n: yleinen siat/filth pistää haisemaan-topic

[Hra Mezola]

Analyysi: Sallitaanko Suomessa poliisilla päähuivi? Vuosia kestänyt vääntö uskonnollisista tunnuksista virkapuvussa on vihdoin ratkeamassa
Marcus Ziemann

Koronakevät ja kesälomat ovat siirtäneet sisäministeriön selvitystyötä uskonnollisten tunnusten käytöstä osana poliisin virkapukua.

Ministeriön tavoitteena on selvittää poliisin virkapuvusta annetun asetuksen muuttamista siten, että poliisin virkapuvun yhteydessä olisi mahdollista käyttää uskonnollisia tunnuksia määritellyin tavoin.

Se on kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu.

Suomessa päähuivin käyttö poliisin virantoimituksessa ei ole ollut mahdollista. Eri maissa käytännöt uskonnollisista tunnuksista vaihtelevat. Siinä missä esimerkiksi Iso-Britannia tai Ruotsi sallivat päähuivit, Saksassa niitä ei ole sallittu.

Mutta uskonnollisista tunnuksista puhuttaessa keskittyminen pelkästään päähuiviin on Suomessa vienyt keskustelua väärille raiteille. Osittain syynä voi olla, että Poliisiammattikorkeakouluun ei ole vielä hakenut kipan tai turbaanin käyttäjiä.

Kyse on kuitenkin siitä, että poliisi niin meillä kuin muuallakin tarvitsee maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä.

Poliisi heijastelee suomalaista yhteiskuntaa. Se yhteiskunta on sellainen, jossa vaikkapa venäjän, viron, arabian tai somalin taitoisia poliiseja tarvitaan niin kaduilla opastamassa ja valvomassa kuin rikostutkinnassakin.
Jos lainsäädäntöhanke käynnistyy, kaikki pääsevät ääneen

Huiviasia etenee niin, että nyt sisäministeriön poliisiosastolla käynnissä oleva selvitys vertailuineen esitellään sisäministeri Maria Ohisalolle (vihr.) syksyllä. Sisäministeri päättää selvityksen pohjalta, käynnistetäänkö lainsäädäntöhanke ja miten se rajataan. Ehkä sitä ei rajata pelkkään huiviin.

Jos selvityksen tuloksena päädytään siihen, että lainsäädäntöhanke laajennetaan koskemaan laajasti kaikkia uskonnollisia tunnuksia, hankkeesta voi tulla pitkä. Vaihtoehtona on kuitenkin, että uskonnolliset tunnukset on tarkasti rajattu ja hankkeen läpivienti nopea. Mitä paremmin nyt käynnissä oleva selvitystyö on tehty, sitä nopeammin lakihanke sitten etenee.

Yksi vaihtoehto on tietysti myös, että ministeriön selvitys suosittelee, että mitään ei muuteta. Silloin asia ratkeaa nopeasti. Oli miten oli, lainsäädäntöhanke poliisin virkapuvusta on merkattu tälle vuodelle ja voidaan haluttaessa aloittaa heti.

Jotain siis syksyllä tapahtuu.

Lainsäädäntöhanke on kaikkia kohtaan reilu siinä mielessä, että esitys lähtee lausuntokierrokselle tai jopa useammalle. Eri tahot voivat silloin lausunnoissaan perustella kantansa niin kuin haluavat. Silloin keskustelu on pakko käydä.
Mielipiteitä on kaikilla mutta tieto ratkaisee

Poliisi ei mielellään kajoa virkapukuun. Viime talvena sallittiin Suomen lippu, mutta ei muita merkkejä. Suomen lippu liittyi siihen, että ulkomaankomennuksella käyneet poliisit saivat jättää kiinnittämänsä lipun virkapukuunsa.

Poliisin kannalta virkapuku on univormu, jonka tehtävä on esittää poliisi yhdenmukaisena. Päähuivi haastaisi tämän totutun käsityksen.

Päähuivia on mietitty työturvallisuustekijänä. Poliisi on aiheellisesti pohtinut skenaarioita, joissa huivi voisi kääntyä poliisia vastaan.

Yksi mahdollinen tilanne voisi olla tappelu, jossa paikalle tullut poliisi kuumentaisi huivinsa vuoksi osapuolia rauhoittamisen sijaan. On myös mahdollista, että huivipäistä poliisia alettaisiin julkisesti kiusata.

Mutta vielä suurempi kysymys on, vaarantaisiko päähuivi poliisin mainetta luotettavana ja puolueettomana viranomaisena.

Monissa maissa huoli on kääntynyt jo toisinpäin. Poliisien sama etninen, kulttuurinen ja uskonnollinen tausta lisää poliittisen ääriajattelun ja rasismin riskiä. Rasismiepäilyjä on välillä kuultu myös meillä.
Lopulta kyse on siitä, millaisen poliisin hyväksymme

Poliisiammattikorkeakouluun toistaiseksi päässeet maahanmuuttajataustaiset hakijat ovat olleet motivoituneita ja hyviä.

Sekin tiedetään, että kouluun hakevat saattavat selvitä valintakokeen äidinkielen osiosta jopa kantasuomalaisia paremmin. Miksipä ei, moni heistä on asunut Suomessa koko ikänsä.

Kuusi vuotta sitten huiviasia nousi ensimmäistä kertaa isompaan julkisuuteen, kun anonyyminä pysytellyt musliminainen kertoi Ylen Silminnäkijä-ohjelmassa, ettei päässyt kouluun, koska ei halunnut luopua huivistaan.

Yhdenvertaisuuden näkökulmasta asia on ollut ongelmallinen. Kompromissia ei ole löytynyt. On todennäköistä, että moni nuori on jättänyt hakematta unelma-ammattiinsa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on säännöllisesti nostanut huiviasiaa sisäministeriön ja poliisihallituksen kokouksissa esille ja pyytänyt ministeriötä selvittämään huivimahdollisuutta.

Sisäministeriön on selvityksessään uskonnollisista tunnuksista virkapuvussa otettava huomioon myös valtion edelläkävijyys yhdenvertaisuuden mahdollistajana.

Huivipäätöksessä kyse ei ole pelkästään siitä, integroituvatko maahanmuuttajataustaiset paremmin yhteiskuntaan, vaan myös siitä, saadaanko kansan suuri enemmistö hyväksymään heidät yhdenvertaisina yhteiskunnan asioita hoitamaan.

https://yle.fi/uutiset/3-11438065

vaikka uskonkin, että uskonnollisin tunnuksin varustautuneet poliisit kohtelevat pakanoita ja muita vääräuskoisia koiria ihan yhtä hyvin kuin kunnon ihmisiäkin, niin mitä jos pidettäs pollarit ihan neutraaleina

Juuh, uskonnolliset tunnukset pois väkivaltamonopolin edustajilta, kiitos.

[Kalle]

Eettisesti kyseenalaista toimintaa: yritys myy viranomaisille varastettua dataa – perustelee toimintaansa sillä, että tiedot ovat jo julki

Verkossa huutokaupataan jatkuvasti erilaisista palveluista varastettua dataa, tämä ei enää yllätä ketään. Uutisena sen sijaan voi tulla, että ostajana toimii joskus myös poliisi.

Amerikkalaisen SpyCloud-yrityksen asiakkailleen pitämän webinaarin materiaalit ovat päätyneet Vicen haltuun. Yhtiö kertoo materiaaleissaan auttavansa viranomaisia ja yrityksiä näiden pyrkiessä tuomaan pahantekijöitä oikeuden eteen. Jaloa ajatusta viedään kuitenkin eteenpäin kyseenalaisin keinoin.

SpyCloud nimittäin kauppaa asiakkailleen tietomurtojen saalista, esimerkiksi käyttäjätunnuksia, salasanoja ja ip-osoitteita. Näiden avulla on luonnollisesti mahdollista päästä rikollisten jäljille, mutta samalla poliisin haltuun päätyy myös valtavasti täysin viattomien ihmisten tietoja.

Stanfordin yliopiston kyberturvallisuusasiantuntija Riana Pfefferkorn pitää tilannetta häiritsevänä. Pfefferkornin mukaan tavallisesti vaikkapa tiettyyn käyttäjätunnukseen liittyvän ip-osoitteen selvittäminen vaatii tarkkaan määritellyn oikeusprosessin läpikäymisen ja asian selvittämisen suoraan ja rehellisesti palveluntarjoajan kautta. Nyt vastaavia tietoja voidaan vain ostaa keneltäkään lupaa kysymättä. Tiedoista maksetut rahat päätyvät lisäksi lopulta yritykselle, jonka liiketoiminta perustuu rikoksen uhreiksi joutuneiden ihmisten datan hyödyntämiseen.

Yhtiö puolustautuu rajuja väitteitä vastaan yksinkertaisella toteamuksella. SpyCloudin mukaan se myy tietoja, jotka joka tapauksessa ovat jo rikollisten saatavilla - eli käytännössä julkisia. Todellisuudessa tietomurtosaaliit ovat vain harvoin verkossa vapaasti kaikkien ladattavissa. Niistä pitää yleensä joko maksaa, tai sitten tuntea oikeat ihmiset ja verkon pimeät takakujat. Tätä varten SpyCloudilla onkin oma ryhmänsä, joka käyttää verkossa liikkuessaan valeidentiteettejä soluttautuakseen rikollisten suosimille foorumeille.

SpyCloudin toiminta on toki tuottanut myös toivottuja tuloksia. Esimerkiksi oikeusministeriö on kiittänyt yhtiötä vuonna 2018 napattuaan kiinni palvelunestohyökkäyksiä tehtailleen ryhmän.

[Kalle]

Poliisiasemaa epäillään Italiassa korona-ajan huumekaupan keskukseksi, jossa myös kidutettiin pidätettyjä

”Mikään asemalla tehty ei ollut laillista”, sanoi paikallinen syyttäjä.

Epäilysten lista on melkoinen: huumeiden välitystä, kidutusta, kiristystä, kavalluksia, varastetun tavaran vastaanottoa, laittomia pidätyksiä ja virka-aseman väärinkäyttöä.

Tästä kaikesta epäillään useita italialaisia karabinieeripoliiseja, jotka pidätettiin keskiviikkona Pohjois-Italian Piacenzan kaupungissa. Koko poliisiasema myös suljettiin.

Karabinieereiksi kutsutaan Italian puolisotilaallista santarmilaitosta, mutta he tekevät myös tavallisia poliisin tehtäviä.

Tapauksesta kertoivat BBC ja Euronews.

”Mikään asemalla tehty ei ollut laillista”, sanoi Piacenzan syyttäjä Grazia Pradella Euronewsin mukaan. Syyttäjä vertasi poliisilaitosta isoon rikollisliigaan.

Poliisit leuhkivatkin äänitetyissä puheluissa ja muussa poliisin kuuntelumateriaalissa luoneensa televisiosarjojen kaltaisen rikollisjengin. He kutsuivat itseään koskemattomiksi.

Syyttäjän mukaan poliisit toimittivat kotiinsa jumittuneille huumediilereille huumeita silloin, kun ulkona liikkuminen oli Piacenzassa koronavirustilanteen takia lähes kokonaan kielletty.

Poliisit ilmeisesti myös kirjoittivat huumekauppiaille lupia kulkea ympäriinsä, vaikka Piacenza oli tuolloin Italian pahimpia koronaviruksen tartuntakeskuksia.

Poliisien epäillään lyöneen ja kiduttaneen ihmisiä kuulusteluissa, ja väkivallan jäljistä on myös verisiä valokuvia todisteeksi. Kuulusteltavien hakkaamista on saattanut tapahtua jo vuonna 2017.

Yksi karabinieeri antoi ilmi poliisiaseman väärinkäytökset sen jälkeen, kun hän oli lopettanut siellä työskentelyn. Tapausta tutkittiin pitkään ennen pidätyksiä. Nyt tutkinnan kohteena on 12 henkeä.

[pigra senlaborulo]

Tulli ja keskusrikospoliisi (KRP) ovat aiemmin kertoneet, että vuosina 2017–2020 Suomeen tuotiin ja täällä myytiin sekä levitettiin suuri määrä kiellettyjä doping- ja lääkeaineita.

Suurin osa aineista hankittiin Baltiasta, Romaniasta ja Bulgariasta, ja niitä kaupattiin pääosin internetissä anonyymin Tor-verkon kauppapaikoilla. Tor-verkon lisäksi aineita myytiin myös katukaupassa ympäri Suomea.

Osa kaupoista paljastui, kun poliisi takavarikoi Tor-verkon tunnetuimpiin huumekauppapaikkoihin kuuluneen Silkkitien palvelimen viime vuoden keväällä. Esitutkinnan mukaan pelkästään Tor-verkossa tehtyjen kauppojen arvo oli noin 350 000 euroa.

Poliisia epäilty törkeistä dopingrikoksista

Dopingrikosten lisäksi syytteitä nousi salakuljetuksista, huumausainerikoksista, lääkerikoksista, törkeästä rahanpesusta, virkavelvollisuuden rikkomisesta, petoksesta ja rekisterimerkintärikoksesta. Lisäksi kaksi syytettyä sai syytteen tutkinnan yhteydessä paljastuneista ampuma-aserikoksista.

Syyttäjien mukaan osa syytetyistä on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.

Syyttäjät eivät halunneet avata STT:lle tarkemmin syytteiden sisältöä tai sitä, mistä ketäkin syytettyä syytetään. Syytteet tulevat julkiseksi vasta käräjäkäsittelyssä, joka alkaa kuun lopussa Lapin käräjäoikeudessa. Jutun laajuuden takia käsittelyn odotetaan kestävän noin neljä viikkoa.

Tutkinnanjohtaja, erikoissyyttäjä Jukka Haavisto on aiemmin kertonut, että Helsingin poliisissa työskennellyttä vanhempaa rikoskonstaapelia epäillään törkeistä dopingrikoksista. Haaviston mukaan poliisimiehen on epäilty ajautuneen dopingaineiden kauppaan oman käyttönsä seurauksena.
Poliisimies on ollut virasta pidätettynä joulukuusta lähtien.

https://demokraatti.fi/tor-verkossa-kay ... nstaapeli/

[pigra senlaborulo]

Putkassa tapahtuneen pahoinpitelyn käsittely alkoi Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa keskiviikkoaamuna. Hämeen poliisilaitoksen poliisille ja kahdelle vartijalle luettiin syytteet kiinniotetun miehen törkeästä pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Syytteet liittyvät voimankäyttötilanteeseen Lahden pääpoliisiasemalla viime vuoden helmikuussa. Putkaan oli tuotu poliisin kaupungilla kiinni ottama mies. Hän ei ollut yhteistyöhaluinen, joten poliisi ja vartijat mursivat hänen vastarintansa tavalla, joka synnytti rikosepäilyn.

Mies oli riehunut Lahdessa ravintolassa, jonka takia hänet otettiin kiinni ja tuotiin poliisiasemalle. Syytetyt eivät osallistuneet kiinniottoon vaan vasta tapahtumiin putkatiloissa poliisiasemalla.

Mies painettiin voimakkaasti lattialla ollutta patjaa vasten ja samalla häntä lyötiin vartaloon. Tilanne johti siihen, että asiakas oli hetkellisesti eloton. Hän toipui elvytyksen avulla, ja hänet vietiin vielä sairaalaan.

Asiassa kuullaan oikeudenkäynnin aikana keskiviikkona useita paikalla olleita henkilöitä sekä asianomistajaa. Oikeudessa katsotaan läpi myös valvontakameroiden videot tapahtuneesta.

Asianomistaja on noin 30-vuotias mies ja hän vaatii syytetyiltä korvauksia 14 800 euroa. Syytetyt vartijat on pidätetty virantoimituksesta syytteen nostamisen jälkeen ja poliisi jo aiemmin. Poliisi ja vartijat kiistävät syytteet.

https://www.ess.fi/paikalliset/2560041

[superlemmikki]

Ilta-Sanomat otsikoi asian hieman toisin

[pigra senlaborulo]

Ilta-Sanomat otsikoi asian hieman toisin

[Rage Kandelin]

Tällä kertaa Ilta-Sanomien kuvaaja ei mennytkään räpsimään kuvia syytettyjen naaman eteen. Miksiköhän.

[Isotooppijalostamo]

Oikeudessa katsotut videot saattavat poliisimiehen mukaan antaa siviilille virheellisen kuvan tilanteesta: reaalimaailma on eri asia kuin James Bond -elokuvat.

- Siinä tulee virkamiehellekin hiki.

---

Poliisimies sanoo, että on yksi erinomainen sana kuvailla putkaan tuodun asianomistajan käytöstä tilanteessa.

- Se on raivohullu. Hän oli aivan sekopäinen. Ensimmäisenä tuli mieleen sekakäyttäjä, ei habitukseltaan vaan käytökseltään

Poliisimies sanoo pitäneensä "yleisen elämänkokemuksen" nojalla selvänä, että muutakin oli mies käyttänyt kuin alkoholia.

Sairaalaan joutuneen miehen elimistöstä ei ole kuitenkaan todettu tuolta illalta muita päihteitä kuin alkoholia. Huumepikatesti miehelle tehtiin jo putkassa

--

Poliisimiehen mukaan asianomistajaa ei heitetty putkan patjalle kuten tämän avustaja kuvaili, vaan hänet asetettiin patjalle.

--

Syyttäjä väittää, että syytetty poliisimies löi uhria kolme kertaa. Poliisimies kiistää lyönnit. Hänen mukaansa käsi ei ollut nyrkissä, vaan hän pyrki tuuppimaan avokämmenellä asianomistajan kauemmas seinästä saadakseen itselleen tilaa työskennellä.

Valvontakameran videolla poliisimiehen kolme edestakaista käden liikettä näkyvät selkeästi.

--

Poliisimiehen mukaan tilanteessa toimittiin täysin koulutuksen mukaisesti. Kukaan ei painanut päästä tai niskasta, vaikka sekään ei olisi ollut kiellettyä.

- Minusta tässä oli pitänyt tehdä työtapaturmatutkinta eikä rikostutkintaa, poliisimies sanoo.

--

Poliisimies ei ole vakuuttunut siitä, oliko asianomistaja tilanteessa todella elottomana kuten syyttäjä väittää, vaan epäilee tämän olleen vain syvästi tajuttomana.

---

Minulle sanottiin, että sydän oli pysähtynyt. Oli todella lähellä, ettei henki lähtenyt. Kun heräsin, ei varmaan sellaista ruumiinosaa ollut, missä ei olisi ollut kipuja, uhri kertoo.

[I & I Spit On Their Graves]

Sentään yksi sika/filth oli esitutkinnassa todistanut lyöntien tapahtuneen. Hesarin jutun mukaan paikalla oli kymmenkunta poliisia. Hyvähenkinen työyhteisö.

[Sasse netä]

Sentään yksi sika/filth oli esitutkinnassa todistanut lyöntien tapahtuneen. Hesarin jutun mukaan paikalla oli kymmenkunta poliisia. Hyvähenkinen työyhteisö.

Toi yksi taitaa nyt olla sitten semmonen työyhteisön persona non grata

[Balam-Acab]

Sentään yksi sika/filth oli esitutkinnassa todistanut lyöntien tapahtuneen. Hesarin jutun mukaan paikalla oli kymmenkunta poliisia. Hyvähenkinen työyhteisö.

Toi yksi taitaa nyt olla sitten semmonen työyhteisön persona non grata

ennen vanhaan tämmöset ihmiset raakkautui viimeistään koulutuksessa, mutta kuulemma suomen poliisissa on tehty muutoksia värväystekniikoissa viime aikoina

[Isotooppijalostamo]

Poliisin ja vartijoiden epäillään pahoinpidelleen kiinniotetun elottomaksi putkassa – emeritusprofessori kummeksuu tallenteen salaamista
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006608003.html

Tutkinnanjohtaja perustelee salaamista asianomistajan yksityisyyden suojelemisella.

Epäillyn putkapahoinpitelyn oikeuskäsittely alkoi keskiviikkona Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa Lahdessa.

Kuva: Lasse Kerkelä / HS
Lasse Kerkelä HS
Julkaistu: 15:27

Hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää oudoksuu viranomaisten päätöstä salata Lahden epäillyn putkapahoinpitelytapauksen valvontakameratallenne esitutkinta-aineistosta. Hänen arvionsa mukaansa salaamiselle ei vaikuta olevan riittäviä perusteita.

Valvontakameratallenteet ovat todisteina Päijät-Hämeen käräjäoikeuden oikeudenkäynnissä, jossa yhtä poliisia ja kahta vartijaa syytetään kiinniotetun miehen törkeästä pahoinpitelystä.

Salaiseksi julistetulta videotallenteelta näkyy epäilty pahoinpitelytilanne. Tapauksen oikeuskäsittely alkoi keskiviikkona.

Syytteen mukaan vanhempi konstaapeli löi miestä putkatiloissa kolmesti kasvoihin. Lisäksi poliisimies ja kaksi vartijaa painoivat miestä maahan polvillaan.

Syyttäjän mukaan miehelle aiheutui hapenpuute aivoihin ja hän meni elottomaksi, mutta hänet onnistuttiin elvyttämään putkassa. Lisäksi häneltä murtui syytteen mukaan nenä.

Syytetyt kiistävät kaikki syytteet.

Lue lisää: Syyte: Poliisi löi kiinniotettua miestä kolmesti kasvoihin Lahden poliisiasemalla – mies meni elottomaksi.

Tapauksen esitutkinta-aineisto tuli julkiseksi keskiviikkona oikeudenkäynnin alkamisen myötä.

Aineisto sisältää valvontakameratallenteet ja hätäpuhelut, mutta ne oli julistettu salaisiksi. Niitä ei siten luovutettu aineistoa pyytäneille viestimille.

Tapaus voi herättää kysymyksen siitä, pyrkivätkö viranomaiset peittelemään yleisöltä poliisin mahdollisesti tekemiä virheitä.

Salauspäätöksen teki tapauksen tutkinnanjohtajana toiminut erikoissyyttäjä Tapio Mäkinen. Hän perustelee videoiden salaamista epäillyn törkeän pahoinpitelyn uhrin suojelemisella.

Mäkisen mukaan on varsin vakiintunut käytäntö, että putkavideot salataan esitutkinta-aineistosta tämäntyyppisissä tapauksissa.

Putkatilojen videotallenteiden julkisuuteen suhtaudutaan hänen mukaansa eri tavalla kuin julkisten paikkojen valvontakameratallenteisiin, jotka tulevat usein julkisiksi esitutkinta-aineiston yhteydessä.

Mäkinen kiistää, että salauspäätöksellä pyrittäisiin peittelemään poliisin mahdollisia virheitä yleisöltä.

”Se on aika erikoinen näkökulma, kun videotallenteet katsotaan kuitenkin tuomioistuimessa”, hän sanoo.

Mäkisen mukaan salaamisen keskeisin peruste on tässä tapauksessa uhrin suojeleminen.

”Henkilö on videotallenteilta tunnistettavissa. Ei olisi sopivaa, että videot olisivat nähtävillä medioiden sivuilla”, Mäkinen sanoo.

Yleisellä tasolla hän sanoo, että putkatallenteet voivat toisinaan sisältää tietoa poliisin teknisistä ja taktisista menetelmistä, jotka ovat salassa pidettäviä.

Putkatallenteen salaaminen voi Mäkisen mukaan perustua eri tilanteissa esimerkiksi kohdehenkilön poliisilain mukaiseen kiinniottoperusteeseen, hänen sosiaaliseen ja terveydelliseen tilanteeseen sekä hänelle mahdollisesti suoritettaviin terveydenhuollon toimiin.

”Tämä on vähän tulkinnanvarainen asia”, Mäkinen sanoo.

Hän huomauttaa, että salauspäätöksestä on mahdollista valittaa hallintotuomioistuimeen.

Videotallenteet näytettiin keskiviikkona oikeussalissa yleisön läsnä ollessa.

Yhdellä tallenteella näkyi, kuinka käsiraudoitettu mies kannetaan käsistä ja jaloista putkaan. Mies lasketaan keltaiselle patjalle, ja useat poliisit ja vartijat menevät heti hänen päälleen.

Videon perusteella vanhempi konstaapeli näyttää tällöin lyövän miestä kolmesti. Tallenteelta ei näy selvästi, mihin epäillyt lyönnit osuvat.

Poliisit ja vartijat ovat videotallenteen mukaan useita minuutteja miehen päällä.

Myöhemmin tallenteelta näkyy, ettei mies liiku enää. Mieheltä otetaan käsiraudat pois, hänet käännetään selälleen ja häntä aletaan elvyttää. Mies alkaa myöhemmin jälleen liikkua.

Hallinto-oikeuden emeritusprofessori Mäenpään mukaan näiden tietojen perusteella on vaikea nähdä perusteita videotallenteiden salaamiselle esitutkinta-aineistosta.

Julkisuuslain mukaan videoiden pitäisi sisältää erityisen arkaluonteisia asioita asianomistajasta tai muista henkilöistä, jotta sen voisi julistaa salaiseksi.

Mäenpään tulkinnan mukaan epäilty pahoinpitelytilanne itsessään tai uhriin kohdistetut hoitotoimenpiteet eivät ole laissa tarkoitettuja erityisen arkaluonteisia asioita.

”En näe, että videon julkaiseminen muun esitutkinta-aineiston mukana loukkaisi asianomistajan yksityisyyttä. Se, että hän on tunnistettavissa videolta, ei vahvista salassapidon perusteita”, hän sanoo.

Olli Mäenpää

Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Mäenpää huomauttaa, että julkisuuslain keskeinen tarkoitus on mahdollistaa viranomaisen toiminnan lainmukaisuuden arviointi.

Valvontakameratallenteet voivat tulla vielä julkisiksi, vaikka ne on salattu esitutkinta-aineistosta.

Päijät-Hämeen käräjäoikeus on ilmoittanut päättävänsä perjantaina, luovuttaako se tallenteet niitä pyytäneille viestimille.

Tuomioistuimet voivat päätyä saman aineiston julkisuuden arvioinnissa eri lopputulokseen kuin tutkinnanjohtajat. Esitutkinnan ja oikeudenkäynnin julkisuutta koskevat eri lakipykälät.

Salassapidettävänä taktiikkana turpaanveto ilman kameroita tai todistajia....hmmm laittaa ajattelemaan

[Sasse netä]

Poliisin ja vartijoiden epäillään pahoinpidelleen kiinniotetun elottomaksi putkassa – emeritusprofessori kummeksuu tallenteen salaamista
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006608003.html

Tutkinnanjohtaja perustelee salaamista asianomistajan yksityisyyden suojelemisella.

Epäillyn putkapahoinpitelyn oikeuskäsittely alkoi keskiviikkona Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa Lahdessa.

Kuva: Lasse Kerkelä / HS
Lasse Kerkelä HS
Julkaistu: 15:27

Hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää oudoksuu viranomaisten päätöstä salata Lahden epäillyn putkapahoinpitelytapauksen valvontakameratallenne esitutkinta-aineistosta. Hänen arvionsa mukaansa salaamiselle ei vaikuta olevan riittäviä perusteita.

Valvontakameratallenteet ovat todisteina Päijät-Hämeen käräjäoikeuden oikeudenkäynnissä, jossa yhtä poliisia ja kahta vartijaa syytetään kiinniotetun miehen törkeästä pahoinpitelystä.

Salaiseksi julistetulta videotallenteelta näkyy epäilty pahoinpitelytilanne. Tapauksen oikeuskäsittely alkoi keskiviikkona.

Syytteen mukaan vanhempi konstaapeli löi miestä putkatiloissa kolmesti kasvoihin. Lisäksi poliisimies ja kaksi vartijaa painoivat miestä maahan polvillaan.

Syyttäjän mukaan miehelle aiheutui hapenpuute aivoihin ja hän meni elottomaksi, mutta hänet onnistuttiin elvyttämään putkassa. Lisäksi häneltä murtui syytteen mukaan nenä.

Syytetyt kiistävät kaikki syytteet.

Lue lisää: Syyte: Poliisi löi kiinniotettua miestä kolmesti kasvoihin Lahden poliisiasemalla – mies meni elottomaksi.

Tapauksen esitutkinta-aineisto tuli julkiseksi keskiviikkona oikeudenkäynnin alkamisen myötä.

Aineisto sisältää valvontakameratallenteet ja hätäpuhelut, mutta ne oli julistettu salaisiksi. Niitä ei siten luovutettu aineistoa pyytäneille viestimille.

Tapaus voi herättää kysymyksen siitä, pyrkivätkö viranomaiset peittelemään yleisöltä poliisin mahdollisesti tekemiä virheitä.

Salauspäätöksen teki tapauksen tutkinnanjohtajana toiminut erikoissyyttäjä Tapio Mäkinen. Hän perustelee videoiden salaamista epäillyn törkeän pahoinpitelyn uhrin suojelemisella.

Mäkisen mukaan on varsin vakiintunut käytäntö, että putkavideot salataan esitutkinta-aineistosta tämäntyyppisissä tapauksissa.

Putkatilojen videotallenteiden julkisuuteen suhtaudutaan hänen mukaansa eri tavalla kuin julkisten paikkojen valvontakameratallenteisiin, jotka tulevat usein julkisiksi esitutkinta-aineiston yhteydessä.

Mäkinen kiistää, että salauspäätöksellä pyrittäisiin peittelemään poliisin mahdollisia virheitä yleisöltä.

”Se on aika erikoinen näkökulma, kun videotallenteet katsotaan kuitenkin tuomioistuimessa”, hän sanoo.

Mäkisen mukaan salaamisen keskeisin peruste on tässä tapauksessa uhrin suojeleminen.

”Henkilö on videotallenteilta tunnistettavissa. Ei olisi sopivaa, että videot olisivat nähtävillä medioiden sivuilla”, Mäkinen sanoo.

Yleisellä tasolla hän sanoo, että putkatallenteet voivat toisinaan sisältää tietoa poliisin teknisistä ja taktisista menetelmistä, jotka ovat salassa pidettäviä.

Putkatallenteen salaaminen voi Mäkisen mukaan perustua eri tilanteissa esimerkiksi kohdehenkilön poliisilain mukaiseen kiinniottoperusteeseen, hänen sosiaaliseen ja terveydelliseen tilanteeseen sekä hänelle mahdollisesti suoritettaviin terveydenhuollon toimiin.

”Tämä on vähän tulkinnanvarainen asia”, Mäkinen sanoo.

Hän huomauttaa, että salauspäätöksestä on mahdollista valittaa hallintotuomioistuimeen.

Videotallenteet näytettiin keskiviikkona oikeussalissa yleisön läsnä ollessa.

Yhdellä tallenteella näkyi, kuinka käsiraudoitettu mies kannetaan käsistä ja jaloista putkaan. Mies lasketaan keltaiselle patjalle, ja useat poliisit ja vartijat menevät heti hänen päälleen.

Videon perusteella vanhempi konstaapeli näyttää tällöin lyövän miestä kolmesti. Tallenteelta ei näy selvästi, mihin epäillyt lyönnit osuvat.

Poliisit ja vartijat ovat videotallenteen mukaan useita minuutteja miehen päällä.

Myöhemmin tallenteelta näkyy, ettei mies liiku enää. Mieheltä otetaan käsiraudat pois, hänet käännetään selälleen ja häntä aletaan elvyttää. Mies alkaa myöhemmin jälleen liikkua.

Hallinto-oikeuden emeritusprofessori Mäenpään mukaan näiden tietojen perusteella on vaikea nähdä perusteita videotallenteiden salaamiselle esitutkinta-aineistosta.

Julkisuuslain mukaan videoiden pitäisi sisältää erityisen arkaluonteisia asioita asianomistajasta tai muista henkilöistä, jotta sen voisi julistaa salaiseksi.

Mäenpään tulkinnan mukaan epäilty pahoinpitelytilanne itsessään tai uhriin kohdistetut hoitotoimenpiteet eivät ole laissa tarkoitettuja erityisen arkaluonteisia asioita.

”En näe, että videon julkaiseminen muun esitutkinta-aineiston mukana loukkaisi asianomistajan yksityisyyttä. Se, että hän on tunnistettavissa videolta, ei vahvista salassapidon perusteita”, hän sanoo.

Olli Mäenpää

Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Mäenpää huomauttaa, että julkisuuslain keskeinen tarkoitus on mahdollistaa viranomaisen toiminnan lainmukaisuuden arviointi.

Valvontakameratallenteet voivat tulla vielä julkisiksi, vaikka ne on salattu esitutkinta-aineistosta.

Päijät-Hämeen käräjäoikeus on ilmoittanut päättävänsä perjantaina, luovuttaako se tallenteet niitä pyytäneille viestimille.

Tuomioistuimet voivat päätyä saman aineiston julkisuuden arvioinnissa eri lopputulokseen kuin tutkinnanjohtajat. Esitutkinnan ja oikeudenkäynnin julkisuutta koskevat eri lakipykälät.

Salassapidettävänä taktiikkana turpaanveto ilman kameroita tai todistajia....hmmm laittaa ajattelemaan

Noinhan tuossa ihan suoraan lukee että jos poliisi lyö jotakuta turpaan niin kaikesta todistusaineistosta tulee välittömästi salassapidettävää koska siinä on poliisien käyttämiä menetelmiä kuvattuna sitten.

[raju röllykkä]

Osataan sitä muuallakin

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006607909.html

Belgiassa kuolleen miehen viimeisistä hetkistä vankisellissä levisi kuvia – Poliisit nauroivat, yksi teki natsitervehdyksen

”Haluan tietää, mitä tapahtui ja miksi poliisi käyttäytyi sillä tavalla”, miehen vaimo sanoi.

Slovakialainen mies kuoli kaksi vuotta sitten Belgian poliisin huostassa.

Belgiassa tapahtui yli kaksi vuotta sitten poikkeuksellinen turma, kun slovakialainen mies kuoli poliisin huostassa. Nyt tapaus on noussut jälleen otsikoihin, sillä miehen vaimo vaatii uutta tutkintaa julkisuuteen tulleiden kuvien perusteella.

Asiasta uutisoi muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Slovakialainen mies pidätettiin helmikuussa 2018 Charleroin lentokentällä, sillä hän aiheutti häiriötä lennolla.

Pidätyssellissään mies alkoi lyödä päätään seinään, kunnes pää vuoti verta. Mies vietiin sairaalaan, mutta hän kuoli seuraavana päivänä.

Hiljattain julkaistut kuvat näyttävät, mitä sellissä tapahtui ennen kuin mies sai hoitoa. BBC:n mukaan kuvien perusteella useat poliisit nauroivat tapahtumien aikana.

Yksi viranomaisista teki natsitervehdyksen, näyttävät kuvat sellistä. Yksi puolestaan istui slovakialaismiehen rintakehän päällä noin 18 minuutin ajan.

Miehen vaimo on verrannut kuolemaa yhdysvaltalaisen George Floydin tapaukseen, jossa poliisin väitetään tukehduttaneen Floydin kuristusotteella.

”Haluan tietää, mitä tapahtui ja miksi poliisi käyttäytyi sillä tavalla”, miehen vaimo sanoi kuvamateriaalin saaneelle paikalliselle sanomalehdelle Het Laatse Nieuwsille.

”Heidän olisi pitänyt antaa hänelle ensiapua, kun he näkivät veren. Sen sijaan he istuivat hänen päällään, eikä hän voinut hengittää kunnolla.”

Belgialaislehti The Brussel Times uutisoi torstaina, että natsitervehdyksen tehneelle viranomaiselle määrätään kurinpitotoimenpiteitä. Asiasta päätti liittovaltion poliisi keskiviikkona.

Liittovaltion poliisin mukaan natsitervehdyksen tehnyt ei saa enää suorittaa operatiivisia tehtäviä eikä olla tekemisissä kansalaisten kanssa. Myöhemmin päätetään, tarvitaanko lisätoimenpiteitä.

Liittovaltion poliisi kertoi lehdelle, ettei se ollut ylipäätään tietoinen tapahtumiin liittyvistä kuvista ja aloittavansa asiasta heti tutkinnan.

Slovakialaismiehen tapauksen tutkinta on kestänyt yli kaksi vuotta. Paikallisen syyttäjänviraston mukaan tutkinta on viivästynyt muun muassa koronavirusepidemian takia.