Täällä seurataan maaseudun tuhoutumista

[Hardcore-Mummo]

Kytät taas niin ihanan puolueettomia että.

Kytät on poliiseja.

[Maidanin Veteraanien Veljesliitto]

Kytät taas niin ihanan puolueettomia että.

Kytät on poliiseja.

On tää kyllä saatana. Vertaus Elokapinaan on kyllä

[zutonFever]

Lintilä syyttää yleistä keskustelua ja pyrkimystä päästöneutraalisuuteen. "Jos katsotaan vaikka useimpien energialaitosten sivuja, niin siellähän lukee esimerkiksi että ollaan hiilineutraali 2035 mennessä tai sellaista."

Hitto niitä enerkiafirmoja kun miettii tämmösiä myyntisloganeita ihan kysymättä kepulaiselta ministeriltä.

Edit. Puhumattakaan siitä että energiafirmathan ne päästömaksut ja energiaverot maksaa, vaikka turvenuijat niistä jatkuvasti kitiseekin. Mutta kommunistisessa kepu-utopiassa toki valtio määrää mitä, mistä ja mihin hintaan energiayhtiöiden täytyy ostaa. Ja muidenkin firmojen.

[jalo villi]

pio tallous

[jalo villi]

saako häkäpönttöauton käymään turpeella tai ehkäpä vähemmän vegaanisesti turpeella ja riistalla?

[ekse^3]

saako häkäpönttöauton käymään turpeella tai ehkäpä vähemmän vegaanisesti turpeella ja riistalla?

Saahan sen. Fischer-Tropschia kehiin niin vaikka bentsiiniautonkin. Maksaa rahaa, mutta sitähän voi aina ottaa koulutuksesta pois.

[valtion virallinen tili]

On se ihanaa että meillä on Lintilän kaltainen, fiksu ukko hoitamassa kaivoskakia.

[turkulainen demari]

https://www.ts.fi/uutiset/talous/530553 ... +vauhdilla

Kahviloissa viihtyvä Kiinan keskiluokka vetää Valiota puoleensa – kasvipohjaisten juomien suosio kasvaa vauhdilla

Oddlygood-tuotteensa yhtiöittänyt Valio haluaa nopeuttaa tuoteperheensä kansainvälistymistä. Kasvipohjaisten tuotteiden maailmanlaajuista tuotteiden kysyntää lisää kuluttajien ilmastohuoli.
Lännen Media


18:30
Kasvipohjaisten tuotteiden kansainvälinen kysyntä kasvaa ja tästä kasvusta suomalainen Valio haluaa saada siivunsa.

Yhtiö kertoi kuluneella viikolla yhtiöittävänsä kasvipohjaisten tuotteidensa liiketoiminnan. Jatkossa kasvipohjaisia tuotteita viedään kansainvälisille markkinoille Oddlygood Global oy -nimisen yhtiön kautta.

Yhtiön toimitusjohtajaksi valitun Niko Vuorenmaan mukaan kovinta kasvu on kasvipohjaisissa juomissa, joita käytetään kahvin kanssa.

– Markkinatasolla meidän kasvipohjaisten juomien ja tuotteiden kysyntä kasvaa kymmeniä prosenttia vuodessa. Euroopan tasolla kehityksen kärjessä ovat kahviin käytettävät juomat, hän sanoo.

Valio toi kasvipohjaiset tuotteensa markkinoille vuonna 2018. Sen jälkeen tuotevalikoima on kasvanut ja kysyntä moninkertaistunut.

Kysyntään vaikuttaa erityisesti kuluttajien ilmasto- ja ympäristötietoisuus sekä eläinpohjaisten tuotteiden, kuten maidon vaihtaminen kasvipohjaisiin juomiin.

Kasvipohjaisten tuotteiden valmistamiseen käytetään muun muassa kauraa, soijaa, mantelia ja kookosta.

Kasvipohjaisten tuotteiden tärkein raaka-aine maailmanlaajuisesti on soija, mutta kauran suhteellinen osuus kasvaa nopeasti.

Ei ihme, että suomalaiselle yhtiölle kaurapohjaiset tuotteet ovat todellinen aarre, sillä kauraa tuotetaan Suomessa ja kauralle riittää kysyntää sekä kotimaassa että ulkomailla. Kauran suosiota lisää se, että sen terveysvaikutuksista on paljon tutkittua tietoa. Euroopan unioni on hyväksynyt useita kauraan liittyviä terveysväittämiä.

– Siinä, missä maito tulee suoraan meijereiltä, kasvipohjaisten tuotteiden raaka-aineet tulevat meille säkeissä jauhettuina. Siksi niiden valmistaminen on täysin erilainen prosessi kuin perinteisen maidon valmistus, Valion kasvuliiketoiminnan ja tuote- ja kehitystoiminnan johtaja Tuomas Salusjärvi sanoo.

Kasvipohjaiset tuotteet valmistetaan Valion tehtailla, kuten Turengissa ja Riihimäellä. Uudenlaisten tuotteiden tuotantoprosessit nojautuvat yhtiön maito-osaamiseen ja olemassa oleviin tuotantoprosesseihin.

– Olemme voineet hyödyntää olemassa olevaa tuotantokapasiteettia, jota on täydennetty uudenlaisella teknologialla, Salusjärvi lisää.

Kasvua kiinalaisista kahviloista
Valion tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, Baltian maat, Venäjä ja Yhdysvallat. Yhtiö haluaa näissä maissa vahvistaa asemaansa myös kasvipohjaisten tuotteiden avulla.

Uudenlaiset tuotteet halutaan nopeasti markkinoille. Kasviperäisten tuotteiden yhtiöittäminen nopeuttaa kansainvälisen kumppaniverkoston rakentamista ja tuotteiden saamista ruokapöytiin.

Valiolle kiinnostava vientimaa on myös Kiina, jonne yhtiö sai vientiluvan vuonna 2019. Sen jälkeen Valio on vienyt Kiinan markkinoille lehmänmaidosta kehitettyjä tuotteita, kuten maito- ja herajauhetta, jota käytetään muun muassa äidinmaidon korvikkeena.

Nyt Valio kohdistaa katseensa nopeasti kasvavaan ja vaurastuvaan keskiluokkaan, joka haluaa istua ja kuluttaa aikaansa kahviloissa.

Juuri kahvilat ja kahvikulttuuri on se, joka lisää myös kasvipohjaisten maitotuotteiden kysyntää. Kasvipohjaiset maitotuotteet ovat usein tuotteita, joita käytetään kahvin kanssa.

– Kahvilat ovat kaikkialla samanlaisia eli kahvilakulttuuri on globaalia. Kiinassa kahvilat ovat trendikäs juttu. Paikalliset kulutustottumukset on tunnettava, mutta Kiinassa keskiluokkaan kuuluville ihmiselle latte maistuu samalla tavalla kuin länsimaisille kuluttajille, Salusjärvi sanoo.

Kuluttajien tietoisuus luo isot markkinaodotukset
Kansainvälisesti meijerituotteiden markkinoilla kasvipohjaisten tuotteiden kasvuodotukset ovat isot. Eri ennusteiden mukaan kasvipohjaisten tuotteiden osuus maailman meijerituotemarkkinoilla on vasta 3,5 prosenttia. Joidenkin ennusteiden mukaan kasvipohjaiset tuotteet ohittavat perinteisten maitopohjaisten meijerituotteiden kysynnän vuonna 2055.

– Kasvipohjaisten tuotteiden globaalit markkinat ovat tällä hetkellä 15–18 miljardia euroa. Vuoteen 2023 mennessä markkinat tuplaantuvat eli kasvuvauhti alalla on kova, Niko Vuorenmaa sanoo.

Kasvipohjaisten tuotteiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksia on alettu viime vuosina tutkia, mutta edelleen tieteellisiä julkaisuja esimerkiksi kasvijuomien ympäristövaikutuksista tai hiilijalanjäljistä löytyy vähän.

Se tiedetään, että ylipäätään ruokavalion muuttaminen kasvipainotteisemmaksi on sekä hyvä ilmasto- ja ympäristöteko että hyvä valinta myös terveyden kannalta. Siihen, pitäisikö maitohyllyltä valita perinteistä lehmänmaitoa vai kasvipohjaista juomaa, ei ole selkeää vastausta, koska tieteellisiä tuloksia asiasta on vasta vähän.

– Tämä kysymys on kansainvälisestikin isosti tutkijoiden pöydällä. Maidosta on paljon tutkittua ympäristöjalanjälkitietoa, mutta kun kysytään, pitäisikö valita maitoa vai kaurajuomaa ilmasto- tai ympäristönäkökulmasta, siihen ei minun tietääkseni ole yksiselitteistä tieteellistä vastausta, erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

Tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella Katajavuoren mukaan näyttää siltä, että esimerkiksi kaurajuoman ilmastovaikutukset olisivat pienemmät kuin lehmänmaidon litraa kohden. Nämä tutkimustiedot perustuvat pitkälti yritysten teettämiin selvityksiin.

–Vertailu on monimutkaisempi asia. Meidän pitäisi katsoa useampaa ympäristöjalanjälkeä sekä suhteuttaa ympäristövaikutukset tuotteiden ravitsemukselliseen kokonaisuuteen, ja koska meillä ei ole indeksiä, missä nämä molemmat asiat huomioitaisiin laajasti, yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa, Katajajuuri tiivistää.

[Ken-nukkea esittävä Ryan Gosling]

Ei se vertailu tieteellisesti kyllä ole yhtään vaikeaa, että onko ympäristöä kuormittavampaa tuottaa yksi litra kaurajuomaa vai lehmänmaitoa. Jotenkin huolestuttavaa jos Luken tyypillä on ton tason vertailussa ongelmia.

[De Gröna]

Ei se vertailu tieteellisesti kyllä ole yhtään vaikeaa, että onko ympäristöä kuormittavampaa tuottaa yksi litra kaurajuomaa vai lehmänmaitoa. Jotenkin huolestuttavaa jos Luken tyypillä on ton tason vertailussa ongelmia.

Se on kato se rahoitus.

[Maidanin Veteraanien Veljesliitto]

Ei se vertailu tieteellisesti kyllä ole yhtään vaikeaa, että onko ympäristöä kuormittavampaa tuottaa yksi litra kaurajuomaa vai lehmänmaitoa. Jotenkin huolestuttavaa jos Luken tyypillä on ton tason vertailussa ongelmia.

Se on kato se rahoitus.

Se on tätä kun omat arvot ja ihmiskunnan etu ovat vastakkain

[Ingmar Bergmanin kuolema]

Ei se vertailu tieteellisesti kyllä ole yhtään vaikeaa, että onko ympäristöä kuormittavampaa tuottaa yksi litra kaurajuomaa vai lehmänmaitoa. Jotenkin huolestuttavaa jos Luken tyypillä on ton tason vertailussa ongelmia.

Se on kato se rahoitus.

Se on tätä kun omat arvot ja ihmiskunnan etu ovat vastakkain

Luken tutkijapelle olisi voinut skipata hyssyttelyn ja lyödä pöytään ajatuspajansa tutkimuksen, jossa hedelmillä koristeltu kaurainen välipalajuoma oli ympäristön kannalta suurempi rikos kuin maailman paras lehmänmaito. Siinä oli hemmetti mustaa valkoisella totuus.

[turkulainen demari]

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5 ... nastamatta

Osa pelloista hukkuu lantaan, kun toisilla siitä on pulaa – Suomen Itämeri-lupaukset jääneet lunastamatta


JONNA LANKINEN

Turun Sanomat


09.05. 18:34
Päivitetty 09.05. 19:23
1 kommentti
Varsinais-Suomen eläintilat tuottavat enemmän lantaa kuin mitä pellot lannoitteena tarvitsisivat.

Silti lantaa ei ole tällä hetkellä taloudellisesti järkevää lähteä kuljettamaan sellaisille pelloille, joissa sille olisi tarvetta. Lantaa levitetään pelloille yli tarpeen usein vain siksi, että siitä päästäisiin eroon.

Asiaa on koitettu ratkaista jo vuosien ajan, mutta esteeksi on noussut taloudellisten kannustimien puute.

– Tällä hetkellä etenkin isojen eläintilojen on kannattavampaa irrottautua pelloille levitettävän lannan määrää rajoittavasta ympäristökorvausjärjestelmästä, kuin kuljettaa lantaa toisaalle, sanoo John Nurmisen säätiön Puhdas Itämeri-hankkeiden johtaja Marjukka Porvari.

Eläintilalliset saavatkin Porvarin mukaan levittää lantaa pelloille huomattavasti enemmän silloin, jos he eivät hae ympäristökorvauksia.

– Se ei ole laitonta, mutta ohjaa vääränlaiseen ratkaisuun.

Lanta sisältää ravinteina sekä typpeä että fosforia.

Kasvit tarvitsevat typpeä joka vuosi, mutta etenkin pohjoisen Varsinais-Suomen peltojen fosforivarannot pursuvat yli äyräidensä. Näiltä alueilta ylimääräinen fosfori valuu herkästi jokien kautta Saaristomerta rehevöittämään.

Jos pelloille levitetään raakalantaa typen tarpeen mukaan, tulee kylkiäisenä typen lisäksi aina myös fosforia.

– Se on se ikävä seikka, sillä fosfori on pahin vesistöjen rehevöittäjä, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Antti Miettinen sanoo.

Muualla Suomessa, esimerkiksi eteläisessä Varsinais-Suomessa tai Pirkanmaan ja Uudenmaan pelloilla, ei ole samanlaista historiallista fosforikertymää, joten ne hyötyisivät typen ohella myös lannan sisältämästä fosforista.

Lannan kuljettaminen sellaisille pelloille, joilla sitä eniten tarvitaan, on kuitenkin kallista.

Jotta kasvinviljelijät voisivat käyttää lantafosforia lannoitteena, sen käyttöön liittyvää hintaeroa pitäisi alan toimijoiden mukaan kompensoida. Muutoin kysyntää ei synny.

– Jo Vanhasen toisella pääministerikaudella helmikuussa 2010 Suomen hallitus antoi Itämeri-sitoumuksen, jossa paitsi luvattiin ryhtyä tehostettuihin toimiin Saaristomeren hyvän tilan saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä, myös tehdä Suomesta ravinnekierrätyksen esimerkkialue. Jo tuolloin todettiin, että Suomessa syntyy vuosittain eläinlantaa niin paljon, että se riittäisi täyttämään koko maan kasviviljelyn fosforitarpeet 5–10 vuoden ajaksi, kun otetaan huomioon peltomaassa ennestään oleva fosforivarasto.

– Toimenpiteet tämän asian ratkaisemiksi ovat kuitenkin puuttuneet, kritisoi Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkija Seppo Knuuttila.

Knuuttilan mukaan ratkaisu lantafosforin ohjaamiseen saavutettaisiin tukirakenteen muutoksella.

– Joko niin, että EU lähtisi tukemaan asiaa tai se sisällytettäisiin kansalliseen maataloustukeen. Tavoitteena olisi tukea ratkaisuja, joilla ylijäämälanta saadaan sinne, missä sitä tarvitaan.

Luken Antti Miettinen on samoilla linjoilla.

– Yhteiskunnan kannattaisi ilman muuta panostaa lannan kuljetukseen.

John Nurmisen säätiö tukee parhaillaan käynnissä olevassa lantakierrätyshankkeessaan lantafosforin siirtoa eläintiloilta kasvitilojen käyttöön. Samalla säätiö kerää tietoa siitä, millaisilla kannustimilla lanta saataisiin jatkossa ohjattua laajemmin sinne, missä sitä tarvitaan.

– Maatiloille maksetaan vuosittain 250 miljoonaa euroa erilaisia ympäristökorvauksia. Saaristomeren ongelman juurisyy, lantafosfori, voitaisiin ratkaista vain muutaman miljoonan euron vuotuisella siirtokorvauksella. Sillä summalla voitaisiin kompensoida lannan kuljetuskustannuksia, Porvari sanoo.

Luken Miettinen muistuttaa, että lanta pitää myös käsitellä ennen kuljettamista. Teknologia lannan käsittelyyn on jo olemassa.

– Lannassa on aika lailla vettä, jota ei kannata mihinkään matkojen päähän kuljetella. Lantaa pitää ensin prosessoida, jotta siitä saadaan talteen ravinteet. Ne ovat niitä arvokkaita asioita, joita kannattaa kuljettaa.

Joillain maatiloilla tällaisia separointilaitteistoja jo onkin. Miettinen näkee, että riittävän isoilla maatiloilla on enemmän taloudellisia resursseja myös hankkia tilalle omia laitteistoja, joilla ravinteet saadaan eriteltyä lannasta.

Maatalouden ylijäämälannalle on vuosien varrella ehdotettu monenlaista käyttöä. Eniten julkisuutta ovat saaneet erilaiset lantaa hyödyntävät biokaasulaitoshankkeet.

Yleinen harhaluulo on, että biokaasulaitos itsessään poistaisi ravinneongelmat.

– Lannasta voi tehdä biokaasua, mutta se ei ratkaise ravinneongelmaa. Ravinteet jäävät biokaasun tuotannossa mädätteeseen ja johonkin nekin on kuljetettava, sanoo Knuuttila.

Mädätteestä voi jatkojalostaa myös orgaanisia lannoitevalmisteita.

– Toistaiseksi tällaisia isoja biokaasulaitoksia ei kuitenkaan paljoa ole. Markkinatkin ovat vielä aika kehittymättömiä, sanoo Miettinen.​

Lisäksi tehdasvalmisteiset mineraalilannoitteet ovat toimivia ja ainakin toistaiseksi selvästi halvempia kuin lantapohjaiset lannoitteet.

Ei helvetti tämän maan maatalouspolitiikkaa. Meinasi aivot sulaa kun tätä juttua luki.

Saa nähdä miten nykyisen hallituksen ympäristöpolitiikka etenee. Ei ole varsinaisesti suurta luottamusta tämän suhteen.

[Hans Normaali]

En usko että tähän saadaan mitään muutosta tällä vaalikaudella. Koska kepu. Kyllä se lanta sinne pellolle maatuu ja oikea ongelma on venäjä ja Baltia eikä suomalainen maajussi.

[Salajulkku]

Yleensäkin ihmetyttää omiin mielikuviin nähden se, jos ongelma koskisi nimenomaan Varsinais-Suomea, kun perinteisesti on ajateltu, että viljely on painottunut sinne suuntaan ja eläinten pitäminen taas itään ja pohjoiseen. Olisiko niin, että ongelma on ihan yleisesti eläinten pitäminen?