni ohran hiilijalanjälki on nolla, ellei miinusmerkkinen, Eerola kertoo.

Viljelijä toimitti Koskenkorvalle 50 tonnia ohraa 15 hehtaarin peltoalalta.

– Normaalisti tuollainen pelto vapauttaisi ilmakehään 1000-2000 kiloa hiilidioksidia kasvukaudessa. Meidän tavoitteemme on, että pystyisimme sitomaan maaperään 500 kiloa hiilidioksidia.

Hyvinvointi tärkeintä

Viljelijän into uudistuksiin kumpusi tyytymättömyydestä vallitseviin käytäntöihin. Hän halusi pitää työtaakan inhimillisen kokoisena.

– Aloin miettiä, ettei ole mitään järkeä vain kilpailla yhä isompien peltojen saamisesta. Peltoja ei ole pakko ylikuormittaa lannalla eikä kotieläintuotannon tarvitse olla niin intensiivistä. Tärkeintä on pitää huolta siitä, että pellot, eläimet ja ihmiset voivat hyvin, Eerola tuumaa.

Tilalla on panostettu muun muassa eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Navetassa ikkunat on vaihdettu tuloilman määrää lisääviin kennolevyihin ja siirrytty painovoimaiseen ilmastointiin.

– Investoinnit ovat kannattavia, sillä ne maksavat itsensä nopeasti takaisin. Eläinten sairastelu sekä kuolleisuus vähenee ja tuottavuus paranee.

Tila on ollut ensimmäinen kesätyöpaikka monelle tuuloslaiselle nuorelle.

– Omat 15-vuotiaat kaksospoikanikin ovat nyt parasta aikaa hommissa.

Pellot pidetään vihreinä

Tilalla noudatetaan Itämerisäätiön uudistavan maanviljelyn määritelmää: pelloilla on ympärivuotinen kasvipeite, niitä viljellään viljelykierron mukaisesti, peltoalaa muokataan mahdollisimman vähän ja käytetään eloperäistä lannoitetta.

– Pellot pidetään mahdollisimman pitkään vihreinä. Kasvipeite toimii syksyn sateilla suodattimena niin, ettei kiintoainesta päädy vesistöön.

Tavanomaisesti peltoja kuormitetaan suurilla määrillä lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita.

– Kyllä mekin niitä käytämme, mutta huomattavan vähän. Naudat hyödyntävät nurmea ja saamme niiltä orgaanista lannoitetta. Maanparannusaineena käytämme paperitehtaan kuitua, Eerola kertoo.

Pitkän tähtäimen hommaa

Isäntä tähdentää, että Setälä-Eerola ei ole luomutila.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö toimintamme olisi hyväksi luonnolle ja sen monimuotoisuudelle.

Uudistukset ovat tietenkin maksaneet, mutta Eerola kannustaa investointeihin.

– Perinteisessä maataloudessa panostetaan aina kuluvaan vuoteen, mutta maaperän hoitaminen on pitkän tähtäimen hommaa, hän sanoo.

Peltoon voi joutua kerralla satsaamaan isommat eurot, mutta ajan saatossa kustannukset vähenevät.

– Elän tavallaan samassa maailmassa kuin isoisä 1930-luvulla, jolloin keinolannoitteita oli hyvin vähän saatavilla.

On se tään joku pelkän kitinän sijaan vähän miettiny ja tehny asioita.

[Hetkinen. Nyt en ymmärrä.]

Toi fiksaatio avohakkuisiin jaksaa kyllä hämmentää. Siis eihän niissä oo edes taloudellista järkeä metsän omistajan kannalta (tai riippuu korkokannasta ja miljoonasta muusta asiasta, mutta ei ainakaan itsestäänselvästi). Ainoa eturyhmä joka todellakin on riippuvainen avohakkuista on noi hakkuu-urakoitsijat joilla on pääomaa kiinni isoissa koneissa millä ei voi tehdä muuta kuin avohakkuita.

Ja toi vitun fiksaatio kuitupuuhun. Ja siihen että hitaasti kasvaneesta laatutukista maksetaan tasan saman verran kuin höttöisestä räkäpuusta. Kannattaa vaan kasvattaa lannoitettua törkyä ja matala jalostus aste kehitys maa puu pelto prööt vittu.

MTK ja nää pitäs räjäyttää

Luulis tuo laadun mukaan puun hinnottelu olevan ihan metsänomistajienkin etu, mutta ilmeisesti sitten ei.

[Seppo Lehdon vasen kives]

Kuitumänty 21,58 €/m³
Mäntytukki 66,91 €/m³

Lähde: https://www.metsalehti.fi/puunhinta/puunhinta/

Että en nyt oikein näe että kuitupuusta saa saman verran kuin tukista. Enemmän nuo metsäfirmat pelaa tukin laatuvaatimuksilla yms. Jos tukin laatu ei kelpaa, niin puu kuitukasaan.

[Kauko Keuhkon näköinen mies]

Kuitumänty 21,58 €/m³
Mäntytukki 66,91 €/m³

Lähde: https://www.metsalehti.fi/puunhinta/puunhinta/

Että en nyt oikein näe että kuitupuusta saa saman verran kuin tukista. Enemmän nuo metsäfirmat pelaa tukin laatuvaatimuksilla yms. Jos tukin laatu ei kelpaa, niin puu kuitukasaan.

No enhän mä tosta puhunutkaan, vaan siitä että tiheäsyisestä huippulaatuisesta oksattomasta tukista maksetaan sama hinta kuin sentin lustolla kasvaneesta hötöstä.

Kuitupuullahan firmat tekee karseet voitot, moninkertaisesti voisivat maksaa siitä puunmyyjille mut kartelliahan se koko ala on. Kuitubisnes pitäs ajaa alas muutenkin, rakennus/huonekalupuussa hiili sentään jotenkin varastoituu.

[Seppo Lehdon vasen kives]

Kuitumänty 21,58 €/m³
Mäntytukki 66,91 €/m³

Lähde: https://www.metsalehti.fi/puunhinta/puunhinta/

Että en nyt oikein näe että kuitupuusta saa saman verran kuin tukista. Enemmän nuo metsäfirmat pelaa tukin laatuvaatimuksilla yms. Jos tukin laatu ei kelpaa, niin puu kuitukasaan.

No enhän mä tosta puhunutkaan, vaan siitä että tiheäsyisestä huippulaatuisesta oksattomasta tukista maksetaan sama hinta kuin sentin lustolla kasvaneesta hötöstä.

Kuitupuullahan firmat tekee karseet voitot, moninkertaisesti voisivat maksaa siitä puunmyyjille mut kartelliahan se koko ala on. Kuitubisnes pitäs ajaa alas muutenkin, rakennus/huonekalupuussa hiili sentään jotenkin varastoituu.

Ok, ymmärsin väärin. Jos metsänomistaja haluaa, niin kannattaa kysellä pieniltä sahoilta tms. olisiko niillä halua ostaa puuta. Silloin laatutukista saisi tod.näk. paremman hinnan. Tosin helpommalla pääsee kun vaan metsäyhtiölle köntässä myy. Valintojen maailma.

[zutonFever]

MTK hehkuttaa kuinka tuleva eläinten häkkikielto ei koske turkisalaa, koska sitä ei ole erikseen mainittu.

Samaan aikaan EU:ssa:

Twelve Member States demand to end fur farming in the EU

29 June 2021
News
The initiative of the Dutch and Austrian governments, backed by ten Member States, demands the end of fur farming in the EU on the grounds of animal welfare, public health and ethical considerations.
During yesterday’s Agriculture and Fisheries Council, the Ministers from the Netherlands and Austria tabled a discussion paper calling upon the European Commission (EC) “to undertake appropriate action leading to the end of fur farming in Europe”.

The request takes into consideration animal welfare and ethical considerations linked to fur farming but also the risks for public and animal health due to the animals susceptibility to infections with SARS-CoV-2.

The discussion paper received support from 10 Member States: Belgium, Germany, Luxemburg, Slovakia, Italy, France, Ireland, Poland, Slovenia and Bulgaria.

It’s a giant leap forward in the long battle to end fur farming since it goes to the root of the problem, underlying that “the way of keeping mink and raccoon dogs and other animals such as foxes and chinchillas on commercial fur farms has a negative effect on the welfare of these animals”. And that improving the conditions in which fur farms are currently run won’t guarantee the animals welfare. “Therefore, fur farming per definition poses serious threats to animal welfare”.

https://www.eurogroupforanimals.org/new ... d9U84O9iPQ

Eli sivistysmaat kuten Bulgaria ja Puola ajavat maailman parhaan suomalaisen eläinrääkkäyksen lopettamista.

Up Yours, Juha Marttila ja Marja Tiura.

[Kalle]

Evosta taas:

Evon kansallispuistosta loppuraportti: valtion maille ehdotetaan lähes 5 000 hehtaarin tiedekansallispuistoa

Evolle suunnitellun tiedekansallispuiston valmistelua ovat kritisoineet muun muassa metsästäjät ja maanomistajat. Valmistelutyöryhmän puheenjohtajan, professori Atte Korholan mukaan kaikkia osapuolia on kuultu tasapuolisesti.

Alueellinen työryhmä on saanut päätökseen puoli vuotta kestäneen selvitystyönsä Evon tiedekansallispuistosta. Loppuraportti luovutettiin ympäristöministeriölle Lammin biologisella asemalla keskiviikkona iltapäivällä.

Työryhmä painottaa luonnonsuojelun merkitystä tieteelle, tiedekansallispuiston riittävää resurssointia ja ehdottaa kahta vaihtoehtoa metsästystoiminnalle.

Työryhmän työ on aineistona, kun ympäristöministeriössä valmistellaan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys. Työryhmä ei ole tehnyt vertailua retkeilyalueena säilymisen ja kansallispuistoksi muuttumisen hyödyistä ja haitoista.

Työryhmä kuuli Evon alueen toimijoita selvitystyön aikana. Erilaisiin kuulemisiin ja verkkotapaamisiin osallistui satoja kansalaisia ja runsaasti eri intressitahoja. Työryhmä kokoontui 20 kertaa.

Näkemyserojakin valmistelussa ilmeni – jopa siinä määrin, että osa paikallisista maanomistajista ja metsästäjistä erosi työryhmästä. Mielipide-erojen olemassaolo ei yllättänyt työryhmän puheenjohtajaa, ympäristomuutoksen professoria Atte Korholaa, mutta kantojen jyrkkyys kyllä.

– On iso määrä paikallisia toimijoita, jotka haluaisivat edelleen, että Evoa kehitetään retkeilyalueena, joka sisältää mahdollisuuden metsästämiseen ja metsätaloustoimintaan.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) antoi kiitosta työryhmän työlle. Hän näkee eteläisessä Suomessa tarvetta uudelle, laajalle kansallispuistolle sekä luonnonsuojelun että retkeilyn vuoksi.

– Meillähän on eteläisessä Suomessa metsiä suojeltu alle kolme prosenttia ja metsäisen kansallispuiston saaminen tälle alueelle olisi äärimmäisen tärkeää luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Suomalaiset rakastavat kansallispuistoja ja varsinkin viime aikoina he ovat erityisesti halunneet lähteä retkeilemään ja tutustumaan kansallispuistojen ainutlaatuiseen luontoon. Myös tästä näkökulmasta eteläisessä Suomessa on tarvetta uudelle ja laajalle kansallispuistolle.

Vaihtoehtoja metsästykseen Evon alueella

Erityisesti metsästyksen mahdollistaminen nousi kiivaaseen keskusteluun valmistelun aikana. Missään ehdotetussa vaihtoehdossa metsästys ei lopu Evon alueella.

Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan metsästys ei olisi sallittua tiedekansallispuistossa, mutta hirven ajo sallittaisiin siten, että eläimen kaato tapahtuisi kansallispuiston ulkopuolella.

Toisessa vaihtoehdossa kansallispuiston perustamistarkoitusta ja alueella liikkuvien turvallisuutta vaarantamatta voitaisiin Evon tiedekansallispuistossa viranomaisen luvalla metsästää hirvieläimiä ja villisikaa 23.10.−15.12. Lisäksi työryhmä suosittaa, että Metsähallitus selvittäisi onko mahdollista löytää korvaavia pienriistan lupametsästysalueita tiedekansallispuiston ulkopuolelta tai muualta Etelä-Suomesta.

Kansalaiset mukaan tieteen tekoon

Alueellista työryhmää tukenut tiedetyöryhmä esitti tiedekansallispuiston tutkimustoimintaan ja tutkimuksen havainnollistamiseen kansalaisten vahvaa osallistamista. Lisäksi tiedetyöryhmä ehdotti säätiön perustamista toiminnan tueksi. Korholan mukaan puistolle pitäisi myös varata riittävän suuri budjetti ja tiedetoiminnan mahdollisuudet tulisi kirjata rauhoitussääntöihin jo lainsäädäntövaiheessa.

Tiedekansallispuiston alue sijaitsee Hämeenlinnan ja Padasjoen alueilla. Ehdotettu pinta-ala on noin 4 813 hehtaaria. Puistolle ehdotettu rajaus noudattaa nykyisen valtion retkeilyalueen rajausta, luonnonsuojelualueet huomioon ottaen, paitsi alueen kaakkoisosassa. Siellä kansallispuiston raja seuraisi Natura 2000-alueen rajaa jättäen ulkopuolelle 800 hehtaarin maa-alueen.


Evon tiedekansallispuistolle ehdotettu aluerajaus. Kuva: Helsingin yliopisto, kansallispuiston alueellinen valmistelutyöryhmä

Kansallispuisto perustetaan valtion maille. Kaikki yksityismaat jäävät sen ulkopuolelle eikä puistolle tule minkäänlaisia suoja- tai puskurivyöhykkeitä. Hämeen Ammattikorkeakoulun opetusmetsä ei kuulu kansallispuistorajaukseen. Työryhmän ehdotus varmistaa partioleiritoiminnan ja Puolustusvoimien harjoitusleiritoiminnan jatkumisen.

[Maidanin Veteraanien Veljesliitto]

[Hetkinen. Nyt en ymmärrä.]

Hyvää mieltä siitä jos tuo menee läpi ja tuosta tulee tiedekansallispuisto

[Kalle]

Siinä mielessä jännä kuva, että Evon alue on niitä harvoja alueita Etelä-Suomessa missä voi oikeasti törmätä karhuun.

[Kalle]

Satelliittikuvien ansiosta Suomessa paljastuu aiempaan verrattuna lähes kymmen­kertainen määrä laittomia metsähakkuita

Tapauksia alkoi paljastua, kun Metsäkeskus aloitti satelliittikuviin perustuvan valvonnan.

Koko juttu:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008071823.html

[zutonFever]

Kolme sanaa: Ajo Jahti

[Kalle]

No nyt on vasta yritetty tai jotain. Paljonkohan eläinrakkaasta aikuisesta saa maataloustukea?

Lehmäleirillä kohtaavat eläinrakkaat aikuiset, jotka haluavat lypsää – nyt myös miehet ovat löytäneet erilaisen kesäloman, katso video

Ilomantsin lehmäleiri on ollut aikuisten juttu jo vuosia, nyt se on myös miesten juttu. Lähes kaikki lypsyhinkuiset aikuiset tulevat leirille eteläisestä Suomesta.

– Laittelen tässä jo hakemusta maatalouslomittajaksi vetämään, nauraa helsinkiläinen Jarkko Järvitalo lypsettyään lehmän ensimmäistä kertaa elämässään.

Hyvin ensimmäinen lypsy siis sujui, mutta miksei sujuisi, koska motivaatio oppia on kova. Aikuisten lehmäleiriläiset eivät odottele tumput suorina, että joku käskisi tekemään, vaan tarttuvat heti navettaan päästyään harjoihin, rätteihin ja pienen rohkaisun jälkeen myös lehmän vetimiin ja lypsykoneeseen.

Maatilan oikeiden töiden tekeminen on Ilomantsissa järjestettävän lehmäleirin idea. Itäisimmän Suomen vaaramaisemaan kuuluva Piipposen tila on maatila, jonka päätuotantosuunta on perinnebiotooppien vaaliminen. Siksi täällä tehdään työt talikolla ja kottikärryillä ja osa kyytöistä lypsetään käsin.

Vaikka hoidettavia on kanoista vuohiin ja lampaisiin karitsoineen, kaikesta huomaa, että itäsuomenkarjan vuoksi tänne on tultu. Kyyttövasikat herättävät ihastuneita huokauksia.

Aikuiseen makuun

Jarkko Järvitalo kertoo tulleensa lehmäleirille, koska maaseudun elämäntapa ja maaseutuelinkeinot kiinnostavat. Järvitalo lypsi sekä käsin, että koneella ensimmäisenä leiriläisistä.

– Kaikki tässä on uutta, mutta hyvin menee. Senkin opin, että täällä on neljä erillistä osiota eli että kaikki vetimet pitää tyhjentää. Ihan nämä tyhjenevät silmissä, hän hämmästelee lypsykoneen toimintaa Bambin utareissa.

Emäntä Riitta-Miina Piipponen kertoo miehille käsinlypsämisen olevan astetta vaikeampaa kuin naisille.

– Miehillä on isommat kädet kuin naisilla, joten otetta vetimiin ei saa niin herkästi.

Olisi väärin väittää, että Jarkko Järvitalo on tyypillinen lehmäleiriläinen, koska hän on mies. Mutta ei hän enää mikään harvinaisuus ole. Nyt heinäkuussa on Piipposen tilalla menossa tämän kesän kolmas lehmäleiri ja miehiä on mukana tälläkin kertaa, seuraavallekin heitä on tulossa.

Eläinrakkaus yhdistää leiriläiset

Alunperin lapsille ja perheille tarkoitetut leirit kiinnostavat jatkuvasti enemmän yksin tai kaksin lomailevia aikuisia. Heitä yhdistää eläinrakkaus. Moni kertoo hoitaneensa ja omistavansa koiria, kissoja ja hevosia, mutta lehmät ovat olleet vain haave, joka nyt toteutuu.

Piipposen navetan itäsuomenkarjan lehmät eli kyytöt ovat tottuneet käsittelyyn ja nauttivat myös ensikertalaisten otteista.

– Ne tykkäävät rapsutuksista ja harjaamisesta. Jos ne potkaisevat, ne potkaisevat kärpäsiä ja sivulle. Jos ne taas tallaavat teidän varpaille, ne eivät nouse pois. Sellaisia ne ovat, Piipponen selvittää karjansa käytöstä.

Piipponen on emännöinyt lehmäleirejä jo kahtenatoista kesänä. Viime kesänä leirejä ei järjestetty koronan vuoksi. Tälle kesälle tulijoita oli paljon enemmän, kuin Maukkulan ja Seppälänvaaran maisemiin voitiin ottaa.

– Paljon on peruutuspaikkojen jonottajia, kertoo Piipponen.

Muutama vuosi sitten täällä kävi kiinalaisia matkailjoita yksi leirillinen, kun ajatus oli laajentaa lehmäleirin kohderyhmää kansainvälisiin turisteihin. Nyt vaikuttaa siltä, että suomalaisetkin täyttävät leirit joka vuosi. Joka kesä on leiriläisiä, jotka tulevat jo toista tai kolmatta kertaa. Laajentaminen ei kuitenkaan ole mahdollista.

– Ei tämä meille lomaa ole, omat työt pitää tehdä sitten leiriajan ulkopuolella, Riitta-Miina Piipponen hymyilee.

Ensikosketus kyyttöön

Yvonne Sahlström Kirkkonummelta on aiemmin katsellut lehmiä auton ikkunasta pellolla ja koskettaa nyt kyyttöä ensimmäistä kertaa. Hertta on nuori lehmä, joka on lypsäjälle myötämielinen, kunhan herkkuämpäri pysyy sen ulottuvilla.

– Tämä on mahtava, ainutlaatuinen kokemus, jota ei korvaa mikään.

Sahlström on ollut navetassa vasta puoli tuntia, kun tietää jo lehmien hoitamisen olevan miellyttävä kokemus.

– Olen täällä ensimmäistä, mutta en välttämättä viimeistä kertaa!

[aatos kipotti]

Spoiler:

Kuitumänty 21,58 €/m³
Mäntytukki 66,91 €/m³

Lähde: https://www.metsalehti.fi/puunhinta/puunhinta/

Että en nyt oikein näe että kuitupuusta saa saman verran kuin tukista. Enemmän nuo metsäfirmat pelaa tukin laatuvaatimuksilla yms. Jos tukin laatu ei kelpaa, niin puu kuitukasaan.

No enhän mä tosta puhunutkaan, vaan siitä että tiheäsyisestä huippulaatuisesta oksattomasta tukista maksetaan sama hinta kuin sentin lustolla kasvaneesta hötöstä.

Kuitupuullahan firmat tekee karseet voitot, moninkertaisesti voisivat maksaa siitä puunmyyjille mut kartelliahan se koko ala on. Kuitubisnes pitäs ajaa alas muutenkin, rakennus/huonekalupuussa hiili sentään jotenkin varastoituu.

Ok, ymmärsin väärin. Jos metsänomistaja haluaa, niin kannattaa kysellä pieniltä sahoilta tms. olisiko niillä halua ostaa puuta. Silloin laatutukista saisi tod.näk. paremman hinnan. Tosin helpommalla pääsee kun vaan metsäyhtiölle köntässä myy. Valintojen maailma.

Tää, tavallaan/tiettyyn rajaan asti. itse tein viime kesänä sahafirman kanssa pystykaupat ja saha maksaa yläharvennuksessa tukkikuutiolta hiukan enemmän kuin kuitufirma päätehakkuussa. Tukin laadusta ei ole bonusta, koska tuo nyt on kuitenkin suuri firma joka tuottaa lähinnä bulkkisahatavaraa. Toisaalta tuossa nyt onkin odotettavissa enempi bulkkilaatua, siis normimallin höttöpuuta.

Tuossa palstan reunamilla olisi sitten vissiin reilu hehtaari tjsp mäntyä kasvavaa karua sammaleista kalliota, jossa voisi (en ole tsekannut) kasvaa sellaista vanhanaikaista tiheämpisyistä mäntyä.

[zutonFever]

Periaatteessa hyvää mieltä tosta Ilomantsin maatilajutusta.

Toisaalla sit vedetään enemmän MTK:n mainoslinjalla, rapsuttele söpöjä vasikoita ja syö sen jälkeen söpöstä vasikasta tehtyä burgeria. Täydellinen maaseutukokemus, vain se lihantuotannon kriittinen vaihe unohtuu taas kerran kokonaan: