https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006569977.html wrote:Teemu Keskisarjan kolumni: Hilppa-tamma ja George Floyd
Black Lives Matterilla oli vastine 1930-luvun Nivalassa, kirjoittaa Ilta-Sanomien kolumnisti Teemu Keskisarja.
MITÄ yhteistä on näivetystautisella suomenhevosella ja työttömällä mustalla amerikkalaismiehellä? Iso vääryys ja satunnainen välikohtaus. Nivalan konikapina 1932 muistutti Black Lives Matteria. Rakenteellisten ongelmien pommi syttyi yksilön kaltoinkohtelun nallista.
Virkavallan edustaja, piirieläinlääkäri, väitetysti päissään määräsi väärällä diagnoosilla Hilppa-tamman lopetettavaksi. Omistaja Sigfrid Ruuttusen ja kyläläisten mukaan se oli iäkäs ja huonon sadon tähden aliravittu, mutta terve ja tiine. Ruuttunen säästi Hilpan ja joutui käräjille eläinrääkkäyksestä. Sakkotuomio muuntui rahattomalle vankeudeksi: vanha körttiläinen isäntä linnaan kuin rikollinen.
Kansanruumista näivetti kesällä 1932 pula-aika.
Talonpojat kärsivät maataloustuotteiden ja metsän hinnan romahduksesta ja pankkien kiristyksestä. Tilojen pakkohuutokaupat tuntuivat mielivallalta. Vallanpitäjät, jopa nivalalainen agraaripoliitikko Kyösti Kallio, näköjään valvoivat rahapiirien etuja. Virkamiesten palkkoja korotettiin, vaikka maakansa näki nälkää. Mökkiläiset olivat ilman kriisiäkin kituuttaneet toivottomassa köyhyydessä iät ajat.
LIIKEHDINTÄ Ruuttusen ja Hilpan puolesta levisi aggressiivisesti kuin someilmiö. Nivalan asemalla väkijoukko kurmootti nimismiestä ja poliiseja ja vapautti Ruuttusen. Tukirähinät ja sanomalehtikohu ulottuivat kaukaisille seuduille.
Kapteeni Nikke Pärmin komppania pisti kapinanpoikasta aisoihin. Siinä auttoivat kapinoitsijain piilevä lainkuuliaisuus ja sallimus. Pärmi – tuiki arvaamaton persoona – käski kiinnittää konekiväärien panosvyöt. Jonkun sankarin pimahtaessa olisi pulaliikkeiden historiaan kirjoitettu erilainen luku marttyyrien verellä. Mutta laukaustakaan ei ammuttu, ihmismassa hajaantui ja alistui pidätyksiin.
Jos konstaapeli tai muiluttaja salpasi polvellaan kommunistin henkitorven, niillä elämillä ei ollut paljon väliä 1930-luvun Suomessa, mutta pohjalaiset talonpojat olivat ihmisarvoisempaa selkärankaa.
KONIKAPINAN tyynnytteli oikeusvaltio. Se oli yllättäen olemassa 15 vuotta sisällissodan oikeusmurhahutkintojen jälkeen. Virkavallan väkivaltaisesta vastustamisesta seurasi sitä mitä pykälien mukaan pitikin, pääsyytetyille kuritushuonetta. Presidentti Svinhufvud armahti heidät liennytyshengessä.
Ruuttunen istui eläinrääkkäystuomionsa enempää uhriutumatta. Hilppa todisti eläinlääkärin erheen ja kapinan oikeutuksen elämällä vielä vuosia.
Osa aikalaisista arvioi tapahtumat alkusyyhynsä nähden suhteettomiksi ja naurettaviksi. Koni sai muka roolin yhteiskunnassa ja elämäntaisteluissa. Eikö Nivalassa kannattanut keskittyä karjan ruokkimiseen ja suon kuokkimiseen? Ei. Minä ja muut nivalalaistaustaiset olemme ylpeitä BLM:n kevytversiosta.
Oikeuden ja totuuden puolustus joukkovoimalla on suurinta historian virtaa, johon pieni ihminen edes hetkeksi pulahtaa.
