Ruotsin keskusta on vähän kuin Suomen vihreät, suvakkipuolue joka kannattaa kaikenlaisia ympäristöveroja mutta myös bisnes maistuu. Ruotsin vihreät (MP) on tästä turboahdettu supersuvakkiversio, puolueen pj itki kun Ruotsi laittoi 2015 rajat kiinni. Myös paljon selkeämmin vasemmistolainen kuin Suomen vihreät. Liberaalit on vähän kuin joku kokoomuksen stubbilais/kataislainen siipi, erittäin EU-myönteinen, bisnesmyönteinen puolue. Ruotsin vasemmistoliitto on EU-vastainen, useimmiten hallitusvastuun ulkopuolelle jättäytyvä rakkikoirasakki. Myös epäilyttäviä Putin-kantoja löytyy. Vähän kuin Suomen vasemmistoliiton ja SKP:n huonot puolet yhdessä. KD varmaan sama kuin Suomessa tai en vittu oikeasti tiiä, näiden vaalikampanja vaikuttaa keskittyneen äänikynnystä vastaan taistelemiseen. Yksikin vaalilause oli jotenkin, että hallitus ei vaihdu jos KD ei pääse valtiopäiville tms.
edit. Huomioitava myös että Ruotsin keskusta on nykyisen erittäin suositun pj:n kaudella siirtynyt landepuolueesta kaupunkeihin kisaamaan Liberaalien tontille esim korkeasti koulutettujen äänistä. Ruotsin mediassa on spekuloitu, että vaalien jälkeinen umpisolmu hallituksen muodostamisessa voisi aueta sillä että keskustan Annie Lööf nousisi pääministeriksi sinipunan tuella. Toki tämä on vajaan 10% kannatuksella vielä aika kaukainen skenaario, mutta kertonee jotain pj:n henkilökohtaisesta suosiosta.
edit. Suora vastaus jäi antamatta, mutta ehkä se olis joku Antero Vartian ja Anneli Jäätteenmäen risteytys
edit2. Tai laitetaan vähän Li Anderssonia sekaan, kun pitäis saada tohon joku poliitikko joka on puoluettaan suositumpi. Vaikkakin tämä hallitusjumi näyttäisi nyt painaneen Ruotsin kepua ja varmasti sitä myöten myös Lööfin henkilökohtaista suosiota.
Re: Ruotsin valtiopäivävaalit 9.9.2018
Posted: 19 Dec 2018, 14:55
by Isotooppijalostamo
Muistin nyt vasta tarkistaa tärkeät asiat eli promillenatsien äänet.
Pohjsoimainen vastarintaliike / NMR
Näiden vaalikampanjan ensisijanen tavote oli kuntavaaleissa parissa eri kunnassa (Ludvika, Boden, Kungälv), jossa "vahva" natsiedustus, mutta eivät saaneet yhtään paikkaa.
Valtiopäivävaalit koko maassa: 2106 kpl 0,03%
Taalainmaa / Dalarna: 163 kpl 0,09%
Ludvika (kunta Taalainmaalla, jossa suurin osa NMR johtajista asuu): 60 kpl 0,36%
Tukholman lääni/ : 284 kpl 0,03%
AfS -Alternativ för Sverige
Tää oli siis SD:stä erotettujen "alt-right" fasistien porvarillisfasistinen yritys (Gustav Kasselstrand yms.). Hyvin Tukholmakeskeinen ja veti puoleensa lähinnä sellasia natseja, jotka ei pysty tukemaan NMR. Paskahousu Tynkkysen kavereita. Odottivat tosissaan pääsevänsä parlamenttiin ja vaalien jälkeen kovaa vikinää salaliitosta.
Koko maa: 20290 kpl 0,31%
Taalainmaa: 571 kpl 0,30%
Tukholman lääni: 2759 kpl 0,34%
MED - Medborgerlig Samling
Full hd uusliberalismia + SD:n rasismia, myös hyvin some- ja Tukholmakeskeinen. Kärkiehdokkaana oli ruotsirajakkien suosikkijulkkis Katerina "joululauluja laulava muslimi on haram" Janouch.
Koko maa: 13056 kpl 0,20%
Tukholman lääni: 2186 kpl 0,27%
AfS -Alternativ för Sverige
Tää oli siis SD:stä erotettujen "alt-right" fasistien porvarillisfasistinen yritys (Gustav Kasselstrand yms.). Hyvin Tukholmakeskeinen ja veti puoleensa lähinnä sellasia natseja, jotka ei pysty tukemaan NMR. Paskahousu Tynkkysen kavereita.
Koko maa: 20290 kpl 0,31%
Taalainmaa: 571 kpl 0,30%
Tukholman lääni: 2759 kpl 0,34%
MED - Medborgerlig Samling
Full hd uusliberalismia + SD:n rasismia, myös hyvin some- ja Tukholmakeskeinen. Kärkiehdokkaana oli ruotsirajakkien suosikkijulkkis Katerina "joululauluja laulava muslimi on haram" Janouch.
Koko maa: 13056 kpl 0,20%
Tukholman lääni: 2186 kpl 0,27%
Tässä onkin hyvä suuruusluokkaennuste näiden kotimaisten vastineiden (Reformi, SKE, mitä näitä nyt on) tulevalle vaalimenestykselle.
Ruotsin keskusta on vähän kuin Suomen vihreät, suvakkipuolue joka kannattaa kaikenlaisia ympäristöveroja mutta myös bisnes maistuu. Ruotsin vihreät (MP) on tästä turboahdettu supersuvakkiversio, puolueen pj itki kun Ruotsi laittoi 2015 rajat kiinni. Myös paljon selkeämmin vasemmistolainen kuin Suomen vihreät. Liberaalit on vähän kuin joku kokoomuksen stubbilais/kataislainen siipi, erittäin EU-myönteinen, bisnesmyönteinen puolue. Ruotsin vasemmistoliitto on EU-vastainen, useimmiten hallitusvastuun ulkopuolelle jättäytyvä rakkikoirasakki. Myös epäilyttäviä Putin-kantoja löytyy. Vähän kuin Suomen vasemmistoliiton ja SKP:n huonot puolet yhdessä. KD varmaan sama kuin Suomessa tai en vittu oikeasti tiiä, näiden vaalikampanja vaikuttaa keskittyneen äänikynnystä vastaan taistelemiseen. Yksikin vaalilause oli jotenkin, että hallitus ei vaihdu jos KD ei pääse valtiopäiville tms.
edit. Huomioitava myös että Ruotsin keskusta on nykyisen erittäin suositun pj:n kaudella siirtynyt landepuolueesta kaupunkeihin kisaamaan Liberaalien tontille esim korkeasti koulutettujen äänistä. Ruotsin mediassa on spekuloitu, että vaalien jälkeinen umpisolmu hallituksen muodostamisessa voisi aueta sillä että keskustan Annie Lööf nousisi pääministeriksi sinipunan tuella. Toki tämä on vajaan 10% kannatuksella vielä aika kaukainen skenaario, mutta kertonee jotain pj:n henkilökohtaisesta suosiosta.
edit. Suora vastaus jäi antamatta, mutta ehkä se olis joku Antero Vartian ja Anneli Jäätteenmäen risteytys
edit2. Tai laitetaan vähän Li Anderssonia sekaan, kun pitäis saada tohon joku poliitikko joka on puoluettaan suositumpi. Vaikkakin tämä hallitusjumi näyttäisi nyt painaneen Ruotsin kepua ja varmasti sitä myöten myös Lööfin henkilökohtaista suosiota.
Stefan Löfven on nyt sanonut, että demarit on valmiita tulemaan lähemmäs kepua mitä tulee työmarkkinakysymyksiin. Lööf on ilmoittanut kepun olevan valmis rakentavaan keskusteluun. Ehkä tästä vielä pyöräytetään hallitus sittenkin
Ruotsin keskusta on vähän kuin Suomen vihreät, suvakkipuolue joka kannattaa kaikenlaisia ympäristöveroja mutta myös bisnes maistuu. Ruotsin vihreät (MP) on tästä turboahdettu supersuvakkiversio, puolueen pj itki kun Ruotsi laittoi 2015 rajat kiinni. Myös paljon selkeämmin vasemmistolainen kuin Suomen vihreät. Liberaalit on vähän kuin joku kokoomuksen stubbilais/kataislainen siipi, erittäin EU-myönteinen, bisnesmyönteinen puolue. Ruotsin vasemmistoliitto on EU-vastainen, useimmiten hallitusvastuun ulkopuolelle jättäytyvä rakkikoirasakki. Myös epäilyttäviä Putin-kantoja löytyy. Vähän kuin Suomen vasemmistoliiton ja SKP:n huonot puolet yhdessä. KD varmaan sama kuin Suomessa tai en vittu oikeasti tiiä, näiden vaalikampanja vaikuttaa keskittyneen äänikynnystä vastaan taistelemiseen. Yksikin vaalilause oli jotenkin, että hallitus ei vaihdu jos KD ei pääse valtiopäiville tms.
edit. Huomioitava myös että Ruotsin keskusta on nykyisen erittäin suositun pj:n kaudella siirtynyt landepuolueesta kaupunkeihin kisaamaan Liberaalien tontille esim korkeasti koulutettujen äänistä. Ruotsin mediassa on spekuloitu, että vaalien jälkeinen umpisolmu hallituksen muodostamisessa voisi aueta sillä että keskustan Annie Lööf nousisi pääministeriksi sinipunan tuella. Toki tämä on vajaan 10% kannatuksella vielä aika kaukainen skenaario, mutta kertonee jotain pj:n henkilökohtaisesta suosiosta.
edit. Suora vastaus jäi antamatta, mutta ehkä se olis joku Antero Vartian ja Anneli Jäätteenmäen risteytys
edit2. Tai laitetaan vähän Li Anderssonia sekaan, kun pitäis saada tohon joku poliitikko joka on puoluettaan suositumpi. Vaikkakin tämä hallitusjumi näyttäisi nyt painaneen Ruotsin kepua ja varmasti sitä myöten myös Lööfin henkilökohtaista suosiota.
No eiks se nyt ihan itsestään selvästi ole Elina Lepomäen parannettu laissez-faire-painos ja avoimella Rand-hehkutuksella?
Re: Ruotsin valtiopäivävaalit 9.9.2018
Posted: 21 Dec 2018, 19:12
by Hulluttelu Kuutio
Unohdin Lepomäen
Toisaalta varsinkin kesällä Lööf oli otsikoissa lähinnä piinkovana antifasistina, eikös Lepomäellä ollut tässä suhteessa jotain epäilyttävää taustalla
Herregud miten voi Ruotsissa olla suosittu puoluejohtaja Ayn Randin fanityttö? Vaikea kuvitella että moinen menisi Suomessa läpi.
Re: Ruotsin valtiopäivävaalit 9.9.2018
Posted: 21 Dec 2018, 21:50
by Hulluttelu Kuutio
Tää Ayn Rand -fanikulma korostuu ehkä enemmän piffillä, ruotsalaismediassa sitä ei rummuteta läheskään yhtä paljon
Ja Lööfin tähti on muutenkin ollut häneen henkilöityvän hallitusjumin takia laskussa. Tosin jos yhteys demareihin nyt kuitenkin löytyy, niin ehkä Lööf vielä nousee maratonin voittajaksi.
Tää Ayn Rand -fanikulma korostuu ehkä enemmän piffillä, ruotsalaismediassa sitä ei rummuteta läheskään yhtä paljon
Ja Lööfin tähti on muutenkin ollut häneen henkilöityvän hallitusjumin takia laskussa. Tosin jos yhteys demareihin nyt kuitenkin löytyy, niin ehkä Lööf vielä nousee maratonin voittajaksi.
Herregud miten voi Ruotsissa olla suosittu puoluejohtaja Ayn Randin fanityttö? Vaikea kuvitella että moinen menisi Suomessa läpi.
Niin no Suomessa ollaan suuren maailman trendeistä aika kujalla edelleenkin ja Walhroosista ja Apusesta huolimatta poliitikot ei kai ole pahemmin Randia lukeneet.
Koska olen laiska, niin heitän tähän katkelman tulevasta Rand-opuksestani. PiF pääsee nyt etuoikeutetusti näkemään käsikirjoituksesta yhden kappaleen:
Ruotsissa, jota Ayn Rand itse aikoinaan kuvaili ”matkalla kohti viemäriä” olevaksi sosialistiseksi helvetinloukoksi, on kapitalismin ylipapitar saanut niin ikään tunnustusta oikeistolaisen ajattelun historialliseen galleriaan kuuluvana hahmona. Keskushahmo on ollut Ruotsin keskustapuolueen johtaja Annie Lööf, joka toimi vuosina 2011–2014 silloisen Fredrik Reinfeldtin porvarihallituksen elinkeinoministerinä ja herätti ministerikautensa aikana kärkevääkin huomiota suositellessaan kotisivuillaan Randin Atlas Shrugged -romaania ja Robert Nozickin Anarchy, State and Utopia -teosta. Aivan kuten Malcolm Fraser, myös Lööf kertoi haastattelussa viehättyneensä Randin teosten voimakkaaseen individualistiseen sanomaan. Ennen muuta hän oli samastunut Atlas-romaanin sankarittaren Dagny Taggartin hahmoon ”valtiota vastaan kamppailleena voimakkaana liikenaisena”. Porvarillisessa allianssissa Lööf on nähnyt oman puolueensa roolin ”kaikkein liberaaleimpana” muihin puolueisiin verrattuna nimenomaan talous- ja kauppapolitiikan osalta. Entinen talonpoikaispuolue, jolle desentralisaatio ja matalien verojen politiikka oli tuttua jo sen vanhoina päivinä, onkin 2000-luvun aikana asemoitunut entistä selvemmin yrittäjäystävälliseksi oikeistopuolueeksi, jolle varovainen libertarismin kanssa flirttailukaan ei ole tavatonta.
Loppu kappaleesta tulee päivitettäväks sen mukaan miten tää tästä etenee ja luonnollisesti toivon, että valmiissa opuksessa voin kertoa Lööfin olevan pohjoismaiden ensimmäinen randilainen pääministeri
Herregud miten voi Ruotsissa olla suosittu puoluejohtaja Ayn Randin fanityttö? Vaikea kuvitella että moinen menisi Suomessa läpi.
Niin no Suomessa ollaan suuren maailman trendeistä aika kujalla edelleenkin ja Walhroosista ja Apusesta huolimatta poliitikot ei kai ole pahemmin Randia lukeneet.
Koska olen laiska, niin heitän tähän katkelman tulevasta Rand-opuksestani. PiF pääsee nyt etuoikeutetusti näkemään käsikirjoituksesta yhden kappaleen:
Ruotsissa, jota Ayn Rand itse aikoinaan kuvaili ”matkalla kohti viemäriä” olevaksi sosialistiseksi helvetinloukoksi, on kapitalismin ylipapitar saanut niin ikään tunnustusta oikeistolaisen ajattelun historialliseen galleriaan kuuluvana hahmona. Keskushahmo on ollut Ruotsin keskustapuolueen johtaja Annie Lööf, joka toimi vuosina 2011–2014 silloisen Fredrik Reinfeldtin porvarihallituksen elinkeinoministerinä ja herätti ministerikautensa aikana kärkevääkin huomiota suositellessaan kotisivuillaan Randin Atlas Shrugged -romaania ja Robert Nozickin Anarchy, State and Utopia -teosta. Aivan kuten Malcolm Fraser, myös Lööf kertoi haastattelussa viehättyneensä Randin teosten voimakkaaseen individualistiseen sanomaan. Ennen muuta hän oli samastunut Atlas-romaanin sankarittaren Dagny Taggartin hahmoon ”valtiota vastaan kamppailleena voimakkaana liikenaisena”. Porvarillisessa allianssissa Lööf on nähnyt oman puolueensa roolin ”kaikkein liberaaleimpana” muihin puolueisiin verrattuna nimenomaan talous- ja kauppapolitiikan osalta. Entinen talonpoikaispuolue, jolle desentralisaatio ja matalien verojen politiikka oli tuttua jo sen vanhoina päivinä, onkin 2000-luvun aikana asemoitunut entistä selvemmin yrittäjäystävälliseksi oikeistopuolueeksi, jolle varovainen libertarismin kanssa flirttailukaan ei ole tavatonta.
Loppu kappaleesta tulee päivitettäväks sen mukaan miten tää tästä etenee ja luonnollisesti toivon, että valmiissa opuksessa voin kertoa Lööfin olevan pohjoismaiden ensimmäinen randilainen pääministeri
Noin alan johtavana kotimaisena asiantuntijana: miten sä näkisit Randin merkityksen ja arvon vakavastiotettavana ajattelijana? Olen antanut itseni ymmärtää, että kyseessä on semmoinen kovien arvojen Paulo Coelho ja kova lukiolaistason kelailija, mutta ymmärrys hänen ajattelustaan rajoittuu toisen käden tietoihin ja Atlas Shruggedin selailuun (en ole sitä päässyt loppuun ). Siltä pohjin mietin tuota randilaisuuden ja ruotsalaisen suositun puoluejohtajan yhdistelmää. Toisaalta ehkä suomalaisillekin maistuisi tosta noin vaan Katariina Souri astrologiapäissään vihreiden puheenjohtajana
Herregud miten voi Ruotsissa olla suosittu puoluejohtaja Ayn Randin fanityttö? Vaikea kuvitella että moinen menisi Suomessa läpi.
Niin no Suomessa ollaan suuren maailman trendeistä aika kujalla edelleenkin ja Walhroosista ja Apusesta huolimatta poliitikot ei kai ole pahemmin Randia lukeneet.
Koska olen laiska, niin heitän tähän katkelman tulevasta Rand-opuksestani. PiF pääsee nyt etuoikeutetusti näkemään käsikirjoituksesta yhden kappaleen:
Ruotsissa, jota Ayn Rand itse aikoinaan kuvaili ”matkalla kohti viemäriä” olevaksi sosialistiseksi helvetinloukoksi, on kapitalismin ylipapitar saanut niin ikään tunnustusta oikeistolaisen ajattelun historialliseen galleriaan kuuluvana hahmona. Keskushahmo on ollut Ruotsin keskustapuolueen johtaja Annie Lööf, joka toimi vuosina 2011–2014 silloisen Fredrik Reinfeldtin porvarihallituksen elinkeinoministerinä ja herätti ministerikautensa aikana kärkevääkin huomiota suositellessaan kotisivuillaan Randin Atlas Shrugged -romaania ja Robert Nozickin Anarchy, State and Utopia -teosta. Aivan kuten Malcolm Fraser, myös Lööf kertoi haastattelussa viehättyneensä Randin teosten voimakkaaseen individualistiseen sanomaan. Ennen muuta hän oli samastunut Atlas-romaanin sankarittaren Dagny Taggartin hahmoon ”valtiota vastaan kamppailleena voimakkaana liikenaisena”. Porvarillisessa allianssissa Lööf on nähnyt oman puolueensa roolin ”kaikkein liberaaleimpana” muihin puolueisiin verrattuna nimenomaan talous- ja kauppapolitiikan osalta. Entinen talonpoikaispuolue, jolle desentralisaatio ja matalien verojen politiikka oli tuttua jo sen vanhoina päivinä, onkin 2000-luvun aikana asemoitunut entistä selvemmin yrittäjäystävälliseksi oikeistopuolueeksi, jolle varovainen libertarismin kanssa flirttailukaan ei ole tavatonta.
Loppu kappaleesta tulee päivitettäväks sen mukaan miten tää tästä etenee ja luonnollisesti toivon, että valmiissa opuksessa voin kertoa Lööfin olevan pohjoismaiden ensimmäinen randilainen pääministeri
Noin alan johtavana kotimaisena asiantuntijana: miten sä näkisit Randin merkityksen ja arvon vakavastiotettavana ajattelijana? Olen antanut itseni ymmärtää, että kyseessä on semmoinen kovien arvojen Paulo Coelho ja kova lukiolaistason kelailija, mutta ymmärrys hänen ajattelustaan rajoittuu toisen käden tietoihin ja Atlas Shruggedin selailuun (en ole sitä päässyt loppuun ). Siltä pohjin mietin tuota randilaisuuden ja ruotsalaisen suositun puoluejohtajan yhdistelmää. Toisaalta ehkä suomalaisillekin maistuisi tosta noin vaan Katariina Souri astrologiapäissään vihreiden puheenjohtajana
Emmää tiä olenko alan johtava kotimainen asiantuntija, mutta itse sanoisin, että Rand kokosi hyvin väkevän aatteellisen cocktailin, jossa yhdistyi individualismi, kapitalismi ja yövartijavaltio. Aineksia otettiin amerikkalaisesta individualistisen anarkismin perinteestä, sosiaalidarwinismista, klassisesta liberalismista, Itävallan talousopeista, Nietzscheltä, Zamjatinin ja Tšernyševskin venäläisistä dystopia- ja utopiaromaaneista ja vaikka mistä. Sen keskeinen vaikutus oli laissez-fairen palauttaminen takaisin poliittiseksi vaihtoehdoksi, ja sillä mennään.
Randin yritelmät filosofian parissa jäi sitten vähän torsoksi, mutta aatteellisesti se merkitys on ollut suht massiivinen ja sitä ei oikein voi olla ottamatta vakavissaan.
Lööfin (ja Rasmussenin ja muiden vastaavien) kohdalla sanoisin, että niiden perspektiivistä Rand on ollut lähinnä individualismin esitaistelija, jolle on sitä myöten varattu paikka liberalismin pantheonissa. Randin kovimpiin juttuihin suhtautuminen on varmaan näiden keskuudessa ollut enempi sellaista "pitäähän sitä välillä provotakin kun hyvinvointisossuja vastustetaan + niin ne kommaritkin tekee". Sitten tietty on niitä, joille Rand on liian ristiriitainen hahmo jota ei ihan rohkene laskea edes sinne perustajahahmojen joukkoon, samalla lailla kuin meillä on vasemmistossakin väkeä, jotka koittaa väittää kivenkovaan että ei meillä mitään Marxia enää lueta (ikään kuin siinä olisi jotain hävettävää).
). Siltä pohjin mietin tuota randilaisuuden ja ruotsalaisen suositun puoluejohtajan yhdistelmää. Toisaalta ehkä suomalaisillekin maistuisi tosta noin vaan Katariina Souri astrologiapäissään vihreiden puheenjohtajana 