Hallituskausi 2019-

Kaikenmaailman jaarittelu ja rupattelu täällä. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Moderators: Flash Gordon Bleu, wasky

Message
Author
User avatar
Kauko Keuhkon näköinen mies
Kapteeni Swaghammer
Posts: 59279
Joined: 28 Mar 2015, 18:07
Location: ennen sotia

Re: Hallituskausi 2019-

#4711 Post by Kauko Keuhkon näköinen mies » 14 Jun 2019, 19:59

Ananaskääpiö wrote:
14 Jun 2019, 19:56
Tolla reseptillä ollaan eduskunnassa nyt eli ei etelästä kuuluva vinkuna vaikuta.
Kärnähän on just se tyyppi joka vinkuu kuuluvasti etelän suunnalla.
Kellä kutiseva reikä illalla, sillä haiseva sormi aamulla.
simppel man wrote:sä oot sellanen stalkkeri, joka tulee puskasta auttamaan kun yrittää avata ovea ruokakassit käsissä :salut:

User avatar
Ananaskääpiö
terviisipoika
Posts: 63180
Joined: 14 Feb 2008, 17:53
Location: Saatanan huoma

Re: Hallituskausi 2019-

#4712 Post by Ananaskääpiö » 14 Jun 2019, 20:02

Mutta vaikuttavasti. [-X
sössön sössön wrote: :facepalm: :facepalm: :facepalm: Jäbä olis kyl kärkilistoilla jos pitäis veikata ISISiin liittyviä piffolaisia. Ei kuitenkaan insinööriyden vaan ehkä enemmän ton kyynisyyden perusteella.

User avatar
selkäydinreaktori
5k
Posts: 5646
Joined: 09 Feb 2018, 11:21

Re: Hallituskausi 2019-

#4713 Post by selkäydinreaktori » 14 Jun 2019, 20:06

Kauko Keuhkon näköinen mies wrote:
14 Jun 2019, 19:59
Ananaskääpiö wrote:
14 Jun 2019, 19:56
Tolla reseptillä ollaan eduskunnassa nyt eli ei etelästä kuuluva vinkuna vaikuta.
Kärnähän on just se tyyppi joka vinkuu kuuluvasti etelän suunnalla.
Espoolaiset on just tollasia
Voi kunpa olisin kivi

User avatar
tauti
-=00King Of PIF00=-
-=00King Of PIF00=-
Posts: 21435
Joined: 16 Mar 2016, 00:30
Location: L'anus solaire

Re: Hallituskausi 2019-

#4714 Post by tauti » 15 Jun 2019, 00:09

Onks täällä ollu juttua tosta Valio-kepuloinnista?
Spoiler:
Marko Junkkari:
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006136621.html

Moni muistaa Valion vanhan maito­mainoksen, jossa lauletaan näin: ”Aina kun mä maitoo juon, mä muistan sut ja hetken tuon.”

Laulun sanoja vähän vääntämällä saa hyvän tiivistelmän keskustan sielunmaisemasta. Se kuuluu näin: ”Aina kun mä politiikkaa teen, mä muistan Valion ja hetken sen.”

Se hetki on tietysti 20. kesäkuuta vuonna 2000. Silloin sovittiin, että Valio myy raakamaitoa omakustannushintaan kilpailijoilleen.

Laulun väännös rimmaa kömpelösti mutta on silti aika osuva.

Raakamaitopäätös juontaa juurensa vuosituhannen vaihteessa tehtyyn yrityskauppaan, jossa ­Maito-Pirkka, Kainuun Osuusmeijeri ja niiden markkinointiyhtiö Aito Maito siirtyivät Valioryhmään.

Lieventääkseen kilpailuviran­omaisten huolta liian vahvasta markkina-asemasta Valio itse ehdotti, että se voisi myydä kilpailijoilleen vuosittain 150 miljoonaa litraa ­raakamaitoa omakustannushinnalla. Valion ehdotus sopi viranomaisille, ja kauppa hyväksyttiin. Sittemmin Valio on katunut sopimusta, sillä se hyödyttää liiaksi kilpailijoita.

Valio oli 2010-luvun alussa jälleen kilpailuviranomaisten kiinnostuksen kohteena, sillä sitä epäiltiin määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Vuonna 2014 markkinaoikeus tuomitsi Valion 70 miljoonan euron sakkoihin. Sakkojen lisäksi Valio joutui maksamaan kymmeniä miljoonia vahingonkorvauksia Arlalle ja muille meijereille.

Valio on osuuskunta, jonka omistavat maidontuottajat. Keskusta puolestaan ajaa maaseudun asiaa.

Neljä vuotta sitten Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmaan tuli kirjaus: ”Arvioidaan kilpailulainsäädännön muutostarpeet ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin EU:n kilpailulainsäädännön puitteissa.”

Ympäripyöreästä kirjauksesta oli vaikea saada tolkkua. Sittemmin selvisi, että keskustalaiset halusivat muuttaa relevantin markkina-alueen määrittelyn kilpailulaista.

Keskustalaisten ajatus oli se, että jos maidon markkina-alue määritellään Suomea laajemmaksi, esimerkiksi Euroopaksi, Valiota ei voisi enää syyttää Suomessa määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.

Syksyllä 2015 hallituksen asettama työryhmä kysyi EU:lta, voiko Suomi kansallisesti muuttaa relevantin markkina-alueen määrittelyä. Komissio vastasi, että ei voi.

Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelmassa on jälleen outo muotoilu: ”Hillitään päivittäistavarakauppojen ylivoimaista neuvotteluasemaa lainsäädännöllisin toimin, muun muassa private label -tuotteet.” Viime päivinä on ihmetelty, mitä lause oikein tarkoittaa. Maa­talousministeri Jari Leppä (kesk) selitti, että lause kirjoitettiin ”väl­jäksi”, jotta hallituksella olisi mahdollisuus erilaisiin toimenpiteisiin.

Hallitus tuskin kieltää Pirkkaa, Rainbow’ta ja muita kauppaketjujen omia private label -merkkejä. Kieltäminen olisi hankalaa. Suomi ei ole sosialistinen komentotalous.

Sen sijaan keskusta toivoo, että hallitus hyödyntäisi maatalouden kannattavuusongelmia pohtineen selvitysmies Reijo Karhisen raportissaan esittämiä ratkaisuja. Karhisen mukaan Keskon ja S-ryhmän tulisi avata asiakastietonsa asiakkaan luvalla korvauksetta myös kolmansien osapuolien käyttöön.

Karhinen esittää myös, että määräävässä markkina-asemassa olevat päivittäistavarakauppaketjut velvoitettaisiin myymään tukkukaupoistaan tuotteita alan pienemmille toimijoille samaan hintaan, jolla ne myyvät tuotteitaan sisäisesti.

Tästä päästäänkin taas Valioon.

Karhinen nimittäin perustelee raportissaan tukkuliikkeille asetettavaa omakustannushintavelvoitetta Valion raakamaitosopimuksella. Koska kilpailuviranomaiset edellyttävät Valion myyvän halvalla kilpailijoille, niin päivittäistavarakaupoilta pitäisi edellyttää samaa.

Tämäkin olisi hankalaa, eivätkä keskustalaiset tunnu itsekään uskovan sen toteutumiseen. Pikemminkin näyttää siltä, että he hakevat moraalista oikeutusta Valion raakamaitosopimuksen purkamiselle.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk) totesi helmikuussa Maaseudun tulevaisuus -lehden haastattelussa, että jos tukkuliikkeitä ei voi velvoittaa omakustannehintaiseen myyntiin kilpailijoille, pitäisi raakamaitosopimus purkaa Valion osalta. Valio jättikin alkuvuodesta kilpailuviranomaisille uuden hakemuksen sopimuksen purkamiseksi.

”Aina kun mä politiikkaa teen, mä muistan Valion ja hetken sen.”
ImageImage

User avatar
MOISIO
9k
Posts: 9373
Joined: 11 Aug 2013, 16:09
Location: Ilja-tropiikissa

Re: Hallituskausi 2019-

#4715 Post by MOISIO » 15 Jun 2019, 12:20

Kärnä haluais käydä jalkapantakeskustelun sisäministerin kanssa Twitterissä mutta Ohisalo on blokannut espoolaisen trollihahmon :cry:

Jonkinlaiset käyttäytymissäännöt tulee tietysti olla, mutta en tiedä tulenko noudattamaan niitä.
Lyhyt ryyppy count 2019: 1 (2018: 12)
TE KUOLETTE OMIIN HOUSUIHINNE


Image

Sekulaari sekasyöjä
4k
Posts: 4188
Joined: 31 Dec 2017, 19:13

Re: Hallituskausi 2019-

#4716 Post by Sekulaari sekasyöjä » 15 Jun 2019, 12:22

MOISIO wrote:
15 Jun 2019, 12:20
Kärnä haluais käydä jalkapantakeskustelun sisäministerin kanssa Twitterissä mutta Ohisalo on blokannut espoolaisen trollihahmon :cry:

Yhyy yhyy
Teologien musta lammas

User avatar
spermakroisos 69
VValpurinyönä...
Posts: 38892
Joined: 22 Apr 2016, 21:39
Location: Galactic north

Re: Hallituskausi 2019-

#4717 Post by spermakroisos 69 » 15 Jun 2019, 12:27

Joo, tosi ikävää. =D>
Image
”On jo sovittu, että esimerkiksi Poliisisoittokunta vierailee Lahdessa. Siinä rokin säestyksellä kerrotaan kovia faktoja huumeista.”
"Kalja virtaa ja martensit / jalkaa hiostaa, no shit"
In awe of Nature since 1996

User avatar
Trollface-mies
Piffin henkinen ylläpitäjä
Posts: 14755
Joined: 25 Sep 2012, 23:20
Location: Somen ylähuone
Contact:

Re: Hallituskausi 2019-

#4718 Post by Trollface-mies » 15 Jun 2019, 12:40

spermakroisos wrote:
15 Jun 2019, 12:27
Joo, tosi ikävää. =D>

Pelimiehet haistaa sauman.

Image
"Juon laatuoluita lähes joka päivä." -- Muukalaiset täältä pois
"Varsinkin jossain pale aleissa ja lagereissa toi pieni ero vahvuudessa voi olla aika merkittävä." -- Smurffi :heart: Kuutio
"No koen että Sanna Marin kannattaa kannabista koska ei sano asiasta mitään." -- Isotooppijalostamo

User avatar
Ingmar Bergmanin kuolema
6k
Posts: 6869
Joined: 13 Jan 2015, 20:55
Location: Punavihreä kuoleman kulttuuri/anarkistinen parasiittiunelma

Re: Hallituskausi 2019-

#4719 Post by Ingmar Bergmanin kuolema » 15 Jun 2019, 12:41

Aahhahaa! Bravo Ohisalo! Turha lähteä mukaan trollihahmon leikkeihin ruokkimaan tämän agendaa.

User avatar
Liian paksu persuksi
Korostetun kalevalainen
Posts: 21909
Joined: 06 Apr 2015, 23:41
Location: Joensuu
Contact:

Re: Hallituskausi 2019-

#4720 Post by Liian paksu persuksi » 15 Jun 2019, 12:43

Trollface-mies wrote:
15 Jun 2019, 12:40
spermakroisos wrote:
15 Jun 2019, 12:27
Joo, tosi ikävää. =D>

Pelimiehet haistaa sauman.

Ohisalo sanoi linjapuheessaan ettei pelkää trolleja eikä natseja. Se puhui teistä edustajat Kärnä ja Mäkelä.
Yhteinen häpeä sitoo meidät yhteen.

User avatar
Trollface-mies
Piffin henkinen ylläpitäjä
Posts: 14755
Joined: 25 Sep 2012, 23:20
Location: Somen ylähuone
Contact:

Re: Hallituskausi 2019-

#4721 Post by Trollface-mies » 15 Jun 2019, 12:46

Kamala Harri wrote:
15 Jun 2019, 12:43
Trollface-mies wrote:
15 Jun 2019, 12:40
spermakroisos wrote:
15 Jun 2019, 12:27
Joo, tosi ikävää. =D>

Pelimiehet haistaa sauman.

Ohisalo sanoi linjapuheessaan ettei pelkää trolleja eikä natseja. Se puhui teistä edustajat Kärnä ja Mäkelä.

Kärnä näyttää teille hipeille närhen munat ja masinoi epäluottamuslauseen :smoker:

Image
"Juon laatuoluita lähes joka päivä." -- Muukalaiset täältä pois
"Varsinkin jossain pale aleissa ja lagereissa toi pieni ero vahvuudessa voi olla aika merkittävä." -- Smurffi :heart: Kuutio
"No koen että Sanna Marin kannattaa kannabista koska ei sano asiasta mitään." -- Isotooppijalostamo

User avatar
MOISIO
9k
Posts: 9373
Joined: 11 Aug 2013, 16:09
Location: Ilja-tropiikissa

Re: Hallituskausi 2019-

#4722 Post by MOISIO » 15 Jun 2019, 12:48

Setämies Arkadia ei ymmärrä, että kansanedustajan ja valtiosihteerin tehtävä ei ole sama asia ja lisäks Suomessa on sen verran pienet piirit että johonkin valtiosihteerien duuneihin ei nyt silleen ole varsinaisesti runsaudenpulaa osaavista henkilöistä

https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000006143370.html
Ilta-Sanomien kiintiöjuoppo wrote: Uuden hallituksen valtiosihteerivalinnoista on noussut kohu. On syytäkin. Touhu alkaa liikkua hämärän rajamailla. Miksi eduskunnasta pudonneille edustajille järjestetään erittäin hyväpalkkainen valtiosihteerin paikka, kun kansa on juuri näyttänyt heille ovea?

Kyse on suomeksi sanottuna kavereille räätälöidystä ohitus- tai hillokaistasta. Onko siitä tulossa uusi maan tapa? Siinä suuret palkat maksetaan valtioneuvoston kassasta, ettei puoluetukeen tarvitse koskea. Kyseessä on piilopuoluetuki, jota ei ole hyväksytty eduskunnassa. Yksi syy saattaa olla, että tippuneen kansanedustajan on erittäin vaikea työllistyä. Kaverit jelppaa.
Jonkinlaiset käyttäytymissäännöt tulee tietysti olla, mutta en tiedä tulenko noudattamaan niitä.
Lyhyt ryyppy count 2019: 1 (2018: 12)
TE KUOLETTE OMIIN HOUSUIHINNE


Image

User avatar
Sininen Bussi Kuutio
ratkaisuja erilaisiin liikennöinnin pulmiin
Posts: 109616
Joined: 12 Mar 2004, 13:09

Re: Hallituskausi 2019-

#4723 Post by Sininen Bussi Kuutio » 15 Jun 2019, 13:13

1/3

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006143453.html
Näin syntyi Antti Rinteen hallitus

Mitä tapahtui, kun Sdp:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja Rkp:n päättäjät viettivät yhdessä neljättä viikkoa Säätytalolla miettimässä, miten Suomea muutetaan. Ketkä saivat tahtonsa läpi, ketkä taipuivat myönnytyksiin ja kuka hermostui niin, että sulkeutui autotalliinsa? HS:n laaja selvitys vie hallitusneuvottelujen käänteisiin suljettujen ovien taakse.

TORSTAI 2.5.

VAPUN JÄLKEISENÄ torstaiaamuna Sdp:n puoluehallitus kokoontuu puoluetoimistossa Hakaniemen Ympyrätalon kuudennessa kerroksessa. Kaksi ja puoli viikkoa aikaisemmin puolue on voittanut eduskuntavaalit mutta vain yhden kansanedustajan erolla.

Puoluehallituksen kokouksessa puheenjohtaja Antti Rinteelle (sd) esitetään suora kysymys: minkä puolueiden kanssa Sdp ryhtyy muodostamaan uutta hallitusta?

Monen läsnäolijan hämmästykseksi Rinne vastaa kysymykseen suoraan. Hän sanoo tavoittelevansa ”kansanrintamahallitusta”. Se koostuisi Sdp:stä, keskustasta, vasemmistoliitosta, vihreistä ja Rkp:sta.

Uskon myös, että se toteutuu, hän lisää.

POHJATYÖTÄ tätä hallituspohjaa varten on tehty jo syksystä lähtien. Keskustan suuren vaalitappion jälkeen demarit ajattelivat kuitenkin, että kokoomus on ainoa realistinen vaihtoehto hallituskumppaniksi.

Puoluehallituksen kokouksessa käy selväksi, että vaalien ja vapun välisinä päivinä jokin on muuttunut. Keskusta voisi sittenkin lähteä hallitukseen.


Tiistai 7.5.

SEURAAVANA tiistaina tehdään dramaattisia ratkaisuja. Päivä alkaa aamulla kello 10 puhemiehen edustustiloissa, jossa Sdp:n ja kokoomuksen kahdenkeskiset tunnustelut jatkuvat.

Rinne on viikonlopun ja maanantain aikana tavannut kaikkien puolueiden johtoa. Eniten Sdp on kuitenkin neuvotellut kokoomuksen kanssa.

PAIKALLA OVAT kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, hänen ykkösavustajansa Anssi Kujala, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen ja sisäministeri Kai Mykkänen, joka selventää puolueen kantaa työmarkkinakysymyksiin.

Sdp:stä paikalla ovat Rinteen lisäksi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman, varapuheenjohtaja Sanna Marin, puoluesihteeri Antton Rönnholm, kansanedustaja Suna Kymäläinen ja puolueen ekonomisti Joonas Rahkola.

Tarjolla on kahvia, virvoitusjuomia ja pieniä purkkeja Pringlesin perunalastuja.

PUOLUEET esittävät ehtonsa. Sdp haluaa, että työllisyystoimissa ei käytetä kovia keinoja ja että työmarkkinajärjestöillä on merkittävä rooli työllistämisehdotusten tekemisessä. Kokoomuksen mielestä Sdp:n työllistämiskeinot kuulostavat löperöiltä. Kokoomus ei halua sitoutua mihinkään, osittain siksi, että se olisi vapaa haukkumaan hallitusta, jos se jääkin oppositioon.

Sdp:lle jää kuva, että Orpo olisi ollut joustavampi ehdoissa kuin Elina Lepomäki, joka oli keskeisessä asemassa talousneuvotteluissa.

Demareiden talousosaajia ärsyttää vietävästi Lepomäen tapa opettaa heille talouden perusteita. Kokoomusta puolestaan hiertää Sdp:n neuvottelijoiden epäselvä suhtautuminen talousraameihin ja se, että demarit toistavat, kuinka heidän vaalilupauksensa pitää toteuttaa.

Puolueet ovat kuin toisiaan haistelevat koirat. Ne eivät pääse sopuun siitä, mitä tässä oikein tehtäisiin.

KOKOOMUKSESSA on tähän kokoukseen saakka oltu varsin varmoja siitä, ettei Sdp:llä olisi muita vaihtoehtoja pääkumppaniksi kuin kokoomus. Se osoittautuu virhearvioksi. Nyt myös kokoomuksessa aistitaan, että tunnelma on muuttunut.

Kokouksen jälkeen Rinne kiiruhtaa Mäntsälään vihkimään belgialaiskonserni Recticelin eristyslevyjä valmistavan tehtaan.

Demarit ja keskustalaiset ovat soitelleet toisilleen kiivaasti jo muutaman päivän ajan. Keskustasta on viestitty Sdp:lle, että puolueen eduskuntaryhmässä ja puoluevaltuustossa kahden kolmasosan enemmistö todennäköisesti kannattaa hallitusneuvotteluihin osallistumista.

Kun kello on kuusi illalla, Rinne pitää valtiovarainvaliokunnan huoneen edessä lyhyen tiedotustilaisuuden. Siinä hän suorastaan anelee keskustaa ilmoittamaan hallitushaluistaan vielä saman illan aikana.

”Minä todella toivon, että keskusta ilmoittaisi nyt, että he ovat valmiita. Se olisi tärkeää tässä kokonaisuudessa, että myös keskusta olisi valmis lähtemään neuvotteluihin”, Rinne sanoo toimittajien ympäröimänä.

LAUSUNNOSTA ON sovittu keskustan kanssa, vaikka joidenkin keskustalaisten mielestä Rinteen anelu on turhan laimea. Rinteen olisi haluttu sanovan, ettei Sdp:n ja kokoomuksen neuvotteluista tule mitään, joten nyt tarvitaan keskustaa apuun.

Pian tiedotustilaisuuden jälkeen valtiovarainvaliokunnan suuresta huoneesta kuuluu raikuvia taputuksia ja hurraa-huutoja.

Rinne on juuri ilmoittanut omilleen, että keskusta on hyvin todennäköisesti lähdössä demareiden kanssa neuvottelemaan hallituksen muodostamisesta. Muut puolueet olisivat vihreät, vasemmistoliitto ja Rkp, aivan kuten Rinne oli toivonut.

Kun Rinne puhuu, joidenkin katseet osuvat Pekka Halosen suurikokoiseen maalaukseen, joka riippuu seinällä Rinteen takana. Maalauksen nimi on Tukinuittajat (1924), ja sen voima kumpuaa virtaavan veden ja uurastavien ihmisten välisestä jännitteestä.

KESKUSTAN PITÄÄ kuitenkin loppuun asti esittää, ettei historiansa suurimman vaalitappion kärsinyt puolue ole liian hanakasti tunkemassa itseään hallitusvastuuseen. Ja itse asiassa se on varsin totta.

Niinpä puoluejohto tekee vielä myöhään tiistai-iltana verkkokyselyn keskeisille päättäjille eli puoluevaltuuston, puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän jäsenille.

Siinä on vain yksi kysymys: ”Oletko sitä mieltä, että keskustan tulee osallistua Sdp:n vetämiin hallitusneuvotteluihin?”

Keskiviikko 8.5. aamu

Kyselyn tulokset saadaan aamulla. Noin 80 prosenttia keskustan päättäjistä kannattaa hallitustunnusteluihin lähtemistä.

Pian HS julkaisee uutisen, jonka mukaan hallituksen muodostavat Sdp, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja Rkp.

MITEN tässä näin kävi? Sitä ihmettelevät monet keskustalaiset. Puolue ei ole lainkaan valmistautunut hallitusneuvotteluihin.

Keskeinen syy on se, että keskustassa on suuri halu muuttua taas vähäosaisia ymmärtäväksi alkiolaiseksi puolueeksi kansan silmissä. Se voisi onnistua vasemmistopuolueiden ja vihreiden rinnalla.

Vaalien jälkeen keskustassa tehtiin nopea analyysi. Jos Sdp ja kokoomus muodostaisivat hallituksen ytimen, keskustan asema vasemmistoliiton ja keskustaa suuremman perussuomalaisten välissä voisi olla ankea. Imagon muutos ei välittyisi oppositiossa.

Hyvältä ei näyttäisi sekään, että puolue joutuisi haukkumaan kokoomuksen ja demareiden hallitusohjelmaa. Se saattaisi nimittäin olla kompromissi, jonka keskustakin olisi saattanut hyväksyä.

YKSI SYY on myös se, että Sdp, vasemmistoliitto ja myös jotkut vihreät ovat pitäneet jatkuvasti yhteyttä keskeisiin keskustalaisiin. Viesti on ollut, että teette vaalien jälkeen mitä teette, mutta älkää sanoko mitään ehdotonta.

Lisäksi keskustan johto on vaaleista lähtien saanut kenttäväeltä viestejä hallitukseen menon puolesta. Keskustan ydinkannattajat ovat pelänneet, että Sdp:n ja kokoomuksen hallitus unohtaa syrjäseudut täysin.

KESKUSTAN ainoa vaihtoehto ei kuitenkaan ollut Sdp.

Kokoomuksesta on ehdotettu keskustalle vaihtoehtoa, jossa hallituksen muodostaisivat kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset. Se olisi onnistunut, jos mikään näistä puolueista ei olisi suostunut yhteistyöhön Sdp:n kanssa.

Myös Petteri Orpo keskusteli alustavasti ajatuksesta muun muassa Sipilän kanssa. Orpon avustaja Anssi Kujala oli hänkin aktiivinen.

Kokoomuksen tunnustelut eivät keskustaa innostaneet. Muille suurille puolueille jäi käsitys, ettei perussuomalaisten Jussi Halla-aho ollut kiinnostunut hallitustyöstä. Porvarihallituksen jatkosta ei koskaan päästy kunnolla edes neuvottelemaan.

Keskiviikkona puoliltapäivin Eduskuntatalolla järjestetään tiedotustilaisuus, jossa hallitusneuvotteluihin ryhtyvät puheenjohtajat esiintyvät. He näyttävät enemmän hämmentyneiltä kuin innostuneilta.

Erityisesti Juha Sipilän naama on vääntynyt kysymysmerkiksi, kun hän seisoo median edessä. Hänen vierellään ovat Sipilän hallitusta neljä vuotta haukkuneet Antti Rinne, Pekka Haavisto, Li Andersson ja Anna-Maja Henriksson.


Rinne käyttää ensimmäisen puheenvuoron. Hän sanoo, että hallitusneuvotteluissa ympäristökysymykset ovat keskiössä. Sen lisäksi Rinne mainitsee väylät, erityisesti raideratkaisut.

”Voidaan sitten katsoa historiassa jälkeenpäin, että tämä hallitus teki merkittäviä asioita”, Rinne sanoo.

Siihen lauseeseen tiivistyy paljon. Rinne haluaa jäädä historiaan poliitikkona, joka teki Suomesta taas maan, joka panostaa julkisiin palveluihin.

PIAN tilaisuuden jälkeen Sdp:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja Rkp:n johtajat marssivat aurinkoisessa kevätsäässä Helsingin Säätytalolle. Se rakennettiin alun perin aatelittomien säätyjen eli papiston, porvariston ja talonpoikien kokouspaikaksi.

Kaikki puheenjohtajat hymyilevät.

He eivät tiedä, mitä on tulossa, mutta heillä kaikilla on halu muuttaa Suomen suuntaa.
BUSSIKUSKI LÖYSI PIENEN SINISEN OLENNON METSÄN LAIDASTA, PIENESTÄ METALLISESTA KAPSELISTA. OLENTO TOIMITETTIIN BUSSIVARIKOLLE, JONNE SE KOTIUTUI VÄLITTÖMÄSTI. PIAN HAHMO OSOITTI ENNENNÄKEMÄTÖNTÄ MIELIKUVITUSTA KEKSIESSÄÄN RATKAISUJA ERILAISIIN LIIKENNÖINNIN PULMIIN.

User avatar
Sininen Bussi Kuutio
ratkaisuja erilaisiin liikennöinnin pulmiin
Posts: 109616
Joined: 12 Mar 2004, 13:09

Re: Hallituskausi 2019-

#4724 Post by Sininen Bussi Kuutio » 15 Jun 2019, 13:13

2/3
Keskiviikko 8.5. ilta

HALLITUSNEUVOTTELUT alkavat Säätytalossa. Ensimmäiseen kokoukseen osallistuu yli sata neuvottelijaa, ja se järjestetään entisessä talonpoikaissäätyjen salissa.

Eturivissä istuvat puolueiden puheenjohtajat. He kuuntelevat virkamiesten ja asiantuntijoiden ajankohtaiskatsauksia taloudesta, sosiaali- ja terveysasioista, koulutuksesta, ilmastosta ja työllisyydestä eli kaikista keskeisimmistä teemoista, joita neuvotteluissa tultaisiin käsittelemään.

Valtiovarainministeriö on tiivistänyt sanomansa kahteen sivuun ja niissäkin kahteen virkkeeseen.

TOISESSA lukee isoin kirjaimin näin: Ilman korvaavia toimia julkisen talouden velka uhkaa kasvaa kestämättömästi. Nopeasti kasvava velka on riski koko taloudelle.

Toisella sivulla on pitkä lista asioista, jotka Suomessa pitäisi korjata: sosiaaliturva, työmarkkinat, yritystuet, liikennejärjestelyt, asuntomarkkinat, koulutus, verotus ja sote – noin aluksi.

Rahaa ei ole, jos työllisyys ei nouse, eikä oikeastaan siinäkään tapauksessa. Uusi taantuma tai jopa talouskriisi on mahdollinen. Toinen iso lause kuuluu: Jos tavoitteet näyttävät vaarantuvan, tulee olla valmius lisätoimiin.

Tämä lause sisältää koko tulevan hallitusohjelman ytimen ja myös mahdolliset tulevat ongelmat. Hallitusohjelma rakennetaan niin, että jos työllisyyttä ei onnistuta nostamaan, hallitus saattaa perua suunnitelmiaan.

Torstai 9.5.

KÄYTÄNNÖN neuvottelut alkavat seuraavana päivänä ja aivan uudella tavalla: nyt teemoja käsitellään ”ilmiöinä” eikä ministeriöiden hallinnonalojen mukaan ryhmiteltyinä.

Toinen uudistus on se, että ensin puhutaan toiveista ja tarpeista ja vasta sitten rahasta. Ennen määriteltiin ensin käytettävissä oleva rahamäärä ja sitten alettiin puhua, mitä rahoilla halutaan tehdä.

Ja mikä poikkeuksellisinta, valtiovarainministeriön virkamiehet pääsevät neuvottelutilaan aluksi vain kutsusta. Aikaisemmin hallitusneuvotteluissa valtiovarainministeriö on vahtinut tarkasti, etteivät poliitikot astu ministeriön asettaman leikkikentän rajojen ulkopuolelle.

Nyt on toisin. Nyt saa ja pitää unelmoida.

Niin kokeneet kuin vähemmän kokeneetkin neuvottelijat ovat hämmentyneitä uudesta järjestelystä.

Alkamassa on kolmen ja puolen viikon rupeama, jonka aikana Säätytalolla neuvottelee noin 250 ihmistä. Monet heistä tekevät yli 10 tunnin mittaisia päiviä.

Osa neuvottelijoista on ensimmäistä kertaa Säätytalolla. Jotkut heistä kävelevät Säätytalon pääportaita ulos ja ottavat kännyköillään kuvia Walter Runebergin mahtipontisesta Laki-veistoksesta.

Ensimmäinen viikko: Yhteishuutoja ja ensimmäinen iso riita

Neuvottelujen alussa Rinne innostaa neuvottelijoita Säätytalon Porvariston salissa.

”En kuule teitä”, hän huudattaa heitä tilaisuudessa, jota myöhemmin toiset kiittävät ja toiset kummastelevat. Useiden lähteiden mukaan Rinne ei kuitenkaan yrittänyt uskotella, että Säätytalolla kokoontuu yksi suuri perhe.

Demareiden ajatus oli, että laajojen yhteisten näkemysten rakentaminen luo sidosta tulevaan hallitukseen.

Neuvottelijat jakautuvat kahdeksaan ilmiöryhmään, ja niillä on vielä kymmenen alaryhmää. Lopulta kukaan ei tahdo erottaa, mikä ero on ala- ja pääryhmällä.

KESKUSTA ON huonoiten valmistautunut neuvotteluihin, koska se pähkäili niin kauan hallitukseen lähtöä. Se ottaa kuitenkin koko eduskuntaryhmänsä mukaan neuvotteluihin toisin kuin Sdp, mikä aiheuttaa demareissa närää.

Pian keskusta on pelissä täysillä mukana, vaikka Juha Sipilä vaikuttaakin välillä kovin kireältä. Sipilä toistaa usein neuvottelujen aikana, että hän on aiheuttanut keskustan tappion, joten hänen on pakko saada keskustan kannalta erittäin hyvä hallitusohjelma.

Keskustan ryhmähuoneen seinälle kirjataan puolueen kymmenen kynnyskysymystä, joiden saavuttamista huoneeseen kokoontuvat neuvottelijat seuraavat tulevien viikkojen ajan. Keskustan kynnyskysymykset määrittävät monin tavoin lopullista hallitusohjelmaa.

SIITÄ saadaan esimerkki, kun verotuksesta syntyy ensimmäinen iso riita. Veroryhmän puheenjohtaja Timo Harakka (sd) sanoo Uuden Suomen mukaan keskustan ottaneen takapakkia yrittäjävähennyksessä.

Demarit haluavat poistaa yrittäjävähennyksen, jolla ammatin- tai liikkeenharjoittaja saa vähentää verotuksessa viisi prosenttia liikevoitosta.

Keskusta ja eritoten Sipilä pillastuu. Yksi sen kynnyskysymyksistä on, että yrittämisen ja yrittäjien verotus ei saa kiristyä. Harakan ulostulon jälkeen Sipilä ei suostu minkäänlaisiin tiukennuksiin yrittäjä- ja omaisuusverotuksessa.

Juuri näistä Sdp olisi halunnut kerätä satoja miljoonia euroja uusien menojen rahoittamiseen. Demareissa uskotaan, että ilman Harakan erehdystä etenkin omaisuusverotuksesta olisi saatu lisää tuloja niin, ettei polttoaineveroja olisi tarvinnut korottaa. Korkeimmillaan veroryhmä esitti 450 miljoonaa lisää polttoaineisiin, mutta puheenjohtajat leikkasivat sen 250 miljoonaa euroon.

ERI RYHMÄT perustavat Whatsapp-ryhmiä, mutta tärkein työväline on sähköinen työtila nimeltään Tiimeri. Se ristitään oitis seuranhakupalveluna tunnetuksi Tinderiksi. Jokaisella ryhmällä on pääsy vain oman ryhmänsä papereihin.

Ruokaa kuluu viikkojen aikana tuhansia annoksia. Työpaikkalounas on puoliltapäivin ja illallinen kuudelta. Ne nautitaan salissa 20 eli Porvariston salissa. Myös vegaanit, laktoosittomat ja keliaakikot otetaan huomioon.

Yhtenä neuvottelujen alkupäivistä syntyy pienimuotoinen kohu. Huhutaan, että silloin vaihtoehtojen joukossa ei ollut lihaa.

Iltaisin pöydistä löytyy Fazerin suklaapatukoita, mutta ne loppuvat usein kesken. Kahvia ja vettä kuitenkin riittää.

Toinen viikko: Raha hiertää, ja Sipilä vetäytyy nikkaroimaan

VIIKONLOPUN jälkeen ryhmissä ollaan sekä innoissaan että turhautuneita.

Monen mielestä on hienoa, kun kerrankin pääsee tekemään hallitusohjelmaa, joka katsoo asioita monelta kantilta eikä vain yhden ministeriön silmin.

Toisaalta moni pohtii, mitä järkeä on ideoida kaikenlaista kivaa, kun kukaan ei tiedä, paljonko rahaa kullakin ryhmällä tulee olemaan käytössä. Ryhmät kiikuttavat ehdotuksiaan laskettavaksi Säätytalon ensimmäisen kerroksen suureen saliin numero 10, jossa istuu valtiovarainministeriön laskentatiimi.

Laskennan jälkeen ryhmät panevat ehdotuksia tärkeysjärjestykseen.

Ryhmät kirjoittavat pari viikkoa tilannekuvia, joista pitkät pätkät päätyvätkin hallitusohjelmaan. Ohjelmasta tulee Suomen historian pisin, liitteineen 200 sivua.

Työskentelytapa aiheuttaa sen, että monesta hallitusohjelman kohdasta on vaikea ottaa selvää.

Mikä luku tai lause tarkoittaa vain tavoitetta ja mikä jotain, minkä hallitus todellakin toteuttaa?

KESKUSTA TURHAUTUU unelmien listaamiseen niin, että se pitää toisella viikolla pari kokousta Säätytalon toisen kerroksen nurkkahuoneessa. Puolue pohtii melko vakavasti, kannattaako enää jatkaa. Puolueen neuvottelijoita harmittaa, että talousraami ei ala valmistua.

Keskusta pelkää myös, että epämääräinen prosessi johtaa julkisten menojen holtittomaan kasvuun. Yksi puolueen huoneen seinälle listatuista kynnyskysymyksistä on, että julkisen talouden pitää olla tasapainossa vuonna 2023.

Kerran Sipilä hermostuu jopa niin, että hän lähtee Sipoon-kotiinsa ja menee autotalliinsa nikkaroimaan. Iltapuhteella onkin rauhoittava vaikutus.

Neuvotteluja vetävä Rinne toimi pitkään ammattiliitto Pron puheenjohtajana. Vahvatahtoisena johtajana hän koordinoi yli 60 työehtosopimuksen syntyä hyvin erilaisilla aloilla. Hän on kuin kotonaan vetelemässä naruja Säätytalon sekamelskassa. Insinööri Sipilä on toisenlainen. Hän haluaa virtaviivaisia prosessikaavioita.

NEUVOTTELUJEN TÄRKEIN huone on toisessa kerroksessa. Se on entinen papiston sali.

Siellä kokoontuvat puheenjohtajat. He päättävät kaikesta siitä, mistä ryhmät eivät pääse yksimielisyyteen. Päätöksiä syntyykin ripeään tahtiin ja pääasiassa toisia ymmärtävässä hengessä. Jopa huumori kukoistaa, kuten silloin kun puheenjohtajat päättävät, että maakuntia ei vastedes kutsuta suuremmiksi itsehallinnollisiksi alueiksi vaan maakunniksi.

Rinteellä on useimmiten apunaan Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Raimo Luoma, tiedotusvastaava Dimitri Qvintus sekä Sdp:n poliittisen valmistelun päällikkö Mikko Koskinen.

Koskinen ja Sdp:n eduskuntaryhmän pääsihteeri Kari Anttila ovat koko operaation tärkeimmät puuhamiehet. He ovat pitkälti myös suunnitelleet sen, miten Säätytalolla neuvotellaan. He vastaavat järjestelyistä ja hallitusohjelman kasaamisesta.

SIPILÄÄ AVUSTAA erityisavustaja Riina Nevamäki, joka oli Sipilän tärkein tuki myös pääministerikaudella.

Li Anderssonin pääavustaja on eduskuntaryhmän pääsihteeri Minna Kelhä, mutta välillä pöydässä käy myös eduskuntasihteeri Henri Purje. Purje alkaa luennoida niin hartaasti vasemmistolaisen talouspolitiikan perusteista, että Rinteen pinna on jo katketa.

”Kiitos. Enkö jo sanonut, että tämä asia on loppuunkäsitelty?” kolme paikalla ollutta muistelee Rinteen huomauttaneen Purjeelle. Rinne antaa ymmärtää, ettei Purjeen palveluksia enää tarvita. Purjeen kuullaan jälkikäteen kehuskelevan – hän oli sentään ainoa, joka heitettiin Säätytalolta ulos.

Pekka Haaviston pääavustaja on Haaviston ministerikauden avustaja Ville Hulkkonen ja Anna-Maja Henrikssonin Rkp:n poliittinen avustaja Otto Andersson.

Neuvottelujen loppupuolella tulee taas yksi muutos. Nyt valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki päästetään tarvittaessa istumaan puheenjohtajien pöytään.


Kolmas viikko: Keskusta saa maakunnat, ja palaset alkavat loksahdella

KOLMANNEN viikon aluksi väännetään kiivaasti sopua rahasta.

Vasemmistoliitto vastustaa valtion omaisuuden massiivista myyntiä. Rinne tympääntyy jahkaamiseen ja pyytää puoluetta palaamaan neuvotteluihin vasta sitten, kun neuvottelijat ovat valmiita hyväksymään omaisuuden myynnit. Aikaa puolue saa kaksi tuntia.

Vasemmistoliitto pitää maanantaina 20. päivä toukokuuta kriisikokouksen ja palaa neuvotteluihin.

Päivän päätteeksi puheenjohtajat pääsevät alustavaan sopuun rahasta. Jotta keskustan kynnyskysymys julkisen talouden tasapainottamisesta täyttyy, pysyviin lisämenoihin on käytettävissä runsas miljardi.

Suurin osa rahoista lasketaan tulevaksi, kun työllisyysaste nousee 75 prosenttiin. Verotuloja hankitaan runsaat 700 miljoonaa euroa pääasiassa haittaveroja kiristämällä.
BUSSIKUSKI LÖYSI PIENEN SINISEN OLENNON METSÄN LAIDASTA, PIENESTÄ METALLISESTA KAPSELISTA. OLENTO TOIMITETTIIN BUSSIVARIKOLLE, JONNE SE KOTIUTUI VÄLITTÖMÄSTI. PIAN HAHMO OSOITTI ENNENNÄKEMÄTÖNTÄ MIELIKUVITUSTA KEKSIESSÄÄN RATKAISUJA ERILAISIIN LIIKENNÖINNIN PULMIIN.

User avatar
Sininen Bussi Kuutio
ratkaisuja erilaisiin liikennöinnin pulmiin
Posts: 109616
Joined: 12 Mar 2004, 13:09

Re: Hallituskausi 2019-

#4725 Post by Sininen Bussi Kuutio » 15 Jun 2019, 13:13

3/3
VASEMMISTOLIITON kriisikokouksen aikaan omaisuutta oli tarkoitus myydä kertaluonteisiin menoihin parilla miljardilla eurolla. Nyt summa nousee kolmeen miljardiin euroon, kun pitää saada ilmiöryhmien toiveita toteutetuiksi. Tätä rahapussia kutsutaan investointikoriksi. Rahat saadaan valtion omaisuutta myymällä.

Tiistai on suuri päivä: ryhmät saavat kahden viikon neuvottelun ja ideoinnin jälkeen kuulla ensimmäistä kertaa, paljonko niillä on suurin piirtein käytettävissään rahaa.

Puheenjohtajat ilmoittavat, että ryhmien pitää antaa ehdotuksensa toteutettavista hankkeista 22. toukokuuta kello 22. Alkaa pettymysten yö ja päivä, kun yhteisesti sovittuja unelmia pitää alkaa karsia.

Kaikkien toiveiden toteuttaminen olisi tullut maksamaan 6–8 miljardia euroa.

Torstaina 23. toukokuuta Helsingin Sanomat kertoo aamuvarhain, että sotesta on syntynyt sopu. Keskusta on saamassa haaveilemansa 18 maakuntaa. Sdp halusi sovun sotesta mahdollisimman aikaisin, sillä sen jälkeen keskustaa ei enää saisi ulos Säätytalolta millään.

Maakuntahallinto on yksi keskustan ryhmähuoneen seinälle listatuista kynnyskysymyksistä. Puolue saa vaatimuksiaan läpi yksi kerrallaan, ja hallituksen syntymisen todennäköisyys kasvaa päivä päivältä.

KOVIA ja pitkiä neuvotteluja käydään silti talous-, vero- ja koulutusryhmissä. Menoraamien synty kiristää tilannetta.

Esimerkiksi koulutusryhmässä kirjoitetaan ensin fläppitaululle, että koulutuksen pysyviin lisämenoihin saisi käyttää enintään 350 miljoonaa euroa ja kertaluonteisiin investointeihin 600–700 miljoonaa. Sitten ryhmä saa tiedon, jonka mukaan pysyviin menoihin onkin käytettävissä vain noin 200 miljoonaa euroa.

KUN ERI RYHMÄT huomaavat, kuinka vähän niillä on rahaa käytettävänä, ne alkavat vaatia lisää rahaa kolmen miljardin euron ”innovaatiokorista” eli valtion omaisuuden myynneillä rahoitettavasta väliaikaisten menojen potista.

Keskusta ja vihreät keskustelevat tiukasti eläinsuojelu- ja ilmastokysymyksistä.

Turpeessa vihreät eivät saavuta tavoitettaan, mutta toisaalta keskustalle on iso asia suostua sanomaan, että turpeen käyttö loppuu. Vihreät ja vasemmistoliiton neuvottelijat ovat pettyneitä muun muassa eläinsuojelulakiin.

Vasemmistopuolueet ovat valmiita, että hallitus toivoo kolmikantaneuvotteluja lakko- ja työrauhasäännöistä. Keskustan mielestä kirjaus on niin vesitetty, että se heitetään roskakoriin yhdessä työntekijöiden vaatiman ryhmäkanteen kanssa.

Turvallinen oikeusvaltio Suomi -ryhmässä keskustelu äityy paikoittain kiivaaksi. Etenkin turvapaikka- ja pakolaispolitiikka herättää erimielisyyttä. Vastakkain ovat toisella puolella keskusta ja Sdp, toisella vihreät, vasemmistoliitto ja Rkp.

Tilanne kiristyy neuvottelujen aikana niin paljon, että ryhmän puheenjohtajana toimiva keskustan Markus Lohi ja puoluetoveri Mikko Kärnä marssivat ulos kesken kokouksen. Kiista liittyy humanitaarisiin viisumeihin, muukalaispasseihin, tilapäisiin oleskelulupiin ja laittoman maahantulon torjuntaohjelman jatkamiseen.

Paljon huomiota saanut ulkomaalaisten tekninen valvonta, eli käytännössä jalkapanta, herättää paljon keskustelua mutta menee lopulta läpi ilman suurempaa riitaa. Asiasta päätetään yksimielisesti ryhmässä. Vihreät, vasemmistoliitto ja Rkp tyytyvät ratkaisuun, koska se kirjataan vaihtoehdoksi säilöönotolle.

Sen sijaan pakolaiskiintiön määrästä syntyy kiista, joka pitää viedä ratkaistavaksi puolueiden puheenjohtajien pöytään. Sdp ja keskusta esittävät, ettei numeroon oteta kantaa, vaan pakolaiskiintiötä tyydytään nostamaan ”maltillisesti”. Puolueille olisi myös käynyt, että pakolaiskiintiö nostetaan 1 050:een.

Tämä ei kuitenkaan sovi vihreille, vasemmistoliitolle ja Rkp:lle, joiden tavoite on ollut nostaa pakolaiskiintiötä parillatuhannella. Puheenjohtajapöydässä pakolaiskiintiö nousee lopulta vain sadalla 850:een, tosin hallitusohjelmaan tehdään kirjaus, jonka mukaan lukua voidaan tarkastella vuosittain. Kiintiö ei kuitenkaan voi nousta yli 1 050:n.

Viimeinen viikko: Viimeiset kiistat käydään koulutuksesta ja eläkkeistä

KESKIVIIKKONA 27. toukokuuta neuvottelut nytkähtävät kunnolla eteenpäin. Työllisyystoimista syntyy lopullinen sopu. Keskusta on alkuviikon aikansa saanut tiukennettua kirjausta siitä siitä, miten aktiivimalli korvataan.

Päätetään, että hallitusohjelmaan ei kirjata tarkkoja keinoja, joilla työllisyyttä nostetaan. Puolet 60 000 uuden työpaikan saamiseen tarvittavista keinoista on määrä valmistua syksyn 2020 budjettiriiheen mennessä. Jos näin ei ole, hallitus ”arvioi” jo päättämiään menolisäyksiä. Se siis saattaa joutua perumaan niitä.

Keskiviikkona hallitusneuvottelijat kinailevat pitkään oppivelvollisuuden pidentämisestä. Sdp:n ykköstavoite oli oppivelvollisuuden pidennys loppupäästä, mutta vihreät alkavatkin suosia sen sijaan esiopetusta. Sdp ja vasemmistoliitto liittoutuvat puolustamaan oppivelvollisuuden pidennystä 18 ikävuoteen asti.

ILMIÖPÖYDÄSSÄ on keskusteltu pitkään etenkin toisen asteen maksuttomuudesta. Pitäisikö oppikirjojen ja kokinveitsien lisäksi yhteiskunnan kustantaa esimerkiksi lukion vanhojentanssit?

Puheenjohtajien pöytään viedään lopulta kaksi esitystä oppivelvollisuudesta: keskustan, Rkp:n ja vihreiden vesitetympi versio sekä Sdp:n ja vasemmistoliiton oma versio.

Sdp ilmoittaa, ettei hallitusta synny ilman oppivelvollisuuden pidennystä. Kompromissi syntyy niin, että esiopetus- ja varhaiskasvatusasioita lykätään kertaluonteisten investointien koriin, jonne keikautetaan myös kaikkien kannattamat ammatillisen koulutuksen menolisäykset.

KESKIVIIKON maratonkokouksessa esille tulee myös ruotsin kieli, vaikka koulutusryhmä oli Rkp:n edustajaa lukuun ottamatta ollut sitä mieltä, ettei ruotsista tehdä pakollista ylioppilaskirjoituksissa.

Henriksson tekee esityksen, ja muiden yllätykseksi Rinne sanoo kannattavansa sitä.

Andersson ja Haavisto muistuttavat, että edellinen hallitus oli juuri vaikeuttanut ylioppilastutkintoa tuomalla siihen vähintään viisi koetta neljän sijaan vuodesta 2022.

He ehdottavat, että ruotsia selvitetään ensiksi. Se menee läpi.

PUHEENJOHTAJAT lähtevät lopulta kotiin toiveikkaina. Tästähän taitaa tulla hallitus jo ensi viikolla.

”Tämä on nyt askeleen lähempänä onnistumista. Tavoitteemme ovat siellä nyt hyvin sisällä. Olen varsin tyytyväinen eilisillan keskusteluun”, Sipilä sanoo toimittajille, kun hän oli lähdössä Brysseliin 28. toukokuuta.

Tavoitteilla Sipilä viittaa ennen kaikkea kymmeneen kynnyskysymykseen. Puolue kokee saaneensa niistä läpi kaikki. Suurin osa niistä olisi voinut olla kaikkien muidenkin puolueiden kynnyskysymyksiä.

Kun Sipilä palaa Suomeen ja Säätytalolle, hän saa käsityksen, että Rinne ja Haavisto ovat sopineet alustavasti sadan miljoonan euron lisäyksen koulutusmenoihin.

Tilanne ratkeaa. Joidenkin paikalla olleiden mukaan kyse oli väärinkäsityksestä. Näytti siltä, että valtiovarainministeriön laskelmien mukaan pysyvistä menoista voisi vielä löytyä lisää rahaa sata miljoonaa euroa. Näin ei sitten ollutkaan.

PERJANTAINA käydään viimeiset isot keskustelut.

Puheenjohtajien pöydässä esimerkiksi neuvotellaan siitä, miten hallitusohjelmaan kirjataan Rinteen vappusatanen. Rinne lupasi vuosi sitten vappuna, että alle 1 400 euroa saaville eläkeläisille pitää saada sata euroa puhtaana käteen, vaikka se maksaisi noin 700 miljoonaa euroa eli yli puolet kaikista käytettävissä olevista uusista rahoista.

Välillä näytti siltä, että eläkesatanen muuttuu 25 euroksi kaikille alle 1 400 ansaitseville. Lopulta päädytään siihen, että alle tuhat euroa ansaitsevat saavat 50 euroa.

Muut puolueet ovat tarkkana, ettei hallitusohjelmaan tule demareiden toivomaa kirjausta, joka velvoittaisi vappusatasen toteuttamiseen hallituskauden aikana. Lopputuloksena päädytään jälleen kerran ”selvittämään” asiaa. Hallitusohjelmassa sana selvittää toistuu noin 130 kertaa.


Sunnuntai 2.6.

VIIMEINEN neuvottelupäivä on sunnuntai. Silloin on vuorossa enää hallitusohjelman hiominen ja pienempien kiistojen ratkaisemista.

Avustajat komennetaan ulos puheenjohtajien huoneesta kello 18. Alkaa ministereiden nimien lopullinen valinta. Ministeriöt on jaettu puolueiden kesken jo aikaisemmin.

Keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto ovat tyytyväisiä ministerisalkkuihinsa. Muut puolueet jäävät hiukan ihmettelemään, miten Sdp tyytyy näinkin vähään, mutta se on osa peliä, jolla sitoutetaan kumppanit.

Noin kello 19 puheenjohtajat lopettavat kokouksensa. Antti Rinteen hallitus on syntynyt jopa kivuttomammin ja nopeammin kuin edes demarit olivat etukäteen osanneet kuvitella. Enää on jäljellä ristiäiset.

Maanantai 3.6.

Maanantaiaamuna puheenjohtajat nousevat raitiovaunu numero seitsemään Säätytalon edustalla. He ovat matkalla keskustakirjasto Oodiin, jossa pidetään kaikille kansalaisille avoin tiedotustilaisuus.

”Tässä on nyt Viisikko, me olemme seikkailemassa. Yleensä Viisikko-kirjat päättyvät onnellisesti”, Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoo kaikkien puolesta.
BUSSIKUSKI LÖYSI PIENEN SINISEN OLENNON METSÄN LAIDASTA, PIENESTÄ METALLISESTA KAPSELISTA. OLENTO TOIMITETTIIN BUSSIVARIKOLLE, JONNE SE KOTIUTUI VÄLITTÖMÄSTI. PIAN HAHMO OSOITTI ENNENNÄKEMÄTÖNTÄ MIELIKUVITUSTA KEKSIESSÄÄN RATKAISUJA ERILAISIIN LIIKENNÖINNIN PULMIIN.

Post Reply