”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu
KUN Heidi Lindén oli 17-vuotias, hän haki opiskelemaan elokuva-alan kouluun. Monivaiheisten pääsykokeiden viimeisessä vaiheessa yksi valitsijaraadin jäsenistä pyysi sekä Lindéniä että toista kokeessa ollutta tyttöä kotiinsa harrastamaan ryhmäseksiä.
”En ole varma menikö toinen tyttö, mutta minä en mennyt”, Lindén sanoo. ”Seuraavana aamuna me molemmat putosimme ilman mitään perusteluita.”
Lindén pääsi opiskelemaan myöhemmin elokuva-alaa, ja päätti tehdä kandidaatin työnsä naisiin kohdistuvasta syrjinnästä elokuva-alalla. Työtä ei kuitenkaan julkaistu internetissä, vaikka se hyväksyttiinkin. Koulu vetosi ”juridisiin syihin”. Lisäksi työhön pyydettiin ”tutkimuseettisiin periaatteisiin” vedoten muutoksia, jotta se voitiin hyväksyä.
Nyt Lindén työskentelee ohjaajana, näyttelijänä, käsikirjoittajana ja tuottajana. Syksyllä 2015 hän jatkoi naisiin kohdistuvan syrjinnän selvittämistä. Hän laittoi useisiin eri elokuva-alan ryhmiin viestin, jossa pyysi naisia kertomaan kokemastaan seksuaalisesta ahdistelusta elokuva-alan töissä ja opinnoissa. Tähän mennessä yli neljäkymmentä naista on kirjoittanut Lindénille kokemuksistaan. Naiset ovat kaikenikäisiä, parikymppisistä 60-vuotiaisiin.
”SUURIMMASSA osassa tarinoista vilkkuvat ne samat 5–10 tunnettua ohjaajaa ja tuottajaa”, Lindén kertoo. ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin.”
Isossa osassa kertomuksista mainitaan myös sama mies, joka pyysi Lindéniä harrastamaan ryhmäseksiä, kun tämä oli pyrkimässä opiskelemaan. Tässä jutussa siteeratut tarinat perustuvat siis Lindénin keräämään aineistoon. HS on nähnyt otteita aineistosta, mutta ei erikseen ole voinut vahvistaa niitä.
Yksi Lindénille kirjoittaneista kertoo työskentelystään elokuvaproduktiossa, jossa toimi elokuvanprojektin johtoa avustavassa roolissa. Kyseessä oli hänen ensimmäinen merkittävämpi työnsä elokuva-alalla. Hän oli parikymppinen ja opiskeli yhä.
”Ennen kuvauksia olin lokaatiossa [kuvauspaikalla] samaan aikaan kuin miesohjaaja X ja mieskuvaaja Y.”
Elokuvan teon lisäksi molemmat toimivat naisen opettajina.
”He suunnittelivat kohtausta ja pyysivät minua toimimaan naisnäyttelijän sijaisena. Kyse oli kohtauksesta, jossa miesnäyttelijän tuli panna takaapäin naisnäyttelijää [...] Menin lattialle makaamaan, lyhythihainen t-paita ja farkut päälläni. Miesohjaaja ja mieskuvaaja kyyköttivät kameran kanssa takanani ja suunnittelivat sitten huolella kameran kompositiota. Mieskuvaaja ilmoitti, ettei saa kuvan ’struktuurista’ selvää, kun minulla on t-paita päällä ja kehotti minua ottamaan paidan pois. Kieltäydyin ehdottomasti.”
Seuraavaksi kuvaaja ja ohjaaja alkoivat kysellä, minne nainen laittaa kätensä tämän poikaystävän pannessa häntä.
”Vastasin jotain hyvin ympäripyöreätä, koska en halunnut vastata mitään. Tilanne oli minulle ahdistava, vastenmielinen ja pelottava.”
SAMANLAISET kertomukset toistuvat Lindénin keräämässä aineistossa:
”Eräällä kuvaustauolla miesohjaaja X oli vetäytynyt syrjäiseen huoneeseen, jossa istui kuvaussihteeri sylissään. [...] Pyysi minua tulemaan huoneeseen ja sanoi minulle: ’Katsopa, näin pitää ohjaajaa kohdella kuvauksissa.’”
”Miesohjaaja sanoo harjoituksissa, että hänellä seisoo aina kun näyttelen.”
”Kiristänyt duunista, paikasta produktiossa jos harrastaa seksiä/threesome hänen kanssaan (olin 16v).”
”...soittaa ja kinuaa sänkykohtaukseen kanssaan ohjaamaansa elokuvaan. Ei muuta näyteltävää.”
LINDÉNIN mukaan naisen ikä, kokemus tai palkinnot eivät auta seksuaalisen ahdistelun väistämisessä. Hän kertoo saaneensa parin viime viikon aikana kolmelta eri Jussi-palkitulta naisnäyttelijältä sähköpostia, joissa nämä kertovat viimeisen kahden viikon aikana ohjaajien taholta kohtaamastaan ahdistelusta.
”Aina on edessä vanhempi mies, joka painaa sinut alas seksuaalisella kommentilla.”
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005412960.html
