Punk in Finland

Varsinais-Suomen lähijunahanke etenee, VR:lle on perustettu kilpailija – yhtiössä on mukana todella kova nimi ja liikennöintilegenda

ESKO PIHKALA

Turun Sanomat

6:00
Suomeen on syntynyt uusi junaoperaattori, joka pyrkii henkilöjunaliikenteen markkinoille VR:n seuraksi.

Turun Sanomat on aiemmin uutisoinut kiinnostuneesta toimijasta, joka haluaa käynnistää lähijunaliikenteen Turun seudulla. Tällä viikolla tarkoitusta varten on perustettu uusi liikennöintiyhtiö Suomen Lähijunat Oy.

Nyt astuvat julkisuuteen yhtiön perustajat, joiden edustajana raidealan konsultti Antero Alku on neuvotellut VR:n kanssa vuosina 1975–1981 valmistettujen Sm2-lähijunien ostamisesta. TS on uutisoinut tämän VR:ltä romutustuomion saaneen kaluston kohtalosta tiiviisti vuoden 2020 lopulta lähtien.

Uuden lähijunayhtiön nimekkäin tekijä on Onnibussin perustaja Pekka Möttö. Hänen yhtiökumppaninsa on Robert Ramstedt, joka tunnetaan raidepiireissä teemallisia junamatkoja tarjoavan Suomen Elämysjunien pääkoordinaattorina. Heidän asiantuntijaedustajansa Antero Alku on saavuttanut mainetta Tampereen raitiotien isänä.

Nimiä ei tässä vaiheessa tipu julkisuuteen enempää. Pekka Möttö vihjaa kuitenkin TS:n haastattelussa useammin kuin kerran, että taustajoukoista löytyy lisää raidealan asiantuntemusta.

– Siksi minäkin olen tässä innoissani mukana, Möttö korostaa.

Pekka Möttö on kiteeläisen liikennöitsijäsuvun vesa ja eräänlainen alan legenda.

Hänen vuonna 2012 perustamansa linja-autoyhtiö Onnibus mullisti Suomen liikennemarkkinat haastamalla muut linja-autoyhtiöt ja VR:n hintakilpailuun kaukoliikenteessä. Möttö väistyi Onnibussin toimitusjohtajan paikalta vuonna 2016.

Nyt Möttö hyppää kumipyöriltä raiteille Suomen Lähijuniin. Omasta tulevasta roolistaan yhtiössä Möttö kertoo sen verran, että hänestä tulee ainakin hallituksen jäsen.

– Olen tiimissä mukana. Roolini tulee selkiytymään sitten, kun homma etenee, Möttö toteaa.

Möttö on yhdessä Ramstedtin ja Alkun kanssa kehittänyt Suomen Lähijunien liiketoimintaideaa jo viime vuodesta lähtien.

Yhtiö uskoo lähijunan potentiaaliin Suomessa. Mötön mielestä runkolinjojen isoa liikennettä maakunnasta keskuskaupunkiin on yhteiskunnallisesti järkevämpää ajaa raiteilla kuin kumipyörillä. Muu maakunnan sisäinen joukkoliikenne voidaan ajaa linja-autoilla.

Suomen Lähijunat haluaa startata lähijunaliikennöinnin nimenomaan Turun seudulla, missä on paljon väestöpohjaa mutta vain vähän raideliikennettä. Ensimmäinen yhteysväli olisi Turku–Uusikaupunki.

– Olen mukana, koska näen ison tarpeen sille, mitä tämä yhtiö haluaa ja aikoo tehdä. Haluamme käynnistää Suomessa lähijunaliikenteen. Tässä maassa on kymmenkunta kaupunkiseutua, joissa on siihen edellytyksiä, Möttö näkee.

Vielä toistaiseksi Suomen Lähijunat on operaattori ilman kalustoa, mutta tähän on tulossa kohta muutos.

Alku kertoo, että VR:n kanssa käydyt ostoneuvottelut Sm2-lähijunista ovat edenneet loppusuoralle. VR Groupin kanssa on neuvoteltu junista, niiden kunnostamiseen tarvittavien tilojen vuokraamisesta ja VR Fleetcaren halukkuudesta osallistua junien kunnostamiseen. Neuvotteluosapuolten seuraava tapaaminen on merkitty ensi viikolle, jolloin sopimusteknisten asioiden läpikäynti jatkuu.

VR:n kalustojohtaja Joonas Roivainen vahvistaa Alkun edellä kertoman. Roivaisen mukaan tilanne on VR:n näkökulmasta muuttumaton asian viime uutisoinnista: yhtiö on valmis myymään yksitoista Sm2-lähijunaa romuraudan hinnalla.

– VR:n intressi on se, että neuvottelut saadaan vietyä mahdollisimman nopeasti maaliin. Jos asia olisi puhtaasti VR:stä kiinni, niin sopimuksissa on nimet papereissa kuukauden sisällä, Roivainen toteaa.

Pekka Möttö ja Robert Ramstedt eivät itse ole Suomen Lähijunien hankkeessa rahoittajina.

Möttö myöntää, että kysymys rahoituksesta on vielä ilmassa.

– Keskusteluja on ollut moneen suuntaan, mutta sitoumuksia ei vielä ole, joten ei siis ole vielä rahoitustakaan, hän toteaa.

Ramstedt ja Alku kertovat, että hankkeen rahoituskuvio oli hyvällä mallilla vielä alkuvuodesta, mutta sittemmin on tullut takapakkia. Kiinnostuneita tahoja on paljon, mutta Ukrainan sodan syttyminen toi epävarmuuden, joka on saanut kansainväliset rahoittajat ottamaan tuumaustauon.

Mötön mukaan hankkeen rahoituksen järjestäminen on tällä hetkellä hänen tärkein tehtävänsä ja päähuolenaiheensa. Hän itse uskoo, että rahoitus järjestyy.

– Toivon mukaan mahdollisimman pian voimme kertoa rahoituksestamme enemmän, hän sanoo.

Antero Alkun laskelmien mukaan pääomaa palaa vähintään viisi miljoonaa euroa ennen kuin Suomen Lähijunat on valmis aloittamaan liikennöinnin. Hän kertoo, että VR:n kanssa neuvoteltavaan Sm2-kauppasopimukseen ollaan laatimassa ostajapuolen toiveesta rahoitusehto, jonka mukaisesti sopimus muuttuu ostajaa sitovaksi vasta rahoituksen varmistuttua.

Varsinais-Suomen lähijunahankkeeseen liittyy myös sellaisia epävarmuustekijöitä, jotka eivät ole Suomen Lähijunat Oy:n vallassa.

Ensinnäkin Uudenkaupungin rata ei ole vielä henkilöjunaliikenteen mahdollistavassa kunnossa. Toisekseen eduskunta ei ole vielä säätänyt maakuntakeskuksille lain suomaa toimivaltaa järjestää oman alueensa lähijunaliikenne.

Pekka Möttö myöntää, että on olemassa lukuisia eri tapoja torpedoida heidän yhtiönsä hanke.

– Tässä yhtälössä on muuttujia, joita me emme voi hallita. Lisäksi asiaan liittyy paljon poliittisia intohimoja. Sellaistakin olen kuullut, että hankettamme vastaan myös lobataan kovasti, Möttö toteaa.

Yksi epävarmoista kysymyksistä on, mikä on varsinaissuomalaisten tahto. Vielä toistaiseksi ei ole varmuutta siitä, ovatko Turun seudun kunnat halukkaita ostamaan verorahoilla Suomen Lähijunilta lähijunaliikennettä.

Möttö huomauttaa, että Suomessa on yhtiön laskelmien mukaan kymmenkunta kaupunkiseutua, joissa on edellytyksiä lähijunaliikenteelle. Hän uskoo, että monet näistä kaupunkiseuduista toivottaisivat lähijunat tervetulleeksi.

– Jos lähijunaliikenne ei Turun seudulle käy, niin me siirrymme jollekin toiselle alueelle Suomessa. Totta kai se harmittaisi meitä, jos Turun seutu sanoo "ei", mutta yritys ei voi laskea kaikkea yhden kortin varaan, Möttö pohtii.
Pekka Möttö ja Antero Alku uskovat kuitenkin järkipuheen voimaan.

He sanovat itse olevansa vakuuttuneita siitä, että kaikkein järkevin tapa Varsinais-Suomen maakunnan joukkoliikenteen järjestämiseksi on lähijunaliikenne, jonka käynnistämisessä hyödynnetään VR:n käytöstä poistamaa kalustoa.

– 50-metrisen lähijunan hankinta uutena maksaa noin viisi miljoonaa euroa. 50-metrisen lähijunan peruskorjaus maksaa miljoona euroa, Alku vertaa.

Mötön ja Alkun mukaan heidän on vain tehtävä töitä joka suuntaan ja vakuutettava myös kaikki muut siitä, että lähijuna on järkevin tapa edetä.

Maakuntien lähijunaliikenne on verorahoilla subventoitavaa liikennettä myös Varsinais-Suomessa. Kukaan ei ole missään vaiheessa muuta väittänytkään.

Mötön ja Alkun mukaan Suomen Lähijunilla on kuitenkin luotettavat tilastotietoihin perustuvat laskelmat siitä, että lähijunaliikenteen edellytykset Varsinais-Suomessa ovat paljon paremmat kuin yleisesti kuvitellaan. Tästä seuraa, että kunnille jää paljon vähemmän subventoitavaa kuin ne yleisesti pelkäävät.

– Asian ydin on tarkoissa tilastotiedoissa siitä, missä varsinaissuomalaiset käyvät töissä ja missä he asuvat. Junat tulevat täyteen, jos saamme pienenkin osuuden työmatkasukkuloijista käyttämään junaa.

– Laskelmiemme mukaan junaliikenteet tulot eivät ensimmäisinä vuosina kata kuluja, mutta lain salliman 15 vuoden palvelusopimuksen aikana lipputulot kasvavat kuluja suuremmiksi matkustajamäärien kehityksen myötä, Alku toteaa.