Neuvostoliitossa ei ollut tätäkään ongelmaa
https://www.punkinfinland.net/forum/
https://www.punkinfinland.net/forum/viewtopic.php?f=2&t=540596
sika se silti on
olis hauska ettii kytkyjä persuihin 
Ja tähän siis vaadittiin useampi tuomio? Voi vittu, kytät saatana!Pasi Fist wrote: ↑19 Oct 2019, 07:31https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006277151.htmlNettivideon jakaneelta pojalta rahaa vaatinut konstaapeli sai potkut Helsingin poliisista
Konstaapeli esitti useissa tilanteissa kansalaisille epämääräisiä rahavaatimuksia. Poliisilaitoksen mukaan miehen toiminta on voinut vahingoittaa koko poliisiorganisaation luotettavuutta.
HS on kertonut konstaapelin käytöksestä viime keväänä ja kesänä.
Helsingin poliisi on antanut potkut kansalaisilta rahaa kinunneelle vanhemmalle konstaapelille. Poliisilaitoksen mukaan mies on toiminnallaan osoittanut olevansa soveltumaton tehtäväänsä.
Konstaapeli sai kesäkuussa Helsingin käräjäoikeudessa sakot siitä, että hän oli vaatinut alaikäiseltä pojalta rahaa nettivideosta. Oikeus tuomitsi hänet virkavelvollisuuden rikkomisesta 40 päiväsakkoon.
Video koski tilannetta, jossa konstaapeli oli partiokaverinsa kanssa poistanut erästä miestä Rautatieasemalta vapunaattona 2017. Video ei ollut pojan kuvaama, mutta hän latasi sen nettiin ja kirjoitti otsikon ”Rasistiset poliisit pidättävät nuoren maahanmuuttajan ilman syytä”.
Videosta suuttunut konstaapeli kutsui alaikäisen pojan vanhempineen tyhjään poliisitaloon ja vaati siellä itselleen ja partiokaverilleen ”tonnia mieheen”.
Poliisilaitoksen mukaan konstaapelin menettely on voinut vahingoittaa koko poliisiorganisaation luotettavuutta.
Poliisilaitos huomauttaa, että vaikka käräjätuomio ei ole saanut lainvoimaa, tuomion mukaan on riidatonta, että mies oli esittänyt omaan asiaansa liittyvän korvausvaatimuksen ja järjestänyt sitä koskevan tapaamisen poliisin tiloissa.
Konstaapelin menettelyn moitittavuutta lisää laitoksen mukaan se, että hänet on aiemminkin tuomittu vastaavanlaisesta oman edun tavoitteluun tähtäävästä toiminnasta.
Kanta-Hämeen käräjäoikeus on aiemmin tuominnut konstaapelin 60 päiväsakkoon virkavelvollisuuksien rikkomisesta. Silloin mies oli siviilivaatteissa pysäyttänyt autoilijan valoja vilkuttelemalla, esittäytynyt poliisiksi, pyytänyt autoilijan ajokortin ja hurauttanut matkoihinsa kortti mukanaan. Tuomio ei muuttunut ylemmissä oikeusasteissa.
Lisäksi yksi tapaus jäi syyttäjän pöydälle, koska kyse oli sana sanaa vastaan -tilanteesta. Erään miehen mukaan konstaapeli oli väittänyt hänen kolhineen konstaapelin vaimon autoa pysäköintialueella. Konstaapeli oli uhannut kirjoittaa sakkolapun, jos mies ei maksa sadan euron korvauksia, mies kertoi.
Näiden kahden tapauksen jälkeen Helsingin poliisi erotti konstaapelin kuukauden määräajaksi. Päätös perustui säännökseen, jonka mukaan poliisin on niin virassa kuin yksityiselämässäänkin käyttäydyttävä siten, ettei luottamus poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon vaarannu.
Konstaapelilla on neljän kuukauden irtisanomisaika. Poliisilaitos on päättänyt pidättää hänet virantoimituksesta myös irtisanomisajaksi, koska hän on soveltumaton toimimaan poliisitehtävissään.
Kun HS kertoi aikaisemmin konstaapelin toiminnasta, toimitukseen otti yhteyttä autoharrastaja, jolla oli miehestä samantapaisia kokemuksia.
Hän kertoi, että konstaapeli oli pysäyttänyt hänet siviilivaatteissa ja vaatinut korvauksia tuulilasinsa rikkoontumisesta. Konstaapeli oli väittänyt, että autoharrastajan peräkärrystä singonnut kivi olisi rikkonut lasin.
Konstaapeli kiisti HS:n haastattelussa pyytäneensä rahaa.
”Ihan höpöhöpöä, ihan satuja joku selittää.”
Konstaapelin mukaan mies oli itse halunnut maksaa korvauksia.
Konstaapeli antoi myös ymmärtää, ettei hän sillä hetkellä olisi ollut syytteessä Helsingin käräjäoikeudessa. Tämä ei ollut totta, vaan puhelun aikaan odoteltiin käräjäoikeuden tuomiota.
Mies päätti puhelun lyömällä luurin toimittajan korvaan.
”Nyt toimittaja puhuu ihan… En kommentoi tätä yhtään mihinkään. Nyt toimittaja puhuu ihan vastoin parempaa tietoa. Hyvästi. Älä soita enää.”
Miehen saamia tuomioita yhdistää kaksi asiaa.
Molemmissa tapauksissa tuomioistuimet totesivat miehen puheet epäluotettaviksi eli katsoivat hänen valehdelleen tapahtumista.
Tuomioistuimet myös arvioivat kummassakin tapauksessa, että miehen toiminta oli horjuttanut kansalaisten luottamusta poliisiin.
Texasilaisnaisen ampunut poliisi saamassa murhasyytteen
Syyttäjäviranomainen kertoo arvioineensa näyttöä ja aikovansa syyttää 28-vuotiaan naisen ampunutta poliisia murhasta.
Fort Worthin poliisiosasto luovutti kuvan Aaron Deanin virkakamerasta ampumassa kohti ikkunaa 12. lokakuuta Texasissa, Yhdysvalloissa.
Texasilaissyyttäjät aikovat nostaa syytteen murhasta tummaihoisen naisen ikkunan läpi ampunutta poliisia vastaan, kertoo uutistoimisto Reuters.
28-vuotias nainen kuoli viikko sitten lauantaina noin puoli kolmelta aamuyöllä paikallista aikaa, kun poliisi Aaron Dean ampui hänet asuntonsa ikkunan läpi Forth Worthin kaupungissa.
Tarrantin piirikunnan syyttäjän Sharen Wilsonin mukaan tapauksen alustava arviointi on saatu valmiiksi, ja sen perusteella Deania vastaan nostetaan murhasyyte.
Deanin puolustus ei vielä kommentoinut asiaa Reutersille.
Kuolemaan johtanut tapaus sai alkunsa, kun Dean ja toinen poliisi vastasivat hälytystehtävään, joka oli tullut ammutun naisen naapurilta. Naapuri oli ollut huolissaan, sillä naisen asunnon ovi oli auki.
Kun poliisi saapui asunnolle, Dean huomasi jonkun seisovan makuuhuoneessa lähellä ensimmäisen kerroksen ikkunaa. Hän otti aseensa esiin, käski henkilöä nostamaan kätensä ilmaan ja ampui sekunteja myöhemmin kuolettavan laukauksen ikkunan läpi.
Tapahtumat tallentuivat poliisin vartalokameraan. Videomateriaali osoittaa myös, ettei Dean esitellyt itseään poliisiksi ennen kuin painoi liipaisinta.
Surmattu nainen oli ollut äitinsä asunnossa pelaamassa videopelejä kahdeksanvuotiaan veljenpoikansa kanssa, kun hän kuuli ulkoa outoja ääniä ja meni siksi ikkunaan, kertoi naisten perhettä edustava asianajaja Lee Merritt.
Veljenpoika oli samassa huoneessa ampumisen aikaan.
Forth Worthin poliisilaitos kertoi Twitterissä, että Dean pidätettiin ja vangittiin maanantaina. Hän pääsi kuitenkin vapaaksi 200 000 dollarin eli noin 182 000 euron takuita vastaan samana iltana.
Poliisilaitoksen päällikkö Edwin Kraus järjesti maanantaina tiedotustilaisuuden tapauksesta. Britannian yleisradion BBC:n mukaan Kraus kertoi, että Dean oli eronnut poliisivoimista samana päivänä.
”Ellei hän olisi eronnut itse, olisin erottanut hänet useista sääntörikkeistä. Erostaan huolimatta häntä syytetään silti rikoksesta”, Kraus kertoi toimittajille.
Poliisi julkaisi viikonloppuna valokuvan aseesta, joka oli surmatun naisen asunnossa. Krausilla ei ollut tietoa, pitelikö nainen asetta mutta sanoi aseen löytyneen ”aivan ikkunan vierestä”.
Forth Worthin kaupungin johto paheksui valokuvan julkaisua todeten, että poliisi yrittää vierittää syyn kuolemasta naisen niskoille. Kraus pahoitteli myöhemmin kuvan julkaisua. Texasissa ampuma-aseiden hallussapito on sallittua yli 18-vuotiaille.
Kraus kertoi tiedotustilaisuudessa sanomalehti The New York Timesin mukaan, että Forth Worthin poliisi on aloittanut tapauksen tutkinnan. Forth Worthin pormestari Betsy Price sanoi, että kaupunki aikoo marssittaa esiin koko joukon asiantuntijoita, jotka saavat arvioida poliisin toiminnan tilanteessa.
”Mikään ei oikeuta lauantaiaamun tapahtumia, ei mikään”, Price kommentoi.
Tapaus on järkyttänyt Forth Worthin yhteisöä. Kaupungin asukkaat järjestivät protestin surmatun naisen asunnon edustalla sunnuntaina. Mielenosoittajat pitelivät käsissään kynttilöitä ja huusivat: ”Ei oikeutta, ei rauhaa.”
Poliisin hälyttänyt naapuri James Smith kertoi paikalliselle medialle yrittäneensä olla hyvä naapuri, kertoo BBC.
”Ellen olisi soittanut poliisille, hän olisi vielä elossa”, Smith totesi.
”Se ei rohkaise soittamaan poliisille.”
Ampuminen tapahtui vain kaksi viikkoa sen jälkeen, kun dallasilainen poliisi tuomittiin tuomittiin aseettoman tummaihoisen miehen ampumisesta.
Myös muualla Yhdysvalloissa poliisiväkivalta erityisesti aseettomia tai afroamerikkalaisia ihmisiä kohtaan on viime vuosina herättänyt runsaasti keskustelua ja huolta.
Viikko sitten surmansa saanut nainen on yksi ainakin 709 ihmisestä, jotka Yhdysvaltojen poliisi on ampunut tänä vuonna, selviää sanomalehti The Washington Postin ylläpitämästä tilastosta. Yhteensä poliisit ovat ampuneet tänä vuonna 147 afroamerikkalaista ihmistä, joista tähän mennessä viisi on ollut naisia.
Tilastoista selviää lisäksi, että poliisi on ampunut Yhdysvalloissa kuoliaaksi vuosittain lähes tuhat ihmistä jo neljänä peräkkäisenä vuotena.
Sisäministeri Ohisalo tyytyväinen poliisin toimintaan Narinkkatorin mielenosoituksessa – ”Varustautuminen oli välttämätöntä”
Sisäministeri Maria Ohisalo sanoo olevansa tyytyväinen, että poliisi ei keskeyttänyt mielenosoitusta vaan ”turvasi kokoontumisoikeuden”.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) ilmoittaa olevansa tyytyväinen poliisilta saamaansa selvitykseen poliisin toiminnasta kahden mielenosoituksen yhteydessä.
Ohisalo pyysi selvityksen poliisin toiminnasta 19.10. mielenosoituksessa Helsingin Narinkkatorilla. Kurdiaktivistit järjestivät mielenosoituksen, jossa vastustettiin Turkin hyökkäystä Pohjois-Syyriaan. Poliisi käytti tilaisuudessa etälamautinta.
”Selvityksen perusteella poliisin ennakkoarvio siitä, että mielenosoituksessa saattaa syntyä järjestyshäiriöitä, oli perusteltu. Selvitys on kattava ja tilanteen kulku sellainen, että poliisilla olisi ollut perusteet keskeyttää mielenosoitus. Olen tyytyväinen siihen, että siihen ei menty, vaan poliisi turvasi kokoontumisoikeuden toteutumisen ja rauhoitti tilanteen rajatummin keinoin. Näin mielenosoitus sai jatkua välikohtauksesta huolimatta”, Ohisalo ilmoittaa tiedotteessa.
Nyt Poliisihallituksen lausunnossa käsitellään myös 14.10. järjestettyä mielenosoitusta ja muuta ennakkotietoa, joiden perusteella poliisi teki uhka-arvionsa. Selvityksen perusteella poliisi on toiminut asianmukaisesti.
”Poliisin varustautuminen mielenosoitukseen herätti keskustelua. Saadun selvityksen perusteella joukkojenhallintaan erityiskoulutettujen ja -varustettujen poliisien käyttö oli perusteltua perustuen tilaisuuden uhka-arvioon. Raskaampaa varustusta ei käytetä ilman painavia perusteita. Tässäkin tapauksessa varustautuminen oli välttämätöntä yleisön ja poliisin turvallisuuden takaamiseksi”, Ohisalo sanoo tiedotteessa.
Ohisalon tekemä selvityspyyntö aiheutti kiivasta keskustelua, johon ottivat osaa sekä lukuisat poliitikot että poliisien etujärjestö. Ohisalo kertoi tekemästään selvityspyynnöstä Twitterissä.
”Ohisalo on paitsi sisäministeri myös vihreiden puheenjohtaja. Ministerillä on tietysti oikeus pyytää selvitystä, ja siihen tarkoitukseen on olemassa virallisia kanavia. Mutta jos hän haluaa tehdä tällä asialla puolueen puheenjohtajana politiikkaa, silloin Twitter on se kanava”, Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne sanoi.
Perussuomalaisten kansanedustaja, komisario Tom Packalén laati Ohisalolle avoimen kirjeen, jossa hän arvosteli tätä muun muassa ”populistisesta tviittailusta” ja ”anarkismille flirttailusta”.
Hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää katsoi kuitenkin Ohisalon toimineen asianmukaisesti. ”Ministeri vastaa oman hallinnonalansa toiminnasta. Hänellä on kaikki oikeudet vaatia ja saada tietoa, miten hänen hallinnonalallaan toimitaan.”
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan poliisin tehtävä on turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus järjestää kokouksia ja mielenosoituksia ja osallistua niihin. Samalla poliisin velvollisuus on turvata ihmiset ja ympäristö mielenilmauksissa.
Selvityksen mukaan poliisin varustautuminen jälkimmäiseen mielenosoitukseen perustui pitkälti siihen, että edellisessä mielenosoituksessa ei noudatettu poliisin ohjeita.
Selvityksessä todetaan, että 14.10. mielenosoituksessa oli ”aiheutettu vaaratilanteita ajamalla autolla väkijoukon keskellä ja heittämällä kiviä. Paikalle jouduttiin hälyttämään kaikki vapaana olleet poliisipartiot, jotta tilanne saatiin hallintaan.”
Poliisihallituksen selvityksen mukaan mielenosoitukset järjestivät eri organisaatiot, mutta mukana oli osin samoja ihmisiä.
Selvityksessä todetaan, että jälkimmäisen mielenosoituksen järjestäjä ei ilmoittanut etukäteen auton tuomisesta kulkueeseen. Poliisi sanoo kieltäneensä auton käytön useaan otteeseen turvallisuussyistä, mutta järjestäjät ilmoittivat, etteivät aio noudattaa poliisin määräystä.
Selvityksen mukaan mielenosoittajien ajoneuvo pyrki kiertämään poliisiauton ajamalla keskellä väkijoukkoa. Poliisi sanoo joutuneensa tämän takia turvautumaan voimakeinoihin ajoneuvon pysäyttämiseksi.
”Samaan aikaan kielletyn ajoneuvon pysäyttämistä yrittäneen poliisiauton eteen tuli mielenosoittaja, joka esti poliisiauton liikkumisen. Poliisin käskyistä huolimatta mielenosoittaja käytti voimakasta vastarintaa, kaatoi yhden poliisin maahan ja tarttui toisen poliisin kaulassa roikkuvaan projektiililaukaisimeen. Maahan kaadettu poliisi loukkaantui tilanteessa. Tämän jälkeen mielenosoittajan jalkaan käytettiin etälamautinta, jolloin henkilö päästi irti poliisin laukaisimesta”, selvityksessä todetaan.
Selvityksen perusteella etälamauttimen käyttö yhtä mielenosoittajaa vastaan oli lievin ja tarkoituksenmukaisin keino kyseisessä tilanteessa.
Sisäministeriön tiedotteen mukaan kurdien edustajat ja Helsingin poliisi ovat jälkikäteen keskustelleet tapahtumista. Pyrkimyksenä oli välttää tilanteen kärjistyminen vastaavalla tavalla myöhemmin mielenosoituksissa.
Nuhteettomuutta ja luotettavuutta painottavassa poliisikoulussa epäillään taas seksuaalista häirintää – ”Joukossa astetta muita törkeämpi tapaus”
Naisopiskelijat ovat ilmoittaneet oppilaitokselle miesopiskelijan heihin kohdistamasta häirinnästä. Ilmoitukset koskevat tapahtumia koulutuksessa ja vapaa-ajalla.
Poliisiammattikorkeakoulu selvittää uutta mahdollista häirintätapausta. Naispuoliset poliisiopiskelijat ovat tehneet ilmoituksia erään miesopiskelijan heihin kohdistamasta seksuaalisesta häirinnästä.
Mahdollinen häirintä on tapahtunut ilmoitusten mukaan kuluvan lukukauden aikana. Oppilaitos harkitsee parhaillaan, ryhtyykö se tapauksen vuoksi kurinpidollisiin toimiin miesopiskelijaa kohtaan.
Poliisiammattikorkeakoulu ei kerro ilmoituksen tehneiden opiskelijoiden määrää, mutta HS:n tietojen mukaan heitä on tiettävästi neljä.
Kyseessä on toinen häirintäepäily Poliisiammattikorkeakoulussa viime aikoina. Aikaisemmassa tapauksessa oppilaitoksen opettajana toimineen konstaapelin epäillään ahdistelleen seksuaalisesti naisoppilaita.
Opettajan tapauksen esitutkinta valmistui alkusyksystä. Rikosepäilyt ovat parhaillaan syyteharkinnassa. Opettaja on pidätetty virasta tapauksen vuoksi.
Rehtori Kimmo Himbergin mukaan naisopiskelijat ovat ilmoittaneet miesopiskelijan epäasiallisesta käytöksestä oppilaitokselle. Himberg sanoo, että tapauksesta ei ole tehty rikosilmoituksia.
Miesopiskelijan epäasialliseen käytökseen liittyvät ilmoitukset koskevat sekä miehen sanallista että fyysistä toimintaa. Osa ilmoitetuista tapauksista on koulutuksen ajalta ja osa vapaa-ajalta.
”Kyse on lähinnä sellaisesta käyttäytymisestä, jonka naisopiskelijat ovat kokeneet tungettelevaksi ja siinä mielessä häiritseväksi. Joukossa on yksi tapaus, joka on astetta muita törkeämpi”, Himberg sanoo.
Himberg ei yksilöi tarkemmin, millaisista tapauksista on mahdollisesti kyse.
”Asia on sen verran vakava, että se on johtanut toimenpiteisiin. Prosessi on käynnissä, enkä voi ennakoida sen lopputulosta”, Himberg sanoo.
Poliisiammattikorkeakoulu on pyytänyt kirjalliset lausunnot sekä miesopiskelijalta että ilmoituksen tehneiltä naisopiskelijoilta. Himberg ei kommentoi sitä, miten miesopiskelija on vastannut hänestä tehtyihin ilmoituksiin.
Poliisiammattikorkeakoulu antanee ratkaisunsa mahdollisista kurinpidollisista toimista miesopiskelijaa kohtaan lähiaikoina.
”Emme ole aiemmin joutuneet soveltamaan lakia tällä tavalla. Poliisiammattikorkeakoulua koskeva laki tuli voimaan runsas viisi vuotta sitten”, Himberg sanoo.
Jos oppilaitos katsoo kurinpidolliset toimet tarpeellisiksi, seuraamusvaihtoehtoja on lain mukaan kaksi. Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus tai hänet voidaan erottaa määräajaksi.
Määräaikainen erottaminen voi kestää enintään yhden vuoden. Sen jälkeen opiskelija voi palata jatkamaan opintoja poliisiksi.
Himbergin mukaan laki ei salli opiskelijan erottamista pysyvästi, jos hänestä ei ole tehty rikosilmoitusta eikä hän siten voi saada tuomiota.
Esimerkiksi seksuaalisesta ahdistelusta voidaan nostaa syyte ja tuomita oikeudessa vain siinä tapauksessa, että uhri vaatii tekijälle rangaistusta. Oppilaitos ei voi tehdä asiassa rikosilmoitusta.
Lain mukaan poliisiopiskelija voidaan erottaa pysyvästi vain lainvoimaisen rikostuomion tai terveydentilan perusteella. Erottamisen perusteita ovat myös Suomen kansalaisuuden menettäminen sekä oppilaitoksen järjestyssäännön rikkominen niin, että se vaarantaa vakavasti turvallisuuden.
Poliisikoulutukseen valittavilta edellytetään tehtävän edellyttämää nuhteettomuutta ja luotettavuutta.
Kertovatko tuoreet häirintäepäilyt siitä, että seksuaalinen häirintä on ongelma Poliisiammattikorkeakoulussa?
”Opiskelija- ja henkilöstöbarometrikyselyjä on tehty pitkään määräajoin. Niiden mukaan häirintä on ollut selvästi vähenemään päin. Kaksi viime aikojen tapausta voivat osittain indikoida myös siitä, että puutumme tapauksiin herkemmin kuin ennen”, Himberg sanoo.
”Pyrkimyksemme on saada tällaiset tapaukset häviämään puuttumalla niihin.”
Enemmistö Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoista on miehiä. Koulutukseen hyväksyttiin viime vuonna 256 miestä ja 144 naista.
viis+ vuotta sitten kaveri serusteli yhden ton nuhteettomuutta ja luotettavuutta korostavan koulun opiskelijan kanssa. Tää wannabe1312 mm. veti treffeillä tinderin esiin ja alko swaippailla kun ei saanut tarpeeksi huomiota. Sitä seuraavilla treffeillä kai "kiusatakseen" alkoi kommentoimaan muiden perseitä ja sen päälle otti "kumppaninsa" puhelimen, koska halusi varmistua molemminpuolisesta nuhteettomuudesta. Erosivat nopeasti.Nuhteettomuutta ja luotettavuutta painottavassa poliisikoulussa
Ylikomisario Jari Taponen radikalisoi anarkistin, kuumensi Twitterin ja päätyi somejäähylle – Osalle kollegoista erilainen poliisi on punainen vaate
Poliisi katkeroittaa helposti vähemmistöjä ja alakulttuureja. Ylikomisario Jari Taponen haluaa muuttaa poliisin toimintatapoja ja e
ehkäistä rikoksia ennalta.
Sillä hetkellä ylikomisario Jari Taponen tajusi, että hän oli tehnyt virheen.
Eräs anarkisti kertoi Taposelle, että hän oli jo harkinnut irrottautumista anarkistisesta toiminnasta. Toisin oli käynyt. Syynä oli poliisin toiminta vuoden 2014 vappumarssilla.
Poliisi epäili tuolloin, että anarkistit käyttäisivät lippuja mielenosoituksessa astaloina. Kymmenen ihmistä päätyi vappumarssilta putkaan, vaikka mitään ei ollut tapahtunut ennen kuin poliisi alkoi vaatia lippuja mielenosoittajilta.
Operaatiota johti Taponen.
Jari Taposesta ei koskaan pitänyt tulla poliisia.
Kahden imatralaisen tehdastyöläisen lapsi sai vapaan kasvatuksen. Isällä oli pojan tulevaisuuden varalle vain yksi toive: Jari voisi tehdä mitä tahansa paitsi ryhtyä poliisiksi.
”Jotain poliisivastaisuutta isällä varmaan on ollut”, Taponen tuumii.
Hän opiskeli matkailumerkonomiksi mutta lähetti ”päähänpistosta” ruokatunnilla paperit poliisikouluun ja pääsi sisään. Varsinainen ura alkoi partioinnilla Itä-Helsingissä 1990-luvun puolivälissä.
Ajan kuluessa Taponen alkoi tarkastella poliisityön vaikuttavuutta yhä kriittisemmin.
”Työn tuoma jännitys alkoi kadota, ja aloin pikkuisen leipiintyä. Samalla alkoi nähdä tarkemmin, mitä vaikutusta näillä asioilla on”, Taponen sanoo kahvilassa Itäkeskuksen Tallinnanaukion kupeessa.
Vuodesta 2012 saakka Taposen tehtävänä on ollut johtaa ennalta ehkäisevää ja ennalta estävää toimintaa Helsingin poliisissa. Hänen työnsä on siis kaikkea muuta kuin anarkistien radikalisointia.
Taponen kertoo epäonnisen vappumarssin tapahtumista, koska niihin sisältyy hänen mielestään suurempi opetus poliisin työstä.
”Yhteiskunnassa heikossa asemassa olevat kokevat poliisin kontrollin usein niin, että poliisi ajaa valtaväestön kontrollia. Eli sitä kautta poliisi ei ole kaikkien poliisi vaan valtaväestön.”
Taposen mukaan vähemmistöt ja alakulttuurit kokevat usein poliisin läsnäolon uhkaavana. Tällaiseen kokemukseen saattaa johtaa vaikkapa keskustelu, jossa muslimeja tai turvapaikanhakijoita käsitellään ensisijaisesti mahdollisina terroristeina.
Ennalta estävän toiminnan tavoitteena on parantaa kaupunkilaisten turvallisuutta sekä ehkäistä rikoksia ja vastakkainasettelua. Yksi tavoitteista on väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisy.
Taposen ja hänen alaistensa arkea on kohdata ihmisiä, jotka eivät ole kovin innoissaan poliiseista.
”Tarkoituksena on mennä yhteisöihin tai yksilöiden luo ja luoda se turvallisuuden tunne. Että hei, me olemme teitä varten. Teidän ei tarvitse ratkaista ongelmia yksin, vaan yhteiskunta ja poliisi ovat teitä varten.”
Poliisien keskuudessa Jari Taponen herättää ristiriitaisia tunteita, ja häntä on myös kritisoitu voimakkaasti. Monet poliisit ovat sitä mieltä, että Taposen pitäisi käyttää aikansa mieluummin johonkin ihan muuhun.
Taposen yksikön toimintatyyli poikkeaa perinteisestä rikostutkinnasta ja rikosten torjunnasta. Yleensä poliisi pyrkii suoraviivaisesti joko selvittämään rikokset tai reagoimaan nopeasti hälytystilanteissa.
Osasyy Taposen epäsuosioon ovat hänen mielipiteensä. Hänen mielestään poliisin nykyiset onnistumisen mittarit, kuten rikosten selvittämisprosentti, voivat johtaa myös epätoivottuihin tuloksiin – sellaisiin kuin hänen itsensä johtama operaatio vappumarssilla vuonna 2014.
”Yleensä rikoksia tehneet ihmiset ymmärtävät, mitä ovat tehneet, ja ovat valmiit hyväksymään sen. Jos poliisi käyttäytyy epäoikeudenmukaisesti, jää kaunaa. Sitä pitäisi välttää. Lyhyitä voittoja ei kannata hakea, koska siinä poliisi lopulta häviää.”
Taposen mukaan mittarit voivat kannustaa ratkomaan juttuja hinnalla millä hyvänsä. Seurauksena voi olla toimintatyyli, joka lisää katkeruutta yhteiskuntaa kohtaan.
Yksi syy poliisien tuskastumiseen on ollut Taposen Twitter-profiili. Taponen twiittaa päivittäin näkemyksiä, joista osa on ollut poliisien mielipiteiksi epätyypillisiä. Usein Taponen purkaa rikoksiin liittyviä myyttejä tutkimus- ja tilastotiedon avulla.
Esimerkistä käy viesti, jonka Taponen kirjoitti hieman ennen Turun terrori-iskun esitutkinnan valmistumista tammikuussa 2018. Hän kertoi, että Helsingissä poliisin tietoon tuli vuonna 2017 yhteensä 57 ekstremististä eli aatemaailmaan liittyvää rikosta. Näistä 56 epäilyä liittyi äärioikeistoon ja yksi äärivasemmistoon. Uskonnollista motiivia ei ollut yhdessäkään.
Alkuvuodesta 2018 Jari Taponen oli ajautunut tilanteeseen, jossa Twitterin antiliberaaleimmat keskustelijat iskivät toistuvasti kiinni hänen viestiketjuihinsa. Twiiteistä tuli palautetta niin paljon, että myös poliisihallinto oli alkanut käydä kirjoituksia läpi suurennuslasin kanssa.
”Hallinnon sisällä oli sellaista, että kun Taponen otti johonkin kantaa, niin tuli tulkintoja. Ruvettiin lukemaan niitä hänen jakamisiaan kovin tarkkaan”, kertoo Helsingin laitoksen poliisipäällikkö Lasse Aapio. Hän ehdotti Taposelle Twitter-jäähyä.
Taponen oli joutunut eräiden Twitterissä kirjoittavien mielipidevaikuttajien hampaisiin. Palautetulvan tavoitteena saattoi hyvinkin olla Taposen vaientaminen.
Aapio sanoo, että nyt rima Twitter-jäähyjen ehdotteluun on varmasti aiempaa korkeammalla ja Taposen toimintaa on ymmärretty poliisissa aiempaa paremmin.
Myös Taponen itse pitää vuoden 2014 vappumarssia, Twitter-jäähyään ja joidenkin poliisien penseää suhtautumista asioina, joista poliisissa on otettu opiksi. Tilannetta on helpottanut se, että yksikön työ on tuottanut konkreettisia tuloksia.
Taposen mukaan esimerkiksi kunniaväkivaltaa on alkanut paljastua Helsingissä osin hänen yksikkönsä työn tuloksena.
”Suuri ongelma Suomeen tulleiden kanssa on ollut se, että olemme antaneet heidän olla omissa oloissaan. Heitä ei ole otettu mielellään mukaan tähän yhteiskuntaan.”
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee kunniaväkivallan niin, että taustalla on voimakas häpeän tunne ja pelko kunnian menetyksestä. Tämän seurauksena jotkut yrittävät rajoittaa esimerkiksi naisten tai homoseksuaalien itsemääräämisoikeutta väkivallalla tai sen uhalla.
”Meille tulee joka viikko useita yhteydenottoja naisilta ja tytöiltä siitä, että he ovat kunniakontrollin kohteina. Päätään on nostanut tällainen ilmiö, joka on kuitenkin koko ajan ollut olemassa”, Taponen sanoo.
Loppuvuodesta 2018 laitoksen vt. päällikkö Tomi Vuori kutsui Taposen takaisin Twitteriin. Harkinnan jälkeen Taponen suostui.
Samoihin aikoihin, kun hän alkoi taas käyttää virkatiliään, twiittailun lopettamisesta ilmoitti räävitön ja anonyymi feministinen Twitter-tili @pyllytar.
Twitterissä levisi vitsi, jossa eri keskustelijat ”tunnustivat” olleensa Pyllytär.
Myös Taponen twiittasi olevansa Pyllytär. Viestillä hän muistutti samalla paluustaan virkatilille.
Taposen twiitin perään tuli nopeasti keskusteluketju, jossa keskustelijat päivittelivät Taposen ajankäyttöä virassaan, syyttivät häntä politikoinnista poliisin virkatililtä ja diagnosoivat Taposelle psykoosin.
Twitter-tili on kuitenkin pysynyt aktiivisena.
Taposen Twitter-tili on yksi kanava, jonka välityksellä hän keskustelee eri yhteisöjen kanssa. Twiitit pystyy tulkitsemaan myös viestinä siitä, että poliisissa voi olla monenlaisia ihmisiä.
Taponen kertoo kirjoittavansa itseään kiinnostavia asioita, joiden hän ajattelee kiinnostavan myös muita ihmisiä ja joita poliisi ei yleensä tuo esiin.
”Totta puhuen en hirveästi mieti, miten käyttäydyn. Käyttäydyn aika omana itsenäni.”
Kuka?
Poliisi ja väitöskirjatutkija
- Ylikomisario Jari Taponen aloitti poliisina 1990-luvun puolivälissä.
- Hän johtaa ennalta ehkäisevää ja ennalta estävää työtä Helsingin poliisissa.
- Taponen tekee myös väitöskirjaa aiheesta Helsingin yliopistoon.
