Täällä seurataan maaseudun tuhoutumista

[Kalle]

Sii­ka­lat­valta kuuluu vähän myönteisiäkin uutisia:

Sii­ka­lat­val­le pe­rus­te­taan uusi luon­non­suo­je­lu­alue – Limp­siön­mäen luon­non­suo­je­lu­aluees­ta tulee 53 heh­taa­rin ko­koi­nen

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus on päättänyt noin 53 hehtaarin suuruisen luonnonsuojelualueen perustamisesta Siikalatvan Limpsiönmäelle. Maa-alueen omistaa Siikalatvan kunta, joka haki luonnonsuojelualueen perustamista.

Perustettava Limpsiönmäen luonnonsuojelualue sijaitsee pääosin valtion omistaman Pellikaisen luonnonsuojelualueen vieressä. Uuden suojelualueen maisemallisesti merkittävin kohta on alueen keskellä oleva Korkiamäki, joka nousee korkeimmillaan noin 18 metriä viereisen suon pinnasta.

Korkiamäki on paikallisesti arvokas, ympäristöstä poikkeavan korkealle kohoava avokalliomuodostuma, jolta avautuu kaunis näköala länsisuuntaisesti Latvanevalle, ely-keskus kuvailee tiedotteessaan. Kallion keskeisin osa paloi metsäpalossa vuonna 2006.

Kiinteistön suot ovat ojittamattomia ja yhteydessä Pellikaisennevan soidensuojelualueeseen. Alueen metsät ovat olleet pääosin talouskäytössä ja jatkossa jäävät kehittymään luonnon hoidossa.

Muun muassa maanmuokkaus, metsänhakkuut ja kaikki metsänhoitotoimenpiteet ovat kielletty suojelualueiden rauhoitusmääräyksissä. Alueen omistus pysyy jatkossakin Siikalatvan kunnalla, joka päättää jatkossakin metsästyksestä alueella.

Suojelualueen perustamista esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008, kun Lamun maamiesseura teki asiasta esityksen silloiselle Piippolan kunnalle.

[Ingmar Bergmanin kuolema]

Siis hyvää talousmetsää jätetään luonnon armoille

[Sasse netä]

Siis hyvää talousmetsää jätetään luonnon armoille

Miten se metsä siellä itsestään pärjää metsää ei saa jättää heitteille

[turkulainen demari]

Sii­ka­lat­valta kuuluu vähän myönteisiäkin uutisia:

Sii­ka­lat­val­le pe­rus­te­taan uusi luon­non­suo­je­lu­alue – Limp­siön­mäen luon­non­suo­je­lu­aluees­ta tulee 53 heh­taa­rin ko­koi­nen

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus on päättänyt noin 53 hehtaarin suuruisen luonnonsuojelualueen perustamisesta Siikalatvan Limpsiönmäelle. Maa-alueen omistaa Siikalatvan kunta, joka haki luonnonsuojelualueen perustamista.

Perustettava Limpsiönmäen luonnonsuojelualue sijaitsee pääosin valtion omistaman Pellikaisen luonnonsuojelualueen vieressä. Uuden suojelualueen maisemallisesti merkittävin kohta on alueen keskellä oleva Korkiamäki, joka nousee korkeimmillaan noin 18 metriä viereisen suon pinnasta.

Korkiamäki on paikallisesti arvokas, ympäristöstä poikkeavan korkealle kohoava avokalliomuodostuma, jolta avautuu kaunis näköala länsisuuntaisesti Latvanevalle, ely-keskus kuvailee tiedotteessaan. Kallion keskeisin osa paloi metsäpalossa vuonna 2006.

Kiinteistön suot ovat ojittamattomia ja yhteydessä Pellikaisennevan soidensuojelualueeseen. Alueen metsät ovat olleet pääosin talouskäytössä ja jatkossa jäävät kehittymään luonnon hoidossa.

Muun muassa maanmuokkaus, metsänhakkuut ja kaikki metsänhoitotoimenpiteet ovat kielletty suojelualueiden rauhoitusmääräyksissä. Alueen omistus pysyy jatkossakin Siikalatvan kunnalla, joka päättää jatkossakin metsästyksestä alueella.

Suojelualueen perustamista esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008, kun Lamun maamiesseura teki asiasta esityksen silloiselle Piippolan kunnalle.

Todella hyvä juttu, vaikka 53 hehtaaria on oikeasti pieni pläntti.

Noilla seuduilla on niiiiiin paljon ojitettu soita ja melkein kaikki vanhat metsät hakattu moneen kertaan, että jokainen suojeltu pläntti on arvokas.

[Kalle]

Spoiler:

Sii­ka­lat­valta kuuluu vähän myönteisiäkin uutisia:

Sii­ka­lat­val­le pe­rus­te­taan uusi luon­non­suo­je­lu­alue – Limp­siön­mäen luon­non­suo­je­lu­aluees­ta tulee 53 heh­taa­rin ko­koi­nen

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus on päättänyt noin 53 hehtaarin suuruisen luonnonsuojelualueen perustamisesta Siikalatvan Limpsiönmäelle. Maa-alueen omistaa Siikalatvan kunta, joka haki luonnonsuojelualueen perustamista.

Perustettava Limpsiönmäen luonnonsuojelualue sijaitsee pääosin valtion omistaman Pellikaisen luonnonsuojelualueen vieressä. Uuden suojelualueen maisemallisesti merkittävin kohta on alueen keskellä oleva Korkiamäki, joka nousee korkeimmillaan noin 18 metriä viereisen suon pinnasta.

Korkiamäki on paikallisesti arvokas, ympäristöstä poikkeavan korkealle kohoava avokalliomuodostuma, jolta avautuu kaunis näköala länsisuuntaisesti Latvanevalle, ely-keskus kuvailee tiedotteessaan. Kallion keskeisin osa paloi metsäpalossa vuonna 2006.

Kiinteistön suot ovat ojittamattomia ja yhteydessä Pellikaisennevan soidensuojelualueeseen. Alueen metsät ovat olleet pääosin talouskäytössä ja jatkossa jäävät kehittymään luonnon hoidossa.

Muun muassa maanmuokkaus, metsänhakkuut ja kaikki metsänhoitotoimenpiteet ovat kielletty suojelualueiden rauhoitusmääräyksissä. Alueen omistus pysyy jatkossakin Siikalatvan kunnalla, joka päättää jatkossakin metsästyksestä alueella.

Suojelualueen perustamista esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008, kun Lamun maamiesseura teki asiasta esityksen silloiselle Piippolan kunnalle.

Todella hyvä juttu, vaikka 53 hehtaaria on oikeasti pieni pläntti.

Noilla seuduilla on niiiiiin paljon ojitettu soita ja melkein kaikki vanhat metsät hakattu moneen kertaan, että jokainen suojeltu pläntti on arvokas.

Kiinteistön suot ovat ojittamattomia ja yhteydessä Pellikaisennevan soidensuojelualueeseen.

Joo nää suot taitaa olla tän alueen suurin luontoarvo ja sen takia ihan hyvä, että tääkin alue suojellaan.

Piippolan ja Lamun välinen karttanäkymä on kosteiden nevojen ja kuivempien kangasmetsäplänttien täplittämä. Vaihtelua näkymään tuovat kallioista kertovat korkeuskäyrät sekä suojelukohteiden merkinnät.

Niistä laajin on Korkiakallion kupeella valtion mailla sijaitseva Pellikaisenneva, ojittamattomuudessaan Natura 2000 -ohjelmaan kuuluva harvinaisuus....

...Sen sijaan Ympäristökeskuksen taholta on todettu, että laajennus toisi jo merkittäviä parannuksia Limpsiönkankaan ja Pellikaisennevan muodostamaan suojelualuekokonaisuuteen...

https://www.siikajokilaakso.fi/maisemah ... sa/2859025
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/S ... neva(4826)

[Kalle]

Oikeastaan tällekin jutulle ei voi muuta kuin nauraa, sillä niin älytöntä tää sianlihan tuotanto tuntuu tällä hetkellä olevan:

Suomalaisen sianlihan vienti kiihtyy, mutta joka kymmenes sikala lopettaa – lihantuottaja: "Ei se meidän tilipussissa ole näkynyt"

Esimerkiksi Kiinaan vietiin sianlihaa jo 20 miljoonaa kiloa viime vuonna.

Lähes kymmenen prosenttia sikatiloista lopettaa tuotannon vuosittain. Toisaalta sianlihan vienti on kasvanut kohisten. Viime vuoden tuotannosta vientiin meni lähes neljännes.

Suomessa oli 6 200 sikalaa vielä vuonna 1995. Nyt aktiivisia kasvattajia on arviolta enää reilut 800 (MTK).

Rakennemuutoksen taustalla on tuotannon heikko kannattavuus ja esimerkiksi se, että tuottajat ikääntyvät eikä tiloille löydy jatkajia. Suomen Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg muistuttaa, että sikatiloilla tarvitaan aika ajoin suuriakin investointeja.

– Sikalat ovat aika vanhoja. Koneiden ja laitteiden käyttöikä on viitisentoista vuotta. Niihin tarvitaan perusteellisia korjauksia, ja investoinnit maksavat helposti satoja tuhansia euroja. Tuotanto ei ole niin kannattavaa, että rahoja laskuihin olisi kertynyt kassaan.

Suomessa tuotannolta edellytetään hyviä tuotanto-olosuhteita, mikä aiheuttaa tuottajalle lisäkustannuksia.

– Tästä pitäisi saada parempi korvaus. Tuottajahintoihin kymmenen prosentin korotus, eli 15 senttiä kilolle, olisi jo merkittävä korotus, Ari Berg sanoo.

Saksan sikarutto oli viimeinen niitti

Viime vuonna tuottajahinta romahti, kun Saksassa todettiin villisioissa afrikkalaista sikaruttoa. Sikarutto sotki Euroopan sianlihamarkkinat pahoin. Saksan vienti EU:n ulkopuolelle kiellettiin. Euroopan markkinoille ilmaantui yhtäkkiä suuria määriä sianlihaa. Tämä vaikutti sianlihan hintaan ja sitä kautta tuotantohintoihin myös Suomessa.

Forssalaisella Timo Norrilla oli sikalassaan tuhatkunta sikaa. Norri kasvatti aikoinaan HKScanille rypsiporsaita, joiden ruokalista on vaatelias. Rypsiporsaistaan Norri luopui tuotantokustannusten karattua käsistä. Hän jätti sianlihan tuottamisen kokonaan, kun tuottajahinnat romahtivat 15 prosenttia viime vuonna. Norrin sikalan viimeiset siat vietiin teuraaksi helmikuussa.

– Viime vuonna vielä alkuvuodesta näytti, että lihasian pitäminen on ihan kannattavaa, mutta loppuvuotta kohden hinnasta vietiin pois 23 senttiä.

Lihantuottaja siirtyi palkkatöihin.

– Töitä oli tarjolla, ja tulo on huomattavasti suurempi kuin ympärivuorokautisesta siantuotannosta, sanoo Timo Norri.

Suomen tuotannosta ulkomaille 23 prosenttia

Suomessa sianlihan tuotannon kokonaisvolyymi kuitenkin kasvaa. Sitä kasvattavat suuret tuotantoyksiköt. Vastaavasti pienemmät yksiköt lopettavat tuotantoaan.

Isot lihatalot käynnistivät vientiponnistelunsa kymmenisen vuotta sitten. Esimerkiksi pääsy Kiinan markkinoille oli kimuranttia, sillä Kiina on maailman tiukimpia maita myöntämään tuontilupia. Suomessa Atria ja HKScan saivat ovet auki Kiinaan suunnilleen yhtä aikaa, ja tätä nykyä Kiinaan vie lihaa myös Snellman.

MTK:n liha-asiantuntija Mari Lukkariniemi kertoo, että Kiina on tällä hetkellä merkittävin sianlihan ostaja koko maailmassa. Kiinan jälkeen merkittäviä vientimaita Suomelle ovat Etelä-Korea ja Uusi-Seelanti. Sianlihaa menee myös Puolaan, Viroon, Ruotsiin, Japaniin, Yhdysvaltoihin, Singaporeen, Kongoon ja Uuteen-Kaledoniaan.

Esimerkiksi Kiinaan vietiin sianlihaa vuonna 2020 jo 20 miljoonaa kiloa. Etelä-Koreaan sitä meni 4,4 miljoonaa kiloa ja Uuteen Seelantiin 3,9 miljoonaa kiloa. Viime vuonna Suomen tuotannosta meni vientiin 23 prosenttia.

– Sianlihan viennin lisäksi myös broilerin vienti on käynnistynyt nopeasti, sanoo MTK:n Mari Lukkariniemi.

Tuottaja luuli, että sikalainvestoinnin voi maksaa sioilla

Forssalainen Timo Norri kertoo, että Kiinan viennin merkitystä on hehkutettu tuottajille voimakkaasti.

– Meille uskoteltiin, että vienti tulee vaikuttamaan sianlihan hintaan. Voi olla, että se vaikuttikin. Viime vuonna kun asiasta keskusteltiin, signaali oli, ettei vienti merkitse sitä, mitä oli annettu ymmärtää. Lupauksia paremmasta on viimeisen kymmenen vuoden aikana annettu, mutta ei se meidän tilipussissa ole näkynyt, sanoo Timo Norri.

Timo Norri kertoo tyhjässä sikalassaan, että osa sianlihatuotannon investoinneista on jo saatu maksettua, mutta sikalan laajentamisesta on vielä jäänyt velkaa.

– Sehän tässä synkistää mieltä. Ajatuksena kuitenkin oli, että sikalat maksetaan sioilla. Jollain muulla on kuitenkin loppuvelka maksettava. Mutta ei auta. Asiat menevät niin kuin ne menevät.

Suuren osan elämästään sianlihantuottajana ollut forssalainen Markku Länninki luopui tuotannosta hänkin taloudellisista syistä ja siirtyi kasvattamaan nautakarjaa. Länninki kertoo nyt, että yksikkö oli liian pieni suhteessa markkinatilanteeseen.

– Myös suuri teurastamo päätti muuttaa sianlihantuotannon rakennetta. Siirryttiin suuriin yksiköihin, ja sitä kautta lihatalo varmaan sai kuljetus- ja muita kuluja alemmaksi. Meiltä lähti vain 30–40 sikaa viikossa.

Länningin sikalasta on sittemmin tehty maatilakorjaamo, jonne viedään talvella traktorit lämpimään. Nyt tilalla kasvaa pihvivasikoita. Markku Länninki kertoo, että karjaa varten tehdyt suuret investoinnit on saatu maksettua siinä aikataulussa kuin oli tarkoitus.

Kaikki ruhonosat kelpaavat vientiin

Atria vei viime vuonna lihaa ja lihatuotteitaan yhteensä yli 40 miljoonaa kiloa. Viennistä yli puolet meni Euroopan ulkopuolelle. Vientiä Atrialla oli viime vuonna yli neljäänkymmeneen maahan. Tärkein vientimaa on Kiina, mutta merkittävästi vientiä Atrialla on myös esimerkiksi Etelä-Koreaan ja Japaniin.

HKScan vie tällä hetkellä sianlihaa noin viiteenkymmeneen maahan. HKScanin vientijohtaja Juha Ruohola sanoo, että vienti merkitsee paljon. Esimerkiksi sian jalat ja saparot ovat kysyttyä tavaraa Aasian markkinoilla, muistuttaa Juha Ruohola.

– HKScan vie miljoonia kiloja sekä varsinaista lihaa että ruhonosia, joita suomalaiset eivät kuluta. En avaa lukuja tarkemmin.

Tärkeintä on kuitenkin edelleen kotimaan markkinoilla menestyminen.

– Valitettavasti sianlihan kulutus on laskussa. Vastaavasti tuotanto on ollut nousussa, esimerkiksi porsastuotanto on kasvanut. Eli viennin tarvetta kyllä tulee olemaan, kertoo vientijohtaja Juha Ruohola.

HKScanin Juha Ruohola ei ota kantaa, mitä vienti merkitsee sianlihan tuottajahinnoille.

HKScan kaavailee Forssassa leikatulle lihalle rautiekuljetuksia

Pelkästään HKScanin viennin volyymeistä kertoo jotain suuren konttialuksen jumittuminen Suezin kanavaan. Kyydissä oli 80 HKScanin sianlihakonttia. Yhdessä kontissa oli 23 tonnia Forssassa leikattua sianlihaa. HKScanin vientijohtaja Juha Ruohola kertoo, että HKScan suunnittelee rautatieyhteyttä Suomesta Kiinaan. Meritse lihan rahtaaminen kestää useita viikkoja.

– Suurimmat esteet ovat Kiinan päässä. Siellä on tuontikieltoja liittyen Kiinan koronatilanteeseen. Kiinassa ei nyt pystytä viemään tiettyjen alueiden lävitse junavaunuja, jotka sisältävät lihaa.

Koronan jälkeen rautatiekuljetukset olisivat mahdollisia. Käytännössä Helsingistä Kiinaan keskelle markkina-aluetta sianliha menisi perille jopa 14 vuorokaudessa.

Eli Suomessa sianlihan kulutus laskee samaan aikaan kuin tuotanto kasvaa ja lisäksi kukaan ei tienaa sillä enään yhtään mitään.

[Karhunpoika hairahtaa]

^Kyllä esim. Atria ja HK tienaa tuolla. Mutta tuottajat ei. Tai ehkä joku jolla on 10 000 sian sikala. Tästä jo muutama vuosi sitten kuuntelin erään tuottajan puheita, että kohta on siat kuin broilerihallissa ja pitää olla teollinen laitos eikä mikään maatila. Taisi olla oikeilla hajuilla.

[Kalle]

^Kyllä esim. Atria ja HK tienaa tuolla. Mutta tuottajat ei. Tai ehkä joku jolla on 10 000 sian sikala. Tästä jo muutama vuosi sitten kuuntelin erään tuottajan puheita, että kohta on siat kuin broilerihallissa ja pitää olla teollinen laitos eikä mikään maatila. Taisi olla oikeilla hajuilla.

Tietenkin ne tienaa, mutta vain, jos eivät joudu maksamaan siitä sianlihasta mitään. Eli pitemmän päälle nääkään ei enään tienaa mitään. Eli herää kysymys, että onko järkevää pyörittää jotain lihantuotantolaitoksia pelkästään jonkun (Kiinan)viennin varassa. Maataloushan on sentään julkisesti tuettua toimintaa.

Oudoksi on maailma mennyt, jos täällä pohjoisessa aletaan tuottamaan lihaa muulle maailmalle ja vielä ihan polkuhinnoilla sekä kuvitellen vielä, että tällainen toimita kannattaa pidemmän päälle.

[salilta tuttu hevari]

^Kyllä esim. Atria ja HK tienaa tuolla. Mutta tuottajat ei. Tai ehkä joku jolla on 10 000 sian sikala. Tästä jo muutama vuosi sitten kuuntelin erään tuottajan puheita, että kohta on siat kuin broilerihallissa ja pitää olla teollinen laitos eikä mikään maatila. Taisi olla oikeilla hajuilla.

Tietenkin ne tienaa, mutta vain, jos eivät joudu maksamaan siitä sianlihasta mitään. Eli pitemmän päälle nääkään ei enään tienaa mitään. Eli herää kysymys, että onko järkevää pyörittää jotain lihantuotantolaitoksia pelkästään jonkun (Kiinan)viennin varassa. Maataloushan on sentään julkisesti tuettua toimintaa.

Oudoksi on maailma mennyt, jos täällä pohjoisessa aletaan tuottamaan lihaa muulle maailmalle ja vielä ihan polkuhinnoilla sekä kuvitellen vielä, että tällainen toimita kannattaa pidemmän päälle.

ei varmaan jossain vaiheessa enää kannata, mutta toistaiseksi kannattaa. Tuottaja tuottaa tukiaisten turvin, jutussa mainitut lihatalot määrittää hinnan. Kaikkea ei saa tungettua Suomen markkinoille, niin vientiin sitten.

[Karhunpoika hairahtaa]

^Kyllä esim. Atria ja HK tienaa tuolla. Mutta tuottajat ei. Tai ehkä joku jolla on 10 000 sian sikala. Tästä jo muutama vuosi sitten kuuntelin erään tuottajan puheita, että kohta on siat kuin broilerihallissa ja pitää olla teollinen laitos eikä mikään maatila. Taisi olla oikeilla hajuilla.

Tietenkin ne tienaa, mutta vain, jos eivät joudu maksamaan siitä sianlihasta mitään. Eli pitemmän päälle nääkään ei enään tienaa mitään. Eli herää kysymys, että onko järkevää pyörittää jotain lihantuotantolaitoksia pelkästään jonkun (Kiinan)viennin varassa. Maataloushan on sentään julkisesti tuettua toimintaa.

Oudoksi on maailma mennyt, jos täällä pohjoisessa aletaan tuottamaan lihaa muulle maailmalle ja vielä ihan polkuhinnoilla sekä kuvitellen vielä, että tällainen toimita kannattaa pidemmän päälle.

ei varmaan jossain vaiheessa enää kannata, mutta toistaiseksi kannattaa. Tuottaja tuottaa tukiaisten turvin, jutussa mainitut lihatalot määrittää hinnan. Kaikkea ei saa tungettua Suomen markkinoille, niin vientiin sitten.

No entäs nämä Suomen poikkeusolosuhteet ja nurmirehua märehtivät siat jotka ovatkin käytännössä ekoteko.

[salilta tuttu hevari]

^Kyllä esim. Atria ja HK tienaa tuolla. Mutta tuottajat ei. Tai ehkä joku jolla on 10 000 sian sikala. Tästä jo muutama vuosi sitten kuuntelin erään tuottajan puheita, että kohta on siat kuin broilerihallissa ja pitää olla teollinen laitos eikä mikään maatila. Taisi olla oikeilla hajuilla.

Tietenkin ne tienaa, mutta vain, jos eivät joudu maksamaan siitä sianlihasta mitään. Eli pitemmän päälle nääkään ei enään tienaa mitään. Eli herää kysymys, että onko järkevää pyörittää jotain lihantuotantolaitoksia pelkästään jonkun (Kiinan)viennin varassa. Maataloushan on sentään julkisesti tuettua toimintaa.

Oudoksi on maailma mennyt, jos täällä pohjoisessa aletaan tuottamaan lihaa muulle maailmalle ja vielä ihan polkuhinnoilla sekä kuvitellen vielä, että tällainen toimita kannattaa pidemmän päälle.

ei varmaan jossain vaiheessa enää kannata, mutta toistaiseksi kannattaa. Tuottaja tuottaa tukiaisten turvin, jutussa mainitut lihatalot määrittää hinnan. Kaikkea ei saa tungettua Suomen markkinoille, niin vientiin sitten.

No entäs nämä Suomen poikkeusolosuhteet ja nurmirehua märehtivät siat jotka ovatkin käytännössä ekoteko.

ympäristöteko, huoltovarmuus ja mitä näitä nyt on. Ei kehäkolmosen sisäpuolella tajuta.

[turkulainen demari]

Huoltovarmuuden takia täytyy tuottaa niin paljon verorahoilla tuettua lihaa, että kotimaassa ei ehditä syömään kaikkea.

Mitäs sitten jos tulisi joku rajat 100% kiinni tilanne? Kaatopaikalle älyttömät määrät possunlihaa kun ei voi viedä maapallon toiselle puolelle. Huoltovarmuus: kunnossa.

Ei varmaan kaikkia vientialoja samalla tavalla tueta verorahoilla.

Ja siltikin vain harva maajussi on rikas.

[Kriippine]

Jos rajat menee 100% kiinni, niin sitten noi huoltovarmuuselukat kuolee nälkään, kun niille ei voi syöttää sademetsäsoijjaa ja palmuöljyä.

[zutonFever]

Jos rajat menee 100% kiinni, niin sitten noi huoltovarmuuselukat kuolee nälkään, kun niille ei voi syöttää sademetsäsoijjaa ja palmuöljyä.

Ei tämmösiä asioita mietitä kun 100% suomalaista joutsenlippulihaa pistetään vakuumiin.

On epäisänmaallista olla ostamatta soijalla kasvanutta broileria 1,99€ kilo.

[Kalle]

^Kyllä esim. Atria ja HK tienaa tuolla. Mutta tuottajat ei. Tai ehkä joku jolla on 10 000 sian sikala. Tästä jo muutama vuosi sitten kuuntelin erään tuottajan puheita, että kohta on siat kuin broilerihallissa ja pitää olla teollinen laitos eikä mikään maatila. Taisi olla oikeilla hajuilla.

Tietenkin ne tienaa, mutta vain, jos eivät joudu maksamaan siitä sianlihasta mitään. Eli pitemmän päälle nääkään ei enään tienaa mitään. Eli herää kysymys, että onko järkevää pyörittää jotain lihantuotantolaitoksia pelkästään jonkun (Kiinan)viennin varassa. Maataloushan on sentään julkisesti tuettua toimintaa.

Oudoksi on maailma mennyt, jos täällä pohjoisessa aletaan tuottamaan lihaa muulle maailmalle ja vielä ihan polkuhinnoilla sekä kuvitellen vielä, että tällainen toimita kannattaa pidemmän päälle.

ei varmaan jossain vaiheessa enää kannata, mutta toistaiseksi kannattaa. Tuottaja tuottaa tukiaisten turvin, jutussa mainitut lihatalot määrittää hinnan. Kaikkea ei saa tungettua Suomen markkinoille, niin vientiin sitten.

Se kannattamattomuus voi olla lähempänä, kuin uskoimmekaan:

Valtion Ilmastorahaston ensimmäinen rahoituspäätös: Solar Foodsin toimitusjohtaja "Tekemisen ydin on se, että irtikytketään ruoantuotanto maataloudesta"

Hankkeessa on tarkoitus tuotaa ihmisravinnoksi kelpaavaa proteiinia hiilidioksidista ja sähköstä.

Kolme vuotta sitten aloittanut startup-yritys Solar Foods on valtion Ilmastorahaston ensimmäinen investointikohde.

Rahoitettavan yhtiön tarkoituksena on valmistaa proteiinia hiilidioksidista ja sähköstä.

Tavoitteena on irrottaa ruoan tuotanto maataloudesta.

– Meidän lahjamme yhteiskunnalle, tekemisen ydin on se, että irtikytketään ruoantuotanto maataloudesta. Sen jälkeen kaikki ilmastohyödyt ikään kuin tippuvat syliin, kun tämä irtikytkentä voidaan tehdä, sanoo Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka.

Rahasto on myöntänyt 10 miljoonan euron pääomalainan Solar Foodsin uuden tuotantolaitoksen rakentamiseksi Suomeen.

Rahaston mukaan tehdas tulee olemaan maailman ensimmäinen kaupallisesti toimiva laitos, joka tuottaa proteiinia hiilidioksidista ja sähköstä. Uuden tehtaan on määrä olla toiminnassa vuoden 2023 alkupuolella.

– Olemme mahdollistamassa sitä, että Solar Foodsin tuottamat merkittävät päästövähennykset mahdollisimman aikaisin, sanoo llmastorahaston toimitusjohtaja Paula Laine.

Toimittajatilaisuudessa avauspuheenvuoron pitänyt Ilmastorahasto Oy:n hallituksen puheenjohtaja Perttu Puro kuitenkin muistutti nyt tehdyn investointipäätöksen erityisluonteesta.

– Solar Foodsin osalta on hyvä todeta sekin, että ymmärretään kyllä hyvin tai ainakin itse ajattelen, että kyseessä on varsin poikkeuksellinen hanke, hän sanoi.

Käytännössä rahoitusta voidaan myöntää koetellumpaankin teknologiaan.

– Voisin uskoa, että jatkossa Ilmastorahaston päätökset tulee olemaan ehkä vähän enemmän maanläheisiä. Joukossa tulee olemaan tavanomaisempia, ja vakiintuneempaakin bisnestä, Puro totesi.

Edit. MTV:n juttu asiasta:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suo ... ta/8109498