Rakentamisen laatu Suomessa

[Someraivo]

Tuntuu että aika usein kilpailujen kautta valitut suunnitelmat on niitä kaikista hirveimpiä ja epäkäytännöllisimpiä

Joo kyllä ne YIT:n edustussaunalla tehdyt suunnittelusopimukset on parhaita.

Vaikka sitten niin,

[هی]

Tässä on muuten hyvä esimerkki modernista talosta joka voisi eri julkisivumateriaalilla (varsinkin keltaisten alueiden osalta) ja pienellä detaljien hieromisella olla todella hieno. Tuollaisenaan toi on aivan kamala, varsinkin katutasosta tarkasteltuna.

Kuten täällä jo todettu, tästä tuli aivan karmivan ruma, harmi.

Muutenkin jo vituttaa tämä tämmöne väriläiskätrendi uusissa tönöissä

[El Bimbo]

Tässä on muuten hyvä esimerkki modernista talosta joka voisi eri julkisivumateriaalilla (varsinkin keltaisten alueiden osalta) ja pienellä detaljien hieromisella olla todella hieno. Tuollaisenaan toi on aivan kamala, varsinkin katutasosta tarkasteltuna.

Sain päänsäryn pelkästään tätä valokuvaa katselemalla.

[هی]

Noi on kieltämättä aivan hyvän näköisiä rakennuksia, olisi mielenkiintoista tietää onko rakenneratkaisuun ja vanhahtavaan julkisivuun päädytty ihan itse vai kaavan määräämänä. Itseäni ehkä hieman häiritsee noissa se että varsinkin maallikon on nopealla vilkaisulla vaikea ajoittaa rakennusaikaa. Siinä vaiheessa kun tarkoituksella tehdään rakennuksia joita perus tallaaja luulee vanhaksi, ollaan menty jossain metsään.

Tää ei todellakaan ole arkkitehtuurikapinaryhmä, mutta siis täähän mua hämmentää eniten. Miksi tää on ongelma? Kyllä noistakin näkee heti päältä ihan mittasuhteista ja yksityiskohtien ratkaisuista että vaikka inspis on haettu 50-luvulta, nykyaikaisia rakennuksia on kyseessä. Ovatpahan vain mukavan ja hillityn näköisiä myös tyhmän maallikon silmään. Ei sillä että pitäisi rakentaa vain muumitaloja (toi Puukuokka on hieno!), hämmentää vain tää nillitys siitä miten pitäisi seurata jotain mystistä omaa aikaa, varsinkin kun esmes Pasilasta ja Kalasataman pohjoispuolesta tosiaan näkee, että se oma aika tuntuu taas olevan kertaustyyli 60- ja 70-lukujen ankeimmista puolista.

Njoo, tämä kommentti:

Siinä vaiheessa kun tarkoituksella tehdään rakennuksia joita perus tallaaja luulee vanhaksi, ollaan menty jossain metsään.

ei varsinaisesti viitannut noihin kuvan taloihin, mielestäni ne ovat hyvän näköisiä taloja. Liian konkreettinen kertaaminen on vaan valheellista. Näen sen vähän samana kuin puukuvioinen laminaatti, ensisilmäyksellä se näyttää samalta kuin parketti, mutta toinen on puuta ja toinen muovia joka yrittää näyttää puulta.

Oon sanonut tämän monta kertaa aiemminkin, mutta en todellakaan puolustele nykyarkkitehtuuria. Ratkaisu vaan ei ole vanhan apinoiminen.

Tässä iskostuu se minkä takia suurin osa nykyarkkitehtuurista ja arkkitehdeistä on perseestä

[dillen aspen]

Kiitos

[kuka hemmetti]

Se on kyllä jännä miten iso peikko jostain pienestä iv-koneesta voi omakotitalossa tulla. Kyllähän talon huollossa pitää osata aika monta muutakin asiaa tehdä tai ymmärtää tilata ammattilainen paikalle kuin iv-suodattimen vaihto määrävälein.

Kai tohon maineeseen liittyy kaikki ongelmat, mitkä noilla on saatu aikaan. Oli kyseessä sitten liian vähäinen huolto, väärät säädöt tai puutteellinen toteutus. On varmaan helvetisti kämppiä, joiden koneellinen ilmanvaihto on poistotuuletin katolla ja missä ei korvausilmaa uusien ikkunoiden ja ovien myötä tule kuin rakenteiden läpi. Siinä sitten ihmetellään kostuneita rakenteita ja ummehtunutta hajua.

Harva kai on niin hc painovoimaisen ilmanvaihdon kannattaja, että haluaa keittiön kärytkin ja vessan paskan tuulettaa ikkunasta pois. Koneellisia poistoja on ollut vuosikymmenet poistopuolella.

Kokeilin viime syksynä miten ruuankäryt poistuu keittiöstä painovoimasesti ilmastoidussa tsaarinaikasesa kivikasassa kun liesituuletin sano sopimuksen irti ja olin pari päivää ilman semmosta.

Käryt meni hormiin ihan helvetin paljon kovempaa vauhtia kun liesituulettimen ollessa välissä tulppana.

Harkittin vähän aikaa huuvan ja vetopellin teettämistä lieden päälle koska veto siinä oli oikeesti aivan mahdoton mut annoin olla kun siitä ois seurannut liikaa keittiön kaapistojen puukottamista, ja tyydyn teholtaan puutteelliseen öiesituulettimeen joka pitää kaupan päälle aivan karmeeta möykkää.

Kylpyhuoneen poisto on yhdistetty samanlaiseen käytöstä poistettuun hormiin mihin toi liesituuletin menee suoraan, ties talonmies kertoa.

Ei haise paska eikä käryä ruoka ja kylppäri kuivuu suihkun jälkeen in no time ku jättää oven hetkeksi auki.

Joku rasvasuodatin kannattais olla jossain välissä tulppana hormiin ihan vaan paloturvallisuuden kannalta tai en tiiä.

Edit: Ja eikös toi painovoimaisen ilmanvaihdon teho ole riippuvainen että missä päin hormia oma kämppä sijaitsee?

No siis mähän en ole mikään ekspertti mut spekuloin vaikka et joka kämpässä suattaa olla oma hormi jos kyse on entisistä tulisijoista niin kuin tässä. Täähän on itse asiassa miälenkiintonen kyspä!
En tiiä mitään tsaarinaikasista rakennusmääräyksista enkö siitä kuinka tämmösiä kivikasojen savupiippuja tehdään, tää on siis puhdasta arvailua
Mut mun nähdäkseni ne on yhdistetty korkeintaan talon ullakolla missä ylimmän välipohjan läpi tulevat muurin/hormin päät kapenee voimakkaasti ennen kun menevät vesikaton läpi, esim toi keittiön muuri on hyvin näkyvissä miten ja minne se menee kun se on oikeestaan keittioportaan ja keittiön väliseinä ja rappu jatkuu ullakolle asti. "Muurista" tai hormista puhuminenhan on vähän harhaanjohtavaa silleen et talossa on 2 laisia seiniä: seiniä missä ei ole hormeja mitkä on puoli metriä paksut ja sitte sellaisia seiniä missä on hormeja, ja ne on metrin paksusia

Elikkä mun villi veikkaus: joka kämppä on samassa kohtaa hormia elikkä alapäässä, mut hormin pituus tietty riippuu sitte kerroksesta.

Tietty hormin pituus elikkä asuinkerros vaikuttaa sitte mut jos on kunnon harjakatto niin ylimmässäkin kerroksessa on heittämällä yli asuinkeroksen korkeuden hormia ylös päin.

....


Jooh rasvan keruu johonkin muualle kun hormiin oli myös mielessä kun leikin tolla painovoimainen liesituuletin- ajatuksella

[skenen säännöt]

Yksi harvoja onnistuneita uusia asuintaloja hesessä on skattalla oleva merimiespalvelutoimiston mörskä

[animal mother]

Yksi harvoja onnistuneita uusia asuintaloja hesessä on skattalla oleva merimiespalvelutoimiston mörskä

Pari päivää sitten ohi kävellessä mietin kanssa että tää on ihan onnistunut ja tyylikäs talo.

[Hra Mezola]

En tykkää ja toi keltanen mörskä vasta kamala onkin.

[original social distancer]

Yksi harvoja onnistuneita uusia asuintaloja hesessä on skattalla oleva merimiespalvelutoimiston mörskä

Pari päivää sitten ohi kävellessä mietin kanssa että tää on ihan onnistunut ja tyylikäs talo.

"Katajanokalle nousseen uudistalon taustalta paljastuu rakennus­tarina, jossa lähes kaikki meni pieleen"
https://www.hs.fi/paivanlehti/17012018/ ... 27302.html
https://www.rakennuslehti.fi/2018/01/ka ... i-pieleen/

[suojelupoliisin trollitili]

Yksi harvoja onnistuneita uusia asuintaloja hesessä on skattalla oleva merimiespalvelutoimiston mörskä

Pari päivää sitten ohi kävellessä mietin kanssa että tää on ihan onnistunut ja tyylikäs talo.

Talo on kaunis, mutta rakentamisessa taisi olla haasteita

https://www.hs.fi/koti/art-200000552730 ... 304eacc660

[Hetkinen. Nyt en ymmärrä.]

ps. ottamatta kantaa kyseisen laudan leveyteen, jos rakennusalan ammattilainen ei keksi mitään syytä laittaa julkisivuun 19mm lautaa 15mm sijaan niin onnea vaan suomen rakennusteollisuus

Tuo paksumpi puuaine on toki hyvin perusteltua etenkin julkisivuissa, mutta yhtälailla kosteissa tiloissakin. Eri asia jos tuo 90mm vs 100mm on se ongelma. Pari kertaa tollanenkin on vastaan tullut, mutta on siinä noin 15 vuodessa toki ollu melkonen määrä projekteja joissa ne vain on vaihdettu lähimpään vakiomittaan tai mitat on jo alkujaankin olleet oikein.

Tutuiksi tulleiden arkkitehtien detaljipiirroksia tulee sovellettua välillä vähän reippaammalla kädellä. Minä en muuta sitä miltä kokonaisuus näyttää ja miten se toimii, mutta rakenteet teen kuten meillä on tapana. Lopputulos on paljon parempi kuin ne detaljipiirrosten minimivaatimukset, eikä koskaan ole niistä valitusta tullut.

Noi on kieltämättä aivan hyvän näköisiä rakennuksia, olisi mielenkiintoista tietää onko rakenneratkaisuun ja vanhahtavaan julkisivuun päädytty ihan itse vai kaavan määräämänä. Itseäni ehkä hieman häiritsee noissa se että varsinkin maallikon on nopealla vilkaisulla vaikea ajoittaa rakennusaikaa. Siinä vaiheessa kun tarkoituksella tehdään rakennuksia joita perus tallaaja luulee vanhaksi, ollaan menty jossain metsään.

Rohkenen hieman epäillä että olisivat yhtä halpoja kuin tavan rapattu sänkkäri, mutta pitää perehtyä aiheeseen.

Itse pidän Jyväskylän Puukuokkaa ihan hyvänä esimerkkinä onnistuneesta modernista arkkitehtuurista. Nää on myös yhteistiloiltaan hyvin miellyttäviä (asunnoissa en ole käynyt).

Olen vahvasti puunkäytön lisäämisen kannalla ja nuokin on ihan nättejä, mutta puiset julkisivut ilmanräystäitä on ristiriita josta on vaikea päästä yli. Toki mitä korkeammaksi rakennus menee niin sitä vähemmän sillä räystäällä on mitään merkitystä, mutta kun omakotitaloissakaan ei aina räystäitä ole. Toki jos ulkoverhous on Accoyaa niin se kestänee oli räystäitä tai ei.

[zutonFever]

Olisipa joskus jotain detaljipiirroksia. Siis sellaisia missä on jotain järkeäkin, eikä vain ole randomisti ctrl-c ctrl-v yhdistelty keskenään yhteensopimattomia netistä löytyneitä juttuja.

[I & I Spit On Their Graves]

Olisipa joskus jotain detaljipiirroksia. Siis sellaisia missä on jotain järkeäkin, eikä vain ole randomisti ctrl-c ctrl-v yhdistelty keskenään yhteensopimattomia netistä löytyneitä juttuja.

Firman detaljipankista vaan joku vähän sinnepäin oleva kuva, jonka oikeellisuuden joku on tarkistanut tai ainakim yrittänyt joskus viime vuosikymmenen puolivälissä.

[Dame Cressida Dick]

ps. ottamatta kantaa kyseisen laudan leveyteen, jos rakennusalan ammattilainen ei keksi mitään syytä laittaa julkisivuun 19mm lautaa 15mm sijaan niin onnea vaan suomen rakennusteollisuus

Tuo paksumpi puuaine on toki hyvin perusteltua etenkin julkisivuissa, mutta yhtälailla kosteissa tiloissakin. Eri asia jos tuo 90mm vs 100mm on se ongelma. Pari kertaa tollanenkin on vastaan tullut, mutta on siinä noin 15 vuodessa toki ollu melkonen määrä projekteja joissa ne vain on vaihdettu lähimpään vakiomittaan tai mitat on jo alkujaankin olleet oikein.

Tutuiksi tulleiden arkkitehtien detaljipiirroksia tulee sovellettua välillä vähän reippaammalla kädellä. Minä en muuta sitä miltä kokonaisuus näyttää ja miten se toimii, mutta rakenteet teen kuten meillä on tapana. Lopputulos on paljon parempi kuin ne detaljipiirrosten minimivaatimukset, eikä koskaan ole niistä valitusta tullut.

Noi on kieltämättä aivan hyvän näköisiä rakennuksia, olisi mielenkiintoista tietää onko rakenneratkaisuun ja vanhahtavaan julkisivuun päädytty ihan itse vai kaavan määräämänä. Itseäni ehkä hieman häiritsee noissa se että varsinkin maallikon on nopealla vilkaisulla vaikea ajoittaa rakennusaikaa. Siinä vaiheessa kun tarkoituksella tehdään rakennuksia joita perus tallaaja luulee vanhaksi, ollaan menty jossain metsään.

Rohkenen hieman epäillä että olisivat yhtä halpoja kuin tavan rapattu sänkkäri, mutta pitää perehtyä aiheeseen.

Itse pidän Jyväskylän Puukuokkaa ihan hyvänä esimerkkinä onnistuneesta modernista arkkitehtuurista. Nää on myös yhteistiloiltaan hyvin miellyttäviä (asunnoissa en ole käynyt).

Olen vahvasti puunkäytön lisäämisen kannalla ja nuokin on ihan nättejä, mutta puiset julkisivut ilmanräystäitä on ristiriita josta on vaikea päästä yli. Toki mitä korkeammaksi rakennus menee niin sitä vähemmän sillä räystäällä on mitään merkitystä, mutta kun omakotitaloissakaan ei aina räystäitä ole. Toki jos ulkoverhous on Accoyaa niin se kestänee oli räystäitä tai ei.

Mä kun lähinnä pidän yllä mamman kesämökkiä ja maalaistaloa, enkä ole arkkitehuuriakaan harrastanut 20 vuoteen, niin kysyisin, mikä pointti noiden räystäiden poisjättämisellä on?