Fortum ostoksilla eli täällä seuraamme Uniper-kauppaa

[Jesse Python]

No niin. Ei ole riskinhallinta kovin kummosta Fortumissa. Se, että se on ajautunut Fennovoiman omistajaksi, vaan ajoi Fortumin syvempään suohon vaikka tarkoituksena oli varmaan yrittää varmistaa sijoituksia Venäjällä. Suomalaiset on niin saatanan sinisilmäisiä.

[Jesse Python]

Fortumin ajojahti jatkuu:

Venäläisekonomisti jatkaa Fortum-painostustaan: vertaa Troijan hevoseen, esittää jopa pakkolunastusta


Julkaistu: 17.4. 10:39

Ekonomisti Mihail Deljagin vaatii uudessa kirjoituksessaan, että Venäjä-pakotteita säätäneiden maiden yritysomistuksia olisi pakkomyytävä tai jopa pakkolunastettava ilman korvausta Venäjällä.
VENÄJÄLLÄ toimivaa energiayhtiö Fortumia vastaan hyökännyt venäläinen ekonomisti Mihail Deljagin jatkaa uudessa kirjoituksessaan suomalaisen valtionyhtiön arvostelua kovin sanoin.

Delyagin.ru-sivuilla julkaistussa kirjoituksessa Deljagin myöntää alkuperäisestä kirjoituksestaan virheelliseksi vain sen kohdan, joka koski Fortumin hallituksen väitettyä kokoonpanoa.

Deljagin tulee kuitenkin uudessa kirjoituksessaan johtopäätökseen, että Suomen vallanpitäjien paheksunta Fortumin hallituksen kokoonpanoa koskevia virheitä kohtaan todistaa itse asiassa siitä, että hän oli alkuperäisessä kirjoituksessaan muilta osin oikeassa.

– Suomen vallanpitäjien kunniaksi on sanottava, ainakin jos jotain voi päätellä Helsingin Sanomissa olleista kirjoituksista, että he eivät kiistä niitä itsestään selviä faktoja, jotka ovat minun kirjoitukseni perussisältönä, Deljagin päättelee.

DELJAGININ mukaan länsimainen bisnes on täysin alisteista länsimaiden hallitusten politiikalle, vaikka venäläisille on tähän mennessä kerrottu satuja bisneksen ja politiikan erottamisesta.

Yhtenä esimerkkinä tästä Deljagin pitää suomalaista valtio-omisteista Fortumia, jonka hän arvioi olevan Venäjälle sisäinen turvallisuusuhka sekä energia-alalla että laajemminkin. Hänen mukaansa läntisiin valtioihin kytköksissä olevan bisneksen pääsy merkittävään asemaan Venäjän elintärkeillä talouden osa-alueilla pitäisikin estää.

– Hetkenä minä hyvänsä siitä voi tulla Troijan hevonen, joka suuntaa meitä kohtaan iskun, joka voi olla kuolettava, Deljagin perustelee.

Deljaginin mukaan Fortum kuuluu Suomen valtiolle, joka ”ei ole irtisanoutunut lännen Venäjää vastaan käynnistämästä taloussodasta”. Hän näkee epäilyttävänä myös sen, että Venäjällä Fortumin tytäryhtiötä johtaa hänen mukaansa Venäjän ja Yhdysvaltain kaksoiskansalainen. Lisäksi hän syyttää, että Fortumin hintapolitiikka ”on johtanut Venäjän kansalaisten elintason laskuun”.

DELJAGIN kehottaakin ottamaan mallia taannoisesta laista, jolla Venäjä rajoitti sallitun ulkomaalaisen omistusosuuden tiedotusvälineissä maksimissaan 20 prosenttiin. Hänen mukaansa länsimaat eivät välitä talouspakotteita säätäessään venäläisten yritysten tappioista, joten myöskään Venäjän ei pidä välittää ulkomaalaisten yritysten mahdollisista tappioista.

Uuden kirjoituksensa huipennukseksi Deljagin toistaa saman omaisuudenjakoehdotuksen, joka hänellä oli myös alkuperäisessä Rossiiskaja gazetan mielipidekirjoituksessaan.

– Järkevien aikarajojen puitteissa (puoleen vuoteen asti) ulkomaalaisten omistajien täytyy löytää osuuksilleen ostajat joko Venäjältä tai niistä maista, jotka eivät osallistu Venäjän vastaisiin pakotteisiin, Deljagin visioi.

– Tai vaihtoehtoisesti heidän täytyy painostaa omat hallituksensa luopumaan pakotteista tai luopua liiallisista omistusosuuksistaan pakkolunastuksessa ilman korvausta, Deljagin jatkaa maalailuaan.

DELJAGIN on Venäjällä erittäin näkyvä talousasiantuntija, joka esiintyy usein haastateltavana valtiollisilla tv-kanavilla. Hänellä on myös internetissä useita omia sivustoja, joilla hän julkaisee kirjoituksiaan ja videoitaan.

Deljagin on vuosien varrella toiminut neuvonantajan tehtävissä muun muassa Venäjän hallituksen useille eri ministereille ja hänellä on arvonimi ”Venäjän federaation 2. luokan todellinen valtioneuvos”.

Delyagin.ru-sivuston kirjoituksessa Deljagin kiistää kuitenkin Suomen julkisuudessa esiintyneet maininnat, että hän toimisi presidentti Vladimir Putinin talousneuvonantaja. Hänen mukaansa hän ei ole koskaan ollut yhdenkään Venäjän presidentin neuvonantajana. Mielipiteitään hän kertoo esittävänsä ilman Venäjän valtion virallista lupaa tai siunausta.

– Hänen omaksi ikäväkseen hänen kantansa ei ole kytköksissä Venäjän viralliseen kantaan, Deljagin kirjoittaa tuoreessa kirjoituksessaan viitaten itseensä kolmannessa persoonassa.

Deljaginin Fortum-näkemyksistä kirjoitti Suomessa ensimmäisenä Jarmo Mäkelä Helsingin Sanomissa.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005644784.html

[Jesse Python]

Taas saa suomalaiset opetuksen. Kaasuputki hyväksytään, Fennovoimaa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, Fortumin venäjä-omistukset pakkolunastetaan jos huonosti käy. Musta Pekka jäi kouraan.

[An Poc Ar Buile]

Hyvällä suomalaisella johtamisella™ on hävitty parikin sotaa ja saatu hankittua ilmaa Saksasta.

[Roge Moore]

Hyvällä suomalaisella johtamisella™ on hävitty parikin sotaa ja saatu hankittua ilmaa Saksasta.

Oispa hankittu edes ilmaa.

[Jesse Python]

Valtioneuvoston kanslia varoitti Fortumia jo vuonna 2016: ”Ei suositella suoria strategisia suurinvestointeja Venäjälle”

Valtioneuvoston kanslia julkaisi Venäjä-raportin syksyllä 2016. Siinä annettiin useita ohjeita siihen, miten Suomi voi torjua tai lieventää Venäjän käytöksen aiheuttamia uhkia.
Raportissa käydään läpi Suomen turvallisuuspolitiikkaa ja siihen, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan sekä suomalaisiin poliitikkoihin että yleiseen kansalaismielipiteeseen.

Raportissa on kuitenkin kohta, joka koskee suoraan Fortumia. Se päätyy johtopäätökseen, jonka mukaan suomalaisille toimijoille ei voi suositella suoria strategisia suurinvestointeja Venäjälle. Varoittavana esimerkkinä raportissa on Venäjälle investoinut energiayhtiö Fortum, joka lähti mukaan Rosatomin ja presidentti Vladimir Putinin ajamaan Fennovoima-hankkeeseen.

Riippuvuus Venäjästä aiheuttaa raportin mukaan Suomelle riskin. Venäjän talous ja politiikka käyvät käsikynkkää tavalla, jota ei Suomessa ole tarpeeksi syvällisesti ymmärretty. Tutkijoiden mukaan julkisuudessa ilmiselvän poliittisia päätöksiä on pyritty perustelemaan markkinalogiikalla.

Vuonna 2009 Venäjä-tutkija Arto Luukkanen arvioi kirjassaan Kuka omistaa Venäjän?, että suomalaisille veronmaksajille saattaa lopulta langeta suuri lasku Fortumin seikkailusta Venäjällä.

– Kenellä on vastuu, jos Venäjän valtio päättää jollain tekosyyllä ottaa nämä yhtiöt uudelleen haltuunsa? hän kysyy.

https://www.is.fi/taloussanomat/porssiu ... 45065.html

[Jesse Python]

Kommentti: Fortum joutui valtapelin nappulaksi – nyt Venäjällä puhutaan jopa pakkolunastuksesta


Venäjä vie ja Fortum vikisee. Energiayhtiö on ajautunut keskelle venäläistä valtapeliä, jota käydään moneen suuntaan. Yhtiön puheet väärien tietojen oikaisusta näyttävät ulospäin lähinnä naurettavilta, kirjoittaa erikoistoimittaja Heidi Hagelin.
Maanantaina se alkoi eikä loppua näy. Helsingin Sanomat julkaisi Jarmo Mäkelän kirjoituksen, jossa hän referoi venäläisen ekonomistin Mihail Deljaginin mielipidekirjoitusta. Deljaginin kirjoitus oli julkaistu Rossiiskaja gazetassa jo edellisviikolla. Deljagin hyökkää kirjoituksessaan raivokkaasti Venäjän strategisesti tärkeillä aloilla toimivia ulkomaisia sijoittajia vastaan. Esimerkkinä hän käyttää Fortumia, joka on hänestä uhka Venäjän turvallisuudelle.

Fortum ilmoitti heti maanantaina, että Deljaginin kirjoituksessa on virheitä ja että yhtiö aikoo ryhtyä oikeustoimiin niiden oikaisemiseksi.

Maanantaina illalla Deljagin julkaisi uuden kirjoituksen. Siinä hän myöntää, että teki virheen kertoessaan Fortumin hallituksen kokoonpanosta ja pyytää syvästi anteeksi tekemäänsä virhettä. Deljagin väitti aluksi, että Fortumin hallituksen puheenjohtaja on puolustusministeri. Samalla Deljagin tulkitsee, että koska Suomessa hermostuttiin erityisesti hallituksen väitettyä kokoonpanoa koskevasta virheestä, muut osat kirjoituksesta ovat myös suomalaisista totta.

Ne muut osat ovat aikamoisia.

Deljaginin mielestä länsimainen bisnes on täysin alisteista länsimaiden hallitusten politiikalle. Tästä valtio-omisteinen Fortum on hänestä hyvä esimerkki. Hän arvioi Fortumin olevan uhka Venäjän sisäiselle turvallisuudelle sekä energia-alalla että laajemminkin. Deljaginin mielestä läntisiin valtioihin kytköksissä olevan bisneksen pääsy merkittävään asemaan Venäjän elintärkeillä talouden osa-alueilla pitäisi estää.

Hän kehottaa ottamaan mallia aikaisemmasta tiedotusvälineiden omistuslaista, jolla Venäjä on rajoittanut sallitun ulkomaalaisen omistusosuuden määrää. Koska länsi ei talouspakotteita säästäessään ole välittänyt venäläisten yritysten tappioista, Venäjän ei tarvitse välittää ulkomaisille yrityksille mahdollisesti koituvista tappioista, hän kirjoittaa.

Deljagin toistaa uudessa kirjoituksessaan alkuperäisen kirjoituksensa omaisuudenjakoehdotuksen. Järkevien aikarajojen puitteissa (puoleen vuoteen asti) ulkomaisten omistajien täytyy löytää osuuksilleen ostajat joko Venäjältä tai niistä maista, jotka eivät osallistu Venäjän vastaisiin pakotteisiin. Tai vaihtoehtoisesti heidän täytyy painostaa omat hallituksensa luopumaan pakotteista tai luopua liiallisista omistusosuuksistaan pakkolunastuksessa ilman korvausta.

Vielä maanantaina Fortumin viestinnän edustajat kutsuivat Twitterissä menoa ”ei-poliittiseksi lokakampanjaksi”, joka on käynnissä Venäjällä. Tiistaina Fortum kertoi näkemyksiään perusteellisemmin. Jutun voit lukea täältä.

Yksi asia on varmaa. Nyt ollaan politiikan ytimessä.

Energia-ala on Venäjällä aina poliittisen mielenkiinnon kohteena. Deljaginin näkemykset ovat täysin linjassa sen kanssa, että Venäjällä korostetaan jatkuvasti lännen uhkaa ja vihamielisyyttä. Tämä diskurssi on vain korostunut, kun länsi on asettanut talouspakotteita Venäjää vastaan.

Lisäksi venäläisten on hyvin vaikea ymmärtää, että valtio-omisteinen yhtiö ei ajaisi Suomen valtion etua. Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori Katri Pynnöniemi sanoo, että nykyisessä tilanteessa venäläisten suuryritysten odotetaan toimivan valtion etujen mukaisesti. Deljaginin maalailema uhkakuva ulkomaisten yhtiöiden aiheuttamasta vaarasta Venäjän kriittiselle infrastruktuurille on hyvä ajankuva. Nyt kun Venäjä ja länsi ovat monessa muussakin asiassa napit vastakkain, minkäänlaista länsimaista bisnesajattelua on mahdotonta saada läpi ainakaan tavallisille venäläisille.

Itse asiassa Pynnöniemi on, yhdessä muiden tutkijoiden kanssa, varoittanut tilanteesta, jossa Fortum nyt Venäjällä on. Elokuussa 2016 hän julkaisi yhdessä Toivo Martikaisen ja Sinikukka Saaren kanssa raportin, jonka nimi on Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla. Siinä he suosittelevat, että mahdolliset investoinnit Venäjälle kannattaa jatkossa tehdä ei-strategisille ja mahdollisimman vakaille aloille. He kirjoittavat myös, että Venäjän talouden ja politiikan yhteen kietoutunutta toimintalogiikkaa ei ole välttämättä ymmärretty Suomessa tarpeeksi syvällisesti. Lisäksi raportti kehottaa arvioimaan käynnissä olevia ja tulevia projekteja realistisesti siltä pohjalta, millaisen riskin Venäjä-riippuvuussuhde muodostaa. Heistä pohdinnan paikkoja ovat muun muassa Nord Stream II -kaasuputki ja Fortumin Venäjä-sijoitukset.

Nämä riskit ovat toteutuneet. Lisäksi Fortum on nyt osallinen myös Nord Stream II -hankkeessa, koska se osti osuuden saksalaisesta energiayhtiöstä Uniperista, joka on yksi kaasuputkihankkeen rahoittajista. Kaasuputki kulkee Venäjältä Saksaan. Aivan ilmeinen politiikan kohde sekin. Uniperilla on myös useita voimalaitoksia Venäjällä.

Asiassa on myös sisäpoliittinen ulottuvuus. Presidentti Vladimir Putin pitää toukokuun alkupuolella virkaanastujaispuheensa. Siinä hän linjaa Venäjän toimia. Venäjällä käydään kovaa poliittista kilpailua siitä, kenen näkemykset tuossa puheessa kuuluvat.

Tässä valtapelissä Fortum on kuin lastu laineilla. Yhtiö voi vaatia väärien tietojen oikaisua ja yrittää vaikuttaa kahdenvälisesti niin talouden kuin politiikan areenoilla. Mutta sillä ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, mitä seuraavaksi tuleman pitää.

https://www.is.fi/taloussanomat/porssiu ... 45261.html

[Jesse Python]

Ykkösaamussa juuri nyt Fortumin Venäjä-suhteista

[Jesse Python]

Jos Uniper-kauppa ei mene läpi Venäjän kilpailuvirastossa, saako Fortum kaupan peruuuntimesta mukavan rahapotin?

[Jesse Python]

Ykkösaamussa juuri nyt Fortumin Venäjä-suhteista

Oli aika hemmetin tylsä keskustelu

[ljm]

https://yle.fi/uutiset/3-11128400

Saksalaisjärjestöt peräävät Suomelta valtio-omistajan vastuuta: Fortumin ostama Uniper päästää enemmän hiilidioksidia kuin koko Suomi

Uniper on uhannut Alankomaita korvauskanteella hiilikiellon takia, ja suunnittelee nyt uuden hiilivoimalan avaamista Saksaan.

Hiilen polttamisesta luopuminen etenee vauhdilla läntisessä Euroopassa.

Alankomaiden senaatti vahvisti viime viikolla lain, joka kieltää hiilen polttamisen energiaksi vuodesta 2030 alkaen. Samaan aikaan Saksassa valmistellaan hiilestä luopumista vuoteen 2038 mennessä.

Alankomaiden päätös tarkoittaa, että maan viisi hiilivoimalaa joudutaan luultavasti sulkemaan, ellei kivihiiltä onnistuta polttoaineena korvaamaan esimerkiksi biomassalla.

Maasvlakten uudehkon hiilivoimalan omistava Uniper-yhtiö uhkasi ennen lain hyväksymistä hakea kansainvälisen välimiesoikeuden kautta valtiolta korvauksia investoinnin menetetyn arvon takia.

Saksalaisen energiayhtiön Uniperin pääomistaja on suomalaisyhtiö Fortum.

– Iso muutos ei voi tapahtua vain yhden osapuolen kustannuksella, eli tässä tapauksessa sen, joka on investoinut voimaloihin, kommentoi Uniperin viestintäjohtaja Georg Oppermann sähköpostitse.

Uniper ei ole vielä jättänyt korvausvaadettaan, mutta se vetoaa omistajan etuun. Vaade perustuisi kansainväliseen energiaperuskirjaan, joka suojaa energia-alan investointeja ja jonka kaikki EU-maat ovat allekirjoittaneet.

Peruskirjan nojalla yhtiö voi haastaa ulkomaisen valtion välimiesoikeuteen ja vaatia vahingonkorvauksia, jos esimerkiksi lainsäädännön muutos alentaa sen tuotantolaitoksen arvoa vähentämällä tuottoja tulevaisuudessa.

– Uniperin vastuullisena johtona meidän on tehtävä kaikkemme turvataksemme laillinen asemamme, suojataksemme työntekijöitämme ja osakkeenomistajiemme etua, Oppermann sanoo.

Uniperin suurin osakkeenomistaja on energiayhtiö Fortum, joka ilmoitti lokakuussa kasvattavansa Uniper-omistuksensa 49,9 prosentista yli 70 prosenttiin. Suomen valtio omistaa hieman yli puolet Fortumista.

– Me emme osallistu heidän päätöksentekoonsa, vaan tämä (korvauskanne) kuuluu johdon päätettäviin asioihin, sanoo johtaja Pauliina Vuosio Fortumin viestinnästä.

Fortumilla on toistaiseksi vain yksi paikka Uniperin hallintoneuvostossa. Uusimpien osakekauppojen jälkeen Uniperista tulee Fortumin tytäryhtiö, joka siirtyy käytännössä emoyhtiön määräysvaltaan.

Fortum lupasi omistuksen lisäämisen yhteydessä, että se ei ota Uniperia suoraan määräysvaltaansa kahteen vuoteen. Fortumin mukaan omistajayhtiö voi ainakin siihen saakka vedota siihen, että Uniperin toimiva johto päättää itse omista linjauksistaan. Kuten siitä, ottaako Uniper käyttöön uuden hiilivoimalan Saksassa.

Saksan uusin hiilivoimala
Uniper on rakentanut Datteln 4 -kivihiilivoimalaa Dortmundin lähistölle jo yli kymmenen vuotta. Uniperin johto arvioi, että voimala saadaan useiden viivästysten jälkeen tuotantokäyttöön ensi kesänä.

Uniper jatkaa Dattelnin loppuunsaattamista huolimatta siitä, että Saksa päätti syyskuussa ajaa alas hiilivoiman tuotannon vuoteen 2038 mennessä.

– Meidän mielestämme Datteln 4:llä on paikkansa, Fortumin Vuosio sanoo.

Jos ja kun hiiltä joudutaan Saksassa joka tapauksessa vielä lähivuodet polttamaan, Vuosion mukaan on parempi polttaa sitä tehokkaammassa laitoksessa ja sulkea samassa suhteessa vanhempaa tuotantoa. Uuden ja ison, 1 050 megawatin laitoksen on määrä saada hiilestä irti enemmän energiaa kuin vanhat.

Toisin kuin Hollannissa, Saksassa valmisteilla oleva lainsäädäntö hiilen polttamisen lopettamiseksi lupaa korvauksia hiilivoimaloiden omistajille. Saksan hallitus ei ole vielä antanut asiasta lopullista lakiesitystä.

Uutistoimisto Reutersin näkemän lakiesitysluonnoksen mukaan Saksa aikoo ryhtyä sulkemaan voimaloita pakolla vasta vuodesta 2026 alkaen.

Lakiluonnos ei estäisi Uniperia käynnistämästä Dattelnin voimalaa, sillä se on saanut toimiluvan ennen Saksan hallituksen periaatepäätöstä lähteä ajamaan hiilivoimaa alas.

Järjestöjen lähetystö lobbasi Helsingissä
Uniperin toimet Dattelnin ja Maasvlakten hiilivoimaloiden suhteen ovat herättäneet vastustusta Saksan ja Hollannin ympäristöjärjestöissä.

Ne lähettivät viime viikolla karvalakkilähetystön Helsinkiin vetoamaan Fortumiin ja sen valtio-omistajaan Uniperin pään kääntämiseksi.

– Tässä on kyse johdonmukaisuudesta. Valtion omistamien yhtiöiden toiminnan pitää olla linjassa hallituksen ajaman politiikan kanssa, sanoo Sebastian Rötters saksalaisesta Urgewald-järjestöstä.

Suomen hallitusohjelma tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Silloin ilmakehään ei saisi Suomessa päästää enemmän kasvihuonekaasuja kuin metsät ja muut hiilinielut pystyvät sieltä sitomaan. Hiilen poltosta on Suomessa päätetty luopua jo 2029.

Ympäristöväen mielestä hallituksen ilmastolinjauksen pitäisi näkyä myös sen omistajaohjauspolitiikassa.

Järjestöt vetoavat hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan valtionyhtiöiden pitäisi ottaa huomioon myös toimintansa "ympäristölliset vaikutukset".

– Uniper on nyt Fortumin ja Suomen valtion tehokkain keino ajaa edistyksellistä ilmastopolitiikkaa. Sen avulla voidaan tehdä paljon enemmän kuin kotimaisilla toimilla, Rötters sanoo.

Uniperin hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna 59,5 miljoonaa tonnia, eli noin kolme miljoonaa tonnia enemmän kuin koko Suomen kasvihuonekaasupäästöt.

Tosin reilu 40 prosenttia Uniperin päästöistä aiheutui yhtiön Venäjällä sijaitsevista voimalaitoksista.

Saksalaisjärjestöt aikovat aloittaa uuden oikeusprosessin Uniperia vastaan Dattelnin voimalan käynnistämisen takia.

Ympäristöjärjestö Bundin laskelmien mukaan voimalan käynnistäminen johtaisi päästöjen kasvuun, sillä se korvaisi osittain myös hiilen polttoa puhtaampaa maakaasua. Tämä johtuu siitä, että hiili on ollut polttoaineena kaasua edullisempaa.

– Käynnistämisestä seuraisi monen vuoden jakso, jossa asiaa käsitellään oikeudessa ja julkisuudessa. Aiomme myös järjestää mielenosoituksia, joissa heilutetaan Suomen ja tietysti Saksan lippuja, sanoo Thomas Krämerkämper Bundista.

Hollannin korkein oikeus: Valtiolla velvollisuus vähentää ilmastopäästöjä kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi

Fortum ja valtio "vuoropuhelussa" Uniperista
Saksalaisdelegaatio vieraili Helsingissä samana päivänä kun Sanna Marinin (sd.) hallitus vannoi virkavalansa.

Edellisen hallituksen pääministeri Antti Rinne (sd.) ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) joutuivat eroamaan Postin omistajaohjauksesta virinneen poliittisen jupakan seurauksena.

Marinin hallituksessa omistajaohjauksesta vastaa Tytti Tuppurainen (sd.).

Paatero sanoi lokakuussa, että Fortum osti enemmistön Uniperista, jotta se voi muuttaa saksalaisyhtiötä sisältäpäin kirimään ilmastotoimiaan ja pyrkimään kohti hiilineutraaliutta. Paateron mukaan Fortum on ”sitoutunut Suomen kaikkiin päätöksiin”.

Fortumilta ei haluta tarkemmin kommentoida, millaisia keskusteluita valtio-omistajan kanssa on käyty Uniperista. Pauliina Vuosio vahvistaa, että aiheesta on puhuttu.

– Meillä on hyvä vuoropuhelu valtion kanssa muun muassa tästä Uniper-asiasta, Vuosio sanoo.

Vuosio torjuu ajatuksen siitä, että valtion pitäisi enemmistöomistajana ottaa Fortum ilmastonmuutoksen torjunnan välineeksi.

– Valtion rooli Fortumissa on meidän mielestämme erittäin hyvä. Se kunnioittaa Fortumin asemaa pörssiyhtiönä eikä puutu operatiiviseen päätöksentekoon, Vuosio sanoo.

Hänen mukaansa yhtiö kannattaa hiilestä luopumista ”ehdottomasti”, tosin yhtiön mielestä päästökauppajärjestelmä olisi parempi keino sen toteuttamiseen kuin hiilikieltolainsäädäntö.

Uniper-kauppa on ollut Fortumille hankala muutenkin kuin pelkkien ilmastopäästöjen kannalta. Uniperin aiempi johto vastusti Fortumin ostohanketta mittavalla julkisuuskampanjalla. Yhtiön ylin johto vaihtui kesällä.

Vuosion mukaan Uniper on silti ollut kannattava sijoitus. Fortum on saanut viimeisen vuoden aikana Uniperilta osinkoa 165 miljoonaa, ja tulosvaikutus on ollut yli 500 miljoonaa euroa.

Suomen valtio puolestaan sai Fortumilta keväällä puolisen miljardia euroa osinkoa.

Voi vittu tätäkin hommaa. Vituttaa mm. se että valtionyhtiö ostaa hiilivoimaa, haastaa valtioita oikeuteen sen alasajosta, suomalainen omistajaohjauspolitiikka on pelkkää selittelyä, hiilivoima tekee hyvää tulosta ja että tosiaan Fortumin omistama firma tuottaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin Suomi.

[Eräs Mies]

Jos ja kun hiiltä joudutaan Saksassa joka tapauksessa vielä lähivuodet polttamaan, Vuosion mukaan on parempi polttaa sitä tehokkaammassa laitoksessa ja sulkea samassa suhteessa vanhempaa tuotantoa. Uuden ja ison, 1 050 megawatin laitoksen on määrä saada hiilestä irti enemmän energiaa kuin vanhat.

Tuon kun ympäristöjärjestötkin ymmärtäisivät.

[De Gröna]

Vasemmiston parempaa hiilivoimaa.

[promoottori naurahtaa]

Olis kiva tietää, miten paljon vähemmän tulisi päästöjä per tuotettu MWh, jos Venäjällävoinalat kunnostettaisiin. Oma veikkaukseni, että hiilidioksidi -40%, NOx -70% ja SO2 ja hiukase -95%.

[Jesse Python]

Noin niinku suomalaisena vituttaa, että ensin myydään kansallista monopoli-infrastruktuuria (sähköverkot) jollekin kasvittomalle hedge fundille ja ostetaan paskaa hiilivoimaa tilalle, jota ne ei edes halunneet myydä. Vittu miten tyhmä ja paska valtion firma.