Täällä seurataan maaseudun tuhoutumista

[Kalle]

Kauran elintarvikekäyttö kasvoi viime vuonna 30 prosenttia – silti se on vain pieni osa kauran käytöstä ja tuotannosta

Huomattava osa Suomessa viljellystä kaurasta menee rehuksi.

Viime vuosien hittituotteita suomalaisessa elintarviketeollisuudessa ovat olleet kaurasta tehdyt tuotteet. Onko kyse todellisesta kasvusta ja menekistä vai pelkästä silmänlumeesta?

Viime vuonna kasvu oli hurjaa – mutta kun elintarvikekäyttöön menevän kauramäärän suhteuttaa kauran kokonaistuotantoon Suomessa, ollaan yhä kovin pienissä lukemissa.

–  Siinä mielessä nyt on meneillään kaurabuumi, sillä kauran elintarvikekäyttö on kasvanut voimakkaasti. Viime vuonna kauran kulutus kasvoi 30 prosenttia, Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Hanna Karikallio kertoo.

Kauran elintarvikekäyttö Suomessa on kuitenkin hyvin pieni osa kauran käytöstä ja tuotannosta. MTK:n vilja-asiamiehen Max Schulmanin mukaan viime vuonna Suomessa tuotetusta reilusta miljoonasta tonnista kauraa elintarvikekäyttöön meni 140  000 tonnia, kun se vuotta aiemmin oli 100  000 tonnia.

–  Se on kuitenkin erittäin pientä siihen nähden, mitä me tuotetaan. Rehuteollisuus käyttää reilusti enemmän kauraa, Schulman vahvistaa.

Elintarviketeollisuus aktivoitunut

Schulman kertoo, että Suomessa elintarviketeollisuus on alkanut aktivoitua ja tehdä tuottajien kanssa viljelijäsopimuksia.

–  Nyt alkaa syntyä aidosti kunnollisia elintarvikekauran sopimuksia. Se on hyvä asia tuottajapuolella, Schulman lisää.

Meneillään oleva kaurabuumi ei kuitenkaan koske vain elintarvikkeita. Myös rehupuolella on havaittu, että kaura on hyvä raaka-aine.

–  Ainakin silloin, kun puhutaan pienemmistä porsaista ja myös tässä vaiheessa broilerien ja kanojen kohdalla, Schulman sanoo.

Kauran elintarvikekäytössä on keksitty myös uutta, esimerkiksi Fazer alkaa tehdä kauran kuoresta ksylitolia.

–  Eli ensin käytetään jyvä muihin tuotteisiin ja sitten vielä kuori saadaan hyötykäyttöön, Schulman hehkuttaa.

Viljelyala Suomessa kasvanut

Luken erikoistutkija Karikallio kertoo kauran viljelyalan kasvaneen Suomessa, vaikkakaan kasvu ei ole ollut määrällisesti merkittävää. Kasvuun vaikuttaa myös se, minkälaisia satoja kaurasta on saatu ja miten sen hinta on kehittynyt.

–  Esimerkiksi viime vuonna kaurasta tuli hyvä sato. Nyt on odotettavissa, että tänä vuonna kauran viljelyala ei kauheasti kasva, koska kauraa on varastossa tällä hetkellä aika hyvin, Karikallio jatkaa.

Tällä hetkellä kauran hinta on selvästi vehnän perässä. Viime vuosina hinta on poukkoillut paljon.

–  Kun kysyntä nousi, siihen vastattiin tarjonnalla. Ja kun eurooppalainen viljelijä vastaa tarjonnalla, siinä vaiheessa sitä tavaraa tulee sitten enemmän, MTK:n Schulman sanoo.

Varastojen täyttyminen johtaa kauran tapauksessa siihen, että hinnat menevät Schulmanin sanoin alaviistoon. Vuonna 2018 oli edellinen kauran hintapiikki, jolloin kysyntä ylitti tarjonnan.

–  Kaurabuumi ei ole toistaiseksi näkynyt niissä hinnoissa, mitä maksetaan, mutta se on tulossa, Schulman uskoo.

Kaura ja härkäpapu tulevaisuuden kasveja?

Mutta ovatko salonkikelpoisiksi nousseet kaura ja härkäpapu tulevaisuuden viljelykasveja Suomessa?

–  Kyllä se näyttää, että siihen suuntaan mennään, Karikallio sanoo.

Varsinkin länsimaissa on viime aikoina puhuttu paljon, että eläinperäistä proteiinia pitäisi korvata kasviproteiinilla.

–  Se on varmasti yksi tulevaisuuden trendi, johon ollaan menossa. Kasviproteiinien käyttö lisääntyy. Kaura on myös yksi sellainen kasvi, jolla varmasti korvataan eläinkunnan tuotteita, Karikallio lisää.

[promoottori naurahtaa]

N: MTK:ssa pomona oleva pupuhomo vie maaseudun tuhoon

Video: KauramaiAleksis ”Aatu” Kyrö ei ole mies vaatimattomimmasta päästä. Hänet on vasta valittu MTK:n Uudenmaan liiton puheenjohtajaksi, mutta jo hän on etsimässä koko järjestölle uutta suuntaa.

”Haluan kääntää tämän laivan”, hän sanoo reippaasti, mutta samalla hyvin harkitusti oman kotinsa tupakeittiössä, kunnon koronavälin eli kolmen metrin päässä.

Espressokone pöräyttää sumpit, seinillä on kuvia puolialastomista taiteilijoista, joihin Kyrö itsekin lukeutuu. Korona-aika on keskeyttänyt soitto, teatteri- ja burleskikeikkailun, mutta onneksi agronomilla on leipätyö ja maatila. Aktiivinen ihminen ei ehkä muuten pysyisi housuissaan.

Mutta hypätäänpä ensin etujärjestömaailmaan. Kyrö pahoittelee, ettei kahviin ole lorauttaa tavallista vaan kauramaitoa. Valinta on hänen ja puolisonsa yhteinen, mutta jonkun mielestä ehkä erikoinen, sillä Kyrön jatkama sukutila tuotti vielä kolme vuotta sitten 18 lypsävän voimin lehmänmaitoa.toa käyttävä ja burleskia harrastava MTK-pomo haluaa kääntää järjestön suunnan: ”Lihan pitäisi olla luksustuote, josta ostaja maksaisi raaka-aineen lisäksi myös ympäristövaikutuksista"

Kyrö haluaa uudistaa MTK:ta, koska maailma ­muuttuu.

”Uusimaa on hyvin erikoinen MTK-liitto. Me olemme eniten tekemisissä kuluttajien kanssa ja joudumme reagoimaan toiveisiin ihan eri lailla kuin muualla Suomessa. Uudellamaalla asuu 2,2 miljoonaa ihmistä eli 20 prosenttia Suomen kuluttajista.”

Tuore esimerkki on keskustelu lihansyönnistä, johon joutuu tai pääsee osallistumaan etulinjassa.

”Tarkoitukseni on kääntää iso laiva kurssistaan. Tämä on valtava tankkeri, mutta sanon rehellisesti, että jos Suomessa on ollut 1990-lopulla 100 000 päätoimista viljelijää, nyt 50 000 ja 15 vuoden kuluttua 25 000, olemme nyt jo myöhässä.”

Myöhässä mistä?

”MTK:lla on valtavasti valtaa ja vaikutuspotentiaalia, mutta miten ja mihin sitä valtaa käytetään?” Kyrö vastaa ja tarkoittaa perusteltua keskustelua. Hän muistuttaa, että kaikkeen – myös lihansyöntiin – löytyy todisteita puolesta ja vastaan.

Kyrön mielestä eläintuotannosta ei pidä luopua nimenomaan Suomessa, missä lehmät jalostavat nurmea ihmisille sopivaksi ja vettä riittää. Meiltä pitäisi oikeastaan viedä naudanruhoja tankkereilla Afrikkaan ja muualle, missä podetaan vesipulaa.

”Lihan pitäisi olla luksustuote, josta ostaja maksaisi paitsi raaka-ainesta myös ympäristövaikutuksista, ja tuottaja saisi oikean hinnan. Ruoka on yksinkertaisesti liian halpaa eikä viljelijä saa oikeaa korvausta. Tilanne on sama kaikkialla Euroopassa, ei missään olla onnellisina heinäkorsi suussa.”

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kan ... cqN6bYf-8c

[Erikoistutkija Hauberi]

Paljonkos se globaali ruoan ylituotanto olikaan?

[promoottori naurahtaa]

Paljonkos se globaali ruoan ylituotanto olikaan?

FAO:n mukaan tuotanto- ja kulutusketjun eri vaiheissa hukataan maailmanlaajuisesti kaikkiaan 1300 miljoonaa tonnia ruokaa, mikä vastaa 25–30 prosenttia kaikesta maapallolla vuosittain tuotetusta ruoasta. Suomessa ruokaa heitetään roskiin arviolta 20–25 kiloa henkilöä kohden, mikä on rahaksi muunnettuna noin 500 miljoonaa euroa.

Lähde: https://www.luke.fi/jani-kaaron-kolumni ... aa-liikaa/

[salilta tuttu hevari]

Uudellamaalla asuu 2,2 miljoonaa ihmistä eli 20 prosenttia Suomen kuluttajista.

[vankilasääntö-Suomi]

Uudellamaalla asuu 2,2 miljoonaa ihmistä eli 20 prosenttia Suomen kuluttajista.

hipsterit ei kuluta

[Ingmar Bergmanin kuolema]

Uudellamaalla asuu 2,2 miljoonaa ihmistä eli 20 prosenttia Suomen kuluttajista.

Naurahdin ääneen tälle. MTK-vaikuttajan pirtaan sopii kyllä täydellisesti lukujen vetäminen perseestä omien näkemysten tueksi, oli ne näkemykset kuinka hyviä tai paskoja tahansa.

[Hans Normaali]

Ennustan kunnon paskavyöryä tälle jäbälle. Tossa jutussa oli niin monta asiaa jotka on monelle maajussille ihan avoin sodanjulistus. Nykyisenlaltaisen lihansyönnin kyseenalaistus, kauramaitoa kahviin ja muutenkin epäilyttävä hipsteri, jne. Uudellamaalla voi pärjätä, mutta jossain pohjanmaalla saisi varmaan pelätä oikeasti. Virkistävä erikoismies sinänsä kaikkien jäärien joukossa.

Toivottavasti Maha Jurttila tulee nopeasti julkisuuteen ilmoittamaan että tämän sortin käpykaartilaisten mielipiteet eivät edusta MTK:n kantoja.

[Doctor Muñiz]

Paljonkos se globaali ruoan ylituotanto olikaan?

FAO:n mukaan tuotanto- ja kulutusketjun eri vaiheissa hukataan maailmanlaajuisesti kaikkiaan 1300 miljoonaa tonnia ruokaa, mikä vastaa 25–30 prosenttia kaikesta maapallolla vuosittain tuotetusta ruoasta. Suomessa ruokaa heitetään roskiin arviolta 20–25 kiloa henkilöä kohden, mikä on rahaksi muunnettuna noin 500 miljoonaa euroa.

Lähde: https://www.luke.fi/jani-kaaron-kolumni ... aa-liikaa/

Maailman ruokaohjelman (WFP) mukaan 795 miljoonaa ihmistä – eli joka yhdeksäs ihminen maapallolla – ei saa riittävästi ravintoa voidakseen elää terveenä. Kehitysmaissa joka kuudes lapsi on alipainoinen, ja lähes puolet alle viisivuotiaiden lasten kuolemista kehitysmaissa – noin 3,1 miljoonaa kuolemantapausta – johtuu riittävän ravinnon puutteesta.

Onks toi muuten niitä laskelmia, joissa luut ja hedelmien kuoret yms. lasketaan hävikiks?

Ei sinällään, etteikö toi olis aito ongelma, mutta ruoan tuotannon vähentäminen ja aliravittujen ruokkiminen yhtä aikaa on sangen haasteellista.

[sössön sössön]

ruoan tuotannon vähentäminen ja aliravittujen ruokkiminen yhtä aikaa on sangen haasteellista.

kai se nyt siltä tämmösessä globaalissa paska kapitalismissa näyttää, mutta olisko oikeesti jos siihen löytyis kellään intoa ja halua

[Doctor Muñiz]

ruoan tuotannon vähentäminen ja aliravittujen ruokkiminen yhtä aikaa on sangen haasteellista.

kai se nyt siltä tämmösessä globaalissa paska kapitalismissa näyttää, mutta olisko oikeesti jos siihen löytyis kellään intoa ja halua

Voidaan me kattoa vaikka miten puolisosialistinen Intia lopetti nälänhädät.

[Kristian Arjen sankari]

”Lihan pitäisi olla luksustuote, josta ostaja maksaisi paitsi raaka-ainesta myös ympäristövaikutuksista, ja tuottaja saisi oikean hinnan. Ruoka on yksinkertaisesti liian halpaa eikä viljelijä saa oikeaa korvausta. Tilanne on sama kaikkialla Euroopassa, ei missään olla onnellisina heinäkorsi suussa.”

Tästä on kyllä helppo olla samaa mieltä. Maataloustukien ideana on, että ruoka on tarpeeksi halpaa köyhänkin syödä. Mutta eikö olisi parempi, että köyhille annettaisiin enemmän rahaa ja maanviljelijä saisi täyden hinnan työstään?

[Salajulkku]

”Lihan pitäisi olla luksustuote, josta ostaja maksaisi paitsi raaka-ainesta myös ympäristövaikutuksista, ja tuottaja saisi oikean hinnan. Ruoka on yksinkertaisesti liian halpaa eikä viljelijä saa oikeaa korvausta. Tilanne on sama kaikkialla Euroopassa, ei missään olla onnellisina heinäkorsi suussa.”

Tästä on kyllä helppo olla samaa mieltä. Maataloustukien ideana on, että ruoka on tarpeeksi halpaa köyhänkin syödä. Mutta eikö olisi parempi, että köyhille annettaisiin enemmän rahaa ja maanviljelijä saisi täyden hinnan työstään?

Sosialismia, koska tehtäisiin päinvastoin kuin kaikissa sosialistimaissa tehtiin.

[Hardcore-Mummo]

Ennustan kunnon paskavyöryä tälle jäbälle. Tossa jutussa oli niin monta asiaa jotka on monelle maajussille ihan avoin sodanjulistus. Nykyisenlaltaisen lihansyönnin kyseenalaistus, kauramaitoa kahviin ja muutenkin epäilyttävä hipsteri, jne. Uudellamaalla voi pärjätä, mutta jossain pohjanmaalla saisi varmaan pelätä oikeasti. Virkistävä erikoismies sinänsä kaikkien jäärien joukossa.

Toivottavasti Maha Jurttila tulee nopeasti julkisuuteen ilmoittamaan että tämän sortin käpykaartilaisten mielipiteet eivät edusta MTK:n kantoja.

Aatu on tuttu tyyppi ja ja 10/10 hahmo. Lisää tällaisia maajusseja kiitos.

[Kriittinen Kansalainen]

Ennustan kunnon paskavyöryä tälle jäbälle. Tossa jutussa oli niin monta asiaa jotka on monelle maajussille ihan avoin sodanjulistus. Nykyisenlaltaisen lihansyönnin kyseenalaistus, kauramaitoa kahviin ja muutenkin epäilyttävä hipsteri, jne. Uudellamaalla voi pärjätä, mutta jossain pohjanmaalla saisi varmaan pelätä oikeasti. Virkistävä erikoismies sinänsä kaikkien jäärien joukossa.

Toivottavasti Maha Jurttila tulee nopeasti julkisuuteen ilmoittamaan että tämän sortin käpykaartilaisten mielipiteet eivät edusta MTK:n kantoja.

Aatu on tuttu tyyppi ja ja 10/10 hahmo. Lisää tällaisia maajusseja kiitos.

Nyt täytyy alkaa puolustaan Etelä-Pohjanmaata. Siellä ollaan loppujen lopuksi aika ymmärtäväisiä ja jopa tietyllä tavalla suvaitsevaisia tapauksia. Vähän valtavirrasta poikkeavana ei ikinä mitään ongelmaa, kun olen Seinäjoella tai vaikka Ylistarossa asioita hoitanut. Lähinnä olankohautuksella menty eteenpäin. Jos jonnekin pitäisi maalle muuttaa niin Seinäjoen lähelle menisin. Viulu-Pohjanmaasta tai Oulusta en mene sanomaan mitään, mutta kyllä pidän myrkyllisimpinä maaseutualueina ilmapiiriltään Varsinais-Suomen, Satakunnan ja läntisen Kanta-Hämeen alueita.