Täällä seurataan maaseudun tuhoutumista

[Sosiaalisesti äärimmäisen hapokas]

"Suomi kuvin esiteltynä"

Tän vois kyllä julistaa avohakkuiden viralliseksi muistomerkiksi ja kieltää minkään istuttamisen enää ikinä tolle alueelle.

[Kalle]

Pistetääs vähän mukavampi uutinen tähän väliin:

Ensin yksi mies sai idean, nyt kyläläiset syövät samasta pellosta – näin toimii yhteisöviljely, jossa vastuu ja sato jaetaan yhdessä

Yhteisviljelypalsta antaa puhdasta lähiruokaa kyläläisille

Huttukylässä, puolen tunnin päästä Oulusta Kiimingissä, sijaitsee erikoinen peltopalsta.

Pelto on kyläläisten yhteinen viljelyprojekti, joka lähti korona-ajan ideasta. Nyt pellolla kasvaa yhteistä satoa jo toista kesää.

Yhteisöviljelyn puuhamiehenä toimii omavaraistaloudesta kiinnostunut Markus Pitkänen. Idea viljelystä ja yhteisöllisyydestä syntyi pandemian aikaan keväällä 2020.

Yhteisöviljely on ruoan tuottamista yhdessä. Osalliset suunnittelevat, viljelevät ja jakavat kustannukset, riskit ja sadon yhdessä. Pitkästen perheen lisäksi mukana on neljä perhettä.

Taina Kosola on aktiivinen kyläläinen. Hän on ollut kiinnostunut viljelystä pienestä pitäen, mutta asiantuntemus on puuttunut.

Yhteisviljelymaa on myös Kosolan perheen yhteinen juttu. Aukusti, Vanamo ja Viola Kosola viihtyvät kesäisellä pellolla.

Kyläläisten peltomaan koko on 250 neliötä. Se viljellään luomuna, koska lanta tulee paikalliselta luomukarjatilalta.

Pellon erikoisuus on ryvässipuli. Se on peräisin Markus Pitkäsen isomummon tilalta Kuusamon Määttälänvaarasta. Alun perin lajike on tuotu Kuusamoon Vienan Karjalasta.

Kyläläiseltä lahjoituksena saatu iso alumiininen vesisäiliö on ollut kovassa käytössä kuivana kesänä.

Kuution säiliö täytetään näppärästi sähköpumpun avulla läheisestä Kiiminkijoesta.

Talkoot ja pellon kastelu ovat kerran viikossa. Vaaroilta ei aina vältytä, sillä kerran kyykäärme puri talkoolaista jalkaan. Mutta tilanne selvisi kuitenkin nopeasti lääkärikäynnin jälkeen.

Jostain syystä punajuuri ei menesty pellossa. Mutta härkäpapu kasvaa komeana rivistönä Huttukylän palstalla.

Periaatteni on, että viljellään mahdollisimman monipuolisesti, niin aina jotakin onnistuu.

Pellolla kasvaa muun muassa härkäpapua, salaattia, retiisiä, pinaattia, herneitä, valkosipulia, ryvässipulia, perunaa, lanttua, naurista ja porkkanaa.

Tänä kesänä on nostettu jo retiisiä, salaattia, palmukaalta ja lehtikaalta.

Vanamo ja Viola Kosolan mielestä yhteisellä pellolla on kiva touhuta. Retiisi maistuu myös heille.

Aukusti Kosola on kerännyt juuri ämpärillisen lehtikaalta kotiin vietäväksi.

Viljelyssä on myös riskinsä. Tänä kesänä tuholainen, sipulikärpänen, on iskenyt ryvässipuleihin.

Tuhoa yritettiin estää käyttämällä ryvässipuleita mäntysuopavedessä ennen kylvämistä. Tällä kertaa vanha konsti ei toiminut.

Ötököistä huolimatta sadosta on tulossa parempi kuin viime vuonna.

Kumppanuusmaataloutta edistävän Kumakka-hankkeen suunnittelija Ritva Mynttinen arvelee, että yhteisöviljelyn suosio kasvaa. Puutarhaviljely, yhteinen toiminta ja lähiruoka kiinnostavat ihmisiä yhä enemmän.

Viikottaiset talkoot jatkuvat siihen asti, kunnes varsinainen sato nostetaan syksyllä. Huttukylän talkoolaiset jäävät odottelemaan vesi kielellä viljelyvuoden huipennusta.

https://yle.fi/uutiset/3-12035010?origin=rss
Vähän kyllä ihmetyttää, että mitä uutta tässä ideassa nyt siten on, mutta siitä huolimatta kannatettavaa toimintaa tämä tämmöinen.

[zutonFever]

Meilläkin oli penskana molempien isovanhempien kotipaikoilla isot kasvimaat, perunapellot ja marjapuskat sekä omenapuut vähän niinkuin koko lähisuvun tarpeisiin. Mutta äkkiä on (oma) maailma muuttunut niistä ajoista.

[Sasse netä]

Ihan perus ihmiskunta että hylätään kaikki hyväksi todettu kun ei ymmärretä sen arvoa. Sit voi 50+v päästä löytää sen uudelleen.

[Rasmus-mafioso]

Meilläkin oli penskana molempien isovanhempien kotipaikoilla isot kasvimaat, perunapellot ja marjapuskat sekä omenapuut vähän niinkuin koko lähisuvun tarpeisiin. Mutta äkkiä on (oma) maailma muuttunut niistä ajoista.

Juuh, perunapellolla oli ihan tylsää ku oli kylmä ja sato vettä ja piti siellä noukkia perunoita ämpäreihin eikä voinu olla vanhempien serkkujen mukana traktoriporukassa, mut oli hauska nähä serkkuja ja kikkailla menemään pitkin mummolaa. Sieltä sit tuotiin perunat ja laitettiin kotona kellariin.

Sit oli reteetä ku vähän kasvo ja pääs heinäpellolla ajamaan traktoria itte.

[Conrad]

Meillä oli Uudenmaan pöndellä vajaa kymmenen vuotta sitten kyläläisten yhteismaa, josta tuli kaikenmaailman pupunruokaa niin helvetisti, että siitä riitti tyrkytettäväksi kavereille joka syksy. Tai siis kait se pelto siellä on edelleen.

[Kalle]

Nyt sitten metsäpalojen sammutuskaan ei muka onnistu turvetuotannon alasajon takia.

Turveyrittäjät hälytettiin sammuttamaan Kalajoen paloa – ”Kun turvetuotanto on ajettu tähän, oli suuri haaste järjestää apuvoimia”

Turveyrittäjien sammutuskalusto on apuna maastopalossa.

Kalajoen massiivinen maastopalo on vaatinut runsaasti lisätyövoimaa. Keskiviikkona illalla Kalajoen maastopalon sammutusavuksi hälytettiin toista kymmentä turveyrittäjää. Asiasta kertoi ensin Seinäjokinen.

Turve on erittäin tulenarkaa, joten turveyrittäjillä täytyy olla sammutuskalustoa vaativiin tilanteisiin.

Muun muassa turvetuotantoon erikoistuneen Team Juntunen Oy:n yrittäjä Heikki Juntunen kertoo, että heidän yrityksestään paikalle on lähtenyt avuksi joitakin työntekijöitä ja koneita.

– Turveyrittäjien ensisammutuskalusto on käytännöllistä maastopalojen kannalta, erityisesti siksi koska se on maastokelpoista, Juntunen kertoo.

Juntusen mukaan niin sanotuissa normaaliolosuhteissa yrityksellä olisi ollut lähettää paljon enemmän kalustoa ja miehiä nopeammalla aikataululla.

– Mutta kun turvetuotanto on ajettu tähän tilanteeseen missä se on nyt, niin oli suuri haaste järjestää sinne meiltä apuvoimia, Juntunen sanoo.

Juntunen kertoo, että jo viime talvena turveyrittäjien tarjoama sammutusapu oli yhtenä seikkana, kun turveyrittäjät puhuivat turveteollisuuden hyvistä puolista.

– Ymmärrän ettei tämä ole tärkein puoli turvetuotannon puolesta, mutta onhan se merkittävä seikka. Varsinkin kun pikkukylissäkään ei ole enää nykyään niin paljon palomiehiä, Juntunen tuumaa.

Edit: Pieni juttu myös Maaseudun Tulevaisuudessa:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/met ... -1.1491683

[zutonFever]

Eli oma elinkeino aiheuttaa metsäpaloja, suoraan ja epäsuorasti, mutta nyt pitäisi taas olla polvillaan turvetuottajien, noiden pyyteettömien hyväntekijöiden edessä, että voitteko pelastaa meidät?

[38911 BASIC BYTES FREE]

Turkkarissa ihan hyvä kolumni metsätaloudesta:

https://www.ts.fi/puheenvuorot/5381821/ ... elinkeinoa

Spoiler:

Osmo Rauhala:
Aukot metsissä vuotavat ja hiilinielut hupenevat – Emmekö muka voisi Suomessa miettiä, miten sopeuttaa metsäelinkeinoa?

Nuori Akseli Gallen-Kallela vaelsi Suomen metsissä huolestuneena 1800-luvun lopulla. Aukkohakkuut saivat kultakautemme mestarin voimaan pahoin. Hänestä tuli Suomen ensimmäisiä luonnonsuojelijoita, kun hän maksoi metsänomistajille korvauksia pystyyn jätettävistä metsiköistä.

Metsänhoito tuohon aikaan oli usein riistotaloutta. Siemenpuita ei säästetty ja raiskiot risuttuivat. Tilanteen parantamiseksi säädettiin jo varhain laki metsän hävityksestä estämään aukkojen synty.

Sotien jälkeen lain tulkinta kääntyi päälaelleen. Nyt tuomion sai, jos omistaja harvensi puustoa jatkuvasti ja kieltäytyi aukkohakkaamasta.

Jatkuva metsänhoito virallistettiin vasta vuonna 2014. Alan teollisuus keskittyi sellunkeittoon, jolle kelpasi pienikin puu. Aukkohakkuu oli halvempi tapa saada raaka-ainetta ja sen tueksi luotiin nopeasti tieteellistä näyttöä. Kritiikki, kuten Metsäntutkimuslaitoksen professori Erkki Lähteen varoitukset aukkojen haitoista, kiistettiin jyrkästi.

Nykyisin jatkuvan kasvatuksen puolesta puhuu jo suurempi joukko. Professori Timo Pukkala todistaa, miten jatkuva harvennus antaa paremman tuoton metsänomistajalle kuin aukkohakkuu. Menetelmä myös säästää ympäristöä sitoessaan hiiltä koko ajan, eikä korjuusta synny valumia vesiin kuten eroosion vaivaamasta aukosta.

Helsingin yliopiston metsäekonomian professori Olli Tahvonen puolestaan on laskenut, miten kansantaloudelle olisi kannattavampaa hitaasti puuta kasvavilla alueilla kuten Lapissa vaihtaa aukkohakkuu kevyeen harvennukseen ja hiilen sidontaan.

Korvaavat tuotot syntyisivät matkailu- ja poroelinkeinosta, luonnontuotteiden jalostuksesta ja omien hiilinielujen synnyttämistä säästöistä päästökaupassa. Matkailu työllistää Suomessa jo nyt 140 000 ihmistä, kun metsäsektori saa aikaan 60 000 työpaikkaa.

Metsä on edelleenkin varsin tärkeä osa taloutta, mutta ei niin ratkaiseva, ettemmekö voisi miettiä, miten sopeuttaa alaa ja tulla toimeen pienemmillä riskeillä ympäristölle.

Samaan aikaan, kun metsä tuottaa palveluilla, sen puuvarat edelleen kasvavat ja ovat käytettävissä tilanteen muuttuessa.

Suomi vaurastui metsän turvin ja on ymmärrettävää, miten alan menetelmien muuttaminen herättää pelkoja toimeentulosta. Metsäteollisuuden merkitys Suomen kokonaistaloudessa on kuitenkin laskenut huomattavasti 1980-luvun tasosta. Sen osuus maan bruttokansantuotteesta, viennistä ja työpaikoista on tuona aikana puolittunut.

Metsä on edelleenkin varsin tärkeä osa taloutta, mutta ei niin ratkaiseva, ettemmekö voisi miettiä, miten sopeuttaa alaa ja tulla toimeen pienemmillä riskeillä ympäristölle.

Viimeistään tämän kesän yli 50 asteen lämpötilat ja ihmishenkiä vaatineet metsäpalot Kanadassa saavat miettimään, olemmeko edes täällä pohjoisessa turvassa ilmaston äärimuutoksilta. Metsä antaa meille kuitenkin useita työkaluja vastata tähän uhkaan.

Keskittyessämme sellunkeittoon suuri osa parturoidusta puusta leijuu hiilenä ilmassa viidessä vuodessa. Sellujalosteet kun poltetaan lopulta.

Aukot metsissä vuotavat ja hiilinielut hupenevat. Sen sijaan kun valmistaisimme puusta rakennuksia, huonekaluja ja erilaisia design-, kuitu- ja kosmetiikan tuotteita, jäisi hiiltä kiertoon paljon enemmän. Myös kansantalous kiittää, kun jokaisesta vientieurosta jää suurempi osuus kotimaahan.

Sitomalla hiiltä, kasvattamalla jatkuvalla menetelmällä monipuolisia raaka-aineita sekä tarjoamalla palveluita metsä tuottaa monella kärjellä. Näin se palaa taloutemme keskiöön.

Kirjoittaja on taidemaalari ja maanviljelijä.

[Kalle]

Nyt on kyllä melkoista propagandaa tää uutinen:

Maailman viljelijäjärjestö WFO: Punainen liha ei kohtuullisissa määrissä olekaan terveysriski

Selvitys on tehty kokoamalla yhteen useiden tutkimusten tuloksia. Punaisen lihan syöminen alla 100 grammaa päivässä ei selvityksen mukaan aiheuta kohonnutta terveysriskiä.

Punaisen lihan syömisestä ei ole terveydelle haittaa, jos sitä syö alla 100 grammaa päivässä, kertoo maailman viljelijäjärjestö WFO:n selvitys.

Raportin mukaan terveyshaittojen ja lihansyönnin välillä ei ole tieteellisesti pätevää tilastollista yhteyttä, mikäli kulutus pysyi päivittäin alle sadassa grammassa.

Selvityksessä todetaan myös, että punaisella lihalla on muissa yhteyksissä positiivisia vaikutuksia. Se on tärkeä osa ravintoa monille erityisryhmille, kuten kasvuiässä oleville lapsille ja ikääntyneille.

Nykyisellään vähemmän kuin prosentti maailman väestöstä kuluttaa yli 85 grammaa punaista lihaa päivässä, raportissa todetaan. Globaalista näkökulmasta lihansyönti yli suositellun määrän onkin harvinaista.

Tämän perusteella raportissa todetaan, että globaalin terveyden näkökulmasta lihan liikasyönti ei ole relevantti ongelma.

Suomessa lihaa syödään henkilöä kohden vuoden 2020 kulutustilastojen mukaan keskimäärin noin 134 grammaa luullista ja kypsentämätöntä lihaa. Luiden ja kypsennyksen aikana tapahtuvan hävikin jälkeen syöty osuus on noin puolet.

Raportin lopussa todetaan, että käsiteltyjen tutkimusten valossa on virheellistä olettaa, että lihan kulutuksen vähentämiselle terveyssyistä on tiedemaailmassa yksimielinen kannatus.

Selvityksen laati 15 riippumatonta tutkijaa ympäri maailmaa.

Olis kyllä ollu kiva tietää vähän enemmän siitä miten tää selvitys oikeasti tehtiin ja ketä noi riippumattomat tutkijat oikein ovat.

[Kauko Keuhkon näköinen mies]

edit. hourailua

[zutonFever]

Ei paljon kiinnosta mitä mieltä maailman viljelijäjärjestö on lihansyönnin terveellisyydestä. Sen sijaan voisivat ottaa kantaa lisäääntyvän eläin- ja rehuruotannon vaikutuksista.

[Ingmar Bergmanin kuolema]

Selvityksessä todetaan myös, että punaisella lihalla on muissa yhteyksissä positiivisia vaikutuksia. Se on tärkeä osa ravintoa monille erityisryhmille, kuten kasvuiässä oleville lapsille ja ikääntyneille.

Lapset ja vanhukset nääntyvät nälkään, jos heiltä viedään punainen liha pöydästä

Mutta jos muistutellaan, mitä vastaan riippumattomat tutkijat tässä hyökkäävät, niin se on YK:n alainen järjestö WHO, joka joitakin vuosia sitten linjasi punaisen lihan kulutuksen lisäävän riskiä sairastua syöpään. Hassua, että syöpäriskistä mainitseminen on jäänyt pois MT:n jutusta.

[Sasse netä]

Selvityksessä todetaan myös, että punaisella lihalla on muissa yhteyksissä positiivisia vaikutuksia. Se on tärkeä osa ravintoa monille erityisryhmille, kuten kasvuiässä oleville lapsille ja ikääntyneille.

Lapset ja vanhukset nääntyvät nälkään, jos heiltä viedään punainen liha pöydästä

Mutta jos muistutellaan, mitä vastaan riippumattomat tutkijat tässä hyökkäävät, niin se on YK:n alainen järjestö WHO, joka joitakin vuosia sitten linjasi punaisen lihan kulutuksen lisäävän riskiä sairastua syöpään. Hassua, että syöpäriskistä mainitseminen on jäänyt pois MT:n jutusta.

Lapsellahan riittää tyyliin joku ihan minimaalinen määrä kerran viikossa tai oisko jopa ollut kuukaudessa että saa kaiken tarvitsemansa. Jos ei sitten varta vasten etsitä vegaanisista tuotteista sellaiset millä saa kaikki vaaditut ravinteet.

[Ingmar Bergmanin kuolema]

Selvityksessä todetaan myös, että punaisella lihalla on muissa yhteyksissä positiivisia vaikutuksia. Se on tärkeä osa ravintoa monille erityisryhmille, kuten kasvuiässä oleville lapsille ja ikääntyneille.

Lapset ja vanhukset nääntyvät nälkään, jos heiltä viedään punainen liha pöydästä

Mutta jos muistutellaan, mitä vastaan riippumattomat tutkijat tässä hyökkäävät, niin se on YK:n alainen järjestö WHO, joka joitakin vuosia sitten linjasi punaisen lihan kulutuksen lisäävän riskiä sairastua syöpään. Hassua, että syöpäriskistä mainitseminen on jäänyt pois MT:n jutusta.

Lapsellahan riittää tyyliin joku ihan minimaalinen määrä kerran viikossa tai oisko jopa ollut kuukaudessa että saa kaiken tarvitsemansa. Jos ei sitten varta vasten etsitä vegaanisista tuotteista sellaiset millä saa kaikki vaaditut ravinteet.

Ei tartte lapsi tai vanhuskaan punaisesta lihasta mitään mitä ei saisi muusta eläinperäisestä ravinnosta. Paitsi syöpää tietenkin.