Onko sulla diagnosoitu adhd, add tai joku vastaava

[Dolls are Creepy]

Mulla tää tutkimus kesti noin kolme ja puoli kuukautta, mikä oli paljon vähemmän kuin odotin. Tästä annan mielelläni pojot Helsingin kaupungille.

Onnittelut, minä asun Tampereella ja sain juuri vasta ensimmäisen ajan kartoitukseen, jonotin melkein vuoden. Olen saanut puheluita (koska laitoin palautetta hoitotakuun totaalisesta toteutumattomuudesta) joissa sanottiin että olemme kovin pahoillamme mutta tayssissä on ihan täysi kaaos päällänsä ja 300 adhd:tä jonossa.

Milloin lääkäri teki sun lähetteen ja jouduitko täyttämään sellasen lomakekyselynivaskann ennen ekaa naamatusten tapaamista? Ite myös jonossa ja nyt pelkään että ehdin muuttamaan pois ennen kuin saan ekan tapaamisajan

Sain lähetteen 1. lokakuuta, sitä ennen lähetteen antava lääkäri haastatteli ja jouduin toimittamaan lähetteen liitteeksi sairaan läjän papereita, joihin kuului omaisen haastattelu, neuvolapaperit ja hoitokertomukset koko elämäni ajalta kaikista mahdollisista terveyskeskuksista. Jonkun yhden rasti ruutuun- kysymyslomakkeen myös rastitin ja kävin verikokeissa ja huumetestissä. Nyt mulle tuli postissa uusi läjä rasti ruutuun- kysymyslomakkeita sitä ekaa kartoituskäyntiä varten, oon tässä sitä pikkuhiljaa täytellyt aina kun ehin.

Okei, sain itse lähetteen myös loppuvuodesta ja keväällä joskus huhtikuussa tuli se nivaska kysymyslomakkeita joiden täyttämisessä menikin sitten noin kuukausi kun ahdisti enkä pystynyt keskittymään siihen Itellä mennyt tähän nyt yli vuosi koska sain lääkäriajan koronan takia vasta lokakuulle vaikka yritin käynnistää prosessia (psykologin avulla) jo toissa keväänä.

Tutulta kuulostaa psosessin hitaus, mutta jos olet jo lomakenivaska- vaiheessa, niin luulisin että pääset varmaan kohtuullisessa ajassa vastaanotolle. Tsemppiä ja hyvä sinä!

Muuten tuolla Tampereen settlementillä on kaikkia vertaistukiryhmiä, kun googlettaa Omavoima niin sieltä löytyy ajat milloin voi mennä jutteleen omista jutuista jos kaipaa semmosta, oon käynyt pari kertaa ADD-ryhmässä ja on ollut kiva ja turvallinen ryhmä.

[Dolls are Creepy]

Vielä sellanen vinkki että tässä on tayssin palautelomake, kannattaa käydä russuttamassa sinne!

https://asiakaspalaute.pshp.fi/online/A ... /PSHP.aspx

[Jean D'ork]

Mulla tää tutkimus kesti noin kolme ja puoli kuukautta, mikä oli paljon vähemmän kuin odotin. Tästä annan mielelläni pojot Helsingin kaupungille.

Onnittelut, minä asun Tampereella ja sain juuri vasta ensimmäisen ajan kartoitukseen, jonotin melkein vuoden. Olen saanut puheluita (koska laitoin palautetta hoitotakuun totaalisesta toteutumattomuudesta) joissa sanottiin että olemme kovin pahoillamme mutta tayssissä on ihan täysi kaaos päällänsä ja 300 adhd:tä jonossa.

Milloin lääkäri teki sun lähetteen ja jouduitko täyttämään sellasen lomakekyselynivaskann ennen ekaa naamatusten tapaamista? Ite myös jonossa ja nyt pelkään että ehdin muuttamaan pois ennen kuin saan ekan tapaamisajan

Sain lähetteen 1. lokakuuta, sitä ennen lähetteen antava lääkäri haastatteli ja jouduin toimittamaan lähetteen liitteeksi sairaan läjän papereita, joihin kuului omaisen haastattelu, neuvolapaperit ja hoitokertomukset koko elämäni ajalta kaikista mahdollisista terveyskeskuksista. Jonkun yhden rasti ruutuun- kysymyslomakkeen myös rastitin ja kävin verikokeissa ja huumetestissä. Nyt mulle tuli postissa uusi läjä rasti ruutuun- kysymyslomakkeita sitä ekaa kartoituskäyntiä varten, oon tässä sitä pikkuhiljaa täytellyt aina kun ehin.

Okei, sain itse lähetteen myös loppuvuodesta ja keväällä joskus huhtikuussa tuli se nivaska kysymyslomakkeita joiden täyttämisessä menikin sitten noin kuukausi kun ahdisti enkä pystynyt keskittymään siihen Itellä mennyt tähän nyt yli vuosi koska sain lääkäriajan koronan takia vasta lokakuulle vaikka yritin käynnistää prosessia (psykologin avulla) jo toissa keväänä.

Mä sain vietyä tutkimukset diagnoosiin asti vasta kolmannella yrittämällä. 2017 sain kaupungin psykologilta lausunnon, mutta se ja seuraava yritys paria vuotta myöhemmin hyytyivät siihen, että katsottiin paremmaksi hoitaa depressio jotenkin tolkulliselle tasolle ekaks.

Kevättalvella psykiatrian polin sairaanhoitaja teki mulle ja vanhemmalleni DIVA-haastattelun ja poliklinikka tilas mun taustatiedot kouluista, intistä ym, ja näiden perusteella psykiatri laittoi mun tapaukseni jonoon "neuropsykiatrisen työnohjauksen" käsiteltäväksi. Verikokeet ja huumeseula piti hoitaa tietty. Jonoa kuulemma: oli, mutta odotusaika jäi kuitenkin vain pariin kuukauteen. Faija ja sisarukseni ovat saaneet aikaa sitten adhd-diagnoosit, joten sen ja haastattelujen perusteella tapaukseni katsottiin selkeäksi adhd:ksi.

Mun keissiä lutviutti varmaan ainakin se, että mulla oli masennuksen takia jo alla aika paljon tapaamisia hoitsun ja lekurin kanssa. Mua ei pätkääkään harmittanut sekään, että kaikki kuponkisulkeiset hoituivat sairaanhoitajan tekeminä haastatteluina.

Lääkitykseksi sain Concertaa 18mg, joka tuplattiin parin viikon jälkeen. On vaikea eritellä, mitkä jutut johtuvat lääkkeestä ja mitkä esim. uuteen asuntoon muuttamisesta tai kesästä, mutta olo on vähemmän takakireä kuin aikoihin, ja oon nyt saanut kolmessa viikossa tehtyä enemmän asioita kuin edellisen kahden vuoden aikana, jotka menivät lähinnä töissä rimpuillessa ja peitto korvilla rötvätessä. Syksyllä alkavaan ADHD-tukiryhmään jonotan, ja kunhan nyt saan kämpän reilaan, niin otan selvää, mitä esimerkiks ADHD-liitolla on kerrottavana.

[Nimi muutettu]

Mulla menee tällä hetkellä 72mg/pv Consua ja 20mg/pv Seronilia. Koska olo vitun down ja masentuneempi kuin aikoihin, vaihtuu Seronil nyt Efexoriin, mistä aikoinaan vannoin itselleni, ettei ikinä enää, sen verran rajuksi sekoiluksi meni. No, jos nyt saisi hengen itseltään vihdoin pois, niin olisihan se vitun jepa, niin ei tarvitsisi täälläkään enää kärvistellä näiden olojen kanssa yhtään pidempään.

[Jean D'ork]

Mulla menee tällä hetkellä 72mg/pv Consua ja 20mg/pv Seronilia. Koska olo vitun down ja masentuneempi kuin aikoihin, vaihtuu Seronil nyt Efexoriin, mistä aikoinaan vannoin itselleni, ettei ikinä enää, sen verran rajuksi sekoiluksi meni. No, jos nyt saisi hengen itseltään vihdoin pois, niin olisihan se vitun jepa, niin ei tarvitsisi täälläkään enää kärvistellä näiden olojen kanssa yhtään pidempään.

Voi helvetti Toivon tosiaan, että toi kombo toimii paremmin kuin noi erikseen. Mulla on ollut kolme vuotta venlafaksiini 75-300 mg annoksilla ja Voxra sen kanssa. Efexor on ollut ihan ookoo, mutta toivon, että sen sais ajettua jossain vaiheessa alas. Sähköiskusirkus ei toki houkuttais.

[Puolimalmin nainen]

Mulla tää tutkimus kesti noin kolme ja puoli kuukautta, mikä oli paljon vähemmän kuin odotin. Tästä annan mielelläni pojot Helsingin kaupungille.

Onnittelut, minä asun Tampereella ja sain juuri vasta ensimmäisen ajan kartoitukseen, jonotin melkein vuoden. Olen saanut puheluita (koska laitoin palautetta hoitotakuun totaalisesta toteutumattomuudesta) joissa sanottiin että olemme kovin pahoillamme mutta tayssissä on ihan täysi kaaos päällänsä ja 300 adhd:tä jonossa.

Milloin lääkäri teki sun lähetteen ja jouduitko täyttämään sellasen lomakekyselynivaskann ennen ekaa naamatusten tapaamista? Ite myös jonossa ja nyt pelkään että ehdin muuttamaan pois ennen kuin saan ekan tapaamisajan

Sain lähetteen 1. lokakuuta, sitä ennen lähetteen antava lääkäri haastatteli ja jouduin toimittamaan lähetteen liitteeksi sairaan läjän papereita, joihin kuului omaisen haastattelu, neuvolapaperit ja hoitokertomukset koko elämäni ajalta kaikista mahdollisista terveyskeskuksista. Jonkun yhden rasti ruutuun- kysymyslomakkeen myös rastitin ja kävin verikokeissa ja huumetestissä. Nyt mulle tuli postissa uusi läjä rasti ruutuun- kysymyslomakkeita sitä ekaa kartoituskäyntiä varten, oon tässä sitä pikkuhiljaa täytellyt aina kun ehin.

Okei, sain itse lähetteen myös loppuvuodesta ja keväällä joskus huhtikuussa tuli se nivaska kysymyslomakkeita joiden täyttämisessä menikin sitten noin kuukausi kun ahdisti enkä pystynyt keskittymään siihen Itellä mennyt tähän nyt yli vuosi koska sain lääkäriajan koronan takia vasta lokakuulle vaikka yritin käynnistää prosessia (psykologin avulla) jo toissa keväänä.

Tutulta kuulostaa psosessin hitaus, mutta jos olet jo lomakenivaska- vaiheessa, niin luulisin että pääset varmaan kohtuullisessa ajassa vastaanotolle. Tsemppiä ja hyvä sinä!

Muuten tuolla Tampereen settlementillä on kaikkia vertaistukiryhmiä, kun googlettaa Omavoima niin sieltä löytyy ajat milloin voi mennä jutteleen omista jutuista jos kaipaa semmosta, oon käynyt pari kertaa ADD-ryhmässä ja on ollut kiva ja turvallinen ryhmä.

Kiitti, ja täytyypä laittaa palautetta... Toivon et tää ei kaatuis mihinkään hoidetaan masennus ensin- hommiin kun masennus johtuu ainakin nyt pääosin elämäntilanteesta, enkä oo tänä vuonna edes syönyt siihen lääkkeitä kun tuntui että vaste on aikalailla nolla ja tulot minimissä. Psykologilla käynyt nyt kolme vuotta ja hän tämän diagnoosin mahdollisuutta rupesi aavistelemaan, niin toivottavasti toi datamäärä aiempine diagnooseineen ja opiskelujen ym elämän sössimisineen riittää. En edes uskalla odottaa että tähän olemiseen löytyisi joku ihmeitätekevä lääke, mutta olisinpahan sitten edes virallisesti vammainen työelämän silmissä. Asperger-diagnoosi olisi myös helpotus.

Meinasin tuolla omavoiman ryhmässä kerran mennä käymään, mutta sitten jänistin ihmisten tapaamista Täytyy ehkä yrittää uudestaan.

[Nimi muutettu]

Mulla menee tällä hetkellä 72mg/pv Consua ja 20mg/pv Seronilia. Koska olo vitun down ja masentuneempi kuin aikoihin, vaihtuu Seronil nyt Efexoriin, mistä aikoinaan vannoin itselleni, ettei ikinä enää, sen verran rajuksi sekoiluksi meni. No, jos nyt saisi hengen itseltään vihdoin pois, niin olisihan se vitun jepa, niin ei tarvitsisi täälläkään enää kärvistellä näiden olojen kanssa yhtään pidempään.

Voi helvetti Toivon tosiaan, että toi kombo toimii paremmin kuin noi erikseen. Mulla on ollut kolme vuotta venlafaksiini 75-300 mg annoksilla ja Voxra sen kanssa. Efexor on ollut ihan ookoo, mutta toivon, että sen sais ajettua jossain vaiheessa alas. Sähköiskusirkus ei toki houkuttais.

Sähköiskusirkus käyty toki jo käyty kertaalleen läpi ja silloin tuli se päätös että NEVER AGAIN.

No, tässä sitä taas rämmitään, yhdessä saatanan syvässä paskasaavissa mistä ei näytä pääsevän enää millään ylös. Joten tervetuloa Efexor taas elämääni. Se vetää kyllä ylös, mutta katsotaan nyt sitten, mikä tän kuvion hinta tällä kertaa on. Pelottaa jo valmiiks.

[Yhteisösääntöjen vastainen naama]

Mulla viime vuoden puolella alkoi tutkimukset. Sain lähetteen psykiatrin erikoislääkärille ja puolen vuoden odottelun jälkeen tänään oli aika. Olin sieltäkin vähän myöhässä ja ehdotti, että diva tehdään kunnan lääkärillä loppuun (oli siis ostopalveluna isommasta kaupungista tämä). Eka vapaa aika kuukauden päässä.
Muuten oli sitä mieltä, että aika selvä homma. Jutteli, että consertalla lähdetään aloittamaan. Pisteet täyttyi siis jo, vaikka testi jäi kesken.
No, odotellaan nyt se kuukausi ja toivotaan, että sais sitten nopeasti koittaa auttaako conserta.

[Tina's pub]

Nyt pääsivät asiat siihen pisteeseen, että concertaa nokkaan elokuun alusta lähtien, ellei nyt kardiologi ala viime hetkellä kuumottelemaan suvun sydänsairaushistoriaa uudemman kerran. Pitää myös pitää silmällä, ettei lähde kauheesti keulimaan, kun ajoittaista bipoepäilyäkin on itsellä ollut. Hoitava erikoislääkäri oli myös mieltä, että kannattaa kokeilla neurologista kuntoutusta, kun nyt olisi sellaiseen mahdollisuus. Lääkäri ei erityisemmin tuntunut pitävän satunnaista Kantsun hiisaajien topic:deen kirjoittelua niin esteellistävänä, mutta big shot neurologilla on tän suhteen ehdoton nollatoleranssi. Kuulemma monet kuntoutukset menneet kaikemmaailman hampuusien kohdalla pieleen. Selvähän se, ei kamalan kipeää tehnyt luvata priorisoida sitä kuntoutusta sitten, jahka sellainen alkaa. Tokkopa myöskään huono asia sulkea pois ylimääräisiä muuttujia ja muuttajia nyt kun tuon uuden lääkkeen kanssa aletaan puljailemaan.

[Yhteisösääntöjen vastainen naama]

Consertat tuli ja lääkäri jo ehdotteli soittoaikaa kunhan on totuteltu. Meinas ettei ihan tuohon määrään jäädä tällä diagnoosilla ja mainitsi jo elvansen jos ei consut tai medit toimi. Testeissä olin ihan ysin oppilas ja vielä nuoruuden todistuksia sun muita muistoja tarkastellessa sano, että oikeastaan kaikki tukee diagnoosia.
Vajaa viikko syöty nyt consertaa ja oikeastaan mitään eroa ei ole ollut omasta mielestä. Tänään sitten kokeilin että millainen päihde tämä conserta kaljan kanssa on, kun siitä niin varoiteltiin. Parempiakin on testattu, nyt vaan nukkumaan niin pääsee illalla virkeänä töihin.
Myös melatoniinit on ihan yhtä turhia. Samanlaista kukkumista yömyöhään tämä on vaikka mitä tekisi. Neuroleptit joskus pudotti, mutta niihin en halua palata.
Tuntuu et olen aina ollut virkeimmilläni illalla. Jos jotain noista consuista oon mieltä, niin hassusti on helpompaa herätä klo 9 kuin ennen.
Suurin helpotus tähän mennessä oli saada toi diagnoosi. On jotenkin armeliaampi itelleen. Ymmärtää miks jotenkin juttuja tule välillä hoidettua vähän laajemmilla kaarilla.

[Janski]

Aijon ehkä hakeutua tutkimuksiin vuonna 2021- ?

Uuden työkaverin myötä (ja kun se hyväntahtoisesti usein huomauttaa) niin oon taas huomannu ton poukkoilun ja sekoilun ja unohtelun, kun asiat ei nyt meekään välillä kaavamaisesti. Ja toisaalta sen kun keskittn johonkin "kivaan asiaan" sit vaikka koko päiväksi vaikka ois muita tehtäviäkin ns. etusijalla.
Tähän mennessä oon pärjänny vaan tiukalla "ei ku mun on pakko nyt tehä tää loppuun tai muuten ei tuu mitään"

Ja himassakin taas projekteja pukkaa ja voi vittu ku ärsyttää taas, eli juon siis kaljaa.
.
E. Ja duunissa oon varmaan tosi kiva duunari uudelle kesähessumesullekin, kun se pyytää tekee jotain ja multa tulee kymmenen kilometrin mittanen lista mitä hoidan ensin ehkä jossain järjestyksessä ennen ku voin mennä sen hommia tekemään. En mä oo mulkku, mä oon vaan vähän tämmönen.

[Dolls are Creepy]

Noniiin jonottaminen tosiaan kesti ikuisuuden, mutta sitten kun lopulta pääsin psykiatrille niin sain saman tien diagnoosin ja lääkkeet kätöseen. Mulla on siis tarkkaamattomuuspainotteinen keskittymishäiriö eli ei yliaktiivisuuspiirteitä juurikaan...

Lääkkeiden pluspuolet:

-Unirytmi on korjaantunut, pääsen aamulla reippaasti ylös sängystä (mitä ei ole tapahtunut koskaan ennen) ja alkaa nukuttaa kymmenen- yhdentoista aikoihin eikä esim. kahdelta yöllä ja saan paremmin unta kun ei pyöri päässä kaiken maailman asiat.
-Saan hommia tehtyä helpommin ja enkä jumitu tuntikausiksi epäolennaisiin tehtäviin, kuten googlettamaan informaatiota mustekalojen elämästä.
-Ajantaju ylipäätään muuttunut järkevämmäksi, ennen tuntui että aika kulki nopeutetusti mutta oikeasti olin varmaan vaan itse helvetin hidas.
-Helpottaa ylikuormitusta, jota tulee yleensä matkustamisesta, sosiaalisista tilanteista tai jännittävistä tapahtumista. Väsyttää kyllä nämä kaikki jutut edelleen, mutta ei silleen että tulee romahdus ja toimintakyvyttömyys.

Miinuspuolena ehkä se että kaljan lipittäminen loppus ny tähän, koska alkoholi ei lääkkeen kanssa oikein sovi. Tietty voi pitää välillä taukoa lääkkeen syönnistä, mutta se vaatii jonkinasteista suunnitelmallisuutta.

Lääke ei ikävä kyllä paranna esimerkiksi tavaroiden unohtelua ja hukkaamista, mutta näistäkin hyödyistä on jo ollut aika paljon jelppiä ja tuntuu että tulevaisuus ja oma jaksaminen siinä pelottaa, hirvittää ja ahdistaa huomattavasti vähemmän kuin ennen.

[Rasmus-mafioso]

Kaheksan vuotta diagnoosista ja nyt on tässä välissä atomoxetiinin hinta pudonnu €130->€30/kk niin tänään alko lääkitys tähän ominaisuuteen. Vähän jännä olo.

[karhuherra baardington]

Vuosi sitten diagnosoitiin ja lääkitys päästiin aloittamaan tän vuoden tammikuussa. Lopulta sopiva annostus ja lääke löytyi ja nyt puolen vuoden jälkeen alkaa huomaamaan semmosta selkeämpää muutosta olotilassa ja mielialoissa. Samantien lääkitys jeesasi tietyissä asioissa ja tietyissä sitten meni ihan överiksi, lähinnä töissä ja urheillessa eli sellaisissa mitkä toi semmosta positiivista minä pystyvyyden kokemusta, mutta kaikessa liika on liikaa. Puoli vuotta on kanssa tuntunut sellaselta ajalta, että on vasta siinä ajassa oppinut tuntemaan kuinka väsynyt on ollut kun on saanut tehtyä suht rutiininomaisesti esimerkiksi nukkumisen ja syömisen.

Itse koen, että kognitiivinen psykoterapia on ollut lääkehoidon kanssa se millä on vihdoin tullut sellanen fiilis, että ne avaimet omaan elämään on oikeesti itsellä kädessä. Vielä jonottelen HUS:n neuroepätyypillisyyskurssille ja vaikka kokonaisuudessaan tuntuu, että aika itekseen jätetään ihmiset näiden asioiden kanssa pärjäilemään, niin toivoa on.

Välillä mietin, että miksi ei ole saanut aikaisemmin hoidettua tätä, mutta sitten kun ynnäilen kuluja kuluneelta vuodelta niin kyllähän se asia siinä sitten valkenee.

[Aktiivinen Ihmiskilpi]

Törmäsin keväällä ADHD-meemiin jossa listattiin kaikkia asioita mihin se oli vaikuttanut (aloitettuja kalliita harrastuksia, kesken jääneitä kouluja, jätettyjä työuria etc), tuli semmoinen olo että hmmm. Kesällä keikkatalous mahdollisti yleislääkärillä käynnin jolle asiani esitin, tämä kuunteli ja kyseli, totesi lopuksi että ellei valvira kävisi kimppuun, hän kirjoittaisi minulle diagnoosin saman tien ja aloittaisi lääkityksen. Nyt kirjoitti todennäköisen diagnoosin ja toivotti onnea asiaan erikoistuneen neuropsykiatrin löytämiseen joka hoitaa aikuisia (olen itse viisissäkymmenissä), näitä kertoi olevan todella vähän, ja määrän vain vähenevän koska hyvin harva enää haluaa erikoistua alueelle jossa on niin paljon vauhtisäätäjiä jotka valehtelevat oireita saadakseen reseptejä. No löysin kuitenkin, kävin ekan kerran tällä viikolla, seuraava aika oli vasta tammikuussa ja diagnoosin tekemiseen tarvitaan 2-3 käyntiä (tämä nyt vähän järkevämpi verrattuna erikoissairaanhoitaja/psykiatri pariin joilla oli sama sukunimi ja heti piti varata neljä käyntiä molemmille, siis yhteensä . Maksan lystin omasta taskusta koska vielä pidemmät odottelut kunallisella. Eiköhän tuolta paperit tule, mutta jännittää miten käy lääkityksen kun syön aika paljon mömmöjä jo nyt ja toisaalta sen saaminen on pääsyy koko prosessiin kun oireisiin liittyvästä helvetinmoisesta ärtyneisyydestä olisi hyvä päästä eroon ja tietenkin on jokunen oma ikuisuusprojekti joita olisi myös kiva saada eteenpäin.