Suomeen uuden kaivosveron, selviää Ylen kyselystä.
Yhdeksästä eduskuntapuolueesta kuusi kannattaa kaivosveroa tai jotain vastaavaa lisähyvitystä. Sillä kaivosyhtiöt laitettaisiin maksamaan Suomesta louhimistaan tuotteista nykyistä isompi korvaus.
Nykyisellään Suomessa ei ole erillistä kaivosveroa, jolla maksettaisiin korvaus maasta kaivetuista mineraaleista. Yhtiöt maksavat muun muassa normaalit kiinteistö- ja yhteisöverot sekä kaivoslain mukaisen vuosikorvauksen maanomistajille malminetsinnästä ja louhinnasta.
Näin kysely tehtiinKysely tehtiin vuodenvaihteessa eduskuntapuolueille sähköpostitse.Kysymyksiä oli kaksi: 1) pitäisikö Suomessa ottaa käyttöön kaivosvero tai muu vastaava korvaus, jolla kaivosyhtiöt maksaisivat hyvityksen louhimistaan mineraaleista, ja 2) miten tämä pitäisi käytännössä toteuttaa?Kyselyyn vastasivat kaikki yhdeksän eduskuntapuoluetta.
Kaivosveroa kannattavat muun muassa nykyinen pääministeripuolue keskusta ja Ylen tuoreimmassa kannatusmittauksessakärkipaikkaa pitävä SDP.
– Olemme esittäneet kahden prosentin rojaltiveroa, joka perustuu kaivannaisten arvoon. Mielestämme on kohtuullista, että yhteiskunta saa alueella olevista mineraaleista kohtuullisen korvauksen, SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin sanoo.
Keskusta on profiloitunut aluepoliittisista syistä vahvimmin kaivosten puolustajaksi. Sen selkeän myönteisen kannan kaivosveroon voi nähdä yllätyksenä. Keskusta viimeistelee parhaillaan uusia kaivoslinjauksiaan.
– Suomalaisen yhteiskunnan pitää hyötyä nykyistä enemmän meidän kallioperässämme olevista mineraaleista. Mielestämme nyt kannattaa selvittää kaivosveroa, nimenomaan sellaista, joka tulisi kaivosten sijaintikunnalle, linjaustyötä vetävä kansanedustaja ja Lapin liiton puheenjohtaja Markus Lohi sano
Keskusta ja valtaosa muistakin puolueista kertovat samalla kannattavansa myös kaivosyhtiöiltä vaadittujen vakuuksien korottamista. Vakuuksia tarvitaan mahdollisten ympäristövahinkojen korjaamiseen.
– Kohtuullisen rojaltimaksun lisäksi tulisi ottaa käyttöön kunnollinen rahastojärjestelmä, josta otetaan varat mahdollisten kaivosten ympäristövahinkojen hoitamiseen, sinisten puheenjohtaja, ministeri Sampo Terhosanoo.
Poliitikoilla on tuoreena muistissa Nivalan Hituran kaivos, joka on käynyt yhteiskunnalle kalliiksi. Kaivosyhtiö teki konkurssin vuonna 2015, eivätkä yhtiön kahden miljoonan euron vakuudet riittäneet alkuunkaan ympäristövaikutusten siivoamiseen. Hituraan on kaadettu miljoonia euroja veronmaksajien rahaa.
Kokoomus selvittäisi, perussuomalaiset ainoana vastaan
Lopuista kolmesta puolueesta kokoomus ja RKP kertovat haluavansa kaivosverosta perusteellisen selvityksen ennen kannanottoaan. Nekään eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti vastusta uutta veroa.
– Halutaan varmistaa se, ettei yhtäkkisesti ilman selvitystä poukkoilla ja heitetä ilmoille varmaa kantaa. Jos haluamme, että Suomessa tehdään investointeja kaivoksiin, meillä täytyy olla vakaa toimintaympäristö. Uudet maksut pitää tehdä pitkäjänteisesti, sanoo kokoomuksessa ympäristöasioista vastaava sisäministeri Kai Mykkänen.
– RKP suhtautuu myönteisesti siihen, että kaivosveron tai muun vastaavan korvauksen käyttöönotto selvitetään. Meillä on myös selvityksen lopputuloksesta riippuen valmius edetä asian toteuttamiseksi, RKP:n varapuheenjohtaja Silja Borgarsdóttir Sandelin sanoo.
Vain perussuomalaiset on sitä mieltä, ettei uudelle verolle ole tarvetta. Puolue haluaa kustannusten uusjaon, mutta ilman lisämaksuja ulkomaisille kaivosyhtiöille.
– Olemassa olevia korvauksia pitäisi kohdistaa enemmän kunnille ja osin ehkä myös valtiolle, koska kyse on kansallisomaisuudesta. Mutta lisäkustannuksilla ei pidä tehdä kaivostoimintaa mahdottomaksi Suomessa, eli ei lisäveroa nykyisten korvausten päälle, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo sanoo.
Yle kysyi puolueilta myös, onko niillä jokin tietty malli mielessään veron toteuttamiseen.
Mahdollisia veromalleja on periaatteessa paljon, mutta käytännössä vaihtoehtoja on kolme.
Veromalliksi on kolme vaihtoehtoa
Tuotantovero tarkoittaa sitä, että vero laskettaisiin kaivosalueelta ulos vietävistä malmirikasteista, käytännössä joko tuotetusta malmimäärästä tai kaivoksen liikevaihdosta tai liikevoitosta.
Louhintaverossa taas verotettaisiin kaivosalueelta louhittuja kivitonneja. Tässä mallissa vero olisi isoin kaivoksissa, joissa tonnimäärät ovat suuria ja joissa malminlouhinnassa syntyy runsaasti sivukiveä, kuten avolouhoksissa.
Jokin muu malli olisi esimerkiksi kiinteistöveron yhteydessä perittävä erillinen vero kaivosyhtiöltä kunnalle tai vastaava vero suoraan valtiolle.
Kolmesta eri veromallista laajimman kannatuksen saa kaivosten tuotantoon perustuva tuotantovero. Sitä kannattavat Ylen kyselyssä SDP ja kristillisdemokraatit. Lisäksi keskusta ja vasemmistoliitto mainitsevat sen yhtenä vaihtoehtona. Kristillisdemokraatit sitoisi veron nimenomaan tuotetun malmin määrään, ei rahalliseen tuottoon.
– Kaivoksen pelkän kirjanpidollisen tuoton verottaminen on siinä mielessä ongelmallista, että sitä olisi helppo kiertää. Tiedämme, että yritykset voivat konsernin sisäisillä siirroilla saada itselleen negatiivisen tuoton, sanoo kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.
Louhintaveroa kannattaa vihreät, ja vasemmistoliitto mainitsee sen yhtenä vaihtoehtona. Muista malleista voisi keskustan mukaan tulla kyseeseen myös kiinteistöveron yhteydessä kunnille perittävä vero.
Vihreät perustelee malleista ankarimman eli louhintaveron kannatusta ympäristösyillä.
– Louhinnan verotus ohjaisi siihen, että louhinta aloitetaan vasta silloin, kun mineraaliesiintymä on malmimääriltään tutkitusti riittävän arvokas ja keinot sen hyödyntämiseksi ovat riittävän kehittyneet. Vero kannustaisi myös lisäämään sellaista metallien talteenottoa, joka ei vaadi uutta louhintaa, sanoo vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen.
Toinen kysymys on, ohjattaisiinko tuotto kunnille vai valtiolle. Kummallakin on perusteensa: kaivokset tulevat kuntien alueelle, mutta mineraalivarat ovat koko Suomen omaisuutta.
Kaivosvero tuottaisi korkeintaan joitain kymmeniä miljoonia euroja vuodessa, arvioivat poliitikot ja kaivosalan etujärjestö Kaivosteollisuus ry. Ainoana konkreettisen arvion antoi SDP. Sen mukaan kahden prosentin rojaltimaksu voisi varovaisen arvion mukaan tuottaa 15 miljoonaa euroa.
Eri veromalleja isompi kysymys taloudellisesti on kaivosyhtiöiden maksamien yhteisöverojen määrä.
Yritysvastuuta tarkkaileva Finnwatch raportoi vuonna 2016, että Suomi menetti vuosina 2011–2014 ainakin 49 miljoonan euron verotulot yhtiöiden verosuunnittelun vuoksi. Samana aikana yhtiöt myivät suomalaisilta kaivoksilta louhittuja mineraaleja yli 3,8 miljardin arvosta.
Yle Uutisgrafiikka
Yhtiöt: Suomi on houkuttelevin paikka investoida
Suomi on kanadalaisen Fraser Institutenmukaan nyt maailman houkuttelevin alue kaivosinvestoinneille.
Fraser Instituten viimevuotisessa tuoreimmassa kyselyssä(siirryt toiseen palveluun) 360 kansainvälistä kaivostoimijaa arvioi maiden ja osavaltioiden houkuttelevuutta muun muassa verotuksen, maksujen, lupaprosessien ja toimintaympäristön vakauden kannalta.
Tuoreimmassa, vuotta 2017 koskevassa kyselyssä Suomi kiilasi ohi Yhdysvaltain ja Kanadan osavaltioiden, Länsi-Australian, Chilen ja kärkikymmenikön toisen EU-maan Irlannin. Suomi on sijoittunut kyselyssä viiden houkuttelevimman alueen joukkoon koko 2010-luvun ajan.
Kaivosveron kannattajat eivät pelkää sitä, että kaivosvero heikentäisi Suomen houkuttelevuutta.
– Päinvastoin, nykyisellään kaivoslainsäädäntö on erittäin antelias ulkomaisille yrityksille. Mielestämme on kohtuullista, että Suomi saa tästä oman osansa ja korvaukset, SDP:n Sanna Marin sanoo.
Kaivosala perää malttia selvittämiseen
Kaivosalaa edustavan Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela toivoo poliitikoilta malttia.
– Halua kaivoslain tarkistamiseen ja verotuksen kiristämiseen on selvästi ilmassa. Me kuitenkin toivomme, ettei veroja mätkitä suin päin, vaan asiasta tehdään ensin selkeä arviointi ja taustaselvitys, Suomela sanoo.
Kompromissina on esitetty muun muassa mallia, jossa puolet kerättävästä maksusta menisi yhteiseen ympäristöhaittarahastoon ja puolet kunnille. Kaivosteollisuudelle tämä olisi helpoimmin nieltävissä oleva malli, kun taas louhintavero on alalle suurin kammotus. Suomelan mukaan se voisi hankaloittaa esimerkiksi avolouhosten perustamista.
Suomela muistuttaa, että kaivostoimijat ovat hyvin erilaisia. Etenkin alkuvaiheessa olevat yhtiöt toimivat Suomelan mukaan isolla riskillä ja pienillä katteilla, ja Suomessa perittyjä malminetsintäkorvauksia ei monessa maassa peritä.
– Pienen malminetsintäyhtiön 500 000 euron budjetista voi mennä lähes 100 000 euroa maanomistajille vuosittain maksettaviin korvauksiin. Sitä on kritisoitu ja ihan aiheestakin, että maksut painottuvat hankkeiden elinkaaren alkupäähän, Suomela sanoo.
Kaivosteollisuus selvittelee parhaillaan, millaisen loven eri veromallit tekisivät nykyisten kaivosten talouteen ja investointeihin.
