N: Lääkärit tyrkyttävät psykoosilääkkeitä vähän kaikkeen vaivaan
Posted: 04 Jan 2019, 00:14
https://yle.fi/uutiset/3-10579135
Noin 200 000 suomalaista käyttää psykoosilääkkeitä. Vuoden 2017 tilastojen mukaan puolet lääkkeistä määrätään muuhun kuin sen viralliseen käyttötarkoitukseen eli lähinnä psykoosien tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon.
Psykiatrian erikoislääkäri, akatemiatutkija Erika Jääskeläinen kertoo, että psykoosilääkettä käytetään enenevissä määrin ei-psykoottisiin tiloihin, kuten unettomuuden, ahdistuneisuuden ja masennuksen hoitoon.
Tällöin puhutaan lääkkeen off label -käytöstä eli virallisesta myyntiluvasta poikkeavasta käytöstä. Tutkimustietoa lääkkeen vaikutuksista on kuitenkin vain vähän.
– Tiedämme yllättävän vähän siitä, mikä on psykoosilääkkeiden hyöty-haittasuhde off label -käytössä, Jääskeläinen sanoo.
Jääskeläisen johtama Oulun yliopiston tutkimusryhmä on aloittanut psykoosilääkkeiden off label -käyttöä koskevan laajan tutkimuksen. Siinä selvitetään kyseisten lääkkeiden pitkäaikaisia vaikutuksia työikäisellä väestöllä.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun psykoosilääkkeiden pitkäaikaisvaikutuksia off label -käytössä tutkitaan työikäisillä.
Psykoosilääkkeiden käyttö on kasvanut hyvin voimakkaasti viime vuosikymmenien aikana. Erika Jääskeläisen mukaan yksi syy lisääntyneeseen käyttöön ovat markkinoille tulleet uudentyyppiset psykoosilääkkeet, joilla ajatellaan olevan vähemmän haittavaikutuksia kuin vanhemmilla lääkkeillä.
– On harmillista, että tutkimustietoa psykoosilääkkeiden käytöstä ei ole kovin paljoa. Kun ei ole tutkittua tietoa, lääkäri on aikamoisen pohdinnan edessä, että aloittaako lääkitys vai ei.
Oulun yliopiston psykiatrian erikoislääkäri Erika Jääskeläisen mukaan tutkimukseen pyydetään mukaan niitä työikäisiä ihmisiä, jotka aloittavat psykoosilääkityksen ensimmäistä kertaa ahdistukseen, masennukseen tai unettomuuteen.
Suomen Akatemia rahoittaa Erika Jääskeläisen tutkimusta.Marko Väänänen / Yle
Psykoosilääkettä käytetään runsaasti esimerkiksi unettomuuden hoitoon. Jääskeläinen kertoo, että käytännön kokemuksen perusteella moni uneton hyötyy pienestä määrästä psykoosilääkettä, mutta joillekin siitä tulee haittaa.
– Ryhmätasolla näyttöä lääkkeen toimimisesta ja riskeistä ei kuitenkaan tiedetä.
Vanhuksille psykoosilääkkeistä on haittaa
Aikaisemmin psykoosilääkkeiden vaikutuksia on tutkittu vanhustenhoidon puolella ja siellä haittavaikutuksia on tullut ilmi paljon.
Esimerkiksi kuolemanriski on kasvanut, kaatumisiin liittyvien lonkkamurtumien ja päävammojen riski on kohonnut, kertoo geriatrisen lääkehoidon professori Sirpa Hartikainen Kuopion yliopistosta.
– Samoin aivohalvauksien riski on kohonnut erityisesti sellaisilla vanhoilla ihmisillä, joilla on entuudestaan sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia.
Hartikaisen mukaan psykoosilääkkeiden käyttö varsinkin Alzheimerin tautiin sairastuneilla ikäihmisillä on hyvin yleistä. Kolmasosalla tautiin sairastuneista psykoosilääkitys on käytössä kolmen vuoden sisällä diagnoosin saamisesta.
Hartikainen muistuttaa, että tässä yhteydessä puhutaan jo 75–80 vuotta täyttäneistä ihmisistä.
Erika Jääskeläinen sanoo, että ikäihmiset reagoivat lääkkeisiin eri tavalla kuin työikäinen väestö.
– He ovat paljon herkempiä ja pienetkin lääkemäärät voi saada monenlaisia vaikutuksia aikaiseksi. Esimerkiksi psykoosilääkkeiden käytössä dementian käytösoireisiin voi liittyä ikäviä riskejä, kuten lisääntynyttä kuolleisuutta.
Esimerkiksi unettomuutta tulisi ensi sijassa hoitaa lääkkeettömästi vaikkapa psykoterapian menetelmien keinoin.
Erika Jääskeläinen
Nyt tekeillä olevassa tutkimuksessa tarkasteltavana on työikäinen väestö. Jääskeläisen mukaan he ovat ikäihmisiä terveempiä, eikä heillä ole niin paljoa muita sairauksia. He eivät myöskään ole niin alttiita haitoille, kuin vanhusväestö.
– Voisi ajatella, että psykoosilääkkeistä ei pitäisi olla työikäisille niin dramaattista haittaa ainakaan kuolleisuuden lisääntymisen osalta.
Jääskeläinen kertoo, että tutkimusten mukaan psykoosilääkkeiden käyttö on liitetty vähentyneeseen kuolleisuuteen psykoosia sairastavien osalta. Eli psykoosilääkkeillä olisi myös suojaava vaikutus.
Hänen mukaan psykoosilääkkeillä voisi olla off label -käytössä hyötyä työikäisessä väestössä, mutta myös haittaakin.
– Onko se haitta liiallista väsymystä tai painonnousua, tai tuleeko siitä kognitiivisia vaikutuksia, sitä me lähdemme nyt tutkimaan.
Psykoosilääke monesti viimeinen hoitokeino
Jääskeläisen mukaan psykoosilääke ei ole kuitenkaan ensisijainen hoitomuoto unettomuudessa, ahdistuneisuushäiriöissä ja masennuksessa, vaan sen käyttöä kokeillaan vasta kun muut hoitokeinot on käyty läpi.
– Esimerkiksi unettomuutta tulisi ensi sijassa hoitaa lääkkeettömästi vaikkapa psykoterapian menetelmien keinoin. Valitettavasti lääkkeettömiä hoitomuotoja ei esimerkiksi Pohjois-Suomessa ole juuri saatavilla.
Psykoosilääkkeitä.
Markkinoilla on useita erilaisia psyykelääkkeitä eri valmistajilta.Marko Väänänen / Yle
Psykoosilääkitys voidaan myös lisätä muun hoidon ja lääkityksen oheen, jolloin siitä voidaan Jääskeläisen mukaan saada apua ja lisää tehoa.
Tutkimukseen pyydetään sellaisia työikäisiä ihmisiä, jotka aloittavat psykoosilääkkeen käytön ensimmäistä kertaa ahdistukseen, masennukseen tai unettomuuteen. Heidän vointiaan seurataan, kuinka oireet muuttuvat, tuleeko haittavaikutuksia ja kuinka kognitio eli ihmisen tiedonkäsittely muuttuu, Jääskeläinen sanoo.
Potilasaineiston hankinta tutkimusta varten aloitetaan vuoden 2020 alussa. Mukaan etsitään noin 130 potilasta, jotka saavat psykoosilääkettä ja heille noin 80 verrokkia. Psykoosia sairastavat tai sairastaneet suljetaan tutkimuksesta pois.
Potilasaineisto kerätään Oulun ja lähiseutujen alueelta.
Lue lisää: Tuhannet alaikäiset syövät aikuisten psykoosilääkkeitä ties mihin syihin – Pohjolakodissa lääkettä tarjottiin huumeista irrottautumiseen