Tiedätkö, mistä kaupassa tunnistaa epäluotettavan myyjän? Ylistyspuheesta.
Jos kauppias kehuu tuotetta varauksetta maasta taivaisiin, takaraivossa alkavat hälytyskellot piristä: "Tässä on kuulkaas markkinajohtaja! Näyttääpä upealta neidin yllä! Eikä tässä kaikki!"
Itse asiassa, olinkin vain katselemassa.
Käyntiin voi lähteä tyystin erilainen tapahtumakulku, jos kauppias sanoo että tässä on tällainen tuote, tästä on pidetty syystä a ja b. Tässä on myös tällaisia ominaisuuksia. Päätä itse, mitä mieltä olet.
Myyjä ei yritä syöttää tietoa vaan tarjoilee faktoja, joista saa tehdä omat johtopäätöksensä.
Tuntuu virkistävästi, kuin asiakkaan ajattelukykyyn luotettaisiin.
Suomalaista maataloutta on usein edistetty ensiksi mainitulla taktiikalla: ylistyspuheella.
Joulun alla maataloustuottajien etujärjestö MTK kertoi, että "suomalainen sika on stressitön". Perustuuko väite tutkittuun tietoon? Oli tutkimusta tai ei, väite ei voi pitää paikkansa. Mikään eläin ei voi elää täysin stressitöntä elämää.
Broilerintuotantoa taas markkinoitiin kuvituksella, jossa eläimet ovat hämmentävän väljästi. Jos linnut olisivat poikasia, moinen väljyys pitäisi paikkansa. Mutta ulkomuotonsa perusteella broilerit ovat kasvaneet jo yli untuvikkovaiheen.
On useita syitä, miksi kotimainen broileri on parempi valinta kuin esimerkiksi brasilialainen.
Silti se on yhä tuotantoa, jota tehdään nopeakasvuisten lintujen avulla suuren kustannuspaineen alla.
Ilmastokeskustelussa suomalaisen naudan päästöjä taas on nimitetty "olemattomiksi" verrattuna amerikkalaisen naudan päästöihin.
Pienempiä ne ovat, mutta tuskin olemattomia.
Vaan onko se niin vakavaa?
Pieni kärjistyshän kuuluu markkinointiin. Mutta mitä etäämmäs kuluttajat maatiloista etääntyvät, sitä tärkeämpää on viestinnän ehdoton aitous.
Viattomalta tuntuva yleistys voi kuulijan päässä laajentua epäluuloksi koko alaa kohtaan. Jos yksi väite ei ihan vastaa todellisuutta, vastaavatko muutkaan?
Toinen haaste ylistyspuheessa on ristiriitaisuus. Jos kaikki on jo täydellistä, miksi ruuasta kannattaisi maksaa tuottajalle yhtään nykyistä enempää? Kehityskin voi jäädä ylistyspuheessa pimentoon. Sika-jutussa olisi voitu mainita vaikka vapaaporsituksen yleistyminen.
On myös hieman erikoinen markkinointilause väittää, että vain hyvinvoiva eläin on tuottava. Se on vähän sama kuin sanoisi, että vain hyvinvoiva ihminen lihoo.
Samallahan tuo väite todistaa, että esimerkiksi Brasilian kaltaisissa maissa eläinten täytyy voida hyvin, kun ne kerran tuottavat lihaa niin tehokkaasti.
Suomalaisesta maataloudesta viestimisessä on tehty myös asioita oikein. Siitä kertoo korkea omavaraisuus monissa maataloustuotteissa.
Muistan ulkomaisen toimittajan joka hämmästeli, kuinka pohjoinen maa on kurkuissa näin omavarainen. Viestinnän on todella täytynyt onnistua, koska halvempi tuontikurkku ei ole jyrännyt, hän järkeili.
Menneeltä vuodelta aitoudessaan ovat jääneet mieleen Valion "hyvää työtä ja huomenta" -mainos, samoin MTK:n #viljelijäeipysähdy-somekampanja.
Kotimaisessa maataloudessa on paljon hyvää ja kehumisen arvoista, mutta se ei ole hattaranhöttöinen ihmemaa. Ylistyspuhe ei tee suomalaisten viljelijöiden työlle oikeutta
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puh ... -1.1275965
