Rakentamisen laatu Suomessa

[zutonFever]

Enkä mä tiedä että asuuko niissä kunnallisissa vuokrakämpissä niin hyvätuloisia ihmisiä, etenkään sellaisia määriä, että asiaan kannattaisi jotenkin puuttua.

[Doctor Muñiz]

Jos vuokra nousis tulojen myötä tai joutuis muuttamaan, niin se syventäis kannustinloukkua.

Onhan niitä tulo- ja varallisuusrajoja käytössä asuntoa vuokrattaessakin. En mä oikein näe syytä, miksi kunnallisessa vuokra-asunnossa asuminen ikuisesti olisi joku ihmisoikeus, mutta helvetisti ongelmiahan ton käytännön purkamiseenkin liittyisi. Yksi vaihtoehto olisi että olisi aina määräaikaiset vuokrasopimukset mitä sitten tarkastettaisiin esim viiden vuoden välein että täyttyykö asumisen ehdot. Ihan kuten opiskelijakämpissä, Nuorisosäätiöllä yms on.

Jäiks tosta kannustinloukusta jotain ymmärtämättä?

[zutonFever]

Jos vuokra nousis tulojen myötä tai joutuis muuttamaan, niin se syventäis kannustinloukkua.

Onhan niitä tulo- ja varallisuusrajoja käytössä asuntoa vuokrattaessakin. En mä oikein näe syytä, miksi kunnallisessa vuokra-asunnossa asuminen ikuisesti olisi joku ihmisoikeus, mutta helvetisti ongelmiahan ton käytännön purkamiseenkin liittyisi. Yksi vaihtoehto olisi että olisi aina määräaikaiset vuokrasopimukset mitä sitten tarkastettaisiin esim viiden vuoden välein että täyttyykö asumisen ehdot. Ihan kuten opiskelijakämpissä, Nuorisosäätiöllä yms on.

Jäiks tosta kannustinloukusta jotain ymmärtämättä?

Niin , helvetisti ongelmiahan ton käytännön purkamiseen liittyisi. Mutta silti, miksi kunnallisessa vuokra-asunnossa asuminen ikuisesti olisi joku ihmisoikeus?

[Doctor Muñiz]

Mä nyt puhun siitä, että esim. kaupungin yksiössä Helsingissä asuvalle täyspäiväinen työllistyminen muutamaksi vuodeksi tarkoittaisi:
1) pakkomuuttoa kotoaan
2) asumiskustannusten nosua 300-400€.

[I & I Spit On Their Graves]

Jos vuokra nousisi tulojen mukana, tilanne ei eroaisi siitä että asumistuet laskee tulojen mukana. Eikä niitä asumistukiakaan saa siirtää perheenjäsenille, vaikka olis 2005 ollut täysin oikeutettu niihin.

Tietenkin kaupungin kämppien ei täysin markkinahintaisia tulisi olla ja kämppiä voisi käyttää jatkossakin työsuhdeasuntoina matalapalkkaisilla kuntatyöntekijöillä, koska on realistisempaa että kaupunki "käyttää rahaa" matalampaan vuokraan kuin monen satasen palkankorotuksiin.

[skenen säännöt]

Jos vuokra nousis tulojen myötä tai joutuis muuttamaan, niin se syventäis kannustinloukkua.

Onhan niitä tulo- ja varallisuusrajoja käytössä asuntoa vuokrattaessakin. En mä oikein näe syytä, miksi kunnallisessa vuokra-asunnossa asuminen ikuisesti olisi joku ihmisoikeus, mutta helvetisti ongelmiahan ton käytännön purkamiseenkin liittyisi. Yksi vaihtoehto olisi että olisi aina määräaikaiset vuokrasopimukset mitä sitten tarkastettaisiin esim viiden vuoden välein että täyttyykö asumisen ehdot. Ihan kuten opiskelijakämpissä, Nuorisosäätiöllä yms on.

Jäiks tosta kannustinloukusta jotain ymmärtämättä?

Niin , helvetisti ongelmiahan ton käytännön purkamiseen liittyisi. Mutta silti, miksi kunnallisessa vuokra-asunnossa asuminen ikuisesti olisi joku ihmisoikeus?

Koska vihreät, demarit ja vassarit näin hesassa linjaavat. Linnankatu 2:sta, kaupungin kolhoosista vailla korruptiota asiaa valoitettiin aikoinaan alamaisille "Vihreiden Kaisa Hernberg, Sdp:n Eveliina Heinäluoma ja vasemmistoliiton Anna Vuorjoki eivät ole tulorajoitusten kannalla."

[Pasi Fist]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007814487.html

Rakennusyhtiöiden talousrikoksista päätekijälle seitsemän vuotta vankeutta – veroja ja muita lakisääteisiä maksuja maksamatta yli neljä miljoonaa

Oikeuden mukaan petoksilla vääristettiin erittäin haitallisesti tervettä kilpailua markkinoilla.

Ison talousrikosjutun päätekijät tuomittiin perjantaina vuosien vankeusrangaistuksiin Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Tutkintaa hoitaneen keskusrikospoliisin mukaan juttu on suurimpia harmaan talouden vyyhtejä Suomessa vuosikymmeneen.

Syytteissä oli kyse kahden pääkaupunkiseudulla toimineen rakennusalan yhtiön, Denetumin ja Mexan Koillisenin toiminnasta vuosina 2013–2015. Käräjäoikeuden mukaan yhtiöiden välillä oli sovittu verojen ja työeläkevakuutusmaksujen välttämiseksi keskinäisestä järjestelystä, jossa Mexan Koillisenin kautta maksettiin Denetumin työntekijöiden pimeitä palkkoja yli kuudella miljoonalla eurolla.

Lisäksi Denetum ilmoitti arvonlisäverotuksessaan veronvähennyksinä paikkaansa pitämättömiä ostoja.

Käräjäoikeuden mukaan menettelyllä Denetum vältti veroja ja työnantajamaksuja noin 2,7 miljoonaa euroa ja työeläkevakuutusmaksuja lähes 600 000 euroa. Mexan Koillisen vältti lakisääteisiä maksuja yli 300 000 euroa, käräjäoikeus katsoi.

Verojen välttämisellä saatuja varoja ohjattiin yhtiöissä määräysvaltaa käyttäneille henkilöille. Oikeuden mukaan pääsyytetyt eivät ilmoittaneet verottajalle yhtiöistä saamaansa taloudellista hyötyä. Myös molempien yhtiöiden kirjanpidon hoitaminen oli laiminlyöty täysin.

Kaikkiaan lakisääteisiä maksuja vältettiin yli neljä miljoonaa euroa, oikeus sanoi.

Käräjäoikeuden mukaan Denetumissa tehty törkeä veropetos oli pitkäkestoinen, suunnitelmallinen ja poikkeuksellisen moitittava.

”Sen lisäksi että menettelyllä on katsottu aiheutetun vahinkoa valtiolle, sen on katsottu vääristäneen erittäin haitallisesti tervettä kilpailua markkinoilla. Osalle työntekijöistä työnantajan ilmoittamatta jättämät verot olivat tulleet yllätyksenä siinä vaiheessa, kun Verohallinto oli määrännyt työntekijöille veroseuraamuksia näiden palkoista”, oikeus sanoi.

Pisimmän tuomion sai Mikko Antero Vaihia, 48, joka oikeuden mukaan käytti ylintä määräysvaltaa molemmissa yhtiöissä. Hän oli rikosten tekoaikaan liiketoimintakiellossa.

Vaihia tuomittiin useista törkeistä veropetoksista, törkeistä kirjanpitorikoksista, törkeistä työeläkevakuutusmaksupetoksista ja liiketoimintakiellon rikkomisesta maksimirangaistukseen eli seitsemän vuoden vankeuteen.

Denetumissa myös määräysvaltaa käyttänyt Kristjan Ritson, 41, sai kuuden vuoden ja kahden kuukauden tuomion. Mexan Koillisenissa määräysvaltaa käyttänyt Samir Eshroukh-Maharzah, 39, sai kolmen vuoden ja 11 kuukauden tuomion ja Jarkko Aleksi Vaihia, 50, kolmen vuoden ja neljän kuukauden tuomion. Pääsyytetyt tuomittiin myös pitkiin liiketoimintakieltoihin.

Asiassa määrättiin yhteensä miljoonien eurojen vahingonkorvaukset maksettavaksi Verohallinnolle.

Muille syytetyille tuomittiin huomattavasti lievempiä rangaistuksia.

[zutonFever]

Lainauksessa juttu Vuodelta 2006. Melkoinen sankari kyseessä. Liittyykös tuo tuore juttu muuten jotenkin tähän stadissa juuri päättyneeseen juttuun, missä 20 tyyppiä sai tuomiot. Mukana myös mopopoikia. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007796928.html

Riihimäen käräjäoikeus tuomitsi tänään 34-vuotiaan hollolaisen Mikko Antero Vaihian 6,5 vuodeksi vankeuteen kolmesta törkeästä huumausainerikoksesta. Lisäksi Vaihia joutuu maksamaan valtiolle lähes 10 000 euroa.
Tuomittu osallistui amfetamiinin maahantuontirenkaaseen, joka toi huumeita Virosta Norjan ja Ruotsin kautta Suomeen. Poliisi nappasi viimeisen huume-erän Tornion tullissa.
Vaihia osallistui huumetuonnin rahoittamiseen, kansainvälisten suhteiden hoitoon ja osittain myös myyntiin. Amfetamiinia tuotiin esimerkiksi Lahden, Kärkölän ja Hämeenlinnan seudulle. Rikokset ovat viime vuodelta.


Hollolaismies vietiin suoraan vankilaan kärsimään tuomiotaan. Oikeus määräsi vankilatuomiot myös viidelle muulle miehelle, mutta Vaihian tuomio oli kovin. Hän on Hollolassa toimivan keskisuuren metallialan yrityksen toimitusjohtaja.

[Pasi Fist]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007819326.html

Kymmentä ihmistä epäillään ympäristö­rikoksesta liittyen Petikon golfkentän rakentamiseen

Poliisi epäilee sekä golfyhtiön että pääurakoitsijan vastuuhenkilöitä ympäristön turmelemisesta.

Vantaan Petikon golfkentän rakentamisessa on poliisin esitutkinnan mukaan syytä epäillä törkeää ympäristön turmelemista. Rikosepäilyt kohdistuvat sekä Vantaan Golfpuiston että sen pääurakoitsija KRY Rakennus oy:n vastuuhenkilöihin sekä työnjohtoon.

Epäiltynä on kymmenen ihmistä.

Itä-Uudenmaan poliisi kertoi Vantaan Petikon golfpuiston ympäristörikostutkinnan valmistumisesta maanantaina. Perjantaina poliisi kertoi, ettei samaan golfkenttään kohdistuneessa petostutkinnassa ollut syytä epäillä rikosta.

Vantaan kaupunki oli tehnyt tutkintapyynnöt sekä ympäristörikoksesta ja petoksesta. Kaupunki epäili, että sitä oli erehdytetty sopimustilanteessa siten, että golfyhtiön tarkoituksena oli ansaita varoja maanläjitystoiminnalla.

Tutkinnanjohtaja Hans Pirttilä sanoo, että petostutkinnassa on olennaista näyttää toteen asianomaisten toimien tahallisuus, esimerkiksi hyötymistarkoituksessa. Tästä tahallisuudesta ei löytynyt sellaista näyttöä, että olisi ollut syytä epäillä rikosta.

”Ympäristörikosepäilyssä tutkitaan, onko ympäristölle aiheutettu vahinkoa. Ympäristövahinko voi syntyä myös törkeän huolimattomuuden kautta”, Pirttilä sanoo.

Esitutkinnan perusteella on poliisin mukaan syytä epäillä törkeää ympäristön turmelemista vuosien 2015–2018 välisenä aikana. Rakennettavalle golfkentälle on vastaanotettu suuri määrä haitta-ainepitoisuuksien sallitut raja-arvot ylittävää maa-ainesta ilman ympäristölupaa.

Aiemmin Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoi Petikon maamassojen käsittelyä koskevassa ympäristöluvassa, ettei ekologista riskiä voi arvioida merkitykselliseksi, koska analysoidut haitta-ainepitoisuudet olivat kohtalaisen matalia.

Aluehallintovirasto antoikin vuoden 2019 maaliskuussa Vantaan kaupungille luvan käsitellä alueen maamassoja, kunhan käsittelyn vaikutuksia muun muassa alueen hulevesiin valvotaan.

Vantaan kaupunki oli katkaissut maanvuokrasopimuksen Vantaan golfpuiston kanssa vuoden 2018 kesällä. Kaupunki teki tässä yhteydessä myös tutkintapyyntöjä poliisille. Mahdollisesta ympäristörikoksesta oli tehty tutkintapyyntö jo aiemmin.

Golfkentän mittava maanläjitys nousi uutisotsikoihin, kun alueen maansortumat aiheuttivat patoja Herukkapuroon ja toistuvia tulvia vuoden 2016 syksyllä ja sen jälkeen. Tulvajärvi ulottui Vestran Natura-alueen liepeille.

Kaupungin tekemässä laserkeilauksessa ilmeni, että maamassoja oli läjitetty vanhalle peltomaalle paljon enemmän kuin kaupunki oli ennakoinut. Ylijäämämaata oli tuotu muun muassa helsinkiläisiltä rakennustyömailta.

Läjityksen toimenpideluvassa ei ollut määritetty maamassoille tiettyjä kuutiomääriä, vaan päätöksen liitteenä oli golfkentän suunnitelma korkokuvineen.

HS:n haastattelussa vuonna 2018 Vantaan Golfpuiston toimitusjohtaja Ville Nurmi kertoi, että golfkenttien rakentamiseen on Suomessa vaikea saada rahoittajia. Golfyhtiössä katsottiin, että oli loistava idea ottaa sinne ylijäämämaita, joista saatiin tuloa. Läjitys olisi ollut tarpeen, koska maapohja tiedettiin pehmeäksi, ja sitä oli tuettava.

[skenen säännöt]

https://www.helsinginuutiset.fi/paikall ... EYg0ranb88
Mirka ei pystynyt asumaan upouudessa hitas-asunnossaan – näin sanoo isännöitsijä yli 2 vuoden piinasta: "Olemme yhä aivan perusasioiden kimpussa"
Rakentaminen: HU kertoi vuosi sitten Kruunuvuorenrannan hitas-yhtiön ongelmista, joita on yhä. Yhtiö vaatii nyt käräjäoikeudessa, ettei vakuusrahoja vapauteta.
Laajasalon Kruunuvuorenrantaan muutama vuosi sitten valmistuneessa taloyhtiössä havaitut ongelmat jatkuvat yhä.

Asunto Oy Helsingin Hopealaakso jätti tammikuussa käräjäoikeuteen hakemuksen, jossa se vaatii, ettei uudiskohteen rakentamisaikaista vakuutta vapauteta. Syynä vaatimukseen ovat yhtiön mukaan havaitut puutteet, joita ei vieläkään ole korjattu.

Kohteen isännöitsijän Jouni Lehikoisen mukaan usko korjauksiin alkaa loppua.

– Jotain oli tehtävä, jotta vakuus ei vapaudu, koska valoa ei näytä olevan tunnelin päässä. Tämä on osakkailta nyt selkeä viesti, että olemme tosissamme. Olemme liian pitkään yrittäneet kiltisti ja nätisti neuvotella. Meillä on selkeitä näkemyseroja.

VAKAVIMMAT ongelmat Lehikoisen mukaan liittyvät edelleen ilmanvaihtoon, kuten jo vuosi sitten, kun Helsingin Uutiset (HU 15.2.2020) kertoi edellisen kerran uudiskohteen ongelmista.

– Ilmanvaihto ei edelleenkään toimi. Ikkunat huurtuvat. Sitten on perustyövirheitä. Julkisivussa ja kivijalassa on roiskeita. Ne olisi helposti korjattavissa. Ruosteisia ovia oli jo ensimmäisen puolen vuoden jälkeen.

Lue myös: Mirka osti Helsingistä uuden hitas-asunnon, jossa ei pysty asumaan: "6-vuotiaasta tyttärestä suuri huoli" – ATT: Valtaosa asukkaista tyytyväisiä

Porraskäytävän laatoitus on Lehikoisen mukaan tehty huonosti. Laatan pintaan on jäänyt saumamassaa, johon lika imeytyy.

JOITAKIN korjauksia on jo tehty, mutta yhtiön laatimalla listalla puutteita on havaittu muun muassa sähköasennuksissa, julkisivuissa, liiketunnistimissa, hisseissä ja ilmanvaihdon ohjauksessa. Kohteessa yli kaksi vuotta rakenteilla ollut valotaideteos on edelleen keskeneräinen.

– Ihmettelen, miten alkujaankin rakennus on voitu ottaa vastaan niin pitkillä puutelistoilla. Yli kahden vuoden jälkeen olemme aivan perusasioiden kimpussa, Lehikoinen sanoo.

Helsinkiläisen koulun remontti tyssäsi urakoitsijan konkurssiin, oppilaiden väistö pitenee – korona kahmaissut muitakin rakennusyhtiöitä

Kohde vastaanotettiin virhe- ja puutelistoilla osittain keskeneräisenä lokakuussa 2018. Kohteen rakennuttajana on Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto (ATT). Pääurakoitsijana hankkeessa on ollut Lujatalo.

Hopealaakso on käräjäoikeudessa vaatinut, että rakennusajan 1, 1 miljoonan euron vakuutta ei vapauteta, kunnes puutteet ja virheet on korjattu. Lisäksi yhtiö vaatii ATT:tä korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Ainakin kolmen asunnon puutteista on valitettu myös kuluttajariitalautakuntaan.

ATT:N yksikön päällikkö Johan Hellberg toteaa, että laadullisista asioista on ollut erimielisyyksiä. ATT on myyjän ominaisuudessa palkannut tilanteeseen ulkopuolisen konsultin.

– Olemme antaneet toimeksiannon palkkaamillemme valvontakonsulteille, jotka jatkavat keskustelua urakoitsijan kanssa, jotta keskeneräiset työt saataisiin saatettua loppuun. Saamme silloin urakoitsijankin suuntaan pidettyä asian aktiivisena. Konsultti raportoi asioista takuukorjauspäälliköllemme.

Vastaavanlaista ikkunoiden huurtumisilmiötä ei ATT:n rakennuttamissa kohteissa ole Hellbergin mukaan aikaisemmissa ole tässä laajuudessa ollut.

Ulkopuolisen konsultin palkkaaminen ei ole rutiininomaista, muotoilee Hellberg.

– Joissain tapauksissa näin on tehty. Yleisempää on, että käymme keskustelut omalla henkilöstöllä.


KONSULTIT selvittelevät urakoitsijan kanssa tällä hetkellä muun muassa huurtuvien ikkunoiden ongelmaa ja sitä, tarkistetaanko kaikkien asuntojen ikkunat vai vain huurtuvien.

– Kylä me rakentajan ja ikkunatoimittajan kanssa haluaisimme löytää ratkaisun, että tätä epätoivottua ilmiötä ei tapahtuisi.

Hellberg korostaa, että myyjän vastuuta ei pysty ulkoistamaan.

– Me vastaamme myyjän ominaisuudessa kaupungin hitaskohteista ja vastaamme niistä tietenkin täysin.

Helsingin Uutiset tavoitti Lujatalon takuu- ja vastuutöistä vastaavan työpäällikön, joka ei halunnut kommentoida asiaa, vaan kehotti olemaan yhteydessä ATT:hen.

HELSINGIN Uutiset kertoi viime vuoden helmikuussa asunnon yhtiöstä ostaneesta Mirka Kolehmaisesta, joka joutui muuttamaan 6-vuotiaan tyttärensä kanssa pois ostamastaan asunnosta saatuaan sen sisäilmasta voimakkaita oireita. Myös osa muista talon asukkaista kertoi saaneensa oireita.

[zutonFever]

Ei ne ole vikoja, vaan ominaisuuksia.

Lujatalosta ei ole itsellä kokemusta, mutta ainakin Tohmajärvellä ne sössi komeasti kunnan uuden monitoimitalon. Ja porukka sielläkin on vaihtunut kovaa tahtia, ihan niin kuin kaikissa rakennusliikkeissä viime vuosina. Asuntorakentamisessa on ollut niin hullu tahti ja kova tekemisen meininki päällä, että tommosta se jälki sitten on kun sattuu tarpeeksi paskaa ja piittaamatonta porukkaa samalle tontille.

[Pasi Fist]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007875441.html

Nykytaiteen museon Kiasman koko ulkokuori puretaan vain runsaat 20 vuotta valmistumisen jälkeen – ”On tarpeen tehdä iso remontti”

Nykytaiteen museo Kiasman remontissa uusitaan rakennuksen koko ulkovaippa. Vaihtoon menee myös sinkkikatto alusrakenteineen.

Kiasma valmistui vuonna 1998 kansainvälisen arkkitehtikilpailun voittajasuunnitelman mukaisesti keskelle Helsinkiä.

Rakennustaiteellisesti korkealuokkainen ja geometrialtaan erittäin vaativa kilpailuehdotus oli yhdysvaltalaisen arkkitehdin Steven Hollin suunnittelema.

Niin arkkitehti- kuin rakennesuunnittelukin olivat korjausprojektin pääsuunnittelijana toimivan arkkitehti Simo Freesen mukaan aikanaan hyvätasoisia.

”Rakenteet ja niiden muodot olivat kuitenkin niin vaikeita, että monien yksityiskohtien toteutus jäi puolitiehen. Siksi nyt on tarpeen tehdä iso remontti”, Freese sanoo.

Rakennuksen alkuperäistä muotoa ja mittoja ei saa muuttaa. Vaikka Kiasmalla ei ole virallisesti suojelurakennuksen statusta, sen arkkitehtuurin säilyminen alkuperäisen kaltaisena on Museoviraston ja rakennuksen ylläpitäjän Senaatti-kiinteistöjen yhteinen tahtotila.

Parhaillaan käynnissä oleva remontti on selvästi laajin vaihe Senaatin kolmivaiheisessa, jo vuonna 2014 käynnistetyssä Kiasman kunnostusohjelmassa. Edellisessä vaiheessa vaihdettiin Mannerheimintien puoleisen julkisivun laminoidut lasilankut.

”Tuolloin asennetut lankut on valitettavasti nyt korvattava takuutyönä uusilla, koska ne kellastuivat tuotevirheen vuoksi. Vaihto pyritään tekemään tämän hankkeen aikana”, Senaatin rakennuttajapäällikkö Selja Flink kertoo.

Kaareva katto on muodoltaan vaativa, mutta hallittavissa matemaattisesti. Muoto noudattelee tarkkaan määriteltyä kolmiulotteista toruspintaa, jonka mukaisesti katon poikkileikkaus pysyy vakiona, mutta leveys vaihtelee.

Alkuperäinenkin katto oli mittatarkka, mutta sen rakennusfysikaalinen toimivuus on osoittautunut puutteelliseksi.

Joulukuussa aloitetun korjaustyömaan ensimmäisiä vaiheita oli katon purku, jonka yhteydessä osoittautui, ettei höyrysulkukalvo ollut saumoistaan tiivis. Se korvataan nyt ruiskutettavalla höyrysululla, jonka asennus alkoi helmi–maaliskuun vaihteessa.

”Rakenteiden liittymissä on ollut hallitsemattomia ilmavuotoja ja puutteita lämmöneristyksissä. Ruiskutettavalla ilmansulkuaineella varmistetaan, että kaikki liittymät ja rakenteet saadaan ilmatiiviiksi”, peruskorjauksen rakennesuunnittelusta vastaava Simo-Pekka Valtonen Insinööritoimisto Lauri Mehto oy:stä kertoo.

Kattomateriaalina on sinkkipelti, johon on seostettu yhteensä vajaa prosentti kuparia, titaania ja alumiinia. Kuparin tehtävänä on lisätä materiaalin sitkeyttä, kun taas titaanin lisäyksellä saadaan materiaaliin lisää kovuutta, jonka tavallisessa peltikatossa tuo teräs.

Kiasman tapauksessa sinkkipellin paksuus vaihtelee julkisivualueittain jyrkkien kattopintojen 0,8 millimetristä loivempien pintojen 0,7 millimetriin. Perinteisen teräsohutlevypeltisen saumakaton tyypillinen paksuus on puoli millimetriä.

Sinkkikaton saumaus poikkeaa tavanomaisen peltikaton saumauksesta siinä, että ulkolämpötilan on oltava selkeästi plussan puolella.

”Lisäksi saumauksien tulee olla vielä tarkempia ja hellävaraisempia kuin mitä perinteisen saumakaton yhteydessä voidaan käyttää. Ammattitaitoinen peltiseppä kyllä osaa saumata myös sinkkikaton, mutta siihen on asennoiduttava hieman eri tavalla. Siksi kattomateriaalin valmistajan, saksalaisen Rheinzinkin toimitukseen sisältyy asennuskoulutus”, kattoasiantuntijana hankkeessa toimiva Juhani Leijamaa TJL Palvelu oy:stä kertoo.

Materiaalin lisäksi kattotöissä on toinenkin vaikeus: katon muoto. Jotta se tulisi täsmälleen oikein toteutetuksi, olemassa olevan rakenteen kattomuoto on korjaushanketta varten mallinnettu.

Tässä kohteessa koetellaan mallinnuksen mahdollisuuksien rajoja – ja ylitetäänkin ne siinä mielessä, että mallintamalla Tietoa Finland oy:ssä sinkkipellityksestä tuotettu tieto viedään työmaalle.

Laserkeilattu, nyt aavistuksen verran muuttuva vesikaton muoto saadaan työmaalla aikaan niin, että riittävä määrä tulevia peltisaumoja merkitään apuviivoin. Ne auttavat toteuttamaan arkkitehtisuunnitelman mukaisen kaarevan muodon tasaleveillä vuodilla.

Nyt käynnissä olevassa urakassa uusitaan Kiasman kaikki lasiset julkisivut sekä valoaukon lasirakenne. Edellä mainittujen Mannerheimintien puoleisen julkisivun puoleisten lasilankkujen vaihto kuuluu sopimusteknisesti edelliseen urakkaan, ja se toteutetaan takuutyönä rinnakkain joulukuussa alkaneen Rakennus oy Antti J. Aholan pääurakan kanssa.

Rakennustoimisto Aholan urakan on määrä valmistua ennen huhtikuussa 2022 järjestettävää Ars-nykytaidenäyttelyä. Urakan alussa tehtävien kattotöiden jälkeen on vuorossa koko julkisivun uusiminen. Siitä osa on lasia ja osa alumiinia.

Lasirakenteet mitoitettiin aikanaan silloisten normien mukaan. Nykynäkökulmasta niiden mitoitus ei ole lasirakenteiden asiantuntijana hankkeessa toimivan Lasifakta oy:n Tahvo Sutelan mukaan enää riittävä.

”Merkittävimmät puutteet liittyvät kosteustekniseen toimivuuteen, käyttöturvallisuuteen ja energiatehokkuuteen. Myös tuulikuormien määrittely sekä materiaali- ja kuormavarmuuskertoimet ovat tiukentuneet”, hän to­teaa.

Lasirakenteiden suurin pulma on kuitenkin lasirakennetta kannattelevan teräsrungon kapasiteetti.

Olemassa olevaa lasia kantava teräs ei pysty viemään lasin painoa pystyprofiileille taipumatta, mistä syystä runkoa on vahvistettava niin, että vahvistaminen näkyy mahdollisimman vähän.

Tässä kohteessa asia on ratkaistu niin, että teräsrunko vahvistetaan erillisten lattaterästukien avulla.

Kun katto ja julkisivut on kunnostettu, työmaan töiden painopiste siirtyy sisätiloihin. Siellä uusitaan muun muassa galleriatilojen alakattorakenteet, keittiön talotekniikka sekä Kiasma-teatterin näyttämömekaniikka.

[kiimainen dinosaur]

Hieno otsikko

”Rakennusmies virtsasi WC:n seinälle ennen laatoittamista” – Sisäpiiriläiset kertovat vakavista ongelmista Helsingin seudun rakennus­työmailla
HS on kertonut lukuisissa artikkeleissa Helsingin seudun uusien talojen ongelmista. Nyt rakennusalan sisäpiiriläiset kertovat alaa vaivaavista rakenteellisista ongelmista.
Ja loput maksumuurin takana

https://www.hs.fi/kaupunki/art-20000078 ... z9l5vcDx4I

[Sasse netä]

Hieno otsikko

”Rakennusmies virtsasi WC:n seinälle ennen laatoittamista” – Sisäpiiriläiset kertovat vakavista ongelmista Helsingin seudun rakennus­työmailla
HS on kertonut lukuisissa artikkeleissa Helsingin seudun uusien talojen ongelmista. Nyt rakennusalan sisäpiiriläiset kertovat alaa vaivaavista rakenteellisista ongelmista.
Ja loput maksumuurin takana

https://www.hs.fi/kaupunki/art-20000078 ... z9l5vcDx4I

Eli siis ensin kusi ja sitten oksensi

[I & I Spit On Their Graves]

Hieno otsikko

”Rakennusmies virtsasi WC:n seinälle ennen laatoittamista” – Sisäpiiriläiset kertovat vakavista ongelmista Helsingin seudun rakennus­työmailla
HS on kertonut lukuisissa artikkeleissa Helsingin seudun uusien talojen ongelmista. Nyt rakennusalan sisäpiiriläiset kertovat alaa vaivaavista rakenteellisista ongelmista.
Ja loput maksumuurin takana

https://www.hs.fi/kaupunki/art-20000078 ... z9l5vcDx4I

Kyselyyn vastanneet ammattilaiset kertovat työmaista, joilla puhutaan jopa 30 eri kieltä, joita työnjohtajat eivät osaa.

Vittu mikä Babylon