Moderators: Balam-Acab, Kennedy Bakircioglu Kuutio, P O L L Y
Se oli hyvä täsmennys, aukesi vähän uusia kulmia vaan sille että siat voi olla monella tapaa filthraaka mestitsi ¹ wrote: ↑18 Dec 2019, 10:24sika on varmasti aina ollut filth, kommentoin vaan tolta osin, että oliko turautellessa keissi kesken oikeudessa vai ei
Kymmenissä kunnissa poliisi ei selvittänyt tänä vuonna yhtäkään väkivaltarikosta, jossa tekijä on tuntematon
Kaikki Levin laskettelukeskuksessa tapahtuneet väkivallanteot ovat jääneet selviämättä, jos tekijän henkilöys ei ole ollut alusta lähtien selvillä.
Mikäli väkivallantekijä ei jää kiinni heti teon jälkeen, hän välttää useimmiten lain kouran kokonaan.
Suomessa on tarkastelutavasta riippuen joko yli viisikymmentä tai jopa yli sata sellaista kuntaa, joiden alueella poliisi ei ole onnistunut selvittämään yhtäkään sille ilmoitettua väkivaltarikosta omilla tutkintatoimillaan tänä vuonna.
Julkisuudessa on toistuvasti käyty keskustelua siitä, että poliisi ei ehdi tutkia tavallisiin kansalaisiin kohdistuvia lieviä rikoksia. Poliisihallitus kokosi HS:n pyynnöstä tiedot siitä, kuinka hyvin poliisi on tämän vuoden tammi–marraskuussa onnistunut selvittämään niin sanottuja pimeitä väkivaltarikoksia.
Tuloksista käy ilmi, ettei tilanne ole ainakaan kohentunut tänä vuonna.
Pimeällä rikoksella tarkoitetaan sellaista tekoa, jossa tekijä ei ole jäänyt heti kiinni eikä hänen henkilöllisyytensä ole muutenkaan poliisin tiedossa. Kyse on siis rikoksesta, joka poliisin pitäisi selvittää omilla tutkintatoimillaan.
Valtaosassa poliisin tietoon tulevista väkivaltarikoksista tekijän henkilöys on selvillä jo heti alusta alkaen. Kyse voi olla siitä, että uhri osaa nimetä hänet tai poliisi ottaa hänet tuoreeltaan kiinni.
Poliisin tietoon tulee vuosittain noin 35 000 väkivaltarikosta, joista pimeiksi luokitellaan yleensä runsas 7 000 kappaletta. Todellisuudessa väkivaltarikoksia tapahtuu paljon enemmän, sillä vain osa tapauksista tulee poliisin tietoon.
Väkivaltarikoksiksi luokitellaan pahoinpitelyt, henkirikokset ja seksuaalirikokset.
Pimeistä väkivaltarikoksista on viime vuosina selvinnyt poliisin tilastojen mukaan noin kolmannes. Kahdessa tapauksessa kolmesta tekijä on jäänyt selviämättä.
Tämän vuoden tammi–marraskuussa pimeiden väkivaltarikosten selvitysprosentti oli 32,1. Se on prosenttiyksikön huonompi kuin viime vuoden vastaavana aikana.
Valtakunnallinen keskiarvo ei kuitenkaan kerro mitään yksittäisten kuntien tilanteesta.
Pimeiden väkivaltarikosten selvitysprosentti oli tammi–marraskuussa nolla 116 pienessä kunnassa. Siten useammassa kuin joka kolmannessa Suomen kunnassa poliisi ei ole selvittänyt tänä vuonna yhtäkään sellaista väkivaltarikosta, jossa tekijän henkilöys olisi ollut epäselvä.
Tilannetta selittää osin se, että yli puolessa näistä kunnista poliisin tietoon ei tullut yhtäkään uutta pimeää väkivaltarikosta tammi–marraskuussa.
Selvitysprosentti jäi nollaan myös 52 sellaisessa pienessä kunnassa, jossa poliisin tietoon tuli tammi–marraskuussa uusia pimeitä väkivaltarikoksia. Uusien rikosten määrät vaihtelivat näissä kunnissa yhdestä kahteentoista.
Pienten kuntien väkivaltarikoksille on tyypillistä se, että tekijä on lähes aina selvillä alusta lähtien. Tekijä ja uhri tuntevat tai tietävät toisensa jollain tavalla entuudestaan, sanoo Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Reima Rossi.
”Pienissä kunnissa tapahtuu yleensä hyvin vähän sellaisia väkivaltarikoksia, joissa tekijä on tuntematon. Silloin kyse voi olla esimerkiksi toiselta paikkakunnalta saapuneesta vierailijasta”, hän sanoo.
Rossille on kertynyt kokemusta pienten paikkakuntien väkivaltarikoksista, sillä hän toimii tutkinnanjohtajana kymmenen pienen kunnan alueella Keski-Suomessa.
Joissakin pimeissä väkivaltarikoksissa voi olla Rossin mukaan kyse siitäkin, ettei uhri pysty nimeämään tekijää voimakkaan päihtymyksensä takia. Harvinaisissa tapauksissa uhri saattaa myös valehdella tekijän olleen tuntematon, vaikka tekijä on todellisuudessa ollut joku läheinen.
”Uhri saattaa myös pelätä kostoa ja jättää siksi kertomatta pahoinpitelijän nimen poliisille”, Rossi sanoo.
Kaikki poliisin tietoon tulleet pimeät väkivaltarikokset ovat jääneet tänä vuonna selviämättä muun muassa Ruokolahdella, Hartolassa, Sysmässä, Joutsassa, Vimpelissä, Nakkilassa, Outokummussa, Hailuodossa, Pudasjärvellä, Sotkamossa, Keminmaassa, Muoniossa, Posiolla ja Sallassa.
Esimerkiksi Lapin Kittilässä on jäänyt selviämättä kaikki 12 pimeää väkivaltarikosta, jotka siellä on kirjattu tänä vuonna.
Suuri osa Kittilän selvittämättä jääneistä väkivaltarikoksista on tapahtunut Levin laskettelukeskuksen yhteydessä, sanoo rikoskomisario Kirsi Huhtamäki.
”Tyypillisesti kyse on siitä, että ravintolaillan jälkeen ulkona syntyy sanaharkkaa ja tappelu. Jos tekijä ehtii poistua paikalta ennen poliisin tuloa eikä asianomistaja tiedä hänen nimeään, rikos voi jäädä selviämättä”, Huhtamäki sanoo.
Pimeiden väkivaltarikosten selvittämistä vaikeuttaa Huhtamäen mukaan esimerkiksi se, että asianomistajan muistikuvat voivat olla humalatilan takia epätarkkoja ja että tapahtumapaikalta ei ole aina valvontakameroiden tallenteita.
Sen sijaan Levin ravintoloiden sisällä tapahtuvat pahoinpitelyt selviävät poliisin mukaan helposti. Näitä tapauksia ei kirjata pimeiksi väkivaltarikoksiksi, koska tekijät jäävät yleensä kiinni heti tapahtumapaikalla.
Huhtamäki pitää selvittämättä jääneiden väkivaltarikosten määrää hyvin pienenä siihen nähden, että Levillä käy satojatuhansia vierailijoita vuosittain.
Myös suurissa kunnissa on isoja eroja pimeiden väkivaltarikosten selvitysprosenttien välillä.
Kahdestakymmenestä suurimmasta kaupungista paras selvitysprosentti on tänä vuonna ollut Vaasassa, jossa on selvinnyt yli 60 prosenttia pimeistä väkivaltarikoksista. Toiseksi paras selvitysprosentti on Porissa ja kolmanneksi paras Salossa.
Kahdenkymmenen suurimman kaupungin vertailussa huonoimmat selvitysprosentit on puolestaan Lappeenrannassa (17 prosenttia), Vantaalla (19 prosenttia) ja Helsingissä (22 prosenttia).
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006366950.html
Supon ex-työntekijä uhkasi poliisin mukaan kansallista turvallisuutta – oikeus ottaa kantaa, olivatko miehen tietohaut vaarallisia
Tapausta käsitellään todennäköisesti suljetuin ovin.
HELSINGIN käräjäoikeus alkaa tänään käsitellä suojelupoliisin (supo) entisen työntekijän syytettä turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Määräaikaisen työntekijän epäillään hakeneen supon tietojärjestelmästä tietoja, jotka eivät kuuluneet hänen virkatehtäviinsä.
Tietohaut ovat koskeneet muun muassa vastatiedustelua ja kansainvälistä yhteistyötä. Epäillyt haut ovat sisältäneet myös ulkomaisilta kumppaneilta saatuja tietoja.
Esitutkinnan tehneen keskusrikospoliisin mukaan tiedot olisivat voineet vääriin käsiin joutuessaan olla vahingollisia tai haitallisia valtion tai kansallisen turvallisuuden kannalta.
Esitutkinnassa hakujen perusteeksi epäiltiin miehen kirjoittamaa kirjaa. Kirjassa käsitellään muun muassa Syyrian konfliktia, turvapaikanhakijatilannetta ja Isis-äärijärjestön mediavaikuttamista.
”Esitutkinnassa tutkittiin, minkä takia näitä hakuja tehtiin. Koska ne eivät kuuluneet virkatoimiin, katsottiin, että niitä tehtiin oman mielenkiinnon vuoksi”, sanoi rikosylikomisario Kai Käkelä esitutkinnan valmistuttua keväällä 2017.
Tänään järjestettävä valmisteluistunto käräjäoikeudessa on merkitty salaiseksi, joten haastehakemuksen ja syytetyn vastauksen sisältö eivät todennäköisesti tule julkisiksi.
Rangaistus turvallisuussalaisuuden paljastamisesta on neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta.
Poliisiopettaja puristeli lattialla maannutta naisopiskelijaa rinnoista: käräjäoikeus tuomitsi sakkoihin
Oikeus hylkäsi osan hyväksikäyttösyytteistä.
Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi perjantaina Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön opettajana toimineen ylikonstaapelin 80 päiväsakkoon muun muassa seksuaalisista hyväksikäytöistä. Niistä tuli maksettavaa 1 360 euroa.
Mies tuomittiin kahdesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, yhdestä seksuaalisesta ahdistelusta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Kaikki syytekohdat eivät menestyneet: neljä syytettä kaatui.
Oikeus katsoi, että mies oli käyttänyt hyväkseen oppilaihin nähden vastuullista opettajan asemaansa. Tämä seikka olisi puoltanut vankeusrangaistuksen määräämistä, oikeus arvioi. Oikeuden mukaan miehen rikoksia on pidettävä vakavina, mutta yksittäisinä rikoksina ne eivät ole omassa rikoslajissaan erityisen vakavia. Siksi tuntuvat sakot riittivät.
Mies koetti oikeudessa vedota siihen, että hän on ollut virasta pidätettynä. Lisäksi hän vetosi mediajulkisuuteen, mutta tämä ei tuottanut tulosta. Oikeus katsoi, ettei ole odottamatonta, että tämänkaltaiset rikokset saattavat aiheuttaa seuraamuksia virkasuhteeseen.
”Siten virasta pidättämistä ei voida pitää sillä tavoin poikkeuksellisena tai ennakoimattomana seikkana, että se tulisi ottaa rangaistusta määrättäessä huomioon. Samoin perustein myöskään asian saama mediajulkisuus ei ole seikka, joka otettaisiin huomioon rangaistusta määrättäessä”, oikeus linjasi.
Kaksi tuomioon johtanutta seksuaalisen hyväksikäytön tapausta sattui opetustilanteissa.
Yhdessä tapauksessa mies otti voimankäyttöharjoituksen yhteydessä yllättäen takaapäin kiinni naisopiskelijan lantiosta ja teki yhdyntäliikkeitä, kun kaksi muuta opiskelijaa piti naista käsistä. Oikeus piti tekoa seksuaalisena ja uhrin asemaa alisteisena. Miehen mukaan tarkoitus oli osoittaa aina poliisipartion vaarana oleva ulkopuolisen uhan mahdollisuus.
Toisessa tapauksessa mies puristeli turvatarkastuksen kohteena lattialla maannutta naista rinnoista, mitä oikeus piti niin ikään seksuaalisena tekona. Mies kertoi opettaneensa rintojen alueen tarkastamista.
Oikeus katsoi, että molemmissa tapauksissa oppia olisi voinut antaa toisin. Mies joutuu maksamaan tuhat euroa kärsimyskorvausta molemmille naisille.
Sen sijaan iltajuhlien aikaisessa opiskelijan takapuolen läpsäisytapauksessa syyte kaatui, samoin kuin toisen opiskelijan takapuolen kehumistapauksessa. Toisaalta tuomio tuli seksuaalisesta ahdistelusta tapauksessa, jossa mies siveli minuutteja naisopettajan reittä ja takapuolta illanistujaisissa ravintolassa ja myöhemmin hotellihuoneessa.
Miestä syytettiin kaikkiaan kuudesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, yhdestä seksuaalisesta ahdistelusta sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta. Mies kiisti syytteet.
Syyttäjän mukaan mies on kokenut poliisimies, joka on tuntenut virkaansa koskevat säädökset. Teot ajoittuivat yli kolmen vuoden ajalle. Hän on 25 vuotta vanhempi kuin suurin osa naisopiskelijoista. Mies on ollut virasta pidätettynä vuoden.
Poliisimiehen epäillään pitäneen hallussa kokaiinia festareilla, juttu siirtyi syyteharkintaan
Tutkinnanjohtajan mukaan määrästä seuraa oikeuskäytännön mukaan yleensä sakkoa. Poliisi on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
Susanna Reinboth HS
Julkaistu: 10.2. 11:05
ESITUTKINTA poliisimiehen epäillystä huumausainerikoksesta on saatu valmiiksi ja juttu on siirtynyt syyteharkintaan.
Hämeen poliisilaitoksella työskentelevän poliisimiehen epäillään pitäneen hallussaan kokaiinia Jämsässä Jysäri-festivaaleilla heinäkuussa 2019.
Poliisi oli tuolloin vapaa-ajallaan.
Jutussa on poliisin lisäksi epäiltynä yksi siviili. Molempia epäillään saman kokaiinierän hallussapidosta.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
KOSKA jutussa on epäiltynä poliisi, tutkintaa on johtanut syyttäjä. Erikoissyyttäjä Tapio Mäkisen mukaan kaksikolta takavarikoitu kokaiinierä oli sen suuruinen, että siitä seuraa yleensä sakkorangaistus.
Poliisimies on tutkinnassa kiistänyt syyllisyytensä kokaiinin hallussapitoon, sen sijaan siviili on myöntänyt rikoksen.
Syyttäjä päättää seuraavaksi, nostetaanko asiassa syytteet.
Oli varmaan kuljettamassa todistusaineistoa säilöön t kollegat ja syyttäjä.Hans Besättning wrote: ↑10 Feb 2020, 12:58Poliisimiehen epäillään pitäneen hallussa kokaiinia festareilla, juttu siirtyi syyteharkintaan
Tutkinnanjohtajan mukaan määrästä seuraa oikeuskäytännön mukaan yleensä sakkoa. Poliisi on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
Susanna Reinboth HS
Julkaistu: 10.2. 11:05
ESITUTKINTA poliisimiehen epäillystä huumausainerikoksesta on saatu valmiiksi ja juttu on siirtynyt syyteharkintaan.
Hämeen poliisilaitoksella työskentelevän poliisimiehen epäillään pitäneen hallussaan kokaiinia Jämsässä Jysäri-festivaaleilla heinäkuussa 2019.
Poliisi oli tuolloin vapaa-ajallaan.
Jutussa on poliisin lisäksi epäiltynä yksi siviili. Molempia epäillään saman kokaiinierän hallussapidosta.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
KOSKA jutussa on epäiltynä poliisi, tutkintaa on johtanut syyttäjä. Erikoissyyttäjä Tapio Mäkisen mukaan kaksikolta takavarikoitu kokaiinierä oli sen suuruinen, että siitä seuraa yleensä sakkorangaistus.
Poliisimies on tutkinnassa kiistänyt syyllisyytensä kokaiinin hallussapitoon, sen sijaan siviili on myöntänyt rikoksen.
Syyttäjä päättää seuraavaksi, nostetaanko asiassa syytteet.
ai eivät kuolleetkaan huumeisiin? no hupsista saatanaPoliisin toiminta tutkinnan alla - huumekuolema tapahtui poliisin hallussa Vaasassa
Poliisi tiedotti viime viikolla kahdesta mahdollisesta huumekuolemasta ja kolmesta myrkytystapauksesta pohjalaismaakunnissa.
Pohjalaismaakunnissa tammi-helmikuussa tapahtuneet huumekuolemat ovat sattuneet Vaasassa ja Seinäjoella. Näin kertoo aamun Ilkka-Pohjalainen (siirryt toiseen palveluun).
Toinen kuolleista menehtyi tammikuun lopussa poliisin hallussa Vaasassa. Poliisin toiminta on nyt valtakunnansyyttäjän toimistolla selvityksessä.
Tutkinnanjohtaja, aluesyyttäjä Heidi Savurinne kertoo Ilkka-Pohjalaiselle arvioivansa onko poliisin toiminnasta syytä aloittaa esitutkinta. Hän arvioi selvitykseen menevän joitakin kuukausia.
Pohjanmaan poliisin viestintäpäällikkö Mikael Appel on vaitonainen tapauksista. Toista tapausta Pohjanmaan poliisi ei voi kommentoida lainkaan, koska myös poliisin toimia tutkitaan. Etelä-Pohjanmaalla sattunut kuolemantapaus on poliisilla tutkinnassa, mutta esimerkiksi laboratoriotulokset ovat vielä tulematta.
Pohjanmaan poliisi kertoi viime viikolla kahdesta mahdollisesti huumeisiin liittyvästä kuolemasta alueella ja kolmesta myrkytystapauksesta.
Näitä tutkitaan nyt epäiltyinä törkeänä pahoinpitelynä ja törkeänä kuolemantuottamuksena.
– Kuolemansyyntutkinta on salassapidettävää tietoa, ja siitä voidaan kertoa hyvin vähän ulospäin. Näissä tapauksissa poliisi tiedotti asiasta, koska ne olivat niin poikkeuksellisia, Appel kertoo.
Dame Cressida Dick wrote: ↑22 Jul 2023, 21:20Paskaa. Koko paska pelkkää paskaa. Ei edes kusta vaan paskaa.
siis onko siat/filth sipuloinut tai tuottanut noi kuolemat?sössön sössön wrote: ↑12 Feb 2020, 08:36https://yle.fi/uutiset/3-11204256ai eivät kuolleetkaan huumeisiin? no hupsista saatanaPoliisin toiminta tutkinnan alla - huumekuolema tapahtui poliisin hallussa Vaasassa
Poliisi tiedotti viime viikolla kahdesta mahdollisesta huumekuolemasta ja kolmesta myrkytystapauksesta pohjalaismaakunnissa.
Pohjalaismaakunnissa tammi-helmikuussa tapahtuneet huumekuolemat ovat sattuneet Vaasassa ja Seinäjoella. Näin kertoo aamun Ilkka-Pohjalainen (siirryt toiseen palveluun).
Toinen kuolleista menehtyi tammikuun lopussa poliisin hallussa Vaasassa. Poliisin toiminta on nyt valtakunnansyyttäjän toimistolla selvityksessä.
Tutkinnanjohtaja, aluesyyttäjä Heidi Savurinne kertoo Ilkka-Pohjalaiselle arvioivansa onko poliisin toiminnasta syytä aloittaa esitutkinta. Hän arvioi selvitykseen menevän joitakin kuukausia.
Pohjanmaan poliisin viestintäpäällikkö Mikael Appel on vaitonainen tapauksista. Toista tapausta Pohjanmaan poliisi ei voi kommentoida lainkaan, koska myös poliisin toimia tutkitaan. Etelä-Pohjanmaalla sattunut kuolemantapaus on poliisilla tutkinnassa, mutta esimerkiksi laboratoriotulokset ovat vielä tulematta.
Pohjanmaan poliisi kertoi viime viikolla kahdesta mahdollisesti huumeisiin liittyvästä kuolemasta alueella ja kolmesta myrkytystapauksesta.
Näitä tutkitaan nyt epäiltyinä törkeänä pahoinpitelynä ja törkeänä kuolemantuottamuksena.
– Kuolemansyyntutkinta on salassapidettävää tietoa, ja siitä voidaan kertoa hyvin vähän ulospäin. Näissä tapauksissa poliisi tiedotti asiasta, koska ne olivat niin poikkeuksellisia, Appel kertoo.
Homoloordi Rantanen wrote:En ymmärrä alkoholitonta edgeä rogessa.
MASU ASUKKI wrote:hardcore pitää minua vankinaan... ja minulla on tukholman syndrooma
