Täällä seurataan maaseudun tuhoutumista

[Jokke]

Pääkaupunkiseudulle muuttaville kertaluontoinen vero maksettavaksi.

Miksei Tampereelle, Ouluun ja Jypinkylään. Jälkimmäisessä peräti viheriäiset on toistaiseksi suurin puolue valtuustossa.

No vaikka noihinkin taajaamiin.

[Dame Cressida Dick]

Pääkaupunkiseudulle muuttaville kertaluontoinen vero maksettavaksi.

Tällainenhan oikeastaan on jo (vaikka ei vuokra-asujan kannalta edes kertaluontoinen), korkeampien asuntojen hintojen muodossa.

Tätä olin tulossa.

[horus]

Pääkaupunkiseudulle muuttaville kertaluontoinen vero maksettavaksi.

Tällainenhan oikeastaan on jo (vaikka ei vuokra-asujan kannalta edes kertaluontoinen), korkeampien asuntojen hintojen muodossa.

Tätä olin tulossa.

Koskee toki muitakin kun vaan mettänomistajia.

[Dame Cressida Dick]

Pääkaupunkiseudulle muuttaville kertaluontoinen vero maksettavaksi.

Tällainenhan oikeastaan on jo (vaikka ei vuokra-asujan kannalta edes kertaluontoinen), korkeampien asuntojen hintojen muodossa.

Tätä olin tulossa.

Koskee toki muitakin kun vaan mettänomistajia.

Tosta metsän omistuksesta tuli mieleeni, että kohta mettät ei ole ainoa, jonka omistus siirtyy kaupunkeihin. Meinaan olen perimässä talon ja maita itekin. Pahimmassa tapauksessa parikin.

[turkulainen demari]

Pääkaupunkiseudulle muuttaville kertaluontoinen vero maksettavaksi.

Tällainenhan oikeastaan on jo (vaikka ei vuokra-asujan kannalta edes kertaluontoinen), korkeampien asuntojen hintojen muodossa.

Tätä olin tulossa.

Koskee toki muitakin kun vaan mettänomistajia.

Tosta metsän omistuksesta tuli mieleeni, että kohta mettät ei ole ainoa, jonka omistus siirtyy kaupunkeihin. Meinaan olen perimässä talon ja maita itekin. Pahimmassa tapauksessa parikin.

Kaupunkilaisten omistukseen tulee siirtymään myös kesämökkejä paljon. Kuulostaa ehkä ihan kivalta aluksi, mutta kun monet näistä mökeistä on todella syrjäisissä mestoissa isoimmista kaupungeista katsottuna, niin niistä perilliset haluaa lopulta päästä eroon --> tulee ylitarjontaa markkinoille ja arvo laskee.

[Karhunpoika hairahtaa]

Pääkaupunkiseudulle muuttaville kertaluontoinen vero maksettavaksi.

Tällainenhan oikeastaan on jo (vaikka ei vuokra-asujan kannalta edes kertaluontoinen), korkeampien asuntojen hintojen muodossa.

Tätä olin tulossa.

Koskee toki muitakin kun vaan mettänomistajia.

Tosta metsän omistuksesta tuli mieleeni, että kohta mettät ei ole ainoa, jonka omistus siirtyy kaupunkeihin. Meinaan olen perimässä talon ja maita itekin. Pahimmassa tapauksessa parikin.

Kaupunkilaisten omistukseen tulee siirtymään myös kesämökkejä paljon. Kuulostaa ehkä ihan kivalta aluksi, mutta kun monet näistä mökeistä on todella syrjäisissä mestoissa isoimmista kaupungeista katsottuna, niin niistä perilliset haluaa lopulta päästä eroon --> tulee ylitarjontaa markkinoille ja arvo laskee.

EIkä mökit tai asunnot ilman ylläpitoa pysy kunnossa. Se vaatii vähintään aikaa, useimmiten myös rahaa ja välillä paljonkin.

[Dame Cressida Dick]

Pääkaupunkiseudulle muuttaville kertaluontoinen vero maksettavaksi.

Tällainenhan oikeastaan on jo (vaikka ei vuokra-asujan kannalta edes kertaluontoinen), korkeampien asuntojen hintojen muodossa.

Tätä olin tulossa.

Koskee toki muitakin kun vaan mettänomistajia.

Tosta metsän omistuksesta tuli mieleeni, että kohta mettät ei ole ainoa, jonka omistus siirtyy kaupunkeihin. Meinaan olen perimässä talon ja maita itekin. Pahimmassa tapauksessa parikin.

Kaupunkilaisten omistukseen tulee siirtymään myös kesämökkejä paljon. Kuulostaa ehkä ihan kivalta aluksi, mutta kun monet näistä mökeistä on todella syrjäisissä mestoissa isoimmista kaupungeista katsottuna, niin niistä perilliset haluaa lopulta päästä eroon --> tulee ylitarjontaa markkinoille ja arvo laskee.

EIkä mökit tai asunnot ilman ylläpitoa pysy kunnossa. Se vaatii vähintään aikaa, useimmiten myös rahaa ja välillä paljonkin.

Ne mätänee pystyyn, kun niihin ei kukaan muuta asumaan tai halua rahojaan hakata. Pellot voi laittaa vuokralle, mutta kaikki ei viitti tai osaa. Rappeutuvirn maakuntien Suomi.

[Oman tiensä kulkija]

Pääkaupunkiseudulle muuttaville kertaluontoinen vero maksettavaksi.

Tällainenhan oikeastaan on jo (vaikka ei vuokra-asujan kannalta edes kertaluontoinen), korkeampien asuntojen hintojen muodossa.

Tätä olin tulossa.

Koskee toki muitakin kun vaan mettänomistajia.

Tosta metsän omistuksesta tuli mieleeni, että kohta mettät ei ole ainoa, jonka omistus siirtyy kaupunkeihin. Meinaan olen perimässä talon ja maita itekin. Pahimmassa tapauksessa parikin.

Kaupunkilaisten omistukseen tulee siirtymään myös kesämökkejä paljon. Kuulostaa ehkä ihan kivalta aluksi, mutta kun monet näistä mökeistä on todella syrjäisissä mestoissa isoimmista kaupungeista katsottuna, niin niistä perilliset haluaa lopulta päästä eroon --> tulee ylitarjontaa markkinoille ja arvo laskee.

EIkä mökit tai asunnot ilman ylläpitoa pysy kunnossa. Se vaatii vähintään aikaa, useimmiten myös rahaa ja välillä paljonkin.

Ne mätänee pystyyn, kun niihin ei kukaan muuta asumaan tai halua rahojaan hakata. Pellot voi laittaa vuokralle, mutta kaikki ei viitti tai osaa. Rappeutuvirn maakuntien Suomi.

Isäkin viimeisenä kuudesta lapsesta peri lopulta pellot ja metsät. Kasvattaa nyt mua ja sisarta hyväksi etämaanomistajaksi kuolemaansa saakka. Kaupunki veti puoleensa hänet ja kaikki sedät ja tädit.

[Aika kiihkeä mature]

Pääkaupunkiseudulle muuttaville kertaluontoinen vero maksettavaksi.

Tällainenhan oikeastaan on jo (vaikka ei vuokra-asujan kannalta edes kertaluontoinen), korkeampien asuntojen hintojen muodossa.

Tätä olin tulossa.

Koskee toki muitakin kun vaan mettänomistajia.

Tosta metsän omistuksesta tuli mieleeni, että kohta mettät ei ole ainoa, jonka omistus siirtyy kaupunkeihin. Meinaan olen perimässä talon ja maita itekin. Pahimmassa tapauksessa parikin.

Kaupunkilaisten omistukseen tulee siirtymään myös kesämökkejä paljon. Kuulostaa ehkä ihan kivalta aluksi, mutta kun monet näistä mökeistä on todella syrjäisissä mestoissa isoimmista kaupungeista katsottuna, niin niistä perilliset haluaa lopulta päästä eroon --> tulee ylitarjontaa markkinoille ja arvo laskee.

EIkä mökit tai asunnot ilman ylläpitoa pysy kunnossa. Se vaatii vähintään aikaa, useimmiten myös rahaa ja välillä paljonkin.

Ne mätänee pystyyn, kun niihin ei kukaan muuta asumaan tai halua rahojaan hakata. Pellot voi laittaa vuokralle, mutta kaikki ei viitti tai osaa. Rappeutuvirn maakuntien Suomi.

Kiinteistövero voi olla aika raju näissä vapaa-ajan asunnoiksi laskettavissa.Ja siitähän kunnat saavat päättää itse.Kannattaisko miettiä että karkotetaanko niitä potentiaalisia asukkaita,kun kunnanvaltuustossa päätetään että "ne on niitä helsinkiläissii niillä on rahhaa."

[Aika kiihkeä mature]

Minäpä kerron teille jännittävän tarinan pienen suomalaisen maalaiskunnan päättäjien tyhmyydestä.
Kunnan nimi on Vehmersalmi,https://fi.wikipedia.org/wiki/Vehmersalmi.
Vanhempani ostivat mökkitontin kunnasta vuonna 1975.Siitä asti (tai siis toki jo aiemmin)paikalliset itkivät kuinka perseestä on että kunnalle nimen antaneen salmen ylittämiseen vaaditaan lossi.Silta pitäisi saada.
Kunnassa,jossa on vakituisia asukkaita n.2500 ja samanverran,ellei enemmän kesäasukkaita,ei kyllä omilla rahoilla moista siltaa tehdä.
Lopulta vuosikymmenien lobbaamisen jälkeen savolaiset kansanedustajat saivat kupattua rahat valtiolta,eli muutaman isoimman kaupungin veronmaksajilta.Muistanko oikein että silta valmistui vuonna 2001.Paikalliset olivat meisseli kovana,voe tokkiisa,postikortteihinkin se piti ikuistaa.
Ei se silta kovin kaunis imo ole.
No pari vuotta myöhemmin kunnanvaltuusto oli vaikean edessä:Rahat loppu,mitäs nyt tehdään.Ei auttanut muu kuin mennä lakki kourassa isolle
kirkolle eli Kuopioon anomaan kuntaliitosta.Se toteutui 2005 ja sen jälkeen palvelut on menny alamäkeä.
Sitten törmäsin melkoisen hämmentävään lehtijuttuun.Itä-Suomalaisia kuntia käsitelleessä jutussa mainittiin entisiä saaristolaiskuntia,jotka
saivat valtiolta lisärahaa nimenomaan hankalien liikenneolosuhteidensa takia.Vehmersalmi oli yksi näistä.Sillan rakentamisen jälkeen kunta
ei enää ollutkaan oikeutettu lisärahaan.Sille oli kuitenkin laadittu ihan selkeät vaatimukset,tietty määrä vakituisista asukkaista pitää asua
saarissa,ja juuri lossi oli keskeisessä asemassa.No kyseissä lehtijutussa paikalliset itkivät sitä että "lossi vietiin." Siksi kunnan piti liittyä Kuopioon.
Voi hyvä helvetti,te saatanan spedet halusitte sitä siltaa.Kunnanvaltuustossa ei siis tajuttu,tai todennäköisimmin haluttu ymmärtää että
valtionosuudet pienenee eikä osattu (tai haluttu) laskea mitä se kunnalle tarkoittaa.Kepulaisia ja kokoomuslaisia ne kunnanvaltuutetut silloin
oli,Laura Huhtasaari oli muuten toiseksi suosituin viime pressanvaaleissa.

[zutonFever]

Toissa kesänä ajelin Juuassa (ja muuallakin landeskutsissa). Masentavaa oli se umpeen naulattujen ikkunoiden määrä Juuan vanhassa hienossa puutalokeskustassa. Tuli joku entinen villin lännen kylä mieleen siitä pääkadusta tunnelmaltaan ja ulkoasultaan. Oon salaa katsellut mökkejä/taloja tuolta itärajalta jonkun suuren vesistön ääreltä, mutta eipä sellaisia paljon ole tarjolla. Tuttujen mökeillä kun käynyt Pielisen ja Pyhäselän rannoilla, niin kyllä talviasuttavasta pirtistä kohtuullisen matkan päässä Joensuusta voisi ihan rahaakin maksaa, mutta aika nihkeästi nuo vaihtavat ainakaan yleisillä markkinoilla omistajaa.

[Seppo Lehdon vasen kives]

Jykevä maahanmuuton lisääminen on nyt muutenkin väistämätöntä. Mutta tietysti maaseutupaikkakuntien kannattaisi olla eturintamassa.

Ei toimi. Syntymäkuntaani otettiin kiintiöpakolaisia/maahanmuuttajia, niin parin vuoden jälkeen kaikki olivat lähteneet suuriin kaupunkeihin. Lähinnä Helsinkiin. Perustelut oli tyyliin: "Ihan kiva paikka, mutta pitää ajatella lasten tulevaisuutta. Täällä sitä ei ole."

RIP maaseutu johon ei edes maahanmuuttajat tahdo tulla. Tosin taitaa johtua siitä, että maahanmuuttajistakin isoin osa on kaupunkilaisia.

[Karhunpoika hairahtaa]

Sopis moneen, mutta laitetaan tänne. Maaseudulla ois hurjia mahdollisuuksia, mutta sitten niitä ammutaan alas kun ovat liian vihreitä eikä niihin liity eläinten tai luonnon riistämistä. Tämä se ketuttaa ja syvästi. Energiaomavaraisuus ei kiinnosta, ei maaseudun työpaikat. Toista se ois jos tässä ois vaikka turpeesta kysymys. Nyt on pientä muutosta EU:n kautta, mutta saas nähdä.

“Niin kuin potkittaisi haarojen väliin jatkuvasti” – Erkki Kalmari on taistellut yli 20 vuotta kotimaisen biokaasun puolesta

Laukaalainen maanviljelijä Erkki Kalmari hankki aikoinaan biokaasuauton, koska sen verot olivat järjettömän korkeat.


Jouluvalot tuikkivat talvipäivän hämärässä Suomen ensimmäisellä biokaasun tankkausasemalla. Kaasuautoilijat ovat voineet tankata Erkki Kalmarin maatilalla tuotettua liikennekaasua jo 18 vuoden ajan.

Suomi valmistelee kansallista biokaasuohjelmaa ja lainsäädäntöä, joiden seurauksena biokaasua tarvitaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän.

– Tämä tuorein lakiehdotus tuntuu liian hyvältä ollakseen totta. Pitää selvittää, missä tässä on koira haudattuna.

Biokaasun kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 85 prosenttia bensiiniä pienemmät, kun huomioidaan polttoaineiden tuotannon koko elinkaari.

Juuri ennen joulua lasuntokierrokselle lähteneessä lakiehdotuksessa liikennebiokaasulle asetettaisiin jakeluvelvoite.

Jakeluvelvoite tarkoittaa sitä, että liikenteessä käytettäviä fossiilisia polttoaineita on korvattava biopolttoaineilla. Biokaasun tuottaminen tulee kannattavaksi, jos lakiehdotus hyväksytään tällaisenaan.

– Parasta on, että tämä ei ole suoraa tukea valtion kassasta tai EU:lta, vaan fossiilisten polttoaineiden käyttäjät maksavat bioenergian tuottamisesta liikennekäyttöön, sanoo Kalmari.

Auton käynnistyksen hinta: 30 000 markkaa

Kalmari innostui biokaasuteknologiasta alun perin lehmien hyvinvoinnin takia 1990 -luvulla. Eläinten lannassa jyllännyt kolibakteeri piti saada tapettua. Kaasutuksesta lannan hygienisointiin löytyi hyvä keino.

Teknikoksi opiskellut viljelijä alkoi kehittää biokaasuteknologiaa Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kanssa.

Lannan kaasutuksen sivutuotteena syntyi energiaa ja hyvin nopeasti tila oli omavarainen lämmön ja sähkön suhteen.

"Kaikki teknologia testataan ensin itse, ennen kuin sitä lähdetään myymään eteenpäin", kertoo Kalmari perheyritys Metenerin periaatteista.Simo Pitkänen / Yle

Yliopistotutkijat kannustivat Kalmaria hankkimaan Ruotsista kaasuauton. Aluksi ajatus ei häntä innostanut, mutta sitten selvisi, että kaasuautolle oli määrätty Suomessa 20-kertainen dieselvero.

– Ajattelin, että eihän tämä voi olla näin! Epäkohdasta täytyi ehdottomasti ruveta tappelemaan. Alulle paneva voima oli se aivan hullu säädösviidakko.

Uhkana kaasuauton Suomeen tuonnille oli myös päiväkohtainen polttoainemaksu, joka nykyrahassa olisi yli 300 euroa. Siitä huolimatta Kalmari haki kulkupelin ja teki viralliset ilmoitukset ministeriöön.

Auto päätettiin esitellä suurelle yleisölle ja medialle Jyväskylässä vuoden 2002 bioenergiapäivillä.

Esittelypäivän aamuna ministeriö ei ollut vieläkään myöntänyt lupaa kaasuautolla ajamiseen ja uhkana oli 30 000 markan veroseuraamus.

– Soitin asianosaiselle virkamiehelle, ja pyysin katsomaan televisiosta, kuinka työnnän autoa esittelytilaisuudessa. Lopulta telefaksi rapsutteli luvan, että saan tilapäisesti ajaa kaasuautolla, kertoo Kalmari.


Yle Keski-Suomen uutisten tv-juttu Erkki Kalmarin biokaasuautosta vuonna 2002.

Suomen ensimmäinen biokaasun tankkausasema avattiin Kalmarin tilalle vuonna 2002. Alussa sitä käytti vain Kalmari itse.

Muutaman vuoden kuluttua väliaikaisen luvan kaasuautolle saivat pari seuraavaa edelläkävijää. Kaasuauton tuominen Suomeen helpottui vasta vuonna 2006.

Ensimmäiset hyvät uutiset 20 vuoteen
Biokaasupioneeriksikin tituleerattu Erkki Kalmari rakensi maatilalleen ensimmäisen biokaasulaitoksen yli 20 vuotta sitten. Vuosikymmenet ovat olleet päättymätöntä kamppailua vastaan haraavaa ja alan kehityksen jäljessä laahaavaa sääntelyä vastaan.


Reaktoreissa syntyvä biokaasu otetaan väliaikaisvarastoon pressujen alle ennen polttoaineeksi puhdistamista. Simo Pitkänen / Yle
– Kauniita puheita ympäristöystävällisyydestä riittää, mutta tämä on ollut niin kuin potkittaisi haarojen väliin jatkuvasti. On tuntunut siltä, että puhdasta kotimaista energiaa ei oikeasti ole haluttu edistää.

Lakiehdotus uusituvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen laajentamisesta biokaasuun on sitä, mitä Kalmari on kaivannut.

– Ensimmäistä kertaa 20 vuoden aikana näkyy valoa tunnelin päässä. Kun saadaan euro konsultiksi, se voi antaa tukijalkaa ja mahdollistaa uuden elinkeinon maaseudulle.

Kalmari vannoo hajautetun energian nimeen. Materiaalia sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen tuottamiseksi kasvaa peltojen pientareilla, kesantopelloilla ja suojavyöhykkeillä. Sitä syntyy myös tuhansissa navetoissa.

Heinäpaaleja pellolla Virossa.

Kalmari sanoo, että esimerkiksi oljessa on valtava energiapotentiaali: "Kansantaloudellisesti olisi järkevää, että ulkomainen fossiilipolttoaine vaihdettaisiin paikalliseen biopolttoaineeseen". Petteri Bülow / Yle

– Maaseudulla on iso potentiaali hajautetussa energiassa - täällä syntyy olkea, heinää ja lantaa. Ei niitä voi kaupunkiin viedä vaikka kuinka haluttaisi.

Kalmari tietää mistä puhuu. Talvihämärässä jykevästi seisovan kivinavetan takana kaksi biokaasureaktoria tuottaa omalle tilalle sähkön ja lämmön.

Lisäksi laitokset lämmittävät naapurin maatilan sekä pari läheistä omakotitaloa. Niiden tuottamaa biokaasua tankkaa noin 200 autoa kuukaudessa.

Kalmari tarkastaa toisen reaktorin tuoton: 12 kuutiota kaasua tunnissa. Hän laskeskelee, että sillä lämmittäisi kymmenen omakotitaloa. Energiaa syntyy tilalla enemmän kuin sitä pystyy käyttämään.

Kuivareaktorin mittaristoa.
Yhdellä biokaasureaktorilla voisi tuottaa lämmön ja sähkön pienelle omakotitaloalueelle.Simo Pitkänen / Yle

Kalmarin pojalla on talo naapurissa, noin 100 metrin päässä. Koska välillä on tonttien raja, sähköä ei voi syöttää sinne.

– Voisin monellekin naapurille tästä jakaa ylijäämäsähköä, mutta laki kieltää. Siirtoyhtiöiden monopolin takia en voi, vaikka kuinka tahtoisin.

Energiaa saa vaikka kaktuksista
Kalmarin tilalla ei ole ollut lehmiä puoleentoista vuoteen, mutta navetan ovesta tuulahtaa edelleen eläinten lämmin tuoksu. Vanha kivinavetta on nykyään materiaalivarasto.

– Täällä on käytettyjä elintarvikerasvoja, joita ei voi enää mitenkään muuten hyödyntää. Lisäksi teemme energiaa läheisen meijerin ylijäämälaktoosista - reaktorin mikrobit eivät mene siitä sokerista kuralle, sanoo Kalmari.

Biokaasun raaka-ainetta ja Erkki Kalmari.
Ravintoloiden jäterasvat ovat hyvä lisäruoka reaktorissa biokaasua tuottaville mikrobeille.Simo Pitkänen / Yle
Maatilan lisäksi Kalmarilla on biokaasulaitoksia toimittava perheyritys Metener Oy, joka on tutkinut kymmenien eri materiaalien kaasutusta.

– Kiinasta on lähetetty riisiä testaukseen ja Meksikosta tequila-viinan valmistuksessa käytettyä agave-kaktusta, kertoo Kalmari.

Suomessa suuri energiapotentiaali olisi sellutehtaiden viereisten järvien pohjalla lojuvassa nollakuidussa.

Nollakuitu on sellunkeitosta ylijäänyttä puuainesta, joka on päätynyt järviin tehtaiden jätevesien mukana. Pelkästään Tampereen Näsijärvessä sitä on arviolta 1,5 miljoonaa kuutiometriä ja se estää paikallisesti järven virkistyskäytön.

Kuivareaktori, jossa valmistetaan biokaasua.
Kuivareaktorissa kesantopeltojen heinistä tulee talven aikana energiaa. Keväällä reaktori tyhjennetään ja jäljelle jäänyt ravinteikas hiilipitoinen massa levitetään pellolle lannoitteeksi.Simo Pitkänen / Yle

Mikäli halutaan estää maatalouden ravinnevalumat vesistöihin ja lisätä hiiltä peltomaahan, Kalmarin mukaan biokaasutus on siihen ainoa järkevä vaihtoehto. Maaseudun ylijäämissä on valtava määrä energiaa, kun se vaan otettaisiin käyttöön.

– Kuka siitä hyötyy, että kasvijäte myllätään multaan ja talvi vie ravinteet ojaan? Se pitäisi nimenomaan tuoda talveksi betonin väliin, ottaa energia pois ja keväällä palauttaa ravinteet sekä hiili takaisin peltoon.

Kalmari näkee, että suurin este biokaasulaitosten yleistymiselle on kannattavuus. Liikennepolttoaineissa biokaasu joutuu kilpailemaan edullisen, fossiilisen maakaasun kanssa, jota tuodaan Suomeen pääasiassa Venäjältä.

– Vaikka biopolttoaine tuotetaan jätemateriaaleista, sille ei ole annettu mitään kilpailuetua. Jos saadaan euro konsultiksi, voimme paremmin jalostaa jätteistä energiaa ja lannoitteita.

Keksiminen jatkuu kiikkustuolissa
Kalmarin biokaasuyritystä pyörittää nyt perheen tytär. Perustajaisä keskittyy tuotekehitykseen. Pääosin biokaasureaktorit lähtevät ulkomaille.

Tällä hetkellä yritys käy vakavia neuvotteluja biokaasuteknologian toimittamisesta Kiinaan. Tavoitteena on tuottaa yhden terawattitunnin verran energiaa yhteen kiinalaiseen miljoonakaupunkiin, eli saman energiamäärän, mitä Suomen koko biokaasutuotanto on tällä hetkellä.

Kiina on ilmoittanut maan olevan hiilineutraali vuonna 2060 ja biokaasulaitokset edistäisivät tuota tavoitetta.

– Jos on käynyt tammikuussa Kiinan pohjoisosissa, niin on nähnyt, kuinka maissin ja vehnän olkea poltetaan. Savua on yhdeksään kilometriin saakka ja lentokone nousee niukasti savun yläpuolelle, kertoo Kalmari.

Vaikka yhtiö on toiminut Kiinan markkinoilla jo parikymmentä vuotta, on asiakkaiden vakuuttaminen edelleen kovan työn takana.

– Jos olisi taustalla vahva kotimaan markkina, neuvottelu olisi helpompaa. Mutta Suomessa biokaasuinvestoinnit eivät edelleenkään ole lähteneet nousuun.


"Se on ihan järjenvastaista, että biokaasulla ajavien päästöt lasketaan fossiilisen maakaasun mukaan. EU-lainsäädäntöön pitäisi saada muutos."Simo Pitkänen / Yle
Erkki Kalmari sanoo, että vuosien varrella kaikessa tekemisessä on osaksi ollut mukana johdatus.

– En minä kaikkea ole itse tehnyt, vaan kävellyt aina siihen suuntaan, mikä tuntuu järkevältä. Olisin kaatunut monta kertaa, jos eivät palikat olisi olleet oikein rivissä.

Ajatus eläkkeelle jäämisestä naurattaa biokaasupioneeria.

– Huonosti kävisi, jos tästä eläkkeelle jäisi. Kyllä tähän mieli palaa jatkuvasti.

Hänen tulevaisuuden haaveensa on viimeistellä omakotitalolle soveltuva biokaasureaktori massatuotantoon. Reaktori käyttäisi vuodessa 20–30 olki- ja heinäpaalia. Sillä saisi taloon lämmön ja sähkön sekä tankkaisi biokaasuauton.

– Se on mahdollista, mutta mutterit puuttuvat vielä. Kun tämä muu tuotekehitys rauhoittuu, niin pitää suunnitella se kiikkustuolissa loppuun.

Mutta ensin pitäisi ainakin yrittää saada biokaasuautojen kohtelu reiluksi. Tällä hetkellä niiden päästöt lasketaan fossiilisen maakaasun mukaan.

– Se on täydellinen vääryys, että minun navettani takana erilaisista jätteistä tuottama ja myymä biokaasu nähdään maakaasuna. Siinä on vielä sarkaa kynnettävän

[zutonFever]

^Aika hyvä juttu, ja kyllähän tommonen porjekti nyt jonkun Nesteen palmuöljydieselin voittaa. Mutta Suomessa on koko liikenteen verotusjärjestelmä semmonen sekasotku, ettei sinne ikinä saada järkevästi mitään uutta tai normeista poikkeavaa mahdutettua.

[Hans Normaali]

Biokaasu hidastaisi maaseudun kuolemaa, joten se ei käy.