Täällä seurataan maaseudun tuhoutumista

[Kauko Keuhkon näköinen mies]

Ihan kuin lypsykarjan pitämisessä ei olisi taloudellista järkeä ja kannattaisi miettiä jotain muuta toimintaa jos meinaa jatkaa tota maalaiselinkeinoa Ei voi pitää paikkaansa, cityvegaanien vika!

Yksi nuori naapuri pisti sukutilan myyntiin. En tiedä mitä meinas, mutta metsineen irronnee 300-500k. Maitotila siis. Kovin myynti-ilmoituksessa puhutaan monista mahdollisuuksista ja hevoista ammujen sijaan.

Jos siellä on lehmien pääluku jossain max. 50 haarukassa ja ehkä navetta ja konekanta (nurmirehu) uusimisen tarpeessa, niin ei ihme ettei maito ole myyntikärkenä. Valitettavasti vaatii isoja yksiköitä jo suomessakin, että tuotanto edes jollain tavalla kannattaa. Tuo 300-500 k on aika isossa haarukassa, mutta jo 300 k arvaan että peltoa pitää olla reippaasti päälle 100 ha ja (iso osa hakkuukypsää) metsää myös siellä sadan hehtaarin nurkilla. Tietysti tilan sijainti vaikuttaa myös. Mutta ainakin puoleen milliin pitää olla jo kunnolla maata ja metsää ja/tai iso karja nykyaikaisessa ja isossa pihatossa mahd. robotilla.

Aika halpaa metsää kyllä voi jeebus

[Maidanin Veteraanien Veljesliitto]

Mieti että koko Suomi on jotain 300k km^2. Puolet peltoa ja puolet hakkuukypsää niin se on 90 miljardia koko maa. Muutaman vuoden turvetuet niin omistaa koko maan

[Kalle]

Ylellä pitkä juttu turvepelloista ja niiden päästöistä:

Turvepelloista tuli kirosana, maanviljelijät Ville Junnila ja Tuomo Latvala pelkäävät elantonsa puolesta: “Tässä on ilmastohysteria käynnissä”

Suolle raivatut turvepellot aiheuttavat maataloudessa eniten päästöjä, lähes yhtä paljon kuin henkilöautot Suomessa. Ylen haastattelemat maanviljelijät pelkäävät, että EU:n ja Suomen kiristyvä ilmastopolitiikka pakottaa heidät luopumaan turvepelloista.

https://yle.fi/uutiset/3-11954813?origin=rss

[Maidanin Veteraanien Veljesliitto]

Mieti että koko Suomi on jotain 300k km^2. Puolet peltoa ja puolet hakkuukypsää niin se on 90 miljardia koko maa. Muutaman vuoden turvetuet niin omistaa koko maan

Mitä niitä oli, 1300 turvetyöntekijää ja 15 000 euroa verottomana per kuukausi plus jotain 3-4 kertaa enemmän päästöoikeuksina. 600 miljoonaa vuosi, 150 vuotta niin on maksettu koko maan arvo turvenuijille

[Maidanin Veteraanien Veljesliitto]

– Valmistuin agrologiksi 2009, eikä silloin puhuttu vielä juuri mitään ilmastoasioista, Junnila kertoo.

[sössön sössön]

– Valmistuin agrologiksi 2009, eikä silloin puhuttu vielä juuri mitään ilmastoasioista, Junnila kertoo.

mä olin samoihin aikoihin taidekoulussa ja meillekin puhuttiin ilmastonmuutoksesta niin että Junnila on nyt nukkunu tunnilla

[zutonFever]

– Valmistuin agrologiksi 2009, eikä silloin puhuttu vielä juuri mitään ilmastoasioista, Junnila kertoo.

mä olin samoihin aikoihin taidekoulussa ja meillekin puhuttiin ilmastonmuutoksesta niin että Junnila on nyt nukkunu tunnilla

Itse 2006-7 Luin yliopistossa muutaman kurssin ympäristöpolitiikkaa, ja aika lailla selväksi tuli ilmastonmuutos ja maatalouden ongelmallisuus. Mutta nää nyt on samoja tyyppejä kuin väittää että lihantuotanto on ilmastoteko.

[zutonFever]

Voi vittu elsi katainen väitti a studiossa suomalaista naudanlihaa hiilineutraaliksi.

[promoottori naurahtaa]

– Valmistuin agrologiksi 2009, eikä silloin puhuttu vielä juuri mitään ilmastoasioista, Junnila kertoo.

mä olin samoihin aikoihin taidekoulussa ja meillekin puhuttiin ilmastonmuutoksesta niin että Junnila on nyt nukkunu tunnilla

Itse 2006-7 Luin yliopistossa muutaman kurssin ympäristöpolitiikkaa, ja aika lailla selväksi tuli ilmastonmuutos ja maatalouden ongelmallisuus. Mutta nää nyt on samoja tyyppejä kuin väittää että lihantuotanto on ilmastoteko.

No itse opiskelin about 1993-1999 (kahta eri tutkintoa, joista toinen jäi kesken) ja kyllähän erityisesti Kioton sopimuksen jälkeen ilmastonmuutoksesta puhuttiin ihan joka vitun välissä. Jatko-opintotehdessäni 2001 meillä oli oikein erillinen kurssi ilmastoneuvotteluista, vaikka siis opiskelin insinööritieteitä, en esim. valtsikassa.

[zutonFever]

Itse kirjoitin yo-aineenikin 2000 jostain ilmastonmuutosta sivuavasta. Laudatur -tietysti.

Mut pohjanmaalla asiat on eri tavalla, se on tullut ihan netin perusteella todettua. Ja ne muutamat pohjalaiset perhetutut ei kyllä kumoa ennakkoluuloja. Farmareita, yllättäen.

[Karhunpoika hairahtaa]

– Valmistuin agrologiksi 2009, eikä silloin puhuttu vielä juuri mitään ilmastoasioista, Junnila kertoo.

mä olin samoihin aikoihin taidekoulussa ja meillekin puhuttiin ilmastonmuutoksesta niin että Junnila on nyt nukkunu tunnilla

Itse 2006-7 Luin yliopistossa muutaman kurssin ympäristöpolitiikkaa, ja aika lailla selväksi tuli ilmastonmuutos ja maatalouden ongelmallisuus. Mutta nää nyt on samoja tyyppejä kuin väittää että lihantuotanto on ilmastoteko.

Eipä agrologikoulutuksessa ilmastonmuutosta käytännössä mainita mitenkään vieläkään 2021. Enintään siitä kuinka se voi tuoda uusia kivoja kasvatusmahdollisuuksia meillekin sitten joskus. Hurjin juttu mistä puhutaan on mahdolliset lisääntyvät tuholaiset eli lisätään myrkytystä. Eläinsuojelusta puhutaan pääasiassa vain kuinka Suomessa on asiat hyvin. Siellä opetellaan maatalouden kirjanpitoa ja teoriaa elukoiden tuotannon maksimoinnista.

[valtion virallinen tili]

– Valmistuin agrologiksi 2009, eikä silloin puhuttu vielä juuri mitään ilmastoasioista, Junnila kertoo.

Voi vittu ite kävin 2009 maalarin perustutkinnon aikuisopetuskeskuksessa ja sielläkin puhuttiin ilmastonmuutoksesta ja kestävästä kehityksestä.

[Kalle]

Nyt ostamaan taidetta hyvän asian puolesta:

Luonnonperintösäätiön huutokauppa pidetään Helanderin huutokauppakamarilla kesäkuussa

Kesäkuun 19. päivä järjestetään Helanderin huutokauppakamarilla Helsingissä Luonnonperintösäätiön huutokauppa. Ikimetsien ja luonnonsuojelun hyväksi järjestettävään huutokauppaan ovat teoksiaan lahjoittaneet muiden muassa kuvataiteilija Riitta Nelimarkka, oopperalaulaja Jorma Hynninen, taidemaalari Kaj Stenvall ja kirjailija Rosa Liksom. Yhteensä mukana on yli 200 tunnettua taiteilijaa. Myytävänä on taidetta, antiikkia, taiteilijatapaamisia, retkiä ja kulttuuritekoja.

”On upeaa, että taiteilijat ja kulttuuriväki ovat lähteneet laajalla rintamalla mukaan hienoon hankkeeseen ikimetsien hyväksi. Tämä on kulttuuriteko, joka osoittaa todellista luonnonsuojelutahtoa”, kiittelee Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Pepe Forsberg.

”Huutokauppa Helanderin koko henkilökunta on erittäin ylpeä saadessaan olla mukana tukemassa osaltaan Suomen luonnon ja sen ikimetsien suojelua. Ekologisuus, kestävä kehitys, kierrätys, sekä taiteen että kulttuurin saattaminen kaikkien saataville ovat arvojemme ytimessä. Luonnonperintösäätiön työn hyväksi pidettävä huutokauppa edustaa juuri näitä asioita ja on kunnia olla mukana tässä joukossa”, kommentoi Huutokauppa Helanderin meklari ja toimitusjohtaja Mika Sirén.

Luonnonperintösäätiön huutokauppa järjestetään 19.6. klo 11 Helanderin huutokauppakamarilla osoitteessa Hernepellonkuja 8-10, 00560 Helsinki. Huutokauppaan voi osallistua verkossa (www.helander.com) joko ennakkoon tai huutokaupan aikana ns. LIVE-tilassa tai paikan päällä huutokauppasalissa. Tarjouksia voi jättää myös puhelimitse huutokaupan aikana (linja on varattava etukäteen joko soittamalla numeroon 02 900 319 50 tai täyttämällä sähköinen lomake Helanderin verkkosivuilla).

Näytöt ja tutustuminen kaupattaviin teoksiin järjestetään 17.6. ja 18.6. klo 12-19 Helanderin tiloissa. Huutokauppapäivänä näyttö järjestetään tuntia ennen varsinaista huutokauppaa.

Ennakkotarjouksia voi jättää huutokaupan luettelon julkaisuhetkestä (10.6.) aina huutokauppapäivään 19.6. klo 11.00 saakka. Puhelintarjoukset tulee jättää 19.6. klo 10.00 mennessä. Tarjoaminen vaatii käyttäjän rekisteröitymisen, joka onnistuu Helanderin verkkosivuilla osoitteessa www.helander.com.

Ikimetsän ystävät ry on tukenut huutokauppajärjestelyjä vapaaehtoisvoimin.

Maaseudun Tulevaisuuskin muuten uutisoi aiheesta:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/met ... -1.1423616

[Kalle]

Maailman ekologisin maidon tuotanta näyttää vaihteeks taas ihan joltain muulta:

Maatiaislehmät taistelevat olemassaolostaan, kun tuottajat huolivat vain ulkomaista rotukarjaa – vasikoita menee jopa suoraan teuraaksi

Länsisuomenkarjan lehmiä on Suomessa enää tuhatkunta. Kymmenen vuotta sitten kanta oli viisinkertainen. Pääluku on huvennut huolestuttavasti, ja rotu on uhanalainen. Sen sijaan sukupuuton partaalla olleen kyytön tulevaisuus on jo valoisampi...

https://yle.fi/uutiset/3-11956317?origin=rss
Vittu, lopettaisivat edes ton paskan puhumisensa ja myöntäisivät rehellisesti, että tuottavat maitoaan vaan rahan takia.

[delirium8]

– Valmistuin agrologiksi 2009, eikä silloin puhuttu vielä juuri mitään ilmastoasioista, Junnila kertoo.

mä olin samoihin aikoihin taidekoulussa ja meillekin puhuttiin ilmastonmuutoksesta niin että Junnila on nyt nukkunu tunnilla

Itse 2006-7 Luin yliopistossa muutaman kurssin ympäristöpolitiikkaa, ja aika lailla selväksi tuli ilmastonmuutos ja maatalouden ongelmallisuus. Mutta nää nyt on samoja tyyppejä kuin väittää että lihantuotanto on ilmastoteko.

Eipä agrologikoulutuksessa ilmastonmuutosta käytännössä mainita mitenkään vieläkään 2021. Enintään siitä kuinka se voi tuoda uusia kivoja kasvatusmahdollisuuksia meillekin sitten joskus. Hurjin juttu mistä puhutaan on mahdolliset lisääntyvät tuholaiset eli lisätään myrkytystä. Eläinsuojelusta puhutaan pääasiassa vain kuinka Suomessa on asiat hyvin. Siellä opetellaan maatalouden kirjanpitoa ja teoriaa elukoiden tuotannon maksimoinnista.

Maataloustieteen/agronomin opinnoissa ilmastonmuutos on läsnä sit aivan joka ikisellä kurssilla. No okei, ehkä jollain tilastotieteen/matematiikan kurssilla vähemmän mutta noin muuten.