Täällä seurataan maaseudun tuhoutumista

[sivunumero]

Hiilijalanjälkien laskeminen oli ainakin pari vuotta takaperin melko hukassa eikä esim Triplasta ole (tai ei ainakan ollut) luotettavia tuloksia käytettävissä. Löytyy tieto, että itse rakennukseen upposi vajaa 5t terästä, 200t betonia ja 20t betonirautaa mut ei tietoa minkämoinen hiilijalanjälki näillä oli.

Pakko olla aika iso virhe näissä luvuissa. Rakennuksien paino mitataan helposti tuhansissa tai kymmenissätuhansissa tonneissa.

Betoni painaa 2500kg/kuutio, ja betoniautoon mahtuu joku 5-10 m3. ei ihan joku 20 autollista betonia riitä tommosen pytingin perustuksiin.

Muutenhan se on about 100 varmasti tehty kokonaan elementeistä eikä paikallaan valamalla. Tai en tiiä, ei oo lähelläkään omaa osaamisalaa.

Juu ootte ihan oikeessa, kirjoitin näköjään taas nopeammin kuin mitä järki juoksee. Eli vajaa 5000 tonnia terästä, 200 000 kuutiota betonia ja 20 000 tonnia betonirautaa. Betonikuutio painaa mun googleltuksen perusteella 3500-4000 kg/m3 mut en mä tiedä, riippuu kai betonin laadusta tosi paljon.

[sivunumero]

Imo jos oltaisiin ihan vakavissaan ilmastonmuutoksen pysäytttämisen kanssa ni pitäisi rajoituksia kohdistaa melkolailla jokaisella elämän osa-alueelle.

Mutmut, pitäisi myös olla tarpeeksi munaa puuttua kaikkeen, myös yksityisiin asioihin kuten vaikkapa lemmikkien määrään. Etenkin lihaasyövien kuten kissa, koira, fretti, käärme jne osalta (mulla on kissoja ja syön itse vegevoittoisesti eli ois itsellä tässäkin asiassa aikalailla korjattavaa). Kissan- ja koirankasvatus ihan minimiin jne.

.Maa- ja metsätaloudella on aika hyvät mahdollisuudet hiilensidontaan ja kehittelemään uusia toimintatapoja, joilla hiilijalanjälkeä saadaan pienemmäksi eli ei oo musta se kaiken pahan alku ja juuri.

Pitäisi tietenkin näkyä muutos ihan kaikessa, myös maataloudessa jossa päästöt eivät ole laskeneet ollenkaan. Se on hälyttävää.

Tuotantoeläimiä on nisäkkäiden biomassasta noin puolet ja lemmikkejä noin 1 %. Onko hölmöä syöttää eläimiä toisille eläimille? No on. Onko se kovin merkittävää päästöjen kannalta. No ei.

Maa- ja metsätalous on energiasektorin lisäksi ja siihen limittyen kriittisessä asemassa ja juuri nyt ei näytä hyvältä Suomessa eikä maailmalla. Olemassa olevat rakenteet ovat pyhiä ja niitä on vaikeaa ja hidasta uudistaa poliittisen vastustuksen vuoksi. On joukossa hyviäkin tyyppejä jotka katsoo tulevaisuuteen mutta MTK-mafia "they keep pulling me back in".

Mun mielestä lihansyöntiä pitäisi vähentää radikaalisti, erityisesti näiden perusjamppojen joilla ruokavalio koostuu lähinnä lihasta tai lihajalostiesta, juustosta ja kahvista. Olen syönyt punaista lihaa itse joskus 90-luvun puolessa välissä, mut syön edellen jonkin verran juustoa (oon kyllä pudottanut sen määrää radikaalisti). Jostain luin et päästäis pitkälle jo sillä, että lihamukiveijot alkaisi syödä ravintosuositusten mukaisesti...

Maatalouden päästöjen vertailu on aika sekavaa, aika isoja eroja sen mukaan mistä niitä tietoja katselee. Vertailu minkä verran on pudonnut on samasta syystä vaikeaa. Ja joo, jos vertailee esim LUKEn rapsoja niin eihän siellä isoja muutoksia ole: 2017 Suomen päästöt 55,4 miljoonaa tonnia CO2 -ekv, josta 74% energiasektorin päästöjä. Maatalous oli luken mukaan 12% kaikista päästöistä eli 6.5 milj.t CO2 -ekv. Maatalous pilkottuna: Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous 7.3; Ruohikko 0,6; maaperä 3,5; eläinten ruuansulatu 2,1; lanta 0,7; kalkitus 0,2; maatalouskoneet 1,0.
Hiilinielu -20,4 ei ole tossa mukana vaan ilmoitettu erikseen (jos tulkitisin taulukkoa oikein)
Löytämäni hiilikäpälänjälki 2006:i yht. 80 milj CO2 ekv, josta maatalous 6,8 milj. Mut jos purkaa lukuja tarkemmin niin eläinten ruuan sulatuksen päästöt ois tippuneet reilussa kymmenessä vuodessa 28% 14 prosenttiin.
Eroa selittäisi se että turvemaiden raivaaminen pelloiksi on kasvanut koko ajan. Jossain luki, että tällä hetkellä 60% maatalouden päästöistä tulee turvemaista. Toisaalta jossain sanotaan, että 70-87% maatalouden päästöistä liittyy eläintuotantoon. Vertailu on aika perhanan vaikeaa kun eri tahot huomioivat ja ilmoittavat ihan eri asioita eikä kaikkien riippumattomuuten voi luottaa.
Jos nyt joku yksittänen valopilkku niin fosforin käyttö lannoitteena on tippunut vajaa kymmenesosaan kolmessa vuosikymmenessä (fosfori 30 kg/ha -> reilu 3 kg/ha). Typenkin käyttöä on vähennetty mutta ei yhtä reippasti. Se on tippunut 100 kg/ha → 40 kg/ha samassa ajassa. Globaalisti noi päästöt ei oo vieläkään mitään pieniä, mutta meillä on kuitenkin suht hapan maaperä verrattuna vaikkapa keskieurooppaan ja tarve on lannoitteille on toinen kuin ravinteikkaimmilla aloilla.

Maatalouden puolella on joo varaa vähentää. Turvepellot ja soiden raivaaminen pelloiksi vois esim loppua. Tippuis päästöt melkoisesti. Jos 70-87% viljelyspinta-alasta menee eläintuotannon ravinnoksi niin siitä vapautuis aika paljon ruuantuotantoon ihmisravinnoksi, niillekin jotka itkee turvemaittensa perään. Mut mä näen et se lihan, juuston, jne vähentäminen ois pitkälti kuluttajien vastuulla, lähinnä siksi että ihmiset ostelee surutta nyt jo puolalaisten lehmien maidosta valmistettuja jugurtteja eikä suomalaisen navetan lopettaminen vähennä sitä kulutusta minnekään.

Mä en varmaan taaskaan ilmaissut itseäni hirveän selvästi, mut yritetään: se mitä mä en aina ihan jaksais on kaikkien maataloudesta elantonsa saavien niputtaminen samaan läjään. Osa viljelee kasveja pelkästään ihmisravinnoksi, jotkut viljelee sekä ihmisille ravintoa että rehua vaikkapa lypsylehmille ja sit pitää lehmiä, joku keskittyy puhtaasti lihantuotantoon jne. Jotkut rakastaa tuhota soita ja toiset miettii talvet läpeensä miten yhdistää biodynaamisen viljelyn ja EU-tukihässäköiden parhaat puolet. Ja mua kyrsii ihan tosissaan kuulla, miten maajussit ei ymmärrä mitään ilmastonmuutoksesta eivätkä välitä paskaakaan luonnosta tai tee mitään asian korjaamiseksi. Musta toi on vähän sama kun mä sanoisin et no mut ne kaikki stadilaiset on ihan samanlaisia ja niputtaisin yhteen fennovegaani-kirppishipin ja leijonakaulaketjuisen "minähän en mihnkään pupunruokiin koske" -tyypit, koska kumpikin asuu Vuosaaressa ja nähty paikallisessa Lidlissä ruokaostoksilla.

[Tapuli Rihmasto]

Mä en varmaan taaskaan ilmaissut itseäni hirveän selvästi, mut yritetään: se mitä mä en aina ihan jaksais on kaikkien maataloudesta elantonsa saavien niputtaminen samaan läjään. Osa viljelee kasveja pelkästään ihmisravinnoksi, jotkut viljelee sekä ihmisille ravintoa että rehua vaikkapa lypsylehmille ja sit pitää lehmiä, joku keskittyy puhtaasti lihantuotantoon jne. Jotkut rakastaa tuhota soita ja toiset miettii talvet läpeensä miten yhdistää biodynaamisen viljelyn ja EU-tukihässäköiden parhaat puolet. Ja mua kyrsii ihan tosissaan kuulla, miten maajussit ei ymmärrä mitään ilmastonmuutoksesta eivätkä välitä paskaakaan luonnosta tai tee mitään asian korjaamiseksi. Musta toi on vähän sama kun mä sanoisin et no mut ne kaikki stadilaiset on ihan samanlaisia ja niputtaisin yhteen fennovegaani-kirppishipin ja leijonakaulaketjuisen "minähän en mihnkään pupunruokiin koske" -tyypit, koska kumpikin asuu Vuosaaressa ja nähty paikallisessa Lidlissä ruokaostoksilla.

Niin, kukaan muu ei niputakaan näitä samaan läjään kuin näiden omat etujärjestöt, Maaseudun tulevaisuus ja Kepu kuten tuolla aiemmin puhuttiinkin ja ketään ei kiinnosta syyllistäminen vaan oikeiden toimintatapojen löytäminen. Tänne on kanssa tasaiseen tahtiin tiputeltu artikkeleita maanviljelijöistä jotka on huolissaan ilmastonmuutoksesta tai sopeutuu siihen / torjuu sitä. Tää porukka ei vaan selvästikään ole vielä mitään valtavirtaa, varmaan isolta osin johtuen juuri tosta miten omat järjestöt ja äänitorvet paskoo kaikenlaisen fiksun toiminnan niskaan.

Kuluttajanvastuu on tietty kanssa ihan oikea juttu, mutta ihmisten ostoskäyttäytymiseen vaikuttaa aika paljon mm. maito- ja lihateollisuuden järjettömät tuet ja lobbaus, mille em. etujärjestöt ja kepu ei myöskään tahdo tehdä mitään.

[zutonFever]

Tosiaan toi yhteen niputtaminen on ihan kepun bravuureita. Viimeisen vuoden kuningastason suorituksia on ollut valehtelu ja vääristely energiaturpeesta puhuttaessa. Siellähän ollaan oikeasti sitä mieltä, että kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto loppuu koska energiaturpeen tuotanto loppuu. Kaikkialla muualla maailmassa nämä kaksi tuotetta kyllä on erotettu toisistaan, mutta Suomessa siis ei ole mahdollista.

Ja turpeen käytön loppuminen taas on vihreiden vika, koska vihreäthän luonnollisesti määrittelee eu:n päästökaupan hintatason (nettikepulaisista iso osa on vakaasti sitä mieltä että turpeen polttaminen on lailla kielletty, mutta se on oma sivujuonteensa). Ja koska vihreät siis kielsi kaiken turpeen käyttämisen, niin suomalaiselle eläinteollisuudelle ei ole kuivikkeita, ja koska eläinteollisuus näin loppuu kokonaan vegaanikomnunistien vaatimuksesta, niin suomalainen maatalous kuolee kun ei enää tule paskaa mitä levittää pelloille että saataisiin kasvatettua ruokaa.

Eli vegaanien syy että pertti Ylistarosta syö brasilialaista nautaa aamupalaksi. Ja sen takia energiaturpeen käyttöä on välittömästi lisättävä, valtion tuella luonnollisesti.

[sivunumero]

Tosiaan toi yhteen niputtaminen on ihan kepun bravuureita.

Jaa. Muutama postaus ylempänä kirjoitti nimimerkki karhunpoika: "Oisin ääriskeptinen kun viljelijä alkaa kertoa asioista. Voi olla sekoitus lobbausta, propagandaa ja paskaa". IMO tällainnen kommentti sisältää juurikin yleistämistä ja niputtamista, ilman että asia liittyi mitenkään kepuun tai kepulaisten todelliseen tai oletettuun uhriutumiseen. Törmään vastaavaan myös toistuvasti stadilaisten tuttavieni puheissa, osa on ihan käsittämättömän pihalla maaseudun todellisuudesta. Mun periaatteessa kai ihan fiksuille tutuille on tullut monella oikeasti yllätyksenä jo alle sadan kilsan päässä Helsingistä on paljon alueita, joissa ei joukkoliikennettä lähimaillakaan (ei mitään 10-30 säteellä), ei ole kunnallistekniikkaa, katuvaloja tai kauppoja.

Mä olen selkeesti samaa mieltä suurimman osan kanssa mitä tulee esim lihansyönnin vähentämisen tarpeellisuuteen ta vaikkapa turpeenpolton typeryyteen (ei niin mitään sympatioita siihen suuntaa, ei täällä missä mä asun ole kellään). Silti syntyy fiilis ettei kärsis mainita ees tämmöisiä, jotta että pelkän syysviljan kylvö on riski kun kylvölle sopivia päiviä on vähän tai todeta, että lannoitteiden (oli sit kyseessä liete tai kemiallinen tavara) on EU-määritelmissä liian matala paikallisille savipelloille. Esim noi lannoitetarpeet on jo jokunen vuosikymmen määritelty viljavuuspalvelussa eli perustuu faktoihin eikä mihinkään viljelijän arvaukseen. Yleensä jokainen, joka on yrittänyt saada ruoka-asioita kasvamaan savipellossa tietää et aika niukkaa on jos ei kalkitse ja kippaa sekaan vähän kortta ja lantaa. Ei näiden toteaminen tee musta turpeenpolton fania enkä käänny yhtäkkiä lihansyöjäksi.

En mäkään yhtään pidä siitä, et turpeenpolttoon on vedetty mukaan kaikenlaista paskaa ja perustelut ontuvia jne. En oo itse kuullut, että vegaaneja syytettäis puutarha- tai kuiviketurpeen vähenemisestä, mut sen verran kaikkea typerää huudellaan jossain Maaseudun Tulevaisuuden kommenttiraidoissa että en sinällään epäile, etteikö tällaisiakin joku heittelis. Sitäpaitsi lehmien vähentymistä isommassa roolissa lannoitteiden loppumisessa on maailman fosforivarastojen tyhjentyminen. Se on edessä tämänhetkisten arvioiden mukaan 60-80 vuodessa eli tämänhetkinen lehmämäärä ei siihen kauheesti vaikuta. Paskasta onneksi saadaan fosforia lajista riippumatta ja jos tarpeeks vähenee niin kaipa meillä on silloinkin pääkaupunkiseudullisen verran ihmispaskaa tuottavaa kansalaista. Nykyisellään kukaan ei halua pelloilleen stadilaisten piripaskoja, mutta suhtautuminen ihmispaskalietteen lääke-, pesuaine-, jne jäämiin muuttune siinä kohtaa kun on tarpeeksi niukat ajat ja nälkä.

Metsien hiilinielut on kans sellai aihe, mistä kaupunkilaistuttavillani ei oo yleensä oikein mitään käsitystä. Käytännössä kaikki vähääkään hoidettu kasvatusmetsä sitoo hiiltä ja on siten hiilinielu. Hiilinielujen omistamisesta ja hoitamisesta tai vaikkapa metsän istuttamsisesta epämääräisille joutoaluielle ei saa tekijä ja omistaja mitään extraa. Tai ehkä jotain pikkuliruja jos hakeutuisi jonkun hililikompensaatiota tarjoavan yrityksen listoille, mut ovat parin yksityttäisen firman varasta ja hommasta puuttuu kokonaan yhteiset pelisäännöt. Musta on kummallista että vaikka metsien tärkeyttä hiilinieluna korostetaan niin se jää sit siihen. Metsä hiilinieluna -ohjeistuksistakin vastaa pitkälle isot metsätoimijat kuten metsähallitus tai metsä group. Ja ohjeet ovat "sattumalta" täsmälleen samoja kuin tehometsäntuotannolle yleensäkin eli kaada, mätästä / ojita, istuta, lannoita, harvenna, korjaa ennenkuin lahoaa ja sama uudestaan. Lannoittamista perustellaan nopeammalla kasvulla, mut mistään ei oikein löydy faktaa siihen et mitkä on lannoitteiden tuoma kuorma vs. nopeutuneen kasvun hyöyty. Mä en oo tosta ojittamisestakaan välttämättä samaa mieltä, mut again kun ei ole mitään faktoja ja asiallisia vertailuja ja laskelmia niin ollaan sit sen varassa mitä metsäteollisuus sanelee.

[Tapuli Rihmasto]

Huomaan että sun bravuureita on toi että tekstiä tulee ihan helvetisti mutta et halua vastailla mihinkään muihin kuin omiin olkinukkeihisi.

[sivunumero]

Huomaan että sun bravuureita on toi että tekstiä tulee ihan helvetisti mutta et halua vastailla mihinkään muihin kuin omiin olkinukkeihisi.

Täh? Mun piti oikein vilkaista että mihin mulle esitettyyn suoraan kysymykseen en oo vastannut. Näköjään mennyt ohi hairahtaneen karhunpojan ihmettely keleistä (täällä satoii syyskyntöjen aikaan tosi rankasti ja pellot lainehti). Voi olla, että jotain muutakin on mennyt ohi.

Musta on aika syvältä leimata kaikki mitä mä kirjoitan olkiukoksi sen kummemmin perustelematta ja päälle vielä dissata kirjoittelutyyliä. Jos noi argumentaatiovirheet on sulle tuttuja niin olet varmasti tutustunut myös armeliaisuusperiaatteeseen.
Ehkä tää ois hyvä kohta kerrata sen sisältöä.

[Hardcore-Mummo]

Huomaan että sun bravuureita on toi että tekstiä tulee ihan helvetisti mutta et halua vastailla mihinkään muihin kuin omiin olkinukkeihisi.

Täh? Mun piti oikein vilkaista että mihin mulle esitettyyn suoraan kysymykseen en oo vastannut. Näköjään mennyt ohi hairahtaneen karhunpojan ihmettely keleistä (täällä satoii syyskyntöjen aikaan tosi rankasti ja pellot lainehti). Voi olla, että jotain muutakin on mennyt ohi.

Musta on aika syvältä leimata kaikki mitä mä kirjoitan olkiukoksi sen kummemmin perustelematta ja päälle vielä dissata kirjoittelutyyliä. Jos noi argumentaatiovirheet on sulle tuttuja niin olet varmasti tutustunut myös armeliaisuusperiaatteeseen.
Ehkä tää ois hyvä kohta kerrata sen sisältöä.

Tervetuloa piffolle vaan.

[Karhunpoika hairahtaa]

Maa- ja metsätalous on energiasektorin lisäksi ja siihen limittyen kriittisessä asemassa ja juuri nyt ei näytä hyvältä Suomessa eikä maailmalla. Olemassa olevat rakenteet ovat pyhiä ja niitä on vaikeaa ja hidasta uudistaa poliittisen vastustuksen vuoksi. On joukossa hyviäkin tyyppejä jotka katsoo tulevaisuuteen mutta MTK-mafia "they keep pulling me back in".

Ehkä tuo oli epäselvästi sanottu. Vuosikymmeniä rakennettu systeemiä tällaiseksi, puolustettu verissäpäin ja pitäisi myöntää ituhippien olleen koko ajan oikeassa. Yksittäisille viljelijöille ei ongelma, mutta järjestöille ja eräälle puolueelle mahdotonta.

[kohta alkavat aikamoiset setit]

Kukas hemmetti äänesti kepulia 60 vuotta, joka tukiaisjärjestelmät ja etujärjestöt sitten kiitokseksi. Onko jumalauta niin että sama porukka nyt vinkuu omien kättensä töiden tuloksia.

[kohta alkavat aikamoiset setit]

Suomessa kun ollaan ei varmaan kukaan mutta horisontti on täynnä levitettyjä käsiä.

[kohta alkavat aikamoiset setit]

Moni olisi varmaan jo etukäteen voinut kertoa, että paskaltahan se märkä pieru maistuu imeskeltynä kalsongin pintakerroksesta.

[Sosiaalisesti äärimmäisen hapokas]

60 vuotta kepun äänestämistä ei voi olla terveellistä.

[Kalle]

Luontokato uhkaa myös Suomea – joka yhdeksäs laji on jo uhanalainen, lintujen tilanne erityisen huono

Meneillään olevasta YK:n biodiversiteettikokouksessa hyväksyttiin julistus luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä. Meillä Suomessa joka yhdeksäs laji ja joka toinen luontotyyppi on jo uhanalainen. Esimerkiksi lähes puolet Suomessa pesivistä lintulajeista luokitellaan uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi.

Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmissa on esillä Suomen uhanalaisen lajiston kirjo: äärimmäisen uhanalaisiksi luokitellaan naali ja suokukko. Erittäin uhanalaisia ovat ahma, ripsisiippa ja raakku ja tietenkin saimaannorppa.

Maankäyttö ja rakentaminen aiheuttavat luontokatoa

Erityisen huonosti menee linnuilla: uhanalaisia tai silmälläpidettäviä on lähes puolet Suomen pesimälinnuista. Esimerkiksi mustakurkku-uikku ja nokikana ovat erittäin uhanalaisia, samoin huuhkajat. Luontokadon takana on monia syitä.

– Maankäyttö, metsien käyttö, toisaalta rakentaminen ja ojittaminen aiheuttavat luontokatoa. Nämä ovat tärkeitä syitä ja yhtenä syynä koko ajan yleistyy ilmastonmuutos, muistuttaa Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) johtaja Aino Juslén.

Luontotyypeistämme puolet on uhanalaisia.

– Uhanalaisia ovat muun muassa metsäelinympäristöt ja perinnebiotoopit, sanoo Juslén.

Luontokato vaikuttaa esimerkiksi ruuantuotantoon

Luonnon monimuotoisuuden hupenemisella on ikäviä seurauksia.

– Luonnon köyhtyminen vaikuttaa koko elämän perustaan. Esimerkiksi ruuantuotanto vaikeutuu ja samoin muut palvelut, joita luonto tarjoaa. Toisaalta mahdollisuudet, että löydetään jotain uutta luonnosta, joka voi palvella vaikka lääkkeenä, vähenee. Lisäksi luonnolla on ihan itseisarvo, painottaa Juslén.

Kunmingin julistus hyväksyttiin

Maailmanlaajuista luonnon köyhtymistä yritetään pysäyttää kansainvälisillä neuvotteluilla, jotka ovat käynnissä Kiinan Kunmingissa. Yli sata maata sitoutui tänään Kunmingin julistukseen, jossa tavoitellaan luontokadon pysäyttämistä vuoteen 2030 mennessä.

Maiden on toivottu sitoutuvan muun muassa siihen, että maailman meristä ja maa-alueista suojeltaisiin 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. EU on jo sitoutunut tavoitteeseen, mutta osa maista kuten isäntämaa Kiina ei halua sitoutua tarkkoihin suojelupinta-aloihin.

"Kukaan ei suojele meidän luontoa meidän puolesta"

Suomessa maa-alasta on nyt suojeltu noin 17 prosenttia ja merialueista 10 prosenttia.

– Tämä 30 prosenttia tulee vaatimaan Suomelta kyllä ponnistuksia. Paljon töitä on edessä, mutta päämäärä pitää myös olla kunnianhimoinen siltä osin, toteaa Suomen pääneuvottelija, ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä.

– Monimuotoisuus on aina paikallista. Kukaan ei suojele meidän puolesta meidän luontoa, huomauttaa Juslén.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/luo ... no/8264232

[Karhunpoika hairahtaa]