n: yleinen siat/filth pistää haisemaan-topic

[dikäli mikäli]

HS-analyysi: Rahaa kinuavan konstaapelin toiminta on lähellä katutason poliisikorruptiota

"lähellä"?

Poliisi joka vaatii rahaa kadulla ei ole katutason poliisikorruptiota vaan "lähellä"?

En sitten tiiä miten helppoa vaikkapa paperittomilta ulkomaalaisilta, jotka ovat kenties jo tottuneet poliisikorruptioon, on nyhtää lahjuksia uhkailemalla. Kunhan vaan ääneen ajattelen.

[Pasi Fist]

Vitun natsikytät

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006154812.html

Miksi nainen passitettiin vahingossa putkaan Helsingissä? Poliisi selittää asiaa tieto­katkoksella ja kiinni­otto­lapulla, jonka saikin hävittää

Poliiseja epäiltiin turhan putkan viemisen vuoksi rikoksesta, mutta syytteitä ei lopulta nostettu. Ylikomisario Jaakko Walleniuksen mukaan Helsingin poliisin on kuitenkin syytä kehittää toimintaansa.


Pyöräilijä otti tämän kuvan poliisiautosta itsenäisyyspäivänä 2017, ja sen jälkeen poliisit vaativat häntä näyttämään henkilöpaperinsa. Pyöräilijä sopi poliisin mukaan tuntomerkkeihin pulloja väkijoukkoon heitelleestä naisesta, ja tilanne eteni lopulta aiheettomaan putkaan passitukseen.

Helsingin poliisilaitos kiistää kadottaneensa mitään virallista asiakirjaa liittyen tilanteeseen, jossa nainen päätyi poliisin virheen vuoksi vahingossa putkaan itsenäisyyspäivänä 2017.

Poliiseja epäiltiin aiheettoman putkareissun vuoksi tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja tuottamuksellisesta vapaudenriistosta. Epäiltyinä oli yhteensä kuusi henkilöä.

Toukokuun lopussa kihlakunnansyyttäjä teki kaikkien kuuden epäillyn osalta syyttämättäjättämispäätöksen eli jätti syytteet nostamatta rikoksesta epäiltyjä poliiseja vastaan.

Päätöksen perusteluissa kerrotaan olevan kiistatonta, että nainen olisi pitänyt vapauttaa rangaistusvaatimuksen tiedoksi antamisen jälkeen.

Päätös syyttämättä jättämisestä tehtiin, koska on epäselvää, kenen menettelyn johdosta tehtiin väärä kirjaus, jonka perusteella nainen pantiin Kisahallin putkaan. Alkuperäisen kiinniottolomakkeen laatinut poliisi kertoi kirjanneensa toimenpiteeksi ainoastaan rangaistusvaatimuksen tiedoksi antamisen.

Kirjausta ei voida kuitenkaan todentaa, sillä kyseinen paperi on kadonnut.

Ylikomisario Jaakko Wallenius Helsingin poliisilaitokselta kertoo, että kadoksissa oleva paperi ei ole mikään virallinen dokumentti vaan ”apuvälineeksi tarkoitettu muistilappu”.

”Sillä pystytään erityisesti joukkojenhallintatilanteissa välittämään tietoja kiinnioton syystä ja kiinnioton tehneistä poliiseista silloin, kun eri partiot kuljettavat kiinniotettuja”, Wallenius sanoo.

Itsenäisyyspäivänä 2017 poliisit käskivät pyörällä liikenteessä ollutta naista näyttämään henkilöllisyystodistuksensa Mannerheimintien ja Helsinginkadun risteyksessä. Helsingin syyttäjänviraston päätösasiakirjoissa poliisi perustelee henkilöpaperien vaatimista sillä, että pyöräilijä sopi tuntomerkkeihin etsinnässä olleesta naisesta, joka oli heittänyt aikaisemmin pulloja väkijoukkoon.

Nainen niskoitteli tilanteessa poliisia vastaan, ja poliisipartion johtaja päätti, että pyöräilijälle annetaan tiedoksi rangaistusvaatimus toiminnastaan. Paikalle tilattiin myös erillinen kuljetuspartio, koska alun perin tilannetta hoitaneet poliisit eivät voineet poistua asemapaikaltaan, jossa he valvoivat joukkojenhallintatehtävissä itsenäisyyspäivän mielenosoituksia.

Samoihin aikoihin poliiseille oli Helsingin syyttäjänviraston päätöksen mukaan selvinnyt, ettei nainen ollutkaan yksi pullonheittäjistä. Näin myös kuljetuspartiolle ilmoitettiin, että hänet on päästettävä vapaaksi heti rangaistusvaatimuksen tiedoksi antamisen jälkeen.

Sitten tapahtui kuitenkin jotain, mitä ei olisi pitänyt tapahtua: nainen passitettiin kuitenkin putkaan. Hän oli siellä noin tunnin, kunnes virhe havaittiin.

Kansalaisen vapauden väliaikaisesti syyttä vienyt erehdys kytkeytyy kynällä paperille kirjoitettuihin muistiinpanoihin, joiden oli ainakin määrä kulkeutua putkalle asti. Joukkojenhallinnasta vastanneet poliisit siis laativat toimintaohjeet siitä, miten kiinniotetun naisen kanssa tulisi toimia.

”Siinä yhteydessä kiinniottomuistiinpanot annettiin kuljettavalle partiolle. Heillä on ollut esitutkinnassa sellainen muistikuva, että ne olisivat päätyneet putkalle. Jostain syystä muistiinpanoissa olleet tiedot eivät kuitenkaan päätyneet henkilölle, joka kirjasi tietoja sähköiseen järjestelmään”, Wallenius kertoo.

Nainen siis päätyi lukkojen taakse, vaikka hänet olisi poliisin mukaan pitänyt vapauttaa kiinniotosta putkan luona heti rangaistusvaatimuksen tiedoksi antamisen jälkeen.

Mikäli tapahtumat etenivät poliisin kertoman mukaisesti, epävirallisen lapun tiedot eivät näin ollen päätyneet koskaan sellaisenaan viralliseen sähköiseen järjestelmään.

”Se oli virheellisesti kirjoitettu kiinniotoksi, eli hänet oli kirjattu sisään [putkaan], vaikka se oli vain lyhytaikainen kiinniotto sakon tiedoksi antamista varten.”

Walleniuksen mukaan kyse oli tiedonkulun katkeamisesta.

”Tämä liittyy osaltaan siihen, että itsenäisyyspäivänä meillä on kädet täynnä töitä.”

Partiolta toiselle siirtynyttä kiinniottolappua ei ole löytynyt, eikä poliisia ole velvoitettu sellaisia säilömäänkään. Poliisin mukaan erehdyksen vuoksi virheellisessä muodossa sähköiseen järjestelmään päätyneet tiedot ovat sen sijaan tallessa.

”Sähköinen järjestelmä on sellainen, että vaikka jos minä esimiehenä haluaisin sieltä jotain hävittää, niin en pystyisi sitä tekemään”, Wallenius sanoo.

Walleniuksen mukaan toissa itsenäisyyspäivän tapahtumaketju on hyvin poikkeuksellinen.

”Tämä on varmasti sellainen asia, jota meidän täytyy edelleen kehittää – että saadaan tämä ketju aukottomaksi.”

Kyse on loppujen lopuksi ihmisten oikeusturvasta ja poliisin luotettavuudesta.

”Mieluummin hoidamme tehtävät niin, että ihmisten oikeusturva säilyy kuin että tähtäisimme rikosvastuun toteutumiseen. Se on oikeusturvan kannalta toissijainen asia”, Wallenius arvioi.

Olisiko tietojen syytä liikkua alusta asti sähköisesti?

”Onhan tällainen lyijykynä ja muistivihko -systeemi jollain tavalla vanhentunutta.”

Walleniuksen näkemyksen mukaan sähköinen kirjaaminen ei kuitenkaan olisi ollut välttämättä tarkoituksenmukaista itsenäisyyspäivän tilanteessa, koska kyse oli epävirallisesta lapusta ennen tietojen siirtämistä poliisin viralliseen järjestelmään.

Selvää on kuitenkin se, että tietojen pitäisi kulkeutua poliisilta toiselle ilman virheitä tiedonkulussa.

Käräjäoikeus tuomitsi pyöräilijän sakkotuomioon syyskuussa 2018 niskoittelusta poliisia vastaan. Tuomion perustelujen mukaan poliisilla on oikeus olla luottamatta suulliseen henkilötietojen antamiseen ja vaatia henkilöllisyystodistus nähtäväksi. Tämä on oikeuden mukaan tavanomaisen käytännön mukaista etenkin kun taustalla ollut epäilty rikos, kuten itsenäisyyspäivän tilanteessa oli.

Oikeuden mukaan pyöräilijä ei pyrkinyt tilanteessa riittävällä tavalla auttamaan poliisia henkilöllisyyden luotettavassa tarkistamisessa.

Tuomio ei ole lainvoimainen ja pyöräilijä on valittanut siitä hovioikeuteen.

[Radlerradikaali]

Bad Bad Boy kusi poliisiauton tuulilasiin: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tas ... ya/7473174

[Pasi Fist]

Tottakai sika/filthit valehtelee.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006170737.html

Valehteliko poliisi? Pyöräilijä otti kuvan poliisiautosta ja päätyi putkaan Helsingissä, poliisi muutti kertomustaan oikeudessa

Tunnuksetonta poliisiautoa kuvannut helsinkiläinen pyöräilijä otettiin kiinni itsenäisyyspäivänä 2017. Alkoi tapahtumavyyhti, jota puidaan edelleen.

Yksi helsinkiläisen pyöräilijän itsenäisyyspäivänä 2017 kiinni ottaneista poliiseista muutti kertomustaan oikeudessa. Asia käy ilmi vertaamalla poliisin esitutkintapöytäkirjaa ja Helsingin käräjäoikeuden ääninauhoja.

Esitutkintapöytäkirjoista selviää poliisin kertoneen ensin, ettei pyöräilijä olisi suostunut kertomaan poliisille henkilöllisyyttään. Myöhemmin oikeuden lausunnossa poliisi kuitenkin sanoo, että pyöräilijä oli tilanteessa ollut valmis kertomaan nimensä ja henkilöllisyystunnuksensa, mutta ei ollut suostunut näyttämään henkilöllisyystodistustaan.

Lue lisää: Helsinkiläisnainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

Pyöräilijä tuomittiin viime vuonna käräjäoikeudessa niskoittelusta poliisia vastaan.

Tapahtumat lähtivät liikkeelle itsenäisyyspäivän iltana vuonna 2017, kun pyöräilijä pyöräili Mannerheimintien ja Helsinginkadun risteyksessä. Risteyksen kohdalla jalkakäytävälle oli pysäköity tumma pakettiauto ja pyöräilijä pysähtyi ottamaan autosta kuvan. Tässä vaiheessa tunnuksettomaksi poliisiautoksi paljastuneesta autosta astui ulos kaksi poliisia.

Poliisit pyysivät nähdä pyöräilijän henkilöllisyystodistuksen. Tämän he tekivät kertomansa mukaan siksi, että pyöräilijä sopi tuntomerkkeihin poliisien etsimästä naisesta, joka oli heittänyt aikaisemmin pulloja väkijoukkoon.

Poliisien ja pyöräilijän kohdattua alkoi keskustelu, jonka kulusta yksi poliisi kertoi eri tavalla esitutkinnassa ja ollessaan todistajana oikeudessa.

Poliisi kertoo lausunnoissaan kollegoistaan heidän oikeilla nimillä, mutta HS viittaa heihin nimillä poliisi 1 ja poliisi 2.

Esitutkinnassa poliisi kertoi tapahtumista seuraavalla tavalla.

”[--] Päätimme [poliisi 1] kanssa käydä tarkastamassa eteemme pysähtyneen naisen henkilöllisyyden. [Poliisi 1] puhutti naista minun varmistaessa taustalla. [Poliisi 1] kysyi naiselta henkilöllisyystodistusta ja kertoi hänelle miksi poliisi sitä pyytää. Nainen sanoi, ettei hänellä ole mitään henkilöllisyystodistusta eikä suostunut kertomaan henkilöllisyyttään, vaan tivasi perusteita, miksi poliisi haluaa tietää hänen henkilöllisyytensä.

[Poliisi 1] kertoi naiselle uudestaan miksi poliisi hänen henkilöllisyyttään tiedustelee. Nainen ei suostunut kertomaan henkilöllisyyttään eikä antamaan henkilöllisyystodistusta. [Poliisi 1] kertoi naiselle mihin tämä syyllistyy olematta kertomatta henkilöllisyyttään virkatehtävissä sitä kysyvälle poliisille, ja mitkä poliisin toimenpiteet tulevat olemaan jos nainen ei henkilöllisyystietojaan kerro.

Nainen ei suostunut kertomaan ja yritti poistua polkupyöränsä kanssa paikalta jolloin tartuimme [poliisi 1] kanssa naisen ranteista kiinni ja hänelle ilmoitettiin, ettei hän voi poistua mihinkään ja poliisi tulee ottamaan hänet kiinni. Tässä vaiheessa tilanteeseen tuli myös ryhmänjohtaja [poliisi 2], joka myös kertoi naiselle poliisin toimenpiteistä mikäli tämä ei suostu henkilöllisyyttään kertomaan.

Lopulta naisen repun sisältä löytyi naisen henkilöllisyyttä osoittava todistus. Nainen sanoi tämän jälkeen ettei muistanut, että hänellä oli se mukana. Missään vaiheessa nainen ei henkilöllisyyttään kertonut. [--]”

HS kuunteli oikeuden ääninauhat, joista selviää, että oikeudessa poliisin kertomus muuttui. Oikeudessa poliisi kertoi tapahtumista seuraavalla tavalla.

"[--] Nainen ei suostunut kertomaan henkilöllisyyttään ja kysyi, että minkä takia, miksi poliisi hänen henkilöllisyyttään haluaa tietää ja sitten [poliisi 1] perusteli, kertoi, että siellä on tapahtunut tällainen pahoinpitely tuolla Töölöntorilla ja hän sopii henkilön tuntomerkkeihin ja tämän takia poliisi kysyy hänen henkilöllisyyttä.

[Poliisi 1] kysyi onko hänellä henkilöpapereita, henkilö vastasi ettei muista onko hänellä henkilöpapereita ja sitten kertoi, että hän voi kertoa kyllä nimensä ja syntymäaikansa, ja me taas hänelle kerrottiin, että nyt ei tässä, kun ollaan toisella tehtävällä, ei pystytä tarkistamaan, että helpottaa asiaa jos sulla olisi se henkilöpaperi mukana ja jos et anna niin poliisi voi ottaa hänet kiinni henkilöllisyyden selvittämiseksi ja mahdollisesti henkilö syyllistyy niskoitteluun mikäli ei suostu, niin sitten tässä vaiheessa henkilö yritti lähteä tilanteesta taluttamalla pyöränsä pois jolloin, [poliisi 1:n) kanssa tartuimme häntä yhdellä kädellä molemmista ranteista estääksemme hänen pois pääsyn. [--]"

Syyttäjä kysyi oikeudessa poliisilta, miten pyöräilijä käyttäytyi, kun poliisit kysyivät pyöräilijältä hänen henkilöllisyyttään. Poliisi vastasi näin:

"[--] Siis ihan asiallisesti hän käyttäytyi, ei vain suostunut aluksi kertomaan henkilöllisyyttään ja sitten sanoi, että hän voi sen kertoa, mutta ei suostunut näyttämään sitä lompakossa ollutta tai kertonut, että hänellä on minkäänlaista henkilöasiakirjaa mukana, mistä oltaisiin voitu heti siinä aluksi jo varmistua henkilöllisyydestä. [--]"

Käräjäoikeus totesi, että poliisilla on virkatehtäviensä toteuttamiseksi oikeus pyrkiä todentamaan henkilöllisyys kulloinkin tarpeelliseksi arvioimassaan laajuudessa.

Pyöräilijä ei ollut pyynnöistä huolimatta luovuttanut poliisille kirjallista henkilöllisyystodistusta. Myöhemmin kävi ilmi, että hänellä oli ajokortti repussaan. Oikeuden mukaan niskoittelu oli siis tapahtunut.

Poliisin muuttunut kertomus ei ole merkityksellinen käräjäoikeuden tuomion kannalta. Merkityksellistä on muuttuneen kertomuksen herättämä vakava epäilys: valehteliko poliisi joko esitutkinnassa tai oikeudessa?

Helsingin poliisin hälytys- ja valvontayksikön johtajan sijainen ylikomisario Jere Roimu sanoo, ettei halua kommentoida asiaa. Roimu on kertomustaan muuttaneen poliisin esimies.

”Tietojeni mukaan tämä asiakokonaisuus on edelleen kesken oikeusprosessissa [pyöräilijän] valitettua käräjäoikeuden tuomiosta. Näin ollen käräjäoikeuden antama tuomio ei ole lainvoimainen”, Roimu perustelee HS:lle lähettämässään sähköpostissa.

[Miku]

Dokumenttien katoaminen ilmeisesti oikeudenkin mielestä ihan osa poliisien itsekrimointisuojaa vai miten noista ei kukaan joudu ikinä vastuuseen?

[Miku]

HS-analyysi: Rahaa kinuavan konstaapelin toiminta on lähellä katutason poliisikorruptiota

"lähellä"?

Poliisi joka vaatii rahaa kadulla ei ole katutason poliisikorruptiota vaan "lähellä"?

En sitten tiiä miten helppoa vaikkapa paperittomilta ulkomaalaisilta, jotka ovat kenties jo tottuneet poliisikorruptioon, on nyhtää lahjuksia uhkailemalla. Kunhan vaan ääneen ajattelen.

Montakohan tonnia toi on ehtinyt tekemään/kuinkahan yleistä toi lisätienestien hankkiminen on.

[Pasi Fist]

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006181984.html

Helsinkiläistä poliisia epäillään törkeästä dopingrikoksesta fitnessmalli Sofia Belórfiin kytkeytyvässä huumetutkinnassa

Samassa kokonaisuudessa on epäiltynä nyt ainakin fitnessmalli, suomalainen liikemies, Helsingin poliisilaitoksen poliisi ja HS:n tietojen mukaan myös Helvetin enkelien pomo.

Laajassa suomalaiseen liikemieheen kytkeytyvässä doping- ja huumerikoskokonaisuudessa epäillään myös Helsingin poliisin poliisimiestä törkeästä dopingrikoksesta.

Poliisimies vangittiin tammikuussa todennäköisin syin epäiltynä törkeästä dopingrikoksesta ja vapautettiin maaliskuussa. Syyttäjän mukaan poliisia koskevalla tutkinnalla on liittymä tutkintaan, jossa suomalaista liikemiestä, fitnessmalli Sofia Belórfin puolisona tunnettua Niko Ranta-ahoa epäillään törkeästä huume- ja dopingrikoksesta.

”Sillä on tietynlainen liittymä tähän pääjuttuun, mutta sen enempää en voi kertoa”, kertoo STT:lle kihlakunnansyyttäjä Tapio Mäkinen. Hän toimii tutkinnanjohtajana jutussa.

Mäkisen mukaan asiaa kommentoi laajan kokonaisuuden tutkinnanjohtaja Kaarle Lehmus. Lehmus ei kuitenkaan halunnut kommentoida poliisimieheen liittyvää kytköstä STT:lle.

Poliisimiestä koskeva tutkinta etenee Mäkisen mukaan pääjutun mukana.

”Häntä [poliisimiestä] ei epäillä huumerikoksista lainkaan, vaan vain dopingrikoksesta”, Mäkinen kertoo.

HS:n tietojen mukaan kyseisen poliisin ei epäillä tällä hetkellä esimerkiksi sotkeneen tutkintaa, suojelleen rikollisia tai olleen doping- ja huumerikosjutun keskiössä. Muita poliiseja ei tiettävästi ole tällä hetkellä epäiltynä doping- ja huumerikosvyyhdessä.

Löytyneitä dopingaineita on kuitenkin ollut sen verran paljon, että asiaa tutkitaan törkeänä dopingrikoksena. Epäilynä myös on, että aineet eivät ole tulleet vain omaan käyttöön.

Poliisimiehen epäillään syyllistyneen törkeään dopingrikokseen tammikuun alusta 2017 tammikuuhun 2019, kertoo Helsingin käräjäoikeus. Tekopaikaksi on merkitty Helsinki. Rikoksen epäillään alkaneen samoihin aikoihin kuin Ranta-ahon huume- ja dopingrikoksen.

HS uutisoi maanantaina, että Helsingin käräjäoikeus on määrännyt jopa neljä miljoonaa euroa Ranta-ahon omaisuutta vakuustakavarikkoon.

Oikeus perusti ratkaisunsa takavarikon määrästä muun muassa 65 kilon huumetakavarikkoon, huumetakavarikon epäillystä suhteesta kokonaismäärään ja tämän tuottamaan rikoshyötyyn.

Ranta-ahon puolisoa Sofia Belórfia epäillään tuottamuksellisesta rahanpesusta.

Sekä Ranta-aho että Belórf kiistävät syyllistyneensä rikokseen.

”Poliisi väittää, että se on rahanpesua, jos elää avoliitossa ja tulee elätetyksi varoilla, joiden väitetään olevan rikoksella hankittuja. Eihän tämä Sofia ole tiennyt, mistä ne rahat on kotoisin. Tämä [avopuoliso] on upporikkaan perheen vesa, jolla on miljoonia laillisista lähteistä”, Belórfin puolustusasianajaja Paul Perovuo sanoi perjantaina.

Belórf on kannellut vangitsemisestaan Helsingin hovioikeuteen. Helsingin käräjäoikeus vangitsi Belórfin viime perjantaina epäiltynä tuottamuksellisesta rahanpesusta.

Ensimmäisenä kantelusta kertoi Ilta-Sanomat. Sofia Belórfin avustaja Perovuo sanoi IS:lle, että Belorf vaatii kantelussa vapauttamistaan tutkintavankeudesta.

Epäilyt liittyvät laajaan huume- ja dopingkokonaisuuteen, josta poliisi on ollut vaitonainen. Ranta-ahoa koskeva rikostutkinta liittyy samaan vyyhteen, jossa Helvetin enkelien pomoa epäillään törkeästä huumerikoksesta.

[Ajattelija]

Jotenkin en yllättynyt

[promoottori naurahtaa]

Kutät lahdanneet jonkun Käpylässä: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4f05 ... ec0de55321

[Sasse netä]

Tottakai sika/filthit valehtelee.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006170737.html

Valehteliko poliisi? Pyöräilijä otti kuvan poliisiautosta ja päätyi putkaan Helsingissä, poliisi muutti kertomustaan oikeudessa

Tunnuksetonta poliisiautoa kuvannut helsinkiläinen pyöräilijä otettiin kiinni itsenäisyyspäivänä 2017. Alkoi tapahtumavyyhti, jota puidaan edelleen.

Yksi helsinkiläisen pyöräilijän itsenäisyyspäivänä 2017 kiinni ottaneista poliiseista muutti kertomustaan oikeudessa. Asia käy ilmi vertaamalla poliisin esitutkintapöytäkirjaa ja Helsingin käräjäoikeuden ääninauhoja.

Esitutkintapöytäkirjoista selviää poliisin kertoneen ensin, ettei pyöräilijä olisi suostunut kertomaan poliisille henkilöllisyyttään. Myöhemmin oikeuden lausunnossa poliisi kuitenkin sanoo, että pyöräilijä oli tilanteessa ollut valmis kertomaan nimensä ja henkilöllisyystunnuksensa, mutta ei ollut suostunut näyttämään henkilöllisyystodistustaan.

Lue lisää: Helsinkiläisnainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

Pyöräilijä tuomittiin viime vuonna käräjäoikeudessa niskoittelusta poliisia vastaan.

Tapahtumat lähtivät liikkeelle itsenäisyyspäivän iltana vuonna 2017, kun pyöräilijä pyöräili Mannerheimintien ja Helsinginkadun risteyksessä. Risteyksen kohdalla jalkakäytävälle oli pysäköity tumma pakettiauto ja pyöräilijä pysähtyi ottamaan autosta kuvan. Tässä vaiheessa tunnuksettomaksi poliisiautoksi paljastuneesta autosta astui ulos kaksi poliisia.

Poliisit pyysivät nähdä pyöräilijän henkilöllisyystodistuksen. Tämän he tekivät kertomansa mukaan siksi, että pyöräilijä sopi tuntomerkkeihin poliisien etsimästä naisesta, joka oli heittänyt aikaisemmin pulloja väkijoukkoon.

Poliisien ja pyöräilijän kohdattua alkoi keskustelu, jonka kulusta yksi poliisi kertoi eri tavalla esitutkinnassa ja ollessaan todistajana oikeudessa.

Poliisi kertoo lausunnoissaan kollegoistaan heidän oikeilla nimillä, mutta HS viittaa heihin nimillä poliisi 1 ja poliisi 2.

Esitutkinnassa poliisi kertoi tapahtumista seuraavalla tavalla.

”[--] Päätimme [poliisi 1] kanssa käydä tarkastamassa eteemme pysähtyneen naisen henkilöllisyyden. [Poliisi 1] puhutti naista minun varmistaessa taustalla. [Poliisi 1] kysyi naiselta henkilöllisyystodistusta ja kertoi hänelle miksi poliisi sitä pyytää. Nainen sanoi, ettei hänellä ole mitään henkilöllisyystodistusta eikä suostunut kertomaan henkilöllisyyttään, vaan tivasi perusteita, miksi poliisi haluaa tietää hänen henkilöllisyytensä.

[Poliisi 1] kertoi naiselle uudestaan miksi poliisi hänen henkilöllisyyttään tiedustelee. Nainen ei suostunut kertomaan henkilöllisyyttään eikä antamaan henkilöllisyystodistusta. [Poliisi 1] kertoi naiselle mihin tämä syyllistyy olematta kertomatta henkilöllisyyttään virkatehtävissä sitä kysyvälle poliisille, ja mitkä poliisin toimenpiteet tulevat olemaan jos nainen ei henkilöllisyystietojaan kerro.

Nainen ei suostunut kertomaan ja yritti poistua polkupyöränsä kanssa paikalta jolloin tartuimme [poliisi 1] kanssa naisen ranteista kiinni ja hänelle ilmoitettiin, ettei hän voi poistua mihinkään ja poliisi tulee ottamaan hänet kiinni. Tässä vaiheessa tilanteeseen tuli myös ryhmänjohtaja [poliisi 2], joka myös kertoi naiselle poliisin toimenpiteistä mikäli tämä ei suostu henkilöllisyyttään kertomaan.

Lopulta naisen repun sisältä löytyi naisen henkilöllisyyttä osoittava todistus. Nainen sanoi tämän jälkeen ettei muistanut, että hänellä oli se mukana. Missään vaiheessa nainen ei henkilöllisyyttään kertonut. [--]”

HS kuunteli oikeuden ääninauhat, joista selviää, että oikeudessa poliisin kertomus muuttui. Oikeudessa poliisi kertoi tapahtumista seuraavalla tavalla.

"[--] Nainen ei suostunut kertomaan henkilöllisyyttään ja kysyi, että minkä takia, miksi poliisi hänen henkilöllisyyttään haluaa tietää ja sitten [poliisi 1] perusteli, kertoi, että siellä on tapahtunut tällainen pahoinpitely tuolla Töölöntorilla ja hän sopii henkilön tuntomerkkeihin ja tämän takia poliisi kysyy hänen henkilöllisyyttä.

[Poliisi 1] kysyi onko hänellä henkilöpapereita, henkilö vastasi ettei muista onko hänellä henkilöpapereita ja sitten kertoi, että hän voi kertoa kyllä nimensä ja syntymäaikansa, ja me taas hänelle kerrottiin, että nyt ei tässä, kun ollaan toisella tehtävällä, ei pystytä tarkistamaan, että helpottaa asiaa jos sulla olisi se henkilöpaperi mukana ja jos et anna niin poliisi voi ottaa hänet kiinni henkilöllisyyden selvittämiseksi ja mahdollisesti henkilö syyllistyy niskoitteluun mikäli ei suostu, niin sitten tässä vaiheessa henkilö yritti lähteä tilanteesta taluttamalla pyöränsä pois jolloin, [poliisi 1:n) kanssa tartuimme häntä yhdellä kädellä molemmista ranteista estääksemme hänen pois pääsyn. [--]"

Syyttäjä kysyi oikeudessa poliisilta, miten pyöräilijä käyttäytyi, kun poliisit kysyivät pyöräilijältä hänen henkilöllisyyttään. Poliisi vastasi näin:

"[--] Siis ihan asiallisesti hän käyttäytyi, ei vain suostunut aluksi kertomaan henkilöllisyyttään ja sitten sanoi, että hän voi sen kertoa, mutta ei suostunut näyttämään sitä lompakossa ollutta tai kertonut, että hänellä on minkäänlaista henkilöasiakirjaa mukana, mistä oltaisiin voitu heti siinä aluksi jo varmistua henkilöllisyydestä. [--]"

Käräjäoikeus totesi, että poliisilla on virkatehtäviensä toteuttamiseksi oikeus pyrkiä todentamaan henkilöllisyys kulloinkin tarpeelliseksi arvioimassaan laajuudessa.

Pyöräilijä ei ollut pyynnöistä huolimatta luovuttanut poliisille kirjallista henkilöllisyystodistusta. Myöhemmin kävi ilmi, että hänellä oli ajokortti repussaan. Oikeuden mukaan niskoittelu oli siis tapahtunut.

Poliisin muuttunut kertomus ei ole merkityksellinen käräjäoikeuden tuomion kannalta. Merkityksellistä on muuttuneen kertomuksen herättämä vakava epäilys: valehteliko poliisi joko esitutkinnassa tai oikeudessa?

Helsingin poliisin hälytys- ja valvontayksikön johtajan sijainen ylikomisario Jere Roimu sanoo, ettei halua kommentoida asiaa. Roimu on kertomustaan muuttaneen poliisin esimies.

”Tietojeni mukaan tämä asiakokonaisuus on edelleen kesken oikeusprosessissa [pyöräilijän] valitettua käräjäoikeuden tuomiosta. Näin ollen käräjäoikeuden antama tuomio ei ole lainvoimainen”, Roimu perustelee HS:lle lähettämässään sähköpostissa.

Toivottavasti hovissa tajutaan, että ihmiseltä ei voi vaatia että muistaisi aina kaiken täysin oikein. Poliisipomoille ainakin annettiin lupa olla muistamatta vähän vaikka mitä Aarnio-hommissa.

[Pasi Fist]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006188216.html

Sekavasti käyttäytynyt konstaapeli yritti tunkeutua Japanin suurlähettilään asuntoon Helsingissä, ei saa syytettä

Asiaa tutkittiin törkeänä julkisrauhan rikkomisena.

Poliisikonstaapelille, jonka epäiltiin viime kesänä yrittäneen tunkeutua Japanin suurlähettilään virka-asuntoon, ei tule syytettä.

Sekavasti käyttäytynyt mies tunkeutui elokuun lopussa yöaikaan Helsingin Kuusisaaressa sijaitsevan virka-asunnon aidatulle pihalle ja suurlähetystön käytössä olevaan rakennukseen. Teosta epäiltiin vapaalla ollutta konstaapelia, ja asiaa tutkittiin törkeänä julkisrauhan rikkomisena.

Syyttäjä on kuitenkin tehnyt päätöksen olla nostamatta syytettä, koska tekijään liittyvät rangaistusvastuun edellytykset puuttuvat. Syyttämättäjättämispäätöksen perustelut ovat salaiset, mitä perustellaan julkisuuslain terveystietoja koskevalla pykälällä. Päätöksen mukaan Japanin valtiolla ei ole asiassa vaatimuksia.

Miehen epäiltiin pyrkineen sisään myös Etelä-Afrikan suurlähetystön tiloihin Lauttasaaressa. Syyttämättäjättämispäätös tehtiin jo huhtikuussa.

[Janski]

^

[Balam-Acab]

Syyttämättäjättämispäätöksen perustelut ovat salaiset, mitä perustellaan julkisuuslain terveystietoja koskevalla pykälällä.

mukava kuulla/hyvä tietää

[Jesse Python]

Syyttämättäjättämispäätöksen perustelut ovat salaiset, mitä perustellaan julkisuuslain terveystietoja koskevalla pykälällä.

mukava kuulla/hyvä tietää

vieläköhän on virassa

[Balam-Acab]

Syyttämättäjättämispäätöksen perustelut ovat salaiset, mitä perustellaan julkisuuslain terveystietoja koskevalla pykälällä.

mukava kuulla/hyvä tietää

vieläköhän on virassa

jos osaa yhtään pelata valtion saigonia niin todellakin on ja vielä pitkään