Täällä seurataan maaseudun tuhoutumista

[Sosiaalisesti äärimmäisen hapokas]

https://yle.fi/uutiset/3-11927335 vanhat metsät

Tästä samasta aiheesta oli juttua myös eilen A-studiossa:

Suomen metsiä hakataan yhä nuorempana. Mitä talouden ja luonnon ristipaineelle pitäisi tehdä? Vieraina maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ja ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. Juontajana Annika Damström.

Kohdasta 19.30 ->
https://areena.yle.fi/1-50646902

Janne Kotiaho oli ajantasalla ja huolissaan. Yllättäen Leppä ei niinkään, ei varsinkaan huolissaan.

Leppä myös komeesti paalutti, ettei Suomi lähde tavotteleen mitään EUn päättämiä suojelumetsämääriä vaan talousmetsa se on joka kannattaa.

[Kalle]

Kilpajuoksua luonnon monimuotoisuuden kanssa

Luonnon monimuotoisuuden suojelusta on naamioitu ihmelääke niin yskään kuin maailmanrauhaan. Siltä ainakin vaikuttaa, kun kurkistaa Brysselin neuvottelupöytien suuntaan.

Euroopan komissio julkaisi vuosi sitten EU:n biodiversiteettistrategian osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen.

Strategia pohjautuu lähtökohtaisesti ennallistamisen ja suojelualueiden lisäämisen ympärille. Edellä mainitut tavoitteet halutaan saavuttaa suojelemalla 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista sekä saattamalla niistä 10 prosenttia tiukan suojelun piiriin. Tämä tarkoittaisi melko tinkimättömiä linjoja esimerkiksi Suomen metsätalouden sekä turvemaiden ja iki- ja aarniometsien kannalta.

Euroopan parlamentti valmistelee parhaillaan kantaansa ympäristövaliokunnan johdolla. Jäsenmaiden muodostama neuvosto on jo lyönyt lukkoon oman positionsa.

On aivan päivänselvää, että luonnon monimuotoisuus ja sen edistäminen ovat äärimmäisen tärkeitä niin Suomessa, Euroopassa kuin kansainvälisestikin. Biodiversiteettiä täytyy ylläpitää ja edistää sekä korostaa luonnonvarojen kestävän käytön merkitystä.

Monimuotoisella ekosysteemillä on kyky selviytyä paremmin muuttuvista olosuhteista, ja näin myös sen resilienssi vahvistuu.

Myös kestävästi hoidetuilla metsillä on merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden edistämisessä, ja toisaalta taas biodiversiteetin ylläpito on kestävän metsätalouden edellytys.

EU:n tavoitteet ovat siis itsessään kannatettavia, mutta niitä ei pitäisi pyrkiä saavuttamaan hinnalla millä hyvänsä. Jos ryhdytään asettamaan sitovia laillisia suojelu- ja ennallistamistavoitteita ottamatta huomioon jäsenmaiden erityispiirteitä tai kestävyyden taloudellisia ja sosiaalisia näkökulmia, mennään pahasti metsään.

Ennen minkäänlaisten tavoitteiden asettamista olisi tehtävä syväluotaava vaikutustenarviointi. Pohjoisen metsäisiä maita ei voida valjastaa syntipukiksi tai muiden jäsenmaiden ongelmien vastuunkantajiksi eteläisten maiden liidellessä vapaamatkustajina.

Ihanteellisessa maailmassa vastakkainasettelun aika olisi ohi myös biodiversiteettikeskusteluissa. Esimerkiksi metsäluonnon monimuotoisuutta ja siihen liittyviä politiikkatoimia tulisi tarkastella tasapainoisesti kansallisesti ja EU-tasolla. Olisi huomioitava niin ekologinen, sosiaalinen kuin taloudellinen kestävyys kokonaisvaltaisesti.

Suuri ongelma tämänhetkisessä EU:n politiikkakontekstissa on sen ideologinen vihertyminen. Metsistä mitään ymmärtämättömät poliitikot huutavat hoosiannaa luonnonsuojelun nimeen huolimatta faktapohjasta tai puoluekentästä.

Metsien museoimisen markkinointi vaikuttaa olevan nyt trendikästä. Vihreä vyörytys tulvii ovista ja ikkunoista. Nykyinen EU-tason poliittinen todellisuus on valitettava, mutta järjestelmällisellä vaikuttamistyöllä toivon mukaan vielä muutettavissa.

Todellisena haasteena on tasapainon löytäminen ja jäsenmaiden erityispiirteiden huomioiminen. Strategian tavoitteet ovat lähinnä rajoitelähtöisiä, joiden ei voida ajatella tuovan kestäviä ratkaisuja esimerkiksi metsänomistajille pitkällä tähtäimellä. Biotalouden ja kestävän metsänhoidon tärkeää roolia ei tulisi unohtaa myöskään näissä keskusteluissa.

Metsäalan osalta on myös tutkittu, että tiukennetut suojelutavoitteet ja puukäytön merkittävä vähentäminen aiheuttaisivat mitä todennäköisimmin puuntuotannon vuotoilmiön EU:n ulkopuolisiin maihin. Tämä on erittäin paradoksaalista ja huolestuttavaa tarkasteltaessa biodiversiteetin suojelua globaalisti.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (Petri Sarvamaa) (kok.).

[Kalle]

On tässäkin äijä. Ryhtyä nyt oikeustoimiin, kun metsäteollisuus ei halua ostaa puuta ilman, että sen luontoarvot tarkastetaan. Puukaupan valkopesuahan tuollaiset merkinnät todellisuudessa ovat, mutta tää äijähän vastustaa niitä ihan vaan ahneuksissaan.

Matti Tulokas ryhtyi oikeustaisteluun, kun hänen metsäänsä merkittiin mielivaltaisesti 67 hehtaaria "korkean suojeluarvon" -alueita: "Kyllä siinä meni vähän yöunetkin, kun vaikutus puukauppaan alkoi selvitä"

Markkinaoikeus pohtii asian palauttamista kilpailuviraston käsittelyyn.

Hämeenlinnan Tuuloksessa asuva Matti Tulokas ryhtyi vuosi sitten taisteluun mailleen ilmestyneitä korkean suojeluarvon HCV-merkintöjä (High Conservation Value) vastaan. Suomen metsiin viime aikoina ilmaantuneiden merkintöjen takaa löytyvät sertifiointijärjestelmä FSC, Tapio Oy ja Metsäteollisuus ry. HCV-leima tarkoittaa käytännössä sitä, että ilman etukäteistarkistuksia metsäyhtiöt eivät osta alueilta puuta.

Tulokkaan metsiin merkitty alue on peräti 67 hehtaarin suuruinen, joten puustolla on huomattava taloudellinen merkitys.

Tulokas teki asiasta tutkimuspyynnön Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV). Hän halusi, että virasto selvittää, ovatko puunostajat rikkoneet kartellikieltoa. Kartelliin yhtiöt ovat tutkintapyynnön mukaan syyllistyneet hyväksyessään sertifioinnissa FSC:n säännöt, sitoutuessaan noudattamaan niitä sekä välttämään puun ostoja silloin, kun hakkuilla rikottaisiin FSC-sääntöjen mukaisia luontoarvoja.

Virasto jätti kuitenkin asian tutkimatta vedoten oikeuteensa priorisoida käsiteltäviä asioita. Tulokas valitti asiasta markkinaoikeuteen, joka puolestaan ratkaisee, onko KKV:n otettava asia käsiteltäväksi. Ratkaisua Tulokas odottaa lähikuukausien aikana.

”Kovasti ihmettelen, kun KKV perusteli, ettei asiassa ole tutkittavaa. Tämä koskee kuitenkin todennäköisesti tuhansia metsänomistajia.”

Tulokas ei ole ollut asiassa heppoisin eväin liikkeessä. Apuna oikeustaistelussa hänellä on setänsä Mikko Tulokas, joka toimi pitkään ennen eläkkeelle jäämistään korkeimman oikeuden jäsenenä. Hän oli sivutoimisesti kymmenen vuotta myös kilpailuneuvoston puheenjohtaja.

Matti Tulokkaan puolesta selvityspyyntöön oli antanut kannanottonsa myös Aalto-yliopiston professori Petri Kuoppamäki, jota pidetään yhtenä Suomen johtavista kilpailuoikeuden asiantuntijoista.

FSC-sertifikaatin sääntöjen mukaan HCV-alue on eräänlainen rauhoitusalue, jota eivät koske tavalliset metsätalouden säännöt ja korjuutavat. Tulokkaan metsät kuuluvat PEFC-sertifiointiin. FSC:ssä hän ei halua olla mukana, eikä hän hyväksy FSC:n ja metsäyhtiöiden mielestään yksipuolisia toimia.

HCV-merkintojen ilmaantuminen omiin metsiin selvisi Tulokkaalle reilu vuosi sitten. ”Metsänhoitoyhdistyksestä kerrottiin, että mailleni on tullut merkintöjä. Kyllä siinä meni vähän yöunetkin, kun merkintöjen vaikutus puukauppaan ja hakkuisiin alkoi selvitä.”

Tulokas kertoo, että puusto alueella on valtaosin päätehakkuuiässä, mukana on myös harvennusikäistä puustoa. Kuutioita hän laskee olevan noin 20 000.

”Kohteena olevat metsät eivät ole luonnonmetsiä, vaan järjestelmällisellä metsänhoidolla aikaansaatuja talousmetsiä. Niitä on koneella harvennettu, ja suoalueilla on kaivinkoneella kaivettuja ojia.”

Tila on ollut Tulokkaan suvulla satakunta vuotta. Tulokas kertoo, että 1900-luvun alussa metsät olivat olemattomassa kunnossa. Noin puolet pinta-­alasta oli vajaatuottoista, ja metsistä oli vaikea saada edes polttopuuta. Sen jälkeen metsää on istutettu, hoidettu metsänhoidon ohjeiden mukaisesti ja harvennettu tavallisena talousmetsänä. Lahopuuta on jätetty metsään, kuten toiveena on ollut. Tulokas kertoo isänsäkin saaneen usein tunnustusta hyvästä metsänhoidosta.

”Tuntuu kohtuuttomalta, jos metsää ei saa nyt hakata sen takia, että ohjeita on noudatettu.”

Tulokas ihmetteleekin, kuka uskaltaa enää lahopuuta metsiinsä jättää, jos metsää voi uhata suojelu. Ilmapiiriä metsäasioita kohtaan hän pitää tällä hetkellä ikävänä. ”Vihreät mielipiteet tuntuvat olevan parempia kuin muut.”

Tulokas pohtii, millainen taloudellinen merkitys korkean suojeluarvon merkinnöillä on kenen tahansa metsissä. Jos puuta alueelta saa ylipäätään kaupaksi, vaikuttaako se maksettuun kuutiohintaan? Tai jos maitaan haluaisi myydä, löytyykö enää ostajia ja mihin hintaan? Entä onko HCV-leimalla merkitystä vaikkapa metsän vakuusarvoon lainan vakuutena?

Omille alueilleen tehtyjä HCV-merkintöjä Tulokas pitää perusteettomina. Hän onnistui myymään syksyllä puuta kaavailemaltaan parin hehtaarin alalta. Se tarkoitti, että tarjouksen antaneet yhtiöt tarkistivat ensin kohteen ja totesivat, ettei siellä ole lahopuuta niin paljon kuin HCV-merkintä oletti. Tämän jälkeen kaupat tehtiin ostajaehdokkaista toisen kanssa. Jälkikäteen auditoija kävi vielä tarkistamassa päätehakatun alueen.

Tulokkaan mielestä omituisinta on, että HCV-merkintä ei alueelta kadonnut hakkuun jälkeen. ”Se siis yhä vaikuttaa hakattuun alueeseen, eikä sitä saa pois millään.”

Ympäristöjärjestöjen kanssa yhteistyössä toimivat kartoittajat kiertävät ympäri Suomea analysoimassa HCV-kohteita. Niiden kartta-aineiston tuotti pari vuotta sitten Tapio Oy Metsäteollisuus ry:n pyynnöstä.

Tulokas pohtii, mitä tapahtuu, jos jollakin merkityllä kohteella sattuu vaikkapa lumi-, myrsky- tai hyönteistuho. Silloin lahopuun määrä kasvaa kertaheitolla tarkkaillun 20 kuution rajan yli, vaikka alun perin se saattaisi olla lahopuurajan alla.

Miksi Tulokas sitten lähti taistelemaan HCV-alueista metsäjättejä vastaan?

”Kun kukaan muu ei tunnu sitä tekevän, niin ajattelin, että kai minun sitten pitää. Metsätalouden eteen olen minäkin tehnyt paljon.”

[zutonFever]

Niin, ihan samalla lailla ne tarjouksen tekevät yhtiöt tulee taas tarkastamaan ne metsät ennen hakkuita, ja toteamaan HCV-kriteeristön vaatimat erityistoimet. Sitten vaan mäntyä nurin ja sellukattilaan.

Jutun juonihan on se, että puunostajat eivät halua sertifioimatonta puuta, mikä on ihan ymmärrettävää ja järkeenkäypää. Mutta MT saa taas kerran väännettyä tästä jonkun keksityn esteen metsän hakkaamiselle, mitä se ei ole.

[zutonFever]

Pohjimmiltaan tässä ollaan ihan saman asian äärellä kuin energiaturpeen kanssa: myyjät itkevät että mikä on kun heidän paska/normeja täyttämätön tuotteensa ei kelpaa markkinoille.

[delirium8]

Metsistä mitään ymmärtämättömät poliitikot huutavat hoosiannaa luonnonsuojelun nimeen huolimatta faktapohjasta tai puoluekentästä.

Ja mimmonen metsäntutkimuksen tutkinto tällä nyt olikaan....?

[De Gröna]

Metsistä mitään ymmärtämättömät poliitikot huutavat hoosiannaa luonnonsuojelun nimeen huolimatta faktapohjasta tai puoluekentästä.

Ja mimmonen metsäntutkimuksen tutkinto tällä nyt olikaan....?

MTK/Luken kahden tunnin perehdytys

[delirium8]

Metsistä mitään ymmärtämättömät poliitikot huutavat hoosiannaa luonnonsuojelun nimeen huolimatta faktapohjasta tai puoluekentästä.

Ja mimmonen metsäntutkimuksen tutkinto tällä nyt olikaan....?

MTK/Luken kahden tunnin perehdytys

Varmaan, koska wiki väittäis että tämä on valtiotieteiden kandi.

[Kauko Keuhkon näköinen mies]

Oletan että tossa on jotain henkilökohtaista, koska metsäteollisuus ry ei välitä luontoarvoista vittuakaan. Ja siis noinhan noiden pitäis toimia joka kerta.

[Maidanin Veteraanien Veljesliitto]

Pohjimmiltaan tässä ollaan ihan saman asian äärellä kuin energiaturpeen kanssa: myyjät itkevät että mikä on kun heidän paska/normeja täyttämätön tuotteensa ei kelpaa markkinoille.

Turpeesta saa tukea nykyään 15 000€ nettoa per miestyökuukausi että on vähän kyseenalaista kuka tässä se tyhmä on

[De Gröna]

Pohjimmiltaan tässä ollaan ihan saman asian äärellä kuin energiaturpeen kanssa: myyjät itkevät että mikä on kun heidän paska/normeja täyttämätön tuotteensa ei kelpaa markkinoille.

Turpeesta saa tukea nykyään 15 000€ nettoa per miestyökuukausi että on vähän kyseenalaista kuka tässä se tyhmä on

Hallituspuolueiden äänestäjät. Itsekin olen osa ongelmaa.

[turkulainen demari]

https://www.hs.fi/talous/art-2000007980288.html

Suomalaisille kaupattava multa sisältää saastuttavaa turvetta, Biolan luopuu ensimmäisenä alan suur­yrityksenä turpeesta mullan tuotannossa

Euralaisyhtiön teettämän tutkimuksen mukaan harva suomalainen tietää, että Suomessa myytävä multa on turvetta.

MULTA- ja lannoiteseoksia valmistava Biolan luopuu turpeen käytöstä vuoteen 2040 mennessä. Euralaisyhtiö on ensimmäinen multa-alan yritys, joka hylkää turpeen mullan tuotannossa.

Biolan kertoo tiedotteessaan, että sen tavoitteena on valmistaa tulevaisuudessa multaseoksia uusiutuvista tai kierrätetyistä materiaaleista.

”Biolan on koko historiansa ajan panostanut multansa vastuullisuuteen. Yhtiö on käyttänyt kierrätysraaka-aineita koko yrityksen olemassaolon ajan, ja kiertotaloutta on toteutettu jo ennen kuin koko termiä oli keksitty”, perustelee Biolanin tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell päätöstä tiedotteessa.

Biolan aikoo hankkia kierrätysraaka-aineita multaan muun muassa maataloudesta ja metsäteollisuuden sivuvirroista. Lisäksi yhtiö korvaa turvetta uusiutuvalla rahkasammaleella.

BIOLANIN luopumispäätös turpeesta tapahtuu samaan aikaan, kun turpeen energiakäyttö on vähenemässä päästöoikeuden hinnannousun ja verotuksen kiristymisen takia.

Viime viikolla valtion turveyhtiö Vapo tiedotti muuttavansa nimensä Neovaksi. Yhtiö kertoi vähentävänsä energiaturpeen tuotantoa ja keskittyvänsä turpeisten kasvualustojen, aktiivihiilen ja tuulivoiman tuotantoon.

Turvetuottajat ovat turvemurroksen keskellä korostaneet, etteivät kasvihuoneet tule toimeen ilman turvetta. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) turvetyöryhmän loppuraportti heijastelee tätä näkemystä.

TEM:n raportin mukaan mukaan energiaturpeen tuotannon vähentyminen voi vaikuttaa koko elintarviketuotannon kannattavuuteen, koska kasvu- ja kuiviketurpeen korvaavia vaihtoehtoja on heikosti saatavilla.

BIOLANIN teettämän tutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä, että Suomessa myytävät multasäkit sisältävät soista otettua turvetta. Yli 70 prosenttia ihmisistä myönsi suoraan, ettei ole perillä siitä, mitä kaupoissa myytävä multa pitää sisällään. Mullan raaka-aineen lähteestä tiesi vastaajista vain 21 prosenttia.

Ammattimaisessa kasvihuonevihannesten viljelyssäkin käytetään kasvualustana pääasiassa turvetta. Tämän tiesi kuitenkin vain 15 prosenttia suomalaisista.

TUTKIMUKSEN mukaan suomalaisista 75 prosenttia toivoisi multien olevan valmistettu mahdollisimman ekologisesti. Samoin 74 prosenttia näki kierrätysraaka-aineiden käytön mullan valmistuksessa järkeväksi.

”Multien ajatellaan olevan ’vain multaa’, eikä siihen liittyviä vastuullisuuskysymyksiä täysin tiedosteta”, Biolanin Fontell sanoo.

Biolanin mielestä syynä kuluttajien tietämättömyyteen on alan ”hyssyttely”.

Yhtiön mielestä kuluttajat eivät saa asianmukaista tietoa mullan raaka-aineista, ja vaikka kaikkien multa-alan toimijoiden mullasta valtaosa on ollut turvetta, toimialalla asiaa on Biolanin mukaan haluttu ”lakaista maton alle”.

[Hans Normaali]

Metsistä mitään ymmärtämättömät poliitikot huutavat hoosiannaa luonnonsuojelun nimeen huolimatta faktapohjasta tai puoluekentästä.

Ja mimmonen metsäntutkimuksen tutkinto tällä nyt olikaan....?

MTK/Luken kahden tunnin perehdytys

Varmaan, koska wiki väittäis että tämä on valtiotieteiden kandi.

Pistää silmään, että metsäbiologi Sarvamaa ensin paaluttaa että EU:n tavoitteet metsien suhteen ovat oikeat ja tarpeelliset, mutta ongelmallisen asiasta tekee se, että niihin tavoitteisiin pyritään ihan oikeasti, ja kaiken päälle tämä koskisi myös suomeakin.

[Sasse netä]

Metsistä mitään ymmärtämättömät poliitikot huutavat hoosiannaa luonnonsuojelun nimeen huolimatta faktapohjasta tai puoluekentästä.

Ja mimmonen metsäntutkimuksen tutkinto tällä nyt olikaan....?

MTK/Luken kahden tunnin perehdytys

Varmaan, koska wiki väittäis että tämä on valtiotieteiden kandi.

Pistää silmään, että metsäbiologi Sarvamaa ensin paaluttaa että EU:n tavoitteet metsien suhteen ovat oikeat ja tarpeelliset, mutta ongelmallisen asiasta tekee se, että niihin tavoitteisiin pyritään ihan oikeasti, ja kaiken päälle tämä koskisi myös suomeakin.

Pitaa pahaa jattakaa suomen erityislaatuinen luontosuhde rauhaan!!111

[epäpoliittinen mussolini]

vuoteen 2040 mennessä