https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006125037.html
Alaikäiseltä rahaa vaatineen konstaapelin historiassa omavaltaista seriffitoimintaa: Pysäytti siviilinä auton, otti kuljettajan ajokortin ja urkki tämän tietoja
Esitutkintaan on aiemmin edennyt kaksi juttua, joissa toimintamalli oli hyvin samanlainen kuin tiistaina käsitellyssä jutussa. Yhdistävä tekijä on myös se, että konstaapelin versiot tapahtumien kulusta poikkeavat olennaisesti muiden paikallaolijoiden kertomuksista.
HS kertoi konstaapelia vastaan nostetusta syytteestä keskiviikon lehdessä.
Susanna Reinboth HS
Julkaistu: 29.5. 18:12
Helsingin käräjäoikeudessa syytteessä olevan konstaapelin historiasta löytyy erikoista ja omavaltaista toimintaa.
Tiistaina Helsingin poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli sai syytteen siitä, että hän oli vaatinut alaikäiseltä pojalta rahaa nettivideosta. Pojan äidin mukaan perhe kutsuttiin perjantai-illaksi tyhjään Pasilan poliisitalo 2:een neuvotteluihin, ja siellä konstaapeli oli vaatinut itselleen ja partiokaverilleen ”tonnia mieheen”.
Kun äiti sanoi keskustelevansa asiasta lakimiehensä kanssa, partiokaveri luopui vaatimuksesta. Syytteeseen joutunut konstaapeli pudotti vaatimuksensa 500 euroon. Vaatimuksensa hän esitti seuraavana päivänä sähköpostitse tilinumeron kera.
Esitutkintaan on aiemmin edennyt kaksi juttua, joissa toimintamalli oli hyvin samanlainen kuin tiistaina käsitellyssä jutussa.
Yhdistävä tekijä on myös se, että konstaapelin versiot tapahtumien kulusta poikkeavat olennaisesti muiden paikallaolijoiden kertomuksista. Tuomioistuin on aiemmin todennut miehen omat tarinat epäuskottaviksi.
Vuonna 2013 setvittiin liikennejuttua. Junalle kiiruhtaessaan konstaapeli oli ajaa kolarin, kun hän kääntyi sivutieltä isommalle tielle. Etuajo-oikeutettua tietä ajanut autoilija onnistui kuitenkin väistämään vastaantulevien kaistalle.
Konstaapeli alkoi vilkutella valoja, ja toinen kuljettaja pysähtyi bussipysäkille. Konstaapeli ilmoitti olevansa poliisi ja pyysi ajokorttia. Kuljettaja antoi kortin, mutta sanoi haluavansa poliisit paikalle.
Konstaapeli väitti poliisin olevan jo tulossa ja ilmoitti, että kuljettajalle on tulossa ainakin puolen vuoden ajokielto. Tämän jälkeen konstaapeli hyppäsi omaan autoonsa toisen kuskin ajokortti taskussaan ja hurautti tiehensä.
Odoteltuaan aikansa poliisipartiota toinen mies soitti hätäkeskukseen ja lakimiehelleen.
Samana päivänä konstaapeli penkoi poliisin järjestelmistä toisen kuljettajan tietoja ja sai sieltä selville asioita, jotka eivät hänelle kuuluneet.
Pian kuljettaja sai soiton henkilöltä, joka esitteli itsensä poliisipäälliköksi. Soittaja sanoi, että jos mies myöntäisi ylinopeuden, hän saisi kortin nopeammin takaisin.
Lakimiehensä neuvosta mies oli laittanut puhelimensa kaiuttimelle. Todistaja vahvisti, että soittaja oli esitellyt itsensä Kanta-Hämeen poliisipäälliköksi tai vastaavaksi, mutta ei ollut edes kysyttäessä kertonut nimeään.
Tutkintaan asia eteni, kun Kanta-Hämeen poliisit kuulivat siviilipukuisen autojenpysäyttelijän touhuista. Apulaispoliisipäällikkö teki rikosilmoituksen, ja asia eteni oikeuteen.
Konstaapelin tarina erosi toisen kuljettajan kertomuksesta. Hänen mukaansa toinen kuski oli ajanut suurta ylinopeutta. Ajokortti taas oli sujahtanut hänen taskuunsa vahingossa. Hän myönsi soittaneensa toiselle kuljettajalle, mutta puhelusta ei ollut tullut mitään, kun toinen oli vain huutanut puhelimeen.
Tietojen kaivaminen poliisin rekistereistä puolestaan liittyi hänen työtehtäviinsä, konstaapeli jatkoi.
Kanta-Hämeen käräjäoikeus katsoi miehen kertomukset monelta osin epäuskottaviksi ja jälkeenpäin keksityiksi selityksiksi. Tarinat olivat myös muuttuneet matkan varrella.
Oikeus katsoi konstaapelin rikkoneen virkavelvollisuuksiaan kolmella eri tavalla. Se piti toimintaa erityisen moitittavana sen takia, että se oli horjuttanut luottamusta poliisia ja poliisin toimintatapoja kohtaan. Mies sai 60 päiväsakkoa. Valitukset Turun hovioikeuteen ja korkeimpaan oikeuteen eivät tuoneet muutosta.
Seuraavana vuonna mies oli taas tutkinnan kohteena. Tällä kertaa kyse oli hänen vaimonsa nimissä olleen auton kolhiintumisesta Hämeenlinnan rautatieaseman parkkipaikalla.
Konstaapeli otti ensin puhelimitse yhteyttä erääseen mieheen ja väitti, että tämä oli kolhinut autoa. Puoli vuotta myöhemmin konstaapeli oli miehen mukaan soittanut ja ilmoittanut kirjoittavansa sakkolapun, ellei mies maksa sadan euron korvausta.
Konstaapeli kiisti uhanneensa sakoilla. Hän kertoi ilmoittaneensa vain, että hän aikoo hakea rahat virallista tietä, ellei korvausta makseta.
Syyttäjä jätti syytteen nostamatta, koska kyse oli sana vastaan sana -tilanteesta.
Parin viikon kuluttua käräjäoikeus antaa päätöksensä videon julkaisemista koskevasta rahavaatimuksesta.