Miksi nainen passitettiin vahingossa putkaan Helsingissä? Poliisi selittää asiaa tietokatkoksella ja kiinniottolapulla, jonka saikin hävittää
Poliiseja epäiltiin turhan putkan viemisen vuoksi rikoksesta, mutta syytteitä ei lopulta nostettu. Ylikomisario Jaakko Walleniuksen mukaan Helsingin poliisin on kuitenkin syytä kehittää toimintaansa.
Pyöräilijä otti tämän kuvan poliisiautosta itsenäisyyspäivänä 2017, ja sen jälkeen poliisit vaativat häntä näyttämään henkilöpaperinsa. Pyöräilijä sopi poliisin mukaan tuntomerkkeihin pulloja väkijoukkoon heitelleestä naisesta, ja tilanne eteni lopulta aiheettomaan putkaan passitukseen.
Helsingin poliisilaitos kiistää kadottaneensa mitään virallista asiakirjaa liittyen tilanteeseen, jossa nainen päätyi poliisin virheen vuoksi vahingossa putkaan itsenäisyyspäivänä 2017.
Poliiseja epäiltiin aiheettoman putkareissun vuoksi tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja tuottamuksellisesta vapaudenriistosta. Epäiltyinä oli yhteensä kuusi henkilöä.
Toukokuun lopussa kihlakunnansyyttäjä teki kaikkien kuuden epäillyn osalta syyttämättäjättämispäätöksen eli jätti syytteet nostamatta rikoksesta epäiltyjä poliiseja vastaan.
Päätöksen perusteluissa kerrotaan olevan kiistatonta, että nainen olisi pitänyt vapauttaa rangaistusvaatimuksen tiedoksi antamisen jälkeen.
Päätös syyttämättä jättämisestä tehtiin, koska on epäselvää, kenen menettelyn johdosta tehtiin väärä kirjaus, jonka perusteella nainen pantiin Kisahallin putkaan. Alkuperäisen kiinniottolomakkeen laatinut poliisi kertoi kirjanneensa toimenpiteeksi ainoastaan rangaistusvaatimuksen tiedoksi antamisen.
Kirjausta ei voida kuitenkaan todentaa, sillä kyseinen paperi on kadonnut.
Ylikomisario Jaakko Wallenius Helsingin poliisilaitokselta kertoo, että kadoksissa oleva paperi ei ole mikään virallinen dokumentti vaan ”apuvälineeksi tarkoitettu muistilappu”.
”Sillä pystytään erityisesti joukkojenhallintatilanteissa välittämään tietoja kiinnioton syystä ja kiinnioton tehneistä poliiseista silloin, kun eri partiot kuljettavat kiinniotettuja”, Wallenius sanoo.
Itsenäisyyspäivänä 2017 poliisit käskivät pyörällä liikenteessä ollutta naista näyttämään henkilöllisyystodistuksensa Mannerheimintien ja Helsinginkadun risteyksessä. Helsingin syyttäjänviraston päätösasiakirjoissa poliisi perustelee henkilöpaperien vaatimista sillä, että pyöräilijä sopi tuntomerkkeihin etsinnässä olleesta naisesta, joka oli heittänyt aikaisemmin pulloja väkijoukkoon.
Nainen niskoitteli tilanteessa poliisia vastaan, ja poliisipartion johtaja päätti, että pyöräilijälle annetaan tiedoksi rangaistusvaatimus toiminnastaan. Paikalle tilattiin myös erillinen kuljetuspartio, koska alun perin tilannetta hoitaneet poliisit eivät voineet poistua asemapaikaltaan, jossa he valvoivat joukkojenhallintatehtävissä itsenäisyyspäivän mielenosoituksia.
Samoihin aikoihin poliiseille oli Helsingin syyttäjänviraston päätöksen mukaan selvinnyt, ettei nainen ollutkaan yksi pullonheittäjistä. Näin myös kuljetuspartiolle ilmoitettiin, että hänet on päästettävä vapaaksi heti rangaistusvaatimuksen tiedoksi antamisen jälkeen.
Sitten tapahtui kuitenkin jotain, mitä ei olisi pitänyt tapahtua: nainen passitettiin kuitenkin putkaan. Hän oli siellä noin tunnin, kunnes virhe havaittiin.
Kansalaisen vapauden väliaikaisesti syyttä vienyt erehdys kytkeytyy kynällä paperille kirjoitettuihin muistiinpanoihin, joiden oli ainakin määrä kulkeutua putkalle asti. Joukkojenhallinnasta vastanneet poliisit siis laativat toimintaohjeet siitä, miten kiinniotetun naisen kanssa tulisi toimia.
”Siinä yhteydessä kiinniottomuistiinpanot annettiin kuljettavalle partiolle. Heillä on ollut esitutkinnassa sellainen muistikuva, että ne olisivat päätyneet putkalle. Jostain syystä muistiinpanoissa olleet tiedot eivät kuitenkaan päätyneet henkilölle, joka kirjasi tietoja sähköiseen järjestelmään”, Wallenius kertoo.
Nainen siis päätyi lukkojen taakse, vaikka hänet olisi poliisin mukaan pitänyt vapauttaa kiinniotosta putkan luona heti rangaistusvaatimuksen tiedoksi antamisen jälkeen.
Mikäli tapahtumat etenivät poliisin kertoman mukaisesti, epävirallisen lapun tiedot eivät näin ollen päätyneet koskaan sellaisenaan viralliseen sähköiseen järjestelmään.
”Se oli virheellisesti kirjoitettu kiinniotoksi, eli hänet oli kirjattu sisään [putkaan], vaikka se oli vain lyhytaikainen kiinniotto sakon tiedoksi antamista varten.”
Walleniuksen mukaan kyse oli tiedonkulun katkeamisesta.
”Tämä liittyy osaltaan siihen, että itsenäisyyspäivänä meillä on kädet täynnä töitä.”
Partiolta toiselle siirtynyttä kiinniottolappua ei ole löytynyt, eikä poliisia ole velvoitettu sellaisia säilömäänkään. Poliisin mukaan erehdyksen vuoksi virheellisessä muodossa sähköiseen järjestelmään päätyneet tiedot ovat sen sijaan tallessa.
”Sähköinen järjestelmä on sellainen, että vaikka jos minä esimiehenä haluaisin sieltä jotain hävittää, niin en pystyisi sitä tekemään”, Wallenius sanoo.
Walleniuksen mukaan toissa itsenäisyyspäivän tapahtumaketju on hyvin poikkeuksellinen.
”Tämä on varmasti sellainen asia, jota meidän täytyy edelleen kehittää – että saadaan tämä ketju aukottomaksi.”
Kyse on loppujen lopuksi ihmisten oikeusturvasta ja poliisin luotettavuudesta.
”Mieluummin hoidamme tehtävät niin, että ihmisten oikeusturva säilyy kuin että tähtäisimme rikosvastuun toteutumiseen. Se on oikeusturvan kannalta toissijainen asia”, Wallenius arvioi.
Olisiko tietojen syytä liikkua alusta asti sähköisesti?
”Onhan tällainen lyijykynä ja muistivihko -systeemi jollain tavalla vanhentunutta.”
Walleniuksen näkemyksen mukaan sähköinen kirjaaminen ei kuitenkaan olisi ollut välttämättä tarkoituksenmukaista itsenäisyyspäivän tilanteessa, koska kyse oli epävirallisesta lapusta ennen tietojen siirtämistä poliisin viralliseen järjestelmään.
Selvää on kuitenkin se, että tietojen pitäisi kulkeutua poliisilta toiselle ilman virheitä tiedonkulussa.
Käräjäoikeus tuomitsi pyöräilijän sakkotuomioon syyskuussa 2018 niskoittelusta poliisia vastaan. Tuomion perustelujen mukaan poliisilla on oikeus olla luottamatta suulliseen henkilötietojen antamiseen ja vaatia henkilöllisyystodistus nähtäväksi. Tämä on oikeuden mukaan tavanomaisen käytännön mukaista etenkin kun taustalla ollut epäilty rikos, kuten itsenäisyyspäivän tilanteessa oli.
Oikeuden mukaan pyöräilijä ei pyrkinyt tilanteessa riittävällä tavalla auttamaan poliisia henkilöllisyyden luotettavassa tarkistamisessa.
Tuomio ei ole lainvoimainen ja pyöräilijä on valittanut siitä hovioikeuteen.