Sakiaimmat toimittajat (ml. päätoimittajat)

[Kostojevski]

Joskus aiemmin mietin vetääkö Saska tarkoituksella vähän roolia tollasena sössöttävänä setämiehenä, joka iskee kansan tajuntaan. Juu ei se mikään rooli ole.

[Lana Ctrl-Alt-Del Rey]

Toi on kyllä ku jostain häpäisykomediasta. Tai hemmetti, tuskin menis läpi kässäriin ku on niin saatanan tahvo juttu.

Jim Carrey-leveleillä liikutaan.

Emmätiiä, voisin kuvitella Ricky Gervaisin esim. Extrasissa tasan ton kohtauksen mitään muuttamatta.

[Radikalisoitunut hipsteri]

Perseeni repeää

Oivalluksen synnyn reittikarttahan se siinä

Perseeni repeää ja Oivalluksen synnyn reittikartta molemmat oivia nikkejä.

[ei vittu mikä meno]

Kyllähän Saskalla lahjoja on. Kolumni olis ollut paljon laimeampi esim. ilman tätä pikanttia yksityiskohtaa: "sanoin kuuluvalla äänellä". Ei tommosta ite keksisi kirjotitaa hesariin.

[bad grankulla]

Kyllähän Saskalla lahjoja on. Kolumni olis ollut paljon laimeampi esim. ilman tätä pikanttia yksityiskohtaa: "sanoin kuuluvalla äänellä". Ei tommosta ite keksisi kirjotitaa hesariin.

Helvetti että rupesi taas naurattamaan koko juttu. Uskomaton kyky.

[Voja, voja! Jo maistuu!]

Joskus aiemmin mietin vetääkö Saska tarkoituksella vähän roolia tollasena sössöttävänä setämiehenä, joka iskee kansan tajuntaan. Juu ei se mikään rooli ole.

Samaa olen miettinyt aika monesta toimittajasta.

[ORDNUNG HUSSEIN]

Vieläkös Virpi Salmi kolumnoi?

[Välikatossa rapiseva jyrsijä]

Koplatkaas ny näkyville se Saskan koko kirjoitus tuolta maksumuurin takaa.

Makoisimmat palat oli jo tuossa ekassa sitaatissa, mutta

Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä
Viime vuosina uhriutumisesta on tullut länsimaisen politiikan valtavirtaa.
Saska Saarikoski HS

Julkaistu: 23.3.2017 2:00 , Päivitetty: 24.3.2017 7:29

Viime syksynä kävin ­Washingtonin afrikkalais­amerikkalaisen historian museossa, jossa nuori musta nainen katseli mietteliään näköisenä esittelyä 1700-luvun tanskalaisista orjalaivoista.

Pääosin mustan yleisön keskellä tulin tuskallisen tietoiseksi pohjoismaisesta ulkonäöstäni. Käännyin naisen puoleen ja sanoin kuuluvalla äänellä: ”Meillä suomalaisilla ei ollut mitään tekemistä orjakaupan kanssa. Samoihin aikoihin kuin mustia tuotiin orjalaivoilla Afrikasta, suomalaisia vietiin orjiksi Venäjälle.”

Nainen nyökkäsi hämmentyneen näköisenä. Emme puhuneet sen enempää, enkä väitä, että välillemme olisi syntynyt sen suurempaa sorrettujen solidaarisuutta. Saatoin kuitenkin jatkaa museoon tutustumista hiukan kevyemmin askelin.

Olin törmännyt tietoon suomalaisorjista Pentti Virrankosken Suomen historiassa. Kirjassa kerrottiin, että isonvihan aikaan vuosina 1714–1716 venäläiset ryöstivät jopa kymmenentuhatta suomalaista orjiksi Venäjälle. Kysymys ei ole pikkujutusta, sillä Suomen väkiluku oli 1700–luvun alkupuolella vain noin 400 000.

Siitä huolimatta en muista, että asiasta olisi mainittu sen enempää lukion kuin yliopistonkaan historian kursseilla. Orjiksi viedyillä suomalaisilla ei ole museota, mahtaako heillä olla missään edes muistomerkkiä.

Maailmassa riittää kansoja, jotka eivät unohtaisi moista vääryyttä ikinä. Esimerkiksi serbit eivät ole päässeet yli siitä, että ruhtinas Vuk Brankovic petti prinssi Lazarin vuoden 1389 Kosovo Poljen taistelussa.

Serbejäkin katkerampaa porukkaa ovat shiiamuslimit, jotka ruoskivat itseään joka vuosi surusta sen takia, että profeetta Muhammadin serkun Alin poika Hussain tapettiin kavalasti Karbalan taistelussa vuonna 680.

Kaikkein pitkämuistisimpia saattavat kuitenkin olla juutalaiset, jotka muistelevat joka pääsiäinen sitä, kuinka he pakenivat Egyptistä yli kolmetuhatta vuotta sitten.

Suomalaiset sanovat: joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään.

Suomi oli viitisensataa vuotta Ruotsin alusmaana. Monessa maassa se olisi tarjonnut ainekset traagisen uhrihistorian kirjoittamiseen, mutta suomalaiset kiittävät Ruotsia laeista ja uskosta.

Sitten Suomen valtasi Venäjä, jota kiitämme kielestä ja itsenäisyydestä.

Seuraavaksi syttyi sisällissota, jonka hävinneillä olisi ollut syytä katkeruuteen. Kahdeksan vuotta sodan jälkeen vallankumouspuolueen johtaja istui pääministerinä.

Suomea tuli ikävä viime vuonna Dublinissa, jonka seinät oli koristeltu jättiläiskuvilla vuoden 1916 vallankumousyrityksen ”marttyyreistä”.

Edes itänaapurin uusi hyökkäys ei onnistunut lannistamaan suomalaisia. Vaikka Suomi menetti kymmenesosan alueestaan, suomalaiset käärivät hihat ja yrittivät pärjätä Neuvostoliiton kanssa mahdollisimman hyvin.

Kukaan ei tainnut edes ehdottaa, että asuttaisimme karjalaiset pakolaisleiriin rajan pintaan kostoa hautomaan, kuten arabit vuoden 1948 sodan jälkeen.

Suomen historiasta oppii, että suomalaiset ovat aktiivisesti kieltäytyneet uhriutumasta silloinkin, kun siihen olisi ollut täysi syy.

Antiuhriutuminen on ollut Suomessa maan tapa, jolle on keksitty oma nimikin: suomalainen sisu.

Viime vuosina uhriutumisesta on kuitenkin tullut länsimaisen politiikan valtavirtaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa olosuhteiden uhreiksi ilmoittautuvat nykyään niin erilaiset vähemmistöt kuin valkoinen enemmistökin.

Vasemmiston ja oikeiston jakolinja kulkee maassa sen välillä, onko kaikki miljonäärien ja miljardöörien vai ulkomaalaisten syytä.

Jopa maan presidentti – maailman mahtavin ihminen – esiintyy median ja muiden salaliittojen uhrina.

Sama ilmiö on levinnyt Suomeenkin. Aikaisemmin uhriutumista on harjoittanut meillä lähinnä äärivasemmisto, jonka mukaan mistään ei tule ikinä mitään, kun on se kapitalismi.

Nykyään ei-sosialistiset uhrit ovat järjestäytyneet omaan puolueeseensa, joka kiistelee parhaillaan siitä, onko kaikki EU:n vai maahanmuuttajien (ja tietysti lisäksi ruotsin kielen opettajien) syytä.

Kaikista kovimmat tihuttajat ovat kerääntyneet omaan järjestöönsä syyttelemään kaikesta maahanmuuttajia ja suvaitsevaisia suomalaisia.

Järjestön nimi on Suomen Sisu.

[blondi söpöliini]

Kiitos. Oli kyllä just niin sackey kuin muistelin.

[Trollface-mies]

Kiitos. Oli kyllä just niin sackey kuin muistelin.

Joo, siinähän oli vielä tää hieno "meillä suomalaisilla ei ole tapana uhriutua paitsi mitä nyt vassareilla ja persuilla" sen jälkeen kun kertoo itse tolkun liberaalina huutaneensa MEITÄKIN RYÖSTETTIIN VENÄJÄLLE ja vielä vittu afroamerikkalaisen museon orjuusosastolla.

[blondi söpöliini]

Kiitos. Oli kyllä just niin sackey kuin muistelin.

Joo, siinähän oli vielä tää hieno "meillä suomalaisilla ei ole tapana uhriutua paitsi mitä nyt vassareilla ja persuilla" sen jälkeen kun kertoo itse tolkun liberaalina huutaneensa MEITÄKIN RYÖSTETTIIN VENÄJÄLLE ja vielä vittu afroamerikkalaisen museon orjuusosastolla.

Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä.

[blondi söpöliini]

En tiiä mistä johtuu, että Saska kokee asian toisin tai jonkinlaisena vaiettuna faktana, mutta kyllä suomalaisten orjuus on ollut yleistietoa, jota koululaitos jakeli mm. peruskoulussa, ainakin silloin kun se oli itselleni ajankohtaista. Toki Saska on itseäni parikymmentä vuotta vanhempi ja rouva Saska Saarikoski taas sen kymmenisen vuotta. Vaikka koululaitos on varmasti kehittynyt kolmessa vuosikymmenessä ja tiettyjen asioiden suhteen tiedot joko tarkentuneet tai muutettu painotusta, silti en tohdi kritisoida em. tahoa ihan ensimmäisten joukossa.

[viemäri-INTEGRITY]

En tiiä mistä johtuu, että Saska kokee asian toisin tai jonkinlaisena vaiettuna faktana, mutta kyllä suomalaisten orjuus on ollut yleistietoa, jota koululaitos jakeli mm. peruskoulussa, ainakin silloin kun se oli itselleni ajankohtaista. Toki Saska on itseäni parikymmentä vuotta vanhempi ja rouva Saska Saarikoski taas sen kymmenisen vuotta. Vaikka koululaitos on varmasti kehittynyt kolmessa vuosikymmenessä ja tiettyjen asioiden suhteen tiedot joko tarkentuneet tai muutettu painotusta, silti en tohdi kritisoida em. tahoa ihan ensimmäisten joukossa.

Itse en muista suoriltaan orjuusjuttuja peruskoululta tosin kävinkin sen vielä YYA-Suomessa missä visusti oltiin puhumatta esim vuoden 1919 valkoisten aktivistien Aunuksesta tulessa

[De Gröna]

Kyllähän Saskalla lahjoja on. Kolumni olis ollut paljon laimeampi esim. ilman tätä pikanttia yksityiskohtaa: "sanoin kuuluvalla äänellä". Ei tommosta ite keksisi kirjotitaa hesariin.

Helvetti että rupesi taas naurattamaan koko juttu. Uskomaton kyky.

Auts, nyt sattuu

[blondi söpöliini]

En tiiä mistä johtuu, että Saska kokee asian toisin tai jonkinlaisena vaiettuna faktana, mutta kyllä suomalaisten orjuus on ollut yleistietoa, jota koululaitos jakeli mm. peruskoulussa, ainakin silloin kun se oli itselleni ajankohtaista. Toki Saska on itseäni parikymmentä vuotta vanhempi ja rouva Saska Saarikoski taas sen kymmenisen vuotta. Vaikka koululaitos on varmasti kehittynyt kolmessa vuosikymmenessä ja tiettyjen asioiden suhteen tiedot joko tarkentuneet tai muutettu painotusta, silti en tohdi kritisoida em. tahoa ihan ensimmäisten joukossa.

Itse en muista suoriltaan orjuusjuttuja peruskoululta tosin kävinkin sen vielä YYA-Suomessa missä visusti oltiin puhumatta esim vuoden 1919 valkoisten aktivistien Aunuksesta tulessa

No voi olla, että lukion puolelle menee sitten. Joka tapauksessa, ei toi mitään vaiettua asiaa ole. Onhan toi vertauksena jo niin absurdi, jenkkilän historiallisen orjakoneiston ja bisneksen vertaaminen suomalaisten orjuuttamiseen, että maindi ei ihan heti boglaamista lopeta.