Re: 2020 us pres vaalit + jälkipelit

[Mahdollisimman yleistäi]

Kyynisesti jos funtsailee, niin Bloomberg lähti piiriin vaan businekset mielessä. Ukkohan on globalisti jos kuka ja vissiin isoimmat massitkin tahkonnut jollain kansainvälisen kaupan softalla, eli Trumpista tietty etenkin kaupan tulppana pitää päästä. Mutta jos saa omalla läsnäolollaan myös kammettua demokraatteja keskustaan ja estämään Warren/Sanders -gommunistin valinnan ehdokkaaksi, niin säästöjä varmistuu verotuksessa moninkertaisesti pikku vaalirahoihin verrattuna.

Toisaalta kysessä on ikäloppu filantrooppi, joka saattaa aidosti aatella, että rahahommat on tehty & nähty ja nyt on meikän viimeinen sauma vielä pelastaa maailma kaupan päälle. Vitustako näistä tietää.

[Boromir]

Bloomberg on nyt sitten virallisesti mukana kisassa. Hän aikoo skipata ensimmäiset esivaaliosavaltiot ja pistää kaikki likoon maaliskuun ratkaisuvaaleissa. Ajatuksena on kai odottaa kentän harventumista ja hyökätä sitten mukaan keskikaistan kandidaattina mahdollisesti Bidenin ruumiista vauhtia imien. Raha ei lopu kampanjasta, mutta noinkohan 77-vuotias upporikas valkoinen ex-republikaanimies maistuu demokraattiäänestäjille edes vähää alusta.

Ei nyt ihan mahdotonta. Monestihan liberaalien osavaltojen republikaanien on vähän pakko esittää maltillisempaa. Esim Vermontin kuvernöörin puheista ja linjoista ei oikein valtavirtarepublikaanisuus näy lainkaan. Ja tosiaan siellä on halua saada keskitien kulkija ehdokkaaksi

Mielenkiintoisena yksityiskohtana Vermonthan oli umpirepublikaaninen osavaltio ennen kuin Sanders valittiin sieltä edustajanhuoneeseen 1990. Ennen vuotta 1992 osavaltiossa oltiin vain kerran äänestetty enemmistönä demokraattien presidenttiehdokkuutta vuonna 1964 ja 1992 vuodesta eteenpäin osavaltio mennytkin sitten aina selkeästi demokraateille.

Hyvä esimerkki siitä että, politiikan suunta voi muuttua radikaalisti tommosissa red statessakin ja nimenomaan yrittämällä jotain erilaista eikä tavoittelemalla sitä mystistä keskitietä.

Jaa siis radikaalisti? Vermontin republikaanit oli Uuden-Englannin republikaaneja, maltillisia ja liberaaleja. Ei se ollut mikään "red state" siinä mielessä kuin toi nimitys nykyisin ymmärretään. Senaatissa se Jim Jeffords vastusti mm. Reaganin vero-ohjelmaa ja monia muitakin kasarin republikaanien aloitteita.

Vermontin heilahtaminen demokraateille oli osa sitä samaa prosessia mikä oli ollut meneillään 1960- ja 1970-luvun taitteesta asti. Etelä vaihtui demokraattien tukipilarista republikaaneille, koska ras... osavaltioiden oikeudet. Ja siinä samalla Uuden-Englannin republikaanit droppas puolueen tai haihtui olemattomiin. Toi yllämainittu kuvernööri nyt vielä edustaa sitä vanhaa perinnettä.

Ei toi ollut mikään radikaali muutos yksittäisessä osavaltiossa, vaan osa suurempaa pitkään jatkunutta rakenteellista kuviota. Eikä Vermontissa politiikan suunta mitenkään radikaalisti muuttunut, vaan päinvastoin jatkui osana sitä perus itärannikkolaista jatkumoa, uudessa paketissa vain.

Niinno ainahan tota jauhetaan että "et ehkä toimii Vermontissa kun se on ultraliberaali kommunistihautumo, mutta ei missään muussa osavaltiossa niin siksi pitää tehdä x ja y asia ja ei ainakaan mennä vasemmalle" ja fakta on että Vermontissa vielä kasarillakin jokaisella kerralla äänestettiin republikaanipressaa oltiin sit kuinka "maltillisia" tahansa. Kyl toi aika radikaalilta muutokselta musta kuulostaa.

[Trollface-mies]

Bloomberg on nyt sitten virallisesti mukana kisassa. Hän aikoo skipata ensimmäiset esivaaliosavaltiot ja pistää kaikki likoon maaliskuun ratkaisuvaaleissa. Ajatuksena on kai odottaa kentän harventumista ja hyökätä sitten mukaan keskikaistan kandidaattina mahdollisesti Bidenin ruumiista vauhtia imien. Raha ei lopu kampanjasta, mutta noinkohan 77-vuotias upporikas valkoinen ex-republikaanimies maistuu demokraattiäänestäjille edes vähää alusta.

Ei nyt ihan mahdotonta. Monestihan liberaalien osavaltojen republikaanien on vähän pakko esittää maltillisempaa. Esim Vermontin kuvernöörin puheista ja linjoista ei oikein valtavirtarepublikaanisuus näy lainkaan. Ja tosiaan siellä on halua saada keskitien kulkija ehdokkaaksi

Mielenkiintoisena yksityiskohtana Vermonthan oli umpirepublikaaninen osavaltio ennen kuin Sanders valittiin sieltä edustajanhuoneeseen 1990. Ennen vuotta 1992 osavaltiossa oltiin vain kerran äänestetty enemmistönä demokraattien presidenttiehdokkuutta vuonna 1964 ja 1992 vuodesta eteenpäin osavaltio mennytkin sitten aina selkeästi demokraateille.

Hyvä esimerkki siitä että, politiikan suunta voi muuttua radikaalisti tommosissa red statessakin ja nimenomaan yrittämällä jotain erilaista eikä tavoittelemalla sitä mystistä keskitietä.

Jaa siis radikaalisti? Vermontin republikaanit oli Uuden-Englannin republikaaneja, maltillisia ja liberaaleja. Ei se ollut mikään "red state" siinä mielessä kuin toi nimitys nykyisin ymmärretään. Senaatissa se Jim Jeffords vastusti mm. Reaganin vero-ohjelmaa ja monia muitakin kasarin republikaanien aloitteita.

Vermontin heilahtaminen demokraateille oli osa sitä samaa prosessia mikä oli ollut meneillään 1960- ja 1970-luvun taitteesta asti. Etelä vaihtui demokraattien tukipilarista republikaaneille, koska ras... osavaltioiden oikeudet. Ja siinä samalla Uuden-Englannin republikaanit droppas puolueen tai haihtui olemattomiin. Toi yllämainittu kuvernööri nyt vielä edustaa sitä vanhaa perinnettä.

Ei toi ollut mikään radikaali muutos yksittäisessä osavaltiossa, vaan osa suurempaa pitkään jatkunutta rakenteellista kuviota. Eikä Vermontissa politiikan suunta mitenkään radikaalisti muuttunut, vaan päinvastoin jatkui osana sitä perus itärannikkolaista jatkumoa, uudessa paketissa vain.

Niinno ainahan tota jauhetaan että "et ehkä toimii Vermontissa kun se on ultraliberaali kommunistihautumo, mutta ei missään muussa osavaltiossa niin siksi pitää tehdä x ja y asia ja ei ainakaan mennä vasemmalle" ja fakta on että Vermontissa vielä kasarillakin jokaisella kerralla äänestettiin republikaanipressaa oltiin sit kuinka "maltillisia" tahansa. Kyl toi aika radikaalilta muutokselta musta kuulostaa.

Voi taas. Puhuit ensin "politiikan suunnan muuttumisesta radikaalisti tommmosissa red statessakin", mikä kelle tahansa satunnaiselle lukijalle luo vaikutelman siitä että kyse on jostain punaniskojen puuvillapelto-osavaltiosta, jossa sitten yllättäen aletaan ihan out of the blue säätää sosiaaliturvaa koskevia lakeja koska Sanders rohkeasti tekee jotain erilaista ja ennenkuulumatonta.

Koitin nyt selostaa sulle rautalangasta vääntäen, että Uuden-Englannin republikaaneilla on aina ollut perinteenä New Dealin tyylisten ohjelmien kannattaminen sopivilta osin ja arvoliberalismi. Tää on näkynyt paikallisessa politiikan teossa vaikka miten pitkään ja näkyy jossain määrin edelleenkin, vaikka Reaganin vallankumous, teekutsut ja Trump sen perinteen aika raihnaiseksi onkin jyränneet. Joka tapauksessa silloin aikoinaan Vermontissa oltiin okei New Dealin kanssa niiltä osin kunhan se ei johtanut liittovaltiotason säätelyn tai valvonnan lisääntymiseen. Hommat haluttiin siellä pitää omissa käsissä, osavaltiotasolla, mutta muuten lähtökohdat oli aatteellisesti jo valmiiksi sosiaalireformistiset just tän Uuden-Englannin republikaanien taustan vuoksi. Eli ei tässä ole tapahtunut mitään politiikan sisällön radikaalia muutosta.

No nyt sitten päätät puhua äänestyskäyttäytymisestä, että se muutos siinä oli tooooosi radikaalia. No totta kai republikaanit pääsääntösesti äänestävät republikaanien presidenttiehdokasta. Ei se kerro yhtään mitään osavaltion politiikanteon suunnasta, etenkin koska vuonna 1984 lähestulkoon kaikki osavaltiot äänesti Reagania (ja Bush vanhempi voitti Vermontin hyvin niukasti, muutaman prossan marginaalilla). Se minkä nyt kivasti unohdat on se, että siellä valittiin demokraattinen kuvernööri jo vuonna 1962, ja siinä vaiheessa elettiin sitä historian kohtaa jolloin itärannikon valkoiset liberaalit alkoi huojahdella New Deal -demokraattien ja Rockefeller-republikaanien välillä.

Eikä tämäkään ollut mikään radikaali muutos äänestyskäyttäytymisessä, vaan sellainen mikä oli tehnyt tuloansa jo pitkän aikaa. Koko republikaanipuolueen muutos 1960-luvulta alkaen perustui osin siihen, että Barry Goldwaterista alkaen konservatiivi- ja laissez-faire-siipi alkoi jyrätä näitä maltillisia itärannikon republikaaneja. Siinä vaiheessa alkoi tapahtua vuotoa demokraateille itärannikon pohjoisemmissa valtioissa, mikä lisääntyi kun etelässä republikaanit vaihtoi strategiaa ja alkoi vedota ihmisten alimpiin vaistoihin vanhoissa rotuerotteluvaltioissa. Mannerlaattojen muutos, aika keskeinen tapahtuma Yhdysvaltain historiassa 1900-luvun lopulla.

Mutta kyllähän sitä Uuden-Englannin republikaaniperinnettä on jäänyt jäljelle. Vermontin, New Hampshiren ja Massachusettsin kuvernöörit; ja periaatteessa kai Massachusettsin sairausvakuutuslain, joka syntyi molempien puolueiden kimppakompromissina, voi pistää samaan jatkumoon.

Ja sillon kun Sandersista tuli Burlingtonin pormestari niin se teki Vermontille ominaiseen tyyliin konsensuspolitiikkaa paikallisten republikaanien kanssa. Just nimenomaan koska siihen oli mahdollisuudet ja se oli sen osavaltion tyyli. Paikallinen GOP vieläpä tykkäs siitä kun Sandersia pidettiin budjettiasioissa sopivan konservatiivisena. Sanders nimenomaan oli sovittelija ja kompromissien takoja, koska Vermontissa pitääkin olla, ei mikään hurja radikaali.

[Boromir]

Ei toi sun analyysis nyt selitä sitä miksi Vermont saanut ääriliberaalin kommunistihautomon maineensa ja että Sanders uudelleenvalitaan osavaltiosta senaattiin kerta toisensa jälkeen diktaattorimaisin lukemin. Jos tämmöinen kehitys on aivan luonnollista ja johtuu ihan muista asioista kuin minkälaista politiikkaa harjoitetaan, niin miksi esim. vieressä oleva samanlaisen kehityskulun läpikäynyt New Hampshire on ollut swing state ihan viime aikoihin asti ja oli hiuskarvan varassa ettei mennyt viime vaaleissa Trumpille?

[Trollface-mies]

Ei toi sun analyysis nyt selitä sitä miksi Vermont saanut ääriliberaalin kommunistihautomon maineensa ja että Sanders uudelleenvalitaan osavaltiosta senaattiin kerta toisensa jälkeen diktaattorimaisin lukemin. Jos tämmöinen kehitys on aivan luonnollista ja johtuu ihan muista asioista kuin minkälaista politiikkaa harjoitetaan, niin miksi esim. vieressä oleva samanlaisen kehityskulun läpikäynyt New Hampshire on ollut swing state ihan viime aikoihin asti ja oli hiuskarvan varassa ettei mennyt viime vaaleissa Trumpille?

Ei tää ollut mikään minun analyysini, vaan ihan peruskamaa Yhdysvaltain poliittiseen historiaan liittyen. Ja osavaltioihin iskeytyy kuhunkin omanlaisensa maine. Massachusetts sai aikoinaan maineen homoliittovaltiona. Republikaanikuvernöörit tuki siellä yhtä lailla tätä ratkaisua, siitäkin huolimatta että etelästä ja keskilännestä tuli vittuilua. Ja tää vittuilu on ihan peruskauraa republikaanien sisällä; itärannikon establishmentia on aina haukuttu (jälkiä tästä näkyi vielä Trumpin kampanjassakin, itse asiassa aika paljon).

Ja siis, voi perhana, "ei toi sun analyysis nyt selitä sitä että Sanders uudelleenvalitaan osavaltiosta senaattiin kerta toisensa jälkeen diktaattorimaisin lukemin". Lue nyt uudestaan, mitä sanoin:

Ja sillon kun Sandersista tuli Burlingtonin pormestari niin se teki Vermontille ominaiseen tyyliin konsensuspolitiikkaa paikallisten republikaanien kanssa. Just nimenomaan koska siihen oli mahdollisuudet ja se oli sen osavaltion tyyli. Paikallinen GOP vieläpä tykkäs siitä kun Sandersia pidettiin budjettiasioissa sopivan konservatiivisena. Sanders nimenomaan oli sovittelija ja kompromissien takoja, koska Vermontissa pitääkin olla, ei mikään hurja radikaali.

Selittää kuule ihan hyvin. Tähän voi yhdistää sen, että Vermontissa kuten monissa muissakin osavaltioissa arvostetaan tyyppiä joka on jo hoitanut sitä tehtävää mihin se on valittu. Aiheesta lisää esim: https://finbestnews.com/politics/how-a- ... ont-again/


Sandersin toiminnasta pormestarina täällä:

https://www.wsj.com/articles/sanderss-r ... 1568971800
https://www.nytimes.com/2015/11/26/us/p ... alist.html

Sanders valittiin uudestaan koska se oli pidetty ja ansioitunut ehdokas ja yhteistyökykyinen. Ei siksi että se olisi ollut jotenkin hurja radikaali joka olisi kokeillut jotain aivan uutta ja erikoista.

Ennen kuin jaksan enempää vääntää rautalangasta, niin mitäs jos koittaisit vähän tarkentaa mitä itse oikein haluat sanoa? Koska tää...

Hyvä esimerkki siitä että, politiikan suunta voi muuttua radikaalisti tommosissa red statessakin ja nimenomaan yrittämällä jotain erilaista eikä tavoittelemalla sitä mystistä keskitietä.

... ei mene ihan kohdalleen.

Siis edelleenkin, se on ihan okei kannattaa tavallista keskitien poliitikkoa ja ihastella sen suorituksia. Juttu menee kyllä siinä kohtaa hassuks jos sen henkilöhistoria ja sen osavaltionkin historia pitää kirjoittaa kokonaan uusiksi ja esittää se rajuna radikaalina joka mullisti umpirepublikaanisen osavaltion politiikan.

[Boromir]

Jaa että Sanders on tavallinen keskitien poliitikko. Lähes 30v edustajanhuoneen ja senaatin ainut sosialisti jonka äänestyskäyttäytyminen varmasti ollut johdonmukaisesti koko puljun vasemmistolaisinta. No eipä siinä sitten mitään.

[Ajattelija]

Jaa että Sanders on tavallinen keskitien poliitikko. Lähes 30v edustajanhuoneen ja senaatin ainut sosialisti jonka äänestyskäyttäytyminen varmasti ollut johdonmukaisesti koko puljun vasemmistolaisinta. No eipä siinä sitten mitään.

Tässä puhuttin ennen muuta Vermontin sisäisistä jutuista. Siellä on kolme puoluetta kongressissa ja puolueilla kyky sovittelevaan asenteeseen. Sanders on siellä ollut sovittelija. Capitolilla sitten vähän radikaalimpi

[38911 BASIC BYTES FREE]

Joo tässä on vähän varmaan semmosta, että tänne Eurooppaan näkyy uutisissa lähinnä jenkkilän liittovaltiotason politiikka, ja osavaltioiden politiikkakin lähinnä vain silloin kun osavaltioiden lainsäädännöllä tehdään liittovaltiotason politiikkaa (kannabis- ja aborttilait on aika vahvoja esimerkkejä tästä, aborttilait hyvin suoraankin, kun monet noista syvän etelän republikaanien hankkeista pyrkii kumoamaan Roe v. Waden).

Käytännön tasolla osavaltioiden lainsäädäntöautonomia on hyvin vahva, ja niiden sisäinen politiikka on ihan yhtä lailla paikallisesti värittynyttä kuin esim. EU:n jäsenvaltioiden sisäpolitiikat, vaikka poliittinen järjestelmä noudattaakin osavaltioiden välillä suunnilleen samaa muottia. Nyt Trump-aikakaudella ollaan ehkä menossa paradoksaalisesti yhtenäisempää poliittista asetelmaa kohti, koska liittovaltion tason polarisaatio heijastuu osavaltiotasolle. Pidän melko todennäköisenä että esim. Mainen senaattori Susan Collins (R) ei uusi paikkaansa, vaikka on osavaltiossaan erittäin arvostettu veteraanipoliitikko yli puoluerajojen.

[Trollface-mies]

Jaa että Sanders on tavallinen keskitien poliitikko. Lähes 30v edustajanhuoneen ja senaatin ainut sosialisti jonka äänestyskäyttäytyminen varmasti ollut johdonmukaisesti koko puljun vasemmistolaisinta. No eipä siinä sitten mitään.

Niin siis just selostin sulle rautalangasta vääntäen ja linkit amerikkalaiseen uutisointiin laittaen että Sanders on Vermontissa ollut pragmaattinen kompromissihakuinen poliitikko ja se tunnetaan ja muistetaan yleisesti sellaisena ja on sen takia ollut siellä pidetty. Puhehan siis oli just siitä, minkä takia se on Vermontissa suosittu.

Vastaat kolmella virkkeellä, osoittaen ettet edes yrittänyt tajuta mitään.

Ei jumalauta nää valuu kuin vesi hanhen selästä.

[Trollface-mies]

Jaa että Sanders on tavallinen keskitien poliitikko. Lähes 30v edustajanhuoneen ja senaatin ainut sosialisti jonka äänestyskäyttäytyminen varmasti ollut johdonmukaisesti koko puljun vasemmistolaisinta. No eipä siinä sitten mitään.

Tässä puhuttin ennen muuta Vermontin sisäisistä jutuista. Siellä on kolme puoluetta kongressissa ja puolueilla kyky sovittelevaan asenteeseen. Sanders on siellä ollut sovittelija. Capitolilla sitten vähän radikaalimpi

Ja valtakunnanpolitiikassakin se Sandersin kompromissihakuisuus näkyy myös omalla tavallaan, esimerkiksi niissä taktisissa ja pragmaattisissa kosiskeluissa Trumpin äänestäjäkunnan suuntaan. Jotka sitten tuottaa esimerkiksi tämänlaisia radikaaleja avauksia:

I come from the white working class, and I am deeply humiliated that the Democratic Party cannot talk to the people where I came from.

[Trollface-mies]

Nyt muuten kannattais lyödä vetoo.



Jos lyö vetoa sen puolesta että Hillaryä ei valita ehdokkaaks niin 92 sentin sijoituksella tulee kahdeksan sentin tienestit. Yläraja 850 dollaria. Jakavat ilmasta rahaa

[Ingmar Bergmanin kuolema]

^ Yang-dudet käyneet takomassa dollaria pajatsoon ja kerrointa alas.

[Karhunpoika hairahtaa]

^ Yang-dudet käyneet takomassa dollaria pajatsoon ja kerrointa alas.

Yang on kyllä upee tyyppi. Kannattaa perustuloa ja selvitti mikä nimitys sille aiheuttaa vähiten vastustusta ja tuloshan oli Vapausosinko eli Freedom Dividend. Kuka vastustaisi vapautta.

[Ingmar Bergmanin kuolema]

^ Yang-dudet käyneet takomassa dollaria pajatsoon ja kerrointa alas.

Yang on kyllä upee tyyppi. Kannattaa perustuloa ja selvitti mikä nimitys sille aiheuttaa vähiten vastustusta ja tuloshan oli Vapausosinko eli Freedom Dividend. Kuka vastustaisi vapautta.

Ei saumoja jatkoon, mutta perustulon rummuttaminen takaa, että Yang muistetaan tästä kampanjasta paremmin kuin moni muu takarivin kisaaja. Ehkä Freedom Dividend jää elämään demokraattien keskusteluun pidemmäksikin aikaa.

[annan neuvon: ala nussia koiria]