Rakentamisen laatu Suomessa

[Henkkamaukka Perusjätkä]

Meillähän kävi niin, että aluksi tehdyssä asbestikartoituksessa otettiin kellarista näytteitä ja ne sai puhtaat paperit. Urakoitsijalla kun oli asbestifirma myös niin otti näytteet vielä varmuudeksi pyytämättä ennen purkuja ja asbestia sitten löytyikin. Mitään lisäaikaa tai lisärahaa se ei tästä saanut, että ei ainakaan ollut syytä kusettaa. Purkuhommat tehtiin sitten vain laajemmin asbestityönä kun tietenkin 60-luvun talossa nyt ainakin putkieristeissä oli asbestia.

Luulisin, että yksittäisiä sählääjiä lukuun ottamatta ei hirveästi ainakaan levitellä asbesteja miten sattuu. Ihan turha riski ottaa, kun monesti asian selviäminen aiheuttaisi ongelmia ja kyse on aika hysteriaakin aiheuttavasta aineesta. Näin maallikon näkökulmasta enemmän tuntuisi olevan ongelmana amatöörit, jotka tilaa pakettiautopurkajia itä-euroopasta tai enon työkaverin, jolla on ”remonttikokemusta”, eikä mieti mitään haitta-ainekartoituksia, vaikka kuinka vaadittaisiin, että näytteet on oltava rekisteröidyltä firmalta.

[eetu ilimari]

Olipa tuossa yksi asbestiurakoitsija joka tuli rapussa vastaan avonaisen laatikon kanssa pölyävää purkujätettä, ei olla sittemin käytetty enää palvelujaan, aika nopeesti sana kiertää moisista.

Sitten on myös itelle käynyt puhtaaksi asbestikartoitettua kohdetta purkaessa tulemaan joku ylläri pikihuopakaista jostain ihmevälistä, hommat stoppiin ja näyte labraan. Kaikki ei välitä, koska venyttää liikaa työmaita.

e: mutta on tuo homma menny huomattavasti tarkemmaksi viime vuosina ja tietoisuus ylipäätään lisääntynyt
e2: pientä pintaremonttia kotonaan tekevä ei äkkiseltään tajua että tarpeeksi vanhassa tapettiliisterissä tai maalissakin voi olla asbestia, tai ottaisi siitä näytettä tai saati teettäisi asbestipurkuna kovalla hinnalla

[hailander]

en nyt muista mikä asbestidokkari se oli mikä tuli ykköseltä. mutta siinä ne lähetti ihan oikeille labroille useemman näytteen ja tulokset oli ihan mitä sattuu, olisko yks saanu kaikki oikein tms. Että se niistä kunnon labroista.

e:MOT se tietenkin oli.

[eetu ilimari]

^ no hemmetti, ehkä me käytetään sitten kunnon labraa

[vippe666]

en nyt muista mikä asbestidokkari se oli mikä tuli ykköseltä. mutta siinä ne lähetti ihan oikeille labroille useemman näytteen ja tulokset oli ihan mitä sattuu, olisko yks saanu kaikki oikein tms. Että se niistä kunnon labroista.

e:MOT se tietenkin oli.

tämän katoin itekki ja ihmettelin miten voi olla niin paljon labrojen välillä eroja.

[Larissa von Cockström]

Olipa tuossa yksi asbestiurakoitsija joka tuli rapussa vastaan avonaisen laatikon kanssa pölyävää purkujätettä, ei olla sittemin käytetty enää palvelujaan, aika nopeesti sana kiertää moisista.

Sitten on myös itelle käynyt puhtaaksi asbestikartoitettua kohdetta purkaessa tulemaan joku ylläri pikihuopakaista jostain ihmevälistä, hommat stoppiin ja näyte labraan. Kaikki ei välitä, koska venyttää liikaa työmaita.

e: mutta on tuo homma menny huomattavasti tarkemmaksi viime vuosina ja tietoisuus ylipäätään lisääntynyt
e2: pientä pintaremonttia kotonaan tekevä ei äkkiseltään tajua että tarpeeksi vanhassa tapettiliisterissä tai maalissakin voi olla asbestia, tai ottaisi siitä näytettä tai saati teettäisi asbestipurkuna kovalla hinnalla

Also lattioissa, varsinkin linoleumit ja sen tapaiset voi olla asbestilla kiinni.

[WINTERSUN TIME II ON 100% VALMIS]

Noista labrojen eroista en tiiä, mutta onhan noita nähty, että näytteet otetaan just rakenteista ja vedeneristeistä ja sitten saa ns. maallikkona olla kysymässä, että olisko ennen purkua syytä tsekata putkieristeet myös läpi.

Oon itse käsityksessä, että harva alalla haluaa pelleillä terveydellään asbestin kanssa ja urakoitsijoilla on myös kutinaa missä sitä voisi olla - > tutkimuksia tehdään herkästi jos epäillään, vaikka joku haitta-ainekartoitus olisi joskus tehtykin.

[Pasi Fist]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005928452.html

Malmin päivystyssairaalassa joudutaan korjaamaan kosteusvaurioita, vaikka kyseinen rakennus on valmistunut vasta vuonna 2014.

Lattia joudutaan todennäköisesti laittamaan uusiksi kaikissa uuden rakennuksen maanpäällisissä tiloissa, mikä aiheuttaa kuukausien muuttoruljanssin. Sairaalan olisi tarkoitus pysyä silti avoinna koko ajan.

Päivystyssairaalan lattian betonilaatoissa havaittiin kosteutta vuonna 2016, kun muovilattia alkoi kupruilla oudosti muutaman toimistotuolin alla.

Muovimaton ja betonilaatan välistä löytyi kosteutta, joka heikentää maton kiinnittymistä alustaan. Tehtyjen tutkimusten mukaan sisäilman pitäisi kuitenkin olla puhdasta.

Sairaalassa aloitetaan nyt joulukuussa koekorjaukset kuudessa tilassa. Korjausten avulla selvitetään tehokkainta tapaa kuivata laatat ja kuivaukseen kuluvaa aikaa.

Tämä on vasta alkua, koska myöhemmin sama kuivausoperaatio joudutaan luultavasti tekemään neljässä kerroksessa ja pahimmillaan kaikissa huoneissa.

Sairaala jatkaa toimintaansa niin normaalisti kuin mahdollista.

”Olemme valmistelleet tätä huolellisesti niin, että korjaukset haittaisivat mahdollisimman vähän sairaalan toimintaa”, sanoo päivystystoimintojen johtajalääkäri Laura Pikkarainen.

Vaikuttaisi, että kosteutta on vain laattojen ja mattojen välissä eikä syvemmällä rakenteissa.

”Onneksi ongelma siis vaikuttaa pinnalliselta. Tästä saamme tarkempaa tietoa koekorjausten avulla, niin että toivotaan parasta”, Pikkarainen sanoo.

Hänen tiedossaan ei ole, että kukaan olisi oireillut sisäilman vuoksi Malmin uudessa sairaalarakennuksessa.

Yksikön päällikkö Kalevi Hinkkanen kaupunkiympäristön toimialalta kertoo, että kosteusongelman laajuutta selvitetään edelleen myös. Tässä vaiheessa epäillään, että ongelma koskee sairaalan neljää maanpäällistä kerrosta kokonaan, vain eri tavalla toteutettu kellarin lattia on säästynyt kosteudelta.

Kuivattaminen sillään ei maksa paljoa, mutta siihen liittyvät väistöt käyvät kalliiksi.

”Itse kuivatus kestää arviolta 2–3 kuukautta. Sitä ennen pitää siirtää tilassa oleva toiminta väistötiloihin ja kuoria muovimatto pois. Kuivatuksen jälkeen pitää sitten taas asentaa tilalle jonkinlainen lattiapinnoite”, Hinkkanen kuvailee.

Edessä on siis kuukausien muuttorumba sairaalan sisällä, kunhan koekuivaukset ensin valmistuvat joskus ensi keväällä.

Päivystyssairaala valmistui vasta loppuvuodesta 2014. Pääurakoitsija oli YIT Rakennus, joka toimitti normaalisti rakentamisaikana raportteja kosteustasosta. Niiden mukaan kaikki vaikutti olevan kunnossa.

Nyt Hinkkanen kertoo, että ilmeisesti 300 millin paksuiselle betonilaatalle ei sittenkään annettu tarpeeksi aikaa kuivua. Kosteutta jäi lattian sisään.

”Iso harmi ja vaiva tästä tulee. Ja tilasimme tietenkin kuivan rakennuksen, emme tätä. Kaupunki on jo esittänyt YIT:lle korvausvaatimuksia”, Hinkkanen sanoo.

”Valitettavaahan tämä on, eikä näin saisi käydä missään uudessa rakennuksessa.”

YIT:n yksikönjohtaja Kalle Isometsä sanoo, että YIT on pahoillaan syntyneestä haitasta ja kertoo, että yritys on pyrkinyt selvittämään asiaan liittyviä vastuukysymyksiä ja juurisyitä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Kosteuden löytymistä hän pitää yllättävänä.

”Kosteusmittaukset on tehty aikanaan senhetkisen parhaan tiedon mukaan ja RT-kortiston mukaisen mittaustavan mukaan”, Isometsä sanoo.

RT-kortisto on rakennusalan laadun takeeksi laadittu valtakunnallisesti tunnettu ohjeistus.

Malmin ja Haartmanin päivystykset siirtyvät vuodenvaihteen jälkeen Helsingin kaupungin vastuulta osaksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimintaa.

Rakennuksen omistaa kuitenkin edelleen Helsingin kaupunki myös vuodenvaihteen jälkeen.

Päivystyssairaalan rakentaminen maksoi kaupungille aikanaan 72 miljoonaa. Rakennusprojekti pysyi hyvin budjetissa, mutta aikataulusta viivästyttiin jonkin verran.

[Jesse Python]

^niin tostahan on jo pari sivua keskusteltu

[Henkkamaukka Perusjätkä]

^niin tostahan on jo pari sivua keskusteltu

Oliko täällä jo toi hesarin juttu rakentamisen laadusta, mikä tuli kai eilen?

Edit: voisin tietenkin itsekin selata taaksepäin

[Henkkamaukka Perusjätkä]

Copy pastetus ipadilla mahdotonta koko artikkelille, mutta tämmöinen

”Kun vessanpönttö vedettiin, tavara meni väärään suuntaan ja levisi alakaton päälle” – Valvoja on huolissaan rakennus­työmaiden kokemattomista mestareista

Rakentamisen laadusta käydään kiivasta keskustelua. HS lähti valvojan matkaan kerrostalotyömaalle, jonka laatua tämä vahtii.

https://www.hs.fi/koti/art-2000005928496.html

Tää kiinnosti mua erityisesti:

Ari Tallbergin mukaan sitoutuminen työhön on heikentynyt ja aliurakoitsijoiden yleistyminen hankaloittanut laadunvalvontaa. Esimerkiksi Niittykummun työmaalle on rekisteröity vajaat 700 työntekijää, joista lähes 500 on eri aliurakoitsijoiden palveluksessa.

”Työhön on vaikea sitoutua, kun ei tiedä, onko huomenna töitä. Nuoret elävät päivä kerrallaan tässä hetkessä. Aliurakoitsijoiden käyttäminen vaatii tavallista enemmän oman työn valvontaa, mutta sitä ei ole. Eikä enää ei olla ylpeitä omasta tekemisestä. Ei ole ammattiylpeyttä.”

[WINTERSUN TIME II ON 100% VALMIS]

Jos vessanpöntöstä lentää tavaraa alakaton yläpuolelle, siellä on vähän muutakin vikaa kuin viemäri kytkemättä. Painovoimallahan noi säiliöt tyhjenee eikä tasan lennä paska kahden metrin korkeuteen vaikka miten olisi vanhaan aikaan paremmin rakennettu ja ammattiylpeyttä ollut.

[dillen aspen]

Jos vessanpöntöstä lentää tavaraa alakaton yläpuolelle, siellä on vähän muutakin vikaa kuin viemäri kytkemättä. Painovoimallahan noi säiliöt tyhjenee eikä tasan lennä paska kahden metrin korkeuteen vaikka miten olisi vanhaan aikaan paremmin rakennettu ja ammattiylpeyttä ollut.

Ymmärsin että pöntön alapuolella oli viemäri kytkemättä eli tavarat (varmaan vesi, tuskin kukaan ekalla testikäytöllä on sinne paskaa vääntänyt) levisi välipohjan läpi alapuolisen asunnon alakaton päälle?

[zutonFever]

Ei oo vielä tullut vastaan työmaata missä pöntöt olisi kytketty paikalleen ennen viemärien tekemistä valmiiksi asti. Mutta onhan sekin mahdollista. Varmaan siellä on jostain käsittämättömästä syystä jäänyt joku avoin haara, mistä verkko on sitten täyttyessään päässyt tulvimaan. Mutta en oo mikään putkimies, enkä tosiaan aio vilkaista.

Tosta alihankintajutustahan on puhuttu iät ja ajat. Isompi ongelma on tämä vuokrafirmojen rynnistys, mistä ne varsinaiset tekijät sinne työmaille tulee pyörimään. Jos työkkärin sivuilta hakee raksahommia, niin käytännössä kaikki on vuokrafirmojen kautta. Sitoudu ja sitouta siinä sitten, kun se on koko työvoiman vuokrauksen idean vastakohta.

Joskus tässä oli SRV:n jonkun pampun haastattelu, missä se oikein brassaili sillä että heidän työmailleen on perehdytetty 30 000 työntekijää vuoden aikana. Ei se kerro mitään työmaiden suuruudesta tai määrästä, ainoastaan siitä että porukka vaihtuu käytännössä joka työmaalle, ja isoimmilla useampaan kertaankin. SRV:llähän ei omia duunareita tai juuri edes työmaamestareita ole.

Tyhmempi luulisi että olisi helpompi operoida samojen aliurakoitsijoiden ja työporukoiden kanssa, kun ihmiset tuntevat toisensa, mutta mitään sellaista ei enää kyllä usein tule vastaan. Aiemminhan vastaavat mestarit saivat kilpailutuksista huolimatta aika paljon vaikuttaa siihen mitkä firmat alihankkijoiksi valikoituivat, ja näillä alihankkijoillakin oli tutut työntekijät joihin luottaa. Nyt työmaalle stadissa tulee kilpailutuksen kautta joku Alahärmä Piping, sewering and tyckiting enterprises, ja niiden viisi vuokrattua ammattimiestä suoraan tallinnanlautalta.

Nykyään esim useamman kerrostalon projektissa voi aliurakoitsijat vaihtua joka talon kohdalla, ja siinä sitten menetetään koko hyöty useamman identtisen talon tekemisestä kun aina on uusi porukka opettelemassa arkkitehdin oikkuja. Joku entinen Nokia-insinööri muuntokoulutti itsensä raksainssiksi, ja sanoi lehdessä järkyttyneensä siitä kuinka vähän työmaita dokumentoidaan ja debriefataan. Samat virheet tehdään kaikissa identtisissäkin taloissa aina uudelleen, kun ei kukaan mieti mikä aiemmin meni hyvin ja mikä huonosti.

[skenen säännöt]

^ Vitut. Lastalla lammikot johonkin ihan perskaatonurkkaan, liimaa ja matto päälle. Ei kukaan sitä tekijää muista, ellet sä nyt jollain Heikkisen hiacella ihan pihaan ajanut.

Työmaalla on mestarit sitä varten että ne tarkistaa kosteuden.

Ei vissiin tarkistanu?

Noi valetun betonin kosteusmittaukset ei vissiin ole mitään vapaaehtoisia, ja kaikki pitäisi kirjata ylös tarkastuspöytäkirjoihin tms. Nyrkkisääntönä.kaveri sanoi tänään, että se on viikko kuivumisaikaa per senttimetri valua. Mutta jos on kiire...

Noi mittaukset taitaa toimia vain insinöörien unissa. Viikko per cm tarkoittaa tietenkin ekassa kerroksessa noin 30 viikkoa, tässä oikaistaan säännönmukaisesti. Ylemmissä kerroksissa betonitehtaalta tulevat ontelolaatat lienevät nykyään sääntö, niiden kuivuminen taitaa olla täyttä arvailua.

Onteloihin jäänyt vesi vielä erityiskysymyksenä, näyttävät yleisesti suhtautuvan siihen arpapelinä, jos vuotaa esim alakattoon, niin korjataan mutta kylmän viileästi rakenteet lyödään kiireellä kiinni.