Hieno keskustelu. Eurostatin tilasto dumattiin sillä, että "mulla on kuusi autoa ja ihan varmana ruottalaisillakin on". Maaseudun joukkoliikenteessä ne erot on, mutta harvan peräpukamissa on tuntumaa niihin, vrt. mun auto.
Niin tai maaseudun joukkoliikenteen puutteessa tarkoitit. Sehän on ajettu järjestelmällisesti alas. Sen verran on tuntumaa, että vielä 20 vuotta sitten menin maalle bussilla, nyt lähin pysäkki on 12 kilometrin päässä.
Noi seisonnassa olevat on noin 5% rekisterissä olevasta autokannasta (2021).
Eipä noilla kukaan kulkenut. Eikä varsinkaan kukaan työikäinen säännöllisesti. Kun se auto meni 1-suuntaisen lenkin 3 kertaa päivässä, koulun ohi ja matkahuollolle. Työt sitten oli hajautettu peltihalleihin pitkin peltoja, kauaksi toisille pelloille rakennetuista omakotitaloista. Näillä oli ehkä sellainen pyöreät ~500 ihmistä keruualueellaan.
Joo, ja bussilla kulkeminen oli yli tuplasti kalliimpaa mitä omalla autolla, jos se auto oli valmiiksi olemassa, niin ei monella ollut mitään syytä kulkea bussilla jos oli selvinpäin.
Hieno keskustelu. Eurostatin tilasto dumattiin sillä, että "mulla on kuusi autoa ja ihan varmana ruottalaisillakin on". Maaseudun joukkoliikenteessä ne erot on, mutta harvan peräpukamissa on tuntumaa niihin, vrt. mun auto.
Niin tai maaseudun joukkoliikenteen puutteessa tarkoitit. Sehän on ajettu järjestelmällisesti alas. Sen verran on tuntumaa, että vielä 20 vuotta sitten menin maalle bussilla, nyt lähin pysäkki on 12 kilometrin päässä.
Noi seisonnassa olevat on noin 5% rekisterissä olevasta autokannasta (2021).
Eipä noilla kukaan kulkenut. Eikä varsinkaan kukaan työikäinen säännöllisesti. Kun se auto meni 1-suuntaisen lenkin 3 kertaa päivässä, koulun ohi ja matkahuollolle. Työt sitten oli hajautettu peltihalleihin pitkin peltoja, kauaksi toisille pelloille rakennetuista omakotitaloista. Näillä oli ehkä sellainen pyöreät ~500 ihmistä keruualueellaan.
Joo, ja bussilla kulkeminen oli yli tuplasti kalliimpaa mitä omalla autolla, jos se auto oli valmiiksi olemassa, niin ei monella ollut mitään syytä kulkea bussilla jos oli selvinpäin.
Meillä kulki linja-auto joka poimi koululaiset ja kyytiin sai nousta muutkin. Aamulla kohti kaupunkia ja illaksi sieltä pois. Linja-auto kulkee ohi edelleen, mutta se on vain koululaiskyyti johon ei ole muilla asiaa. Vaikka iso bussi näkyy tyhjillään parhaillaan kulkevan. Äly&väläys!
Aiemmin vielä oli paljon autottomia vanhuksia joille tuo 1-2 krt viikossa bussilla oli naurettavan edullista. Nyt jokunen käyttää Palia eli palveluliikennettä joka on semmoinen kunnan tukema 1 krt viikossa tilauspikkubussi. Mutta pitää täyttää ehdot ja hakea kunnalta lappuset. Useimmat muuttaneet kylälle palveluiden ääreen.
Hieno keskustelu. Eurostatin tilasto dumattiin sillä, että "mulla on kuusi autoa ja ihan varmana ruottalaisillakin on". Maaseudun joukkoliikenteessä ne erot on, mutta harvan peräpukamissa on tuntumaa niihin, vrt. mun auto.
Niin tai maaseudun joukkoliikenteen puutteessa tarkoitit. Sehän on ajettu järjestelmällisesti alas. Sen verran on tuntumaa, että vielä 20 vuotta sitten menin maalle bussilla, nyt lähin pysäkki on 12 kilometrin päässä.
Noi seisonnassa olevat on noin 5% rekisterissä olevasta autokannasta (2021).
Eipä noilla kukaan kulkenut. Eikä varsinkaan kukaan työikäinen säännöllisesti. Kun se auto meni 1-suuntaisen lenkin 3 kertaa päivässä, koulun ohi ja matkahuollolle. Työt sitten oli hajautettu peltihalleihin pitkin peltoja, kauaksi toisille pelloille rakennetuista omakotitaloista. Näillä oli ehkä sellainen pyöreät ~500 ihmistä keruualueellaan.
Joo, ja bussilla kulkeminen oli yli tuplasti kalliimpaa mitä omalla autolla, jos se auto oli valmiiksi olemassa, niin ei monella ollut mitään syytä kulkea bussilla jos oli selvinpäin.
Meillä kulki linja-auto joka poimi koululaiset ja kyytiin sai nousta muutkin. Aamulla kohti kaupunkia ja illaksi sieltä pois. Linja-auto kulkee ohi edelleen, mutta se on vain koululaiskyyti johon ei ole muilla asiaa. Vaikka iso bussi näkyy tyhjillään parhaillaan kulkevan. Äly&väläys!
Aiemmin vielä oli paljon autottomia vanhuksia joille tuo 1-2 krt viikossa bussilla oli naurettavan edullista. Nyt jokunen käyttää Palia eli palveluliikennettä joka on semmoinen kunnan tukema 1 krt viikossa tilauspikkubussi. Mutta pitää täyttää ehdot ja hakea kunnalta lappuset. Useimmat muuttaneet kylälle palveluiden ääreen.
Joo, itse tykkäsin mennä Paunun vakiovuorolla Tampereelle, koska sen sai tehtyä sillai et muksu kaheksaan päiväkotiin, sit 8.15 bussiin siitä päiväkodin vierestä. Bussi kiers sivuteiden kautta ja heitti koululaiset eka Orivedelle ja sit Kangasalle, Tampereella tais olla 9.50 tjsp, mut ajo yliopiston edestä niin siinä pysty jäämään pois. Sit sama bussi lähti takas kello 13 niin et yliopiston edestä kyytiin, kuskin kanssa turinaa siinä kun se heittää ne samat koululaiset kotiin, ja itse on kotona kello 15 ja hakee muksun päiväkodista siitä vierestä.
Tossa yhdisty tavaraliikenne, koulukuljetukset sekä palveluliikenne. Usein siellä joku eläkeläinen meni bussilla käymään kaupungissa.
Mut vaikka vuorojen aikataulut sopisi työmatkaliikenteeseen niin ongelma on edelleen hinta, koska jos on halvempaa mennä omalla autolla niin silloin mennään sillä eikä bensa ole liian kallista.
Hieno keskustelu. Eurostatin tilasto dumattiin sillä, että "mulla on kuusi autoa ja ihan varmana ruottalaisillakin on". Maaseudun joukkoliikenteessä ne erot on, mutta harvan peräpukamissa on tuntumaa niihin, vrt. mun auto.
Niin tai maaseudun joukkoliikenteen puutteessa tarkoitit. Sehän on ajettu järjestelmällisesti alas. Sen verran on tuntumaa, että vielä 20 vuotta sitten menin maalle bussilla, nyt lähin pysäkki on 12 kilometrin päässä.
Noi seisonnassa olevat on noin 5% rekisterissä olevasta autokannasta (2021).
Eipä noilla kukaan kulkenut. Eikä varsinkaan kukaan työikäinen säännöllisesti. Kun se auto meni 1-suuntaisen lenkin 3 kertaa päivässä, koulun ohi ja matkahuollolle. Työt sitten oli hajautettu peltihalleihin pitkin peltoja, kauaksi toisille pelloille rakennetuista omakotitaloista. Näillä oli ehkä sellainen pyöreät ~500 ihmistä keruualueellaan.
Joo, ja bussilla kulkeminen oli yli tuplasti kalliimpaa mitä omalla autolla, jos se auto oli valmiiksi olemassa, niin ei monella ollut mitään syytä kulkea bussilla jos oli selvinpäin.
Meillä kulki linja-auto joka poimi koululaiset ja kyytiin sai nousta muutkin. Aamulla kohti kaupunkia ja illaksi sieltä pois. Linja-auto kulkee ohi edelleen, mutta se on vain koululaiskyyti johon ei ole muilla asiaa. Vaikka iso bussi näkyy tyhjillään parhaillaan kulkevan. Äly&väläys!
Aiemmin vielä oli paljon autottomia vanhuksia joille tuo 1-2 krt viikossa bussilla oli naurettavan edullista. Nyt jokunen käyttää Palia eli palveluliikennettä joka on semmoinen kunnan tukema 1 krt viikossa tilauspikkubussi. Mutta pitää täyttää ehdot ja hakea kunnalta lappuset. Useimmat muuttaneet kylälle palveluiden ääreen.
Joo, itse tykkäsin mennä Paunun vakiovuorolla Tampereelle, koska sen sai tehtyä sillai et muksu kaheksaan päiväkotiin, sit 8.15 bussiin siitä päiväkodin vierestä. Bussi kiers sivuteiden kautta ja heitti koululaiset eka Orivedelle ja sit Kangasalle, Tampereella tais olla 9.50 tjsp, mut ajo yliopiston edestä niin siinä pysty jäämään pois. Sit sama bussi lähti takas kello 13 niin et yliopiston edestä kyytiin, kuskin kanssa turinaa siinä kun se heittää ne samat koululaiset kotiin, ja itse on kotona kello 15 ja hakee muksun päiväkodista siitä vierestä.
Tossa yhdisty tavaraliikenne, koulukuljetukset sekä palveluliikenne. Usein siellä joku eläkeläinen meni bussilla käymään kaupungissa.
Mut vaikka vuorojen aikataulut sopisi työmatkaliikenteeseen niin ongelma on edelleen hinta, koska jos on halvempaa mennä omalla autolla niin silloin mennään sillä eikä bensa ole liian kallista.
Joo, ei kukaan autollinen bussilla kulkenut kuin poikkeustapauksissa. Autottomat taas naureskeli miten halpaa julkinen oli verrattuna peltilehmän omistamiseen. Kun bussilla ei pääse niin enää ei autottomia maalla asu ja harvaa enää naurattaa. Jotenkin kuitenkin Ruotsi ja Norja tämän handlaa paremmin.
Hieno keskustelu. Eurostatin tilasto dumattiin sillä, että "mulla on kuusi autoa ja ihan varmana ruottalaisillakin on". Maaseudun joukkoliikenteessä ne erot on, mutta harvan peräpukamissa on tuntumaa niihin, vrt. mun auto.
Niin tai maaseudun joukkoliikenteen puutteessa tarkoitit. Sehän on ajettu järjestelmällisesti alas. Sen verran on tuntumaa, että vielä 20 vuotta sitten menin maalle bussilla, nyt lähin pysäkki on 12 kilometrin päässä.
Noi seisonnassa olevat on noin 5% rekisterissä olevasta autokannasta (2021).
Eipä noilla kukaan kulkenut. Eikä varsinkaan kukaan työikäinen säännöllisesti. Kun se auto meni 1-suuntaisen lenkin 3 kertaa päivässä, koulun ohi ja matkahuollolle. Työt sitten oli hajautettu peltihalleihin pitkin peltoja, kauaksi toisille pelloille rakennetuista omakotitaloista. Näillä oli ehkä sellainen pyöreät ~500 ihmistä keruualueellaan.
Joo, ja bussilla kulkeminen oli yli tuplasti kalliimpaa mitä omalla autolla, jos se auto oli valmiiksi olemassa, niin ei monella ollut mitään syytä kulkea bussilla jos oli selvinpäin.
Meillä kulki linja-auto joka poimi koululaiset ja kyytiin sai nousta muutkin. Aamulla kohti kaupunkia ja illaksi sieltä pois. Linja-auto kulkee ohi edelleen, mutta se on vain koululaiskyyti johon ei ole muilla asiaa. Vaikka iso bussi näkyy tyhjillään parhaillaan kulkevan. Äly&väläys!
Aiemmin vielä oli paljon autottomia vanhuksia joille tuo 1-2 krt viikossa bussilla oli naurettavan edullista. Nyt jokunen käyttää Palia eli palveluliikennettä joka on semmoinen kunnan tukema 1 krt viikossa tilauspikkubussi. Mutta pitää täyttää ehdot ja hakea kunnalta lappuset. Useimmat muuttaneet kylälle palveluiden ääreen.
Joo, itse tykkäsin mennä Paunun vakiovuorolla Tampereelle, koska sen sai tehtyä sillai et muksu kaheksaan päiväkotiin, sit 8.15 bussiin siitä päiväkodin vierestä. Bussi kiers sivuteiden kautta ja heitti koululaiset eka Orivedelle ja sit Kangasalle, Tampereella tais olla 9.50 tjsp, mut ajo yliopiston edestä niin siinä pysty jäämään pois. Sit sama bussi lähti takas kello 13 niin et yliopiston edestä kyytiin, kuskin kanssa turinaa siinä kun se heittää ne samat koululaiset kotiin, ja itse on kotona kello 15 ja hakee muksun päiväkodista siitä vierestä.
Tossa yhdisty tavaraliikenne, koulukuljetukset sekä palveluliikenne. Usein siellä joku eläkeläinen meni bussilla käymään kaupungissa.
Mut vaikka vuorojen aikataulut sopisi työmatkaliikenteeseen niin ongelma on edelleen hinta, koska jos on halvempaa mennä omalla autolla niin silloin mennään sillä eikä bensa ole liian kallista.
Joo, ei kukaan autollinen bussilla kulkenut kuin poikkeustapauksissa. Autottomat taas naureskeli miten halpaa julkinen oli verrattuna peltilehmän omistamiseen. Kun bussilla ei pääse niin enää ei autottomia maalla asu ja harvaa enää naurattaa. Jotenkin kuitenkin Ruotsi ja Norja tämän handlaa paremmin.
Kuulemma Norjassa on niin paljo suurempi asukastiheys, että bussit toimii/kannattaa kun on käyttäjiä. Tiiä sitten, mut tämmöstä mulle joku selitti.
Hieno keskustelu. Eurostatin tilasto dumattiin sillä, että "mulla on kuusi autoa ja ihan varmana ruottalaisillakin on". Maaseudun joukkoliikenteessä ne erot on, mutta harvan peräpukamissa on tuntumaa niihin, vrt. mun auto.
Niin tai maaseudun joukkoliikenteen puutteessa tarkoitit. Sehän on ajettu järjestelmällisesti alas. Sen verran on tuntumaa, että vielä 20 vuotta sitten menin maalle bussilla, nyt lähin pysäkki on 12 kilometrin päässä.
Noi seisonnassa olevat on noin 5% rekisterissä olevasta autokannasta (2021).
Eipä noilla kukaan kulkenut. Eikä varsinkaan kukaan työikäinen säännöllisesti. Kun se auto meni 1-suuntaisen lenkin 3 kertaa päivässä, koulun ohi ja matkahuollolle. Työt sitten oli hajautettu peltihalleihin pitkin peltoja, kauaksi toisille pelloille rakennetuista omakotitaloista. Näillä oli ehkä sellainen pyöreät ~500 ihmistä keruualueellaan.
Joo, ja bussilla kulkeminen oli yli tuplasti kalliimpaa mitä omalla autolla, jos se auto oli valmiiksi olemassa, niin ei monella ollut mitään syytä kulkea bussilla jos oli selvinpäin.
Meillä kulki linja-auto joka poimi koululaiset ja kyytiin sai nousta muutkin. Aamulla kohti kaupunkia ja illaksi sieltä pois. Linja-auto kulkee ohi edelleen, mutta se on vain koululaiskyyti johon ei ole muilla asiaa. Vaikka iso bussi näkyy tyhjillään parhaillaan kulkevan. Äly&väläys!
Aiemmin vielä oli paljon autottomia vanhuksia joille tuo 1-2 krt viikossa bussilla oli naurettavan edullista. Nyt jokunen käyttää Palia eli palveluliikennettä joka on semmoinen kunnan tukema 1 krt viikossa tilauspikkubussi. Mutta pitää täyttää ehdot ja hakea kunnalta lappuset. Useimmat muuttaneet kylälle palveluiden ääreen.
Joo, itse tykkäsin mennä Paunun vakiovuorolla Tampereelle, koska sen sai tehtyä sillai et muksu kaheksaan päiväkotiin, sit 8.15 bussiin siitä päiväkodin vierestä. Bussi kiers sivuteiden kautta ja heitti koululaiset eka Orivedelle ja sit Kangasalle, Tampereella tais olla 9.50 tjsp, mut ajo yliopiston edestä niin siinä pysty jäämään pois. Sit sama bussi lähti takas kello 13 niin et yliopiston edestä kyytiin, kuskin kanssa turinaa siinä kun se heittää ne samat koululaiset kotiin, ja itse on kotona kello 15 ja hakee muksun päiväkodista siitä vierestä.
Tossa yhdisty tavaraliikenne, koulukuljetukset sekä palveluliikenne. Usein siellä joku eläkeläinen meni bussilla käymään kaupungissa.
Mut vaikka vuorojen aikataulut sopisi työmatkaliikenteeseen niin ongelma on edelleen hinta, koska jos on halvempaa mennä omalla autolla niin silloin mennään sillä eikä bensa ole liian kallista.
Joo, ei kukaan autollinen bussilla kulkenut kuin poikkeustapauksissa. Autottomat taas naureskeli miten halpaa julkinen oli verrattuna peltilehmän omistamiseen. Kun bussilla ei pääse niin enää ei autottomia maalla asu ja harvaa enää naurattaa. Jotenkin kuitenkin Ruotsi ja Norja tämän handlaa paremmin.
Onhan Norjassa melkoinen osa maasta asuinkelvotonta vuoristoseutujen takia. Sen huomaa hyvin Enontekiön ja Tromssan välisellä seudulla asuintila on todella rajallinen, eikä alueen vuoret ole edes niitä korkeimpia. Väestö onkin pakkautunut kaupunkeihin ja Oslo onkin Helsingin kokoinen kaupunki pienemmällä väkiluvulla ja Bergen/Stavanger/Trondheim siihen päälle.
Re: Täällä seurataan maaseudun tuhoutumista
Posted: 06 Nov 2022, 14:46
by Kalle
En oo ihan varma, että kuuluuko tänne, mutta pistän silti. Ihmiten tyhmyys on kyllä ihan käsittämätöntä.
Hesari wrote:Luonnonsuojelualueilla tehdään käsittämätöntä ilkivaltaa
Luonnonsuojelu- ja retkeilyalueisiin kohdistunut ilkivalta aiheuttaa lisäkustannuksia, kun vahinkoja joudutaan korjaamaan. Metsähallituksen Luontopalveluissa selvitetään nyt kameravalvonnan lisäämistä.
Luonnonsuojelu- ja retkeilyalueilla tehdään monenlaista ilkivaltaa, kertoo Metsähallitus tiedotteessaan. Se on aiheuttanut lisäkustannuksia Hämeen suosituilla luontokohteilla.
Esimerkiksi Aulangon luonnonsuojelualueella rikottiin kesäsesongin aikana kolmesti puomi, joka estää kulun alueelle yöaikaan. Lisäksi lampien rannalla olevia pöytiä ja penkkejä heitettiin veteen.
Lampiin on heitetty myös roska-astioita sekä roskia, tiedotteessa kerrotaan.
Lisäksi Aulangolla julkisiin rakenteisiin on kiinnitetty rakkauslukkoja, vaikka se ei ole sallittua ilman lupaa. Myös puita on Aulangon luonnonsuojelualueella katkottu useasti.
Myös Evon retkeilyalueen Vähä-Koukkujärven puomi on rikottu. Lisäksi alueen puuliiteristä on viety puita, ja retkeilijöitä varten hankitut kirveet on varastettu.
Evon retkeilyalueella tehdään huoltokäyntejä noin kahden viikon välein, joten kirveen puuttuminen aiheuttaa pitkään harmia muille retkeilijöille.
Torronsuon kansallispuistossa taas uuden pysäköintialueen pintaan tehtiin autolla ajamalla renkaita, ja pinta joudutaan lanaamaan uudelleen, kertoo suunnittelija Anne Halla-aho Metsähallituksen Luontopalveluista tiedotteessa.
Metsähallituksen Luontopalvelut on korjannut ilkivallasta syntyneitä vahinkoja.
Nyt Luontopalveluissa mietitään, miten ilkivallalta voitaisiin jatkossa välttyä. Tiedottamisen lisäksi myös kameravalvonnan lisäämistä selvitetään.
”Tarjoamme verovaroin tuotettuja palveluja ilmaiseksi kaikille. Ilkivalta aiheuttaa harmia retkeilijöille ja jälkien korjaaminen lisätyötä ja kustannuksia meille”, Halla-aho sanoo tiedotteessa.
Tiedotteessa myös huomautetaan, että luonnonsuojelulaissa määritellään luonnonsuojelurikkomus ja seuraamukset rikkomuksen tekijälle. Rikoslaissa määritellään seuraamuksia ilkivallan harjoittajalle sekä näpistyksestä tai varkaudesta kiinni jääneelle.
Hieno keskustelu. Eurostatin tilasto dumattiin sillä, että "mulla on kuusi autoa ja ihan varmana ruottalaisillakin on". Maaseudun joukkoliikenteessä ne erot on, mutta harvan peräpukamissa on tuntumaa niihin, vrt. mun auto.
Niin tai maaseudun joukkoliikenteen puutteessa tarkoitit. Sehän on ajettu järjestelmällisesti alas. Sen verran on tuntumaa, että vielä 20 vuotta sitten menin maalle bussilla, nyt lähin pysäkki on 12 kilometrin päässä.
Noi seisonnassa olevat on noin 5% rekisterissä olevasta autokannasta (2021).
Eipä noilla kukaan kulkenut. Eikä varsinkaan kukaan työikäinen säännöllisesti. Kun se auto meni 1-suuntaisen lenkin 3 kertaa päivässä, koulun ohi ja matkahuollolle. Työt sitten oli hajautettu peltihalleihin pitkin peltoja, kauaksi toisille pelloille rakennetuista omakotitaloista. Näillä oli ehkä sellainen pyöreät ~500 ihmistä keruualueellaan.
Joo, ja bussilla kulkeminen oli yli tuplasti kalliimpaa mitä omalla autolla, jos se auto oli valmiiksi olemassa, niin ei monella ollut mitään syytä kulkea bussilla jos oli selvinpäin.
Meillä kulki linja-auto joka poimi koululaiset ja kyytiin sai nousta muutkin. Aamulla kohti kaupunkia ja illaksi sieltä pois. Linja-auto kulkee ohi edelleen, mutta se on vain koululaiskyyti johon ei ole muilla asiaa. Vaikka iso bussi näkyy tyhjillään parhaillaan kulkevan. Äly&väläys!
Aiemmin vielä oli paljon autottomia vanhuksia joille tuo 1-2 krt viikossa bussilla oli naurettavan edullista. Nyt jokunen käyttää Palia eli palveluliikennettä joka on semmoinen kunnan tukema 1 krt viikossa tilauspikkubussi. Mutta pitää täyttää ehdot ja hakea kunnalta lappuset. Useimmat muuttaneet kylälle palveluiden ääreen.
Joo, itse tykkäsin mennä Paunun vakiovuorolla Tampereelle, koska sen sai tehtyä sillai et muksu kaheksaan päiväkotiin, sit 8.15 bussiin siitä päiväkodin vierestä. Bussi kiers sivuteiden kautta ja heitti koululaiset eka Orivedelle ja sit Kangasalle, Tampereella tais olla 9.50 tjsp, mut ajo yliopiston edestä niin siinä pysty jäämään pois. Sit sama bussi lähti takas kello 13 niin et yliopiston edestä kyytiin, kuskin kanssa turinaa siinä kun se heittää ne samat koululaiset kotiin, ja itse on kotona kello 15 ja hakee muksun päiväkodista siitä vierestä.
Tossa yhdisty tavaraliikenne, koulukuljetukset sekä palveluliikenne. Usein siellä joku eläkeläinen meni bussilla käymään kaupungissa.
Mut vaikka vuorojen aikataulut sopisi työmatkaliikenteeseen niin ongelma on edelleen hinta, koska jos on halvempaa mennä omalla autolla niin silloin mennään sillä eikä bensa ole liian kallista.
Joo, ei kukaan autollinen bussilla kulkenut kuin poikkeustapauksissa. Autottomat taas naureskeli miten halpaa julkinen oli verrattuna peltilehmän omistamiseen. Kun bussilla ei pääse niin enää ei autottomia maalla asu ja harvaa enää naurattaa. Jotenkin kuitenkin Ruotsi ja Norja tämän handlaa paremmin.
Onhan Norjassa melkoinen osa maasta asuinkelvotonta vuoristoseutujen takia. Sen huomaa hyvin Enontekiön ja Tromssan välisellä seudulla asuintila on todella rajallinen, eikä alueen vuoret ole edes niitä korkeimpia. Väestö onkin pakkautunut kaupunkeihin ja Oslo onkin Helsingin kokoinen kaupunki pienemmällä väkiluvulla ja Bergen/Stavanger/Trondheim siihen päälle.
Norjassa rundatessa pistänyt myös silmään lentokenttien määrä, mihin varmasti on tuolla maastolla syynsä. Matkustajaliikennettä on näköjään 48:lle kentälle, suomessa vastaava luku on ilmeisesti 20 (Finavian sivuilta katsottu).
Kepu meuhkaa nyt kaikilla rintamilla tosta EU:n ennallistamisasetuksesta. Voisiko joku avata lyhyesti että mikä tossa on (olevinaan) Suomen kannalta paskaa? Itse en metsäpolitiikasta hirveästi ymmärrä, ja lehtijutut aiheesta tuntuu olevan lukukelvotonta lobbaamista.
Suomelle lankeaa suurin hintalappu, mikä kuulemma johtuu laskentatavasta eikä esim. Suomen erityisestä luontosuhteesta
Korjaus, 3. suurin. Lisään pari Hesarin juttulinkkiä aiheesta alle:
Hieno keskustelu. Eurostatin tilasto dumattiin sillä, että "mulla on kuusi autoa ja ihan varmana ruottalaisillakin on". Maaseudun joukkoliikenteessä ne erot on, mutta harvan peräpukamissa on tuntumaa niihin, vrt. mun auto.
Niin tai maaseudun joukkoliikenteen puutteessa tarkoitit. Sehän on ajettu järjestelmällisesti alas. Sen verran on tuntumaa, että vielä 20 vuotta sitten menin maalle bussilla, nyt lähin pysäkki on 12 kilometrin päässä.
Noi seisonnassa olevat on noin 5% rekisterissä olevasta autokannasta (2021).
Eipä noilla kukaan kulkenut. Eikä varsinkaan kukaan työikäinen säännöllisesti. Kun se auto meni 1-suuntaisen lenkin 3 kertaa päivässä, koulun ohi ja matkahuollolle. Työt sitten oli hajautettu peltihalleihin pitkin peltoja, kauaksi toisille pelloille rakennetuista omakotitaloista. Näillä oli ehkä sellainen pyöreät ~500 ihmistä keruualueellaan.
Joo, ja bussilla kulkeminen oli yli tuplasti kalliimpaa mitä omalla autolla, jos se auto oli valmiiksi olemassa, niin ei monella ollut mitään syytä kulkea bussilla jos oli selvinpäin.
Meillä kulki linja-auto joka poimi koululaiset ja kyytiin sai nousta muutkin. Aamulla kohti kaupunkia ja illaksi sieltä pois. Linja-auto kulkee ohi edelleen, mutta se on vain koululaiskyyti johon ei ole muilla asiaa. Vaikka iso bussi näkyy tyhjillään parhaillaan kulkevan. Äly&väläys!
Aiemmin vielä oli paljon autottomia vanhuksia joille tuo 1-2 krt viikossa bussilla oli naurettavan edullista. Nyt jokunen käyttää Palia eli palveluliikennettä joka on semmoinen kunnan tukema 1 krt viikossa tilauspikkubussi. Mutta pitää täyttää ehdot ja hakea kunnalta lappuset. Useimmat muuttaneet kylälle palveluiden ääreen.
Joo, itse tykkäsin mennä Paunun vakiovuorolla Tampereelle, koska sen sai tehtyä sillai et muksu kaheksaan päiväkotiin, sit 8.15 bussiin siitä päiväkodin vierestä. Bussi kiers sivuteiden kautta ja heitti koululaiset eka Orivedelle ja sit Kangasalle, Tampereella tais olla 9.50 tjsp, mut ajo yliopiston edestä niin siinä pysty jäämään pois. Sit sama bussi lähti takas kello 13 niin et yliopiston edestä kyytiin, kuskin kanssa turinaa siinä kun se heittää ne samat koululaiset kotiin, ja itse on kotona kello 15 ja hakee muksun päiväkodista siitä vierestä.
Tossa yhdisty tavaraliikenne, koulukuljetukset sekä palveluliikenne. Usein siellä joku eläkeläinen meni bussilla käymään kaupungissa.
Mut vaikka vuorojen aikataulut sopisi työmatkaliikenteeseen niin ongelma on edelleen hinta, koska jos on halvempaa mennä omalla autolla niin silloin mennään sillä eikä bensa ole liian kallista.
Joo, ei kukaan autollinen bussilla kulkenut kuin poikkeustapauksissa. Autottomat taas naureskeli miten halpaa julkinen oli verrattuna peltilehmän omistamiseen. Kun bussilla ei pääse niin enää ei autottomia maalla asu ja harvaa enää naurattaa. Jotenkin kuitenkin Ruotsi ja Norja tämän handlaa paremmin.
Onhan Norjassa melkoinen osa maasta asuinkelvotonta vuoristoseutujen takia. Sen huomaa hyvin Enontekiön ja Tromssan välisellä seudulla asuintila on todella rajallinen, eikä alueen vuoret ole edes niitä korkeimpia. Väestö onkin pakkautunut kaupunkeihin ja Oslo onkin Helsingin kokoinen kaupunki pienemmällä väkiluvulla ja Bergen/Stavanger/Trondheim siihen päälle.
Norjassa rundatessa pistänyt myös silmään lentokenttien määrä, mihin varmasti on tuolla maastolla syynsä. Matkustajaliikennettä on näköjään 48:lle kentälle, suomessa vastaava luku on ilmeisesti 20 (Finavian sivuilta katsottu).
Norjassa aluepolitiikka on todellista ja subventoinnit aivan eri luokkaa kun Suomessa.
Re: Täällä seurataan maaseudun tuhoutumista
Posted: 21 Nov 2022, 11:19
by Kalle
Toivottavasti kehitys jatkuu samanlaisena tulevaisuudessakin. Ei siis välttämättä hintojen nousu vaan kasvisperäisten tuotteiden suhteellinen halpeneminen lihaperäisiin tuotteisiin verrattuna.
Yle wrote:Kasvissyöjä saa merkittävää etua hintojen noustessa – katso, miten makaronilaatikon hinnasta saa puolet pois
Kallistunut ruoan hinta voi laittaa osan ihmisistä miettimään eläinperäisten tuotteiden kulutusta. Todennäköisesti ruokavaliotaan muuttavat ensimmäisenä pienituloiset ja sellaiset henkilöt, joille kasvisvaihtoehdot ovat tuttuja.
Lihaa syövien ruokakustannukset nousevat nyt tuntuvasti enemmän kuin kasvispainotteista ruokavaliota noudattavien.
Lihan ja juuston hinnat ovat nousseet vuodessa reilusti yli 20 prosenttia, ja kananmunien jopa 37 prosenttia.
Kasvipohjaisten tuotteiden hinta sen sijaan ei ole noussut samaa tahtia. S- ja K-ryhmästä kerrotaan, että kasviproteiinien hinta on noussut keskimäärin noin 10 prosenttia.
Esimerkiksi tofun hinta on kasvanut kaupoissa korkeimmillaan 15 prosenttia ja soijarouheen 7 prosenttia.
Kasvimaidon hinnannousu on 6 prosenttia, kun vähärasvaisen maidon hinta on noussut 13 prosenttia...
Itelle noi ruokaesimerkit on kyllä vähän outoja. En oo esimerkiksi koskaan pistänyt litraa soija/kauramaitoa ton kokoisen makaronilootaan. Enkä käytä minkään moista juustoa tai juuston korviketta makaronilaatikossa, mutta kukin tavallaan.
Re: Täällä seurataan maaseudun tuhoutumista
Posted: 28 Nov 2022, 16:05
by Kalle
Hesari wrote:Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto vievät Suomen oikeuteen ilmastopolitiikasta
Suomen ensimmäinen ilmasto-oikeudenkäynti koskee metsien hiilinieluja. Ympäristöjärjestöjen mukaan Suomen hallitus ei ole noudattanut omaa ilmastolakiaan, koska se ei ole päättänyt hiilinielujen pelastuspaketista.
Suomen hallitus joutunee vastaamaan oikeudessa metsien hiilinielujen romahduksesta oikeudessa, sillä ympäristöjärjestöt aikovat vaatia nykyistä ripeämpiä ilmastotoimia oikeusteitse.
Ympäristöjärjestöt Greenpeace Norden ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat päättäneet käynnistää oikeusjutun Suomen ilmastopolitiikasta.
Aiheena on ilmastonmuutosta hillitsevien metsien hiilinielujen heikkeneminen niin, että maankäyttösektori on muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi. Syinä pidetään muun muassa runsaita hakkuita ja metsien kasvun hidastumista.
Oikeusjutun taustalla on väittämä siitä, että hallitus ei ole noudattanut omaa ilmastolakiaan, koska se ei ole käynnistänyt hiilinielujen pelastuspakettia.
Järjestöt ovat jättäneet korkeimpaan hallinto-oikeuteen hallintovalituksen asiasta.
Hiilinielut puolestaan ovat osa ilmastopolitiikkaa, sillä päästövähennykset eivät yksin riitä täyttämään hiilineutraaliustavoitetta. Suomen tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tavoite sisältyy pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmaan.
Hiilinielujen pelastuspakettia on vaatinut muun muassa huippututkijoista koostuva Suomen ilmastopaneeli, jonka mukaan lisätoimia tarvitaan, mikäli Suomi aikoo pysyä tavoitteessaan.
Viime heinäkuussa voimaan tulleen ilmastolain on määrä varmistaa, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Lain mukaan valtioneuvosto seuraa ilmastotoimien edistymistä ja seurannan perusteella päättää tarvittaessa tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista lisätoimista.
Lokakuussa julkistetun ilmastovuosikertomuksen mukaan Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 voi nykytiedon valossa nipin napin onnistua.
Tavoitteeseen pääsemistä vaikeuttaa etenkin hiilinielujen romahtaminen.
Metsät ovat Suomessa merkittävä ilmastonmuutosta hillitsevä varanto. Ne sitovat hiiltä ilmakehästä ja toimivat siten tärkeinä hiilinieluina. Hakkuiden merkittävä lisääminen puolestaan rinnastuu päästöjen lisäämiseen.
Metsänhakkuut ja puuston kasvu yhdessä maaperän hiilivaraston kanssa määrittävät metsämaan päästöjen ja poistumien summan. Se on ollut Suomessa korkealla tasolla, minkä vuoksi metsien varaan on laskettu paljon, myös suuri osa ilmastotavoitteista.
Nyt tilanne on muuttunut, ja se on Suomelle vakava paikka. Hiilinielut eivät pelastakaan ilmastotavoitteita, vaan hiilinielut on pelastettava.
Metsiä on hakattu viime vuosina ennätyksellisen paljon metsäteollisuuden käyttöön ja energiaksi. On kuitenkin selvinnyt, että puusto ei kasvakaan niin nopeasti kuin aikaisemmin on arvioitu, vaan kasvu on hidastunut. Hakkuissa on kaadettu entistä nuorempaa metsää.
