R.I.P. Rumba printtilehtenä

[Pornosta elannon saava(f)]

Legendaarinen musiikkilehti Rumba jättää hyvästit aikakauslehdelle. Viimeiset numerot ilmestyvät 15.3. ja 24.5.2019.

https://www.rumba.fi/uutiset/rumban-pri ... opetetaan/

[convulva]

Legendaarinen musiikkilehti Rumba jättää hyvästit aikakauslehdelle. Viimeiset numerot ilmestyvät 15.3. ja 24.5.2019.

https://www.rumba.fi/uutiset/rumban-pri ... opetetaan/

RIBS Rumba. Viimeiset ties kunka monta numeroa ollu todella laadukasta jälkeä, mutta eihän se sisältö mulle kohdistunut vaikka epäkiinnostavistakin artisteista/aiheista on saatu kiinnostavia juttuja aikaan.

Mutta tällaista tää on, nyt sitten Suomen ainoana musa-aikakauslehtenä jatkaa Soundi, ai että. Noh, möhismusaukot oikeasti ostaa edelleen lehtiä niin niillehän sellaista kannattaa selkeästi vielä tehdä.

[Aloysius Kärppä]

RIPpiä vaan

[Ruutari]

Kun olin maalaispoika (muutenkin kuin sisimmältäni), oli Rumba varsin raikas tuulahdus pk-seudun rock'n'roll-gloriasta. Lehti oli paljon kotikutoisempi ja zinemäisempi, mitä vaikkapa Soundi - saati sitten Riffi. Vaikka lehteä ei sen koommin ole tullut tilailtua, tuntuu se varsin ikävältä kun printtiaviisi katoaa - vaikka sen katoamisesta saakin syyttää kaltaisiani runkkareita. Toivottavasti lento internetin taikamaailmassa vielä jatkuu pitkään.

[convulva]

Tossa keskusteltiin järkevien ukkojen kanssa just vielä tästä aiheesta ja olis ihan hyvä jos tää koko musamediatouhu Suomessa vaan suoraan sälytettäis enemmän sillee BBC-henkisesti Ylelle.

Sen sijaan että vuodesta toiseen ne upottaa ihan vitusti miljoonia ja tsiljoonia todella paskoihin ja aivan liian isoihin konsepteihin musapuolella meidän piskuiseen kotomaahamme (UMK ja kaikki niiden Suomilovet sun muut), ne vois tehdä nykyistä vitusti järkevämmällä putkella musajournalismia. Toki myös tekstimuodossa, mutta erityisesti videomuodossa esim. muutaman vuoden takaisen mainion Off the Record -porukan tai just BBC Radio 1:n hengessä.

Tosi kevyitä tuotantoja tuoreista mielenkiintoisista ja tottakai isommistaki artisteista, mistä pääset hyvin kevyellä kynnyksellä tutustumaan niiden meininkiin ja halutessaan sit voi ihan tsyyrnälismin keinoin taustoittaa oikeasti kiinnostavia tapauksia vaikka kuinka paljon.

Rahaahan tollasella ei oikeasti tehdä, että ihan turha tän kokoisessa maassa tollasella ois mitään kiinnostavaa bisnestä yrittää, joten miksei Yle vaan ottaisi siitä paljon isompaa kiinnostuksen siivua. Niiden kokoluokan koneistolla tuo olisi vielä nimenomaan todella kustannustehokasta toteuttaakin ja sitä rahaa hassataan kyllä paljon typerämpäänkin paskaan.

Kaiken tän voisi esimerkiksi helposti sälyttää johonkin YleX:n täyteen uudistukseen, mikä varmasti sekin voisi oikeasti olla paikallaan kun sekin media on polkenut paikallaan jo helvetin monta vuotta ja jostain kumman syystä radiopuolella tuntuu olevan hyvä ote jengiin ihan nuoremmassakin polvessa niin kyllä tollasella kiinnostavalla konseptoinnilla vois saada vaikka mitä aikaan.

Ylellehän tämän soisi olevan tärkeä tehtävä jo siksi, että musiikki nyt noin lähtökohtaisesti kuitenkin suomalaisiakin kiinnostaa edelleen ihan järjettömän paljon, mistä kertonee omaa tarinaansa kuinka keikat myy Suomessa ja kuinka livebisneksen etc puolella oikeasti isotkin rahantekijäkoneet selkeästi ahneena pyörii ympärillä.

[zutonFever]

Ylex valittiin vasta vuoden radiokanavaksi ja vuoden musiikkimediaksi, eli tuskin on mikään paranemassa sillä saralla.

Yle Puheelta voisi osan jokailtaisista urheiluista ja uusintojen uusinnoista vaihtaakin oikeasti toimitettuun musiikki ja kulttuurijournalismiin.

[Hardcore-Mummo]

muistelin juuri että olen viimeksi nähnyt paperisen rumban vuonna 2014.

[De Gröna]

RIP. Pitkä suhde, joka kuitenkin katkesi joitain vuosia sitten.

Vikan numeron varmaan ostaan arkistoon.

[convulva]

Ylex valittiin vasta vuoden radiokanavaksi ja vuoden musiikkimediaksi, eli tuskin on mikään paranemassa sillä saralla.

Tässä toki pitää muistaa, että Musa&Median äänestys on enemmän solmussa kuin joku Emma-gaala ja Yle on toiminut helvetin hyvänä neutraalina äänestysvaihtoehtona kun et voi äänestää itseäsi, et halua äänestää kilpailijaasi ja haluat luoda yleistä hyvää fiilistä MUSABISNIS-ihmisten keskelle.

Ja toki myös se voi ihan oikeasti olla ansainnut sen voiton, koska ei nyt kaupalliset kilpailijatkaan taloudellisten realiteettiensa johdosta ole sen parempaan pystyneet. Mutta asioita VOITAIS tehdä vielä paremmin ja se olis hemmetin mukavaa se.

[Aloysius Kärppä]

Aika universaali totuus mutta amen jne!

PS. Semmonen tuli tässä vielä mieleen että tietysti painettu media on vähän tommonen toki tuhlaavainen mutta kaikenlaisia pitkiä ja asiallisesti/raflaavasti taitettuja juttujahan voi toimittaa myös aivan hyvin verkkoon – kysymys kuuluukin sitten miten tämmönen saadaan taloudellisesti kannattavaksi kun toi verkkomarkkinointi on siitä paska isäntä että se vähän väkisinkin ajaa tekemään lyhyitä klikkijuttuja. Toisaalta jos tehtäis kivast eikä tyhmäst niin niitä mainoksiahan voi siinä pitkässä jutussa kyllä näyttää sitten vastaavasti enemmän – jos vaan jengi jaksaa lukea.

No, o tempora, o mores ja sanotaan nyt vielä että markkinointi & mainonta on kyllä syöpää levittävä bisnes, vrt. vaikka brittipeli- ja soitinlehdet mitkä on pitkälti tommosta hyvin maskeerattua advertoriaalia ja kaikki arvostelut on 9/10.

[Vilja heilimöi, minä en]

Ite odotin kuolinkelloja viimeistään minikokoon siirtymisen myötä ja siitäkin näköjään jo kymmenen vuotta.

[Hardcore-Mummo]

Ite odotin kuolinkelloja viimeistään minikokoon siirtymisen myötä ja siitäkin näköjään jo kymmenen vuotta.

täytyy sanoa että ihmeen pitkään tämä sinnitteli. minkähänlaisia on noi myyntiluvut olleet tässä viime vuosina?

[Hardcore-Mummo]

oma suhteeni lehteen oli parhaimmillaan 80-luvun lopulla pohjanmaan kulttuurityhjiössä asuessa ja 90-luvulla opiskeluvuosina. joskus auttoi jopa ammatillisessa mielessä: yksi miksaamani bändi ei oikein kyennyt ilmoittelemaan esiintymisistä (ainakaan sillai hyvissä ajoin) joten katsoin rumban keikkakalenterista ja ilmoituksista missä kannattaa olla ja milloin. kätevää.

sittemmin taso laski vuosi vuodelta ja lehteä jaksoi lukea entistä vähemmän. se kummallinen "premium-jutut"-tempaus (olikos tämä just 2014?) oli viimeinen kerta kun lehteä luin. noi jutut oli ihan ok mutta veihän tuo tavallaan entistä enemmän mattoa sen muun kirjoittelun (ja varsinkin sen netti-rumban) alta.

[CIT017]

Rippistä vaan.
Olin tilaaja jostain 86/87 vuosista 90-luvun taitteeseen ja ehkä hieman yli. Miettisen jutut oli isoin syyn miksi lehden tuolloin tilasin, mutta sitten hän aika pian tuon tilaamisajankohdan jälkeen lopettikin lehteen ainakin aktiivisemmin kirjoittelun. Lehti tuli vielä senkin jälkeen joitakin vuosia, kunnes osaltani hiipui kiinnostus pois.

[kohta alkavat aikamoiset setit]

Todella harmillista. En ostanut/lukenut ikinä.