Täällä seurataan kepun uutta nousua Feeniks-linnun lailla

[Vöyri]

Kyllä minä sanoisin että viimeinen puhdasverinen alkiolainen tuupertui eversti Paasosen käsivarsille 19.12. 1940. Viimeinen kepulainen jossa oli edes vähän alkiolaista henkeä kuoli Lohjalla 11.12. 2000. Nykypäivänä alkiolaisuudesta puhuminen on yhtä relevanttia jos demarit vetoaisivat Forssan ohjelmaan. Kepu ei ole mikään muu kuin kuolevissa käppäkunnissa valtaa pitävä cosa nostra.

No, itte käytän sitä vain ironisessa mielessä. Santeri oli ihan ok aikansa taustaa vasten, mutta aika härö tyyppi silti. Oon kotoisin Etelä-Pohjanmaalta ja itteni ja Suomen Keskustan välillä valitsee viha-viha -suhde...

[Karppinen]

Itsehän olen Suomen kepulaisimmasta kaupungista eli Torniosta ja voin sanoa että minulla on viha-rakkaus -suhde kotikaupunkiani kohtaan. Kyösti Kallio oli kuulemma mukava mies kun oli isoäitini työnantaja ennen sotia ja tämmöisen tannerilaisen mielestä alkiolaisuus oli aikakautensa aatteista paremmasta päästä. Mutta se aikansa aate on kuollut jo kuopattu.

[Vöyri]

Itsehän olen Suomen kepulaisimmasta kaupungista eli Torniosta ja voin sanoa että minulla on viha-rakkaus -suhde kotikaupunkiani kohtaan. Kyösti Kallio oli kuulemma mukava mies kun oli isoäitini työnantaja ennen sotia ja tämmöisen tannerilaisen mielestä alkiolaisuus oli aikakautensa aatteista paremmasta päästä. Mutta se aikansa aate on kuollut jo kuopattu.

Isä oli tannerilainen sosiaalidemokraatti - sangen radikaali ideologia sodanjälkeisessäkin Nurmoossa. Naapurit eivät liputtaneet vappuisin. Meille tuli Pohjanmaan Kansa ja Vaasa-lehti, ei vahingossakaan Ilkka

[natsitohtori]

[tauti]

hmm

[De Gröna]

Keskustan pormestariehdokas Jouni Ovaska haluaa Tampereesta "pääkaupungin"

Tampereen on haastettava pääkaupunkiseutua, kilpailtava kansainvälisesti ja oltava entistä houkuttelevampi sijoittautumiskohde myös yrityksille, linjaa keskustan tamperelainen pormestariehdokas. kansanedustaja Jouni Ovaska.

Tampere voisi Ovaskan mielestä olla vielä enemmän kuin nyt.

– Siksi koko pormestariohjelmani slogan kuuluu: ”Me olemme pääkaupunki”.

Ovaska muistutti kampanja-avauksessaan, että Tampere on jo monella mittarilla Suomen pääkaupunki: esimerkiksi jääkiekossa, saunomisessa ja teatterissa. Kanansiipiäkin syödään eniten.

– Ja kohta me ollaan myös ratikkapääkaupunki, meillä on uusimmat, suurimmat ja parhaimmat ratikat koko maassa, Ovaska hehkutti.

Ovaskan mukaan Tampere ei tarvitse mitään virallista pääkaupungin titteliä.

– Riittää että itse tiedämme, mihin pystymme ja mihin haluamme, hän linjasi.

https://www.suomenmaa.fi/keskusta/kesku ... kaupungin/

[38911 BASIC BYTES FREE]

Ovaska muistutti kampanja-avauksessaan, että Tampere on jo monella mittarilla Suomen pääkaupunki: esimerkiksi jääkiekossa, saunomisessa ja teatterissa. Kanansiipiäkin syödään eniten.

[Kriittinen Kansalainen]

Ovaska muistutti kampanja-avauksessaan, että Tampere on jo monella mittarilla Suomen pääkaupunki: esimerkiksi jääkiekossa, saunomisessa ja teatterissa. Kanansiipiäkin syödään eniten.

Valtuuston pienpuolueen on hyvä huudella tälläisiä!

[Maidanin Veteraanien Veljesliitto]

Ovaska muistutti kampanja-avauksessaan, että Tampere on jo monella mittarilla Suomen pääkaupunki: esimerkiksi jääkiekossa, saunomisessa ja teatterissa. Kanansiipiäkin syödään eniten.

Valtuuston pienpuolueen on hyvä huudella tälläisiä!

Juuh, suurkaupunki silläkin mittarilla ettei siellä äänestetä keskustaa

[epäpoliittinen mussolini]

hyvä otanta kepun myyräntyöstä brysselissä

[MOISIO]

Keskusta saattaa vielä palata suurten puolueiden joukkoon

Keskusta ei ollut ainoa puolue, joka kylmän sodan aikana piti yllä suhteita niin itään kuin länteenkin.

Poliittisen historian professori Kimmo Rentola haastoi (HS Kolumni 4.5.) lähihistorian politiikan tutkijoita maalatessaan keskustan yli satavuotista historiaa suurella pensselillä. Näin lukijalle syntyi epäilemättä yksipuolinen kuva keskustasta: härski ja sinnikäs, oman edun tavoittelija.

Kun Rentola suomii keskustaa siitä, että tilaisuuden tullen se on tehnyt diilejä eri suuntiin, hän ei halua tunnustaa, kuinka Suomessa on iät ajat tavoiteltu juuri enemmistöhallituksia. Vähemmistöhallitukset ovat olleet väliaikaisia. Enemmistöhallituksia suosimalla keskustakin on kiistatta ajatellut enemmän koko maan kehitystä kuin määrittelemätöntä ”omaa etua”. Puolue on lisäksi pakotettu hallitukseen vastoin tahtoaan enemmän kuin kerran.

Rentola halusi jostain syystä nyt myös repostella keskustan ulkopolitiikkaa. Keskusta ei kuitenkaan ollut ainoa puolue, joka kylmän sodan aikana piti yllä suhteita niin itään kuin länteenkin. Luultavasti Suomi haluaa yhä säilyttää hyvät suhteensa eri suuntiin. Ulkopolitiikkamme perusteet ovat vakiintuneilla puolueilla hämmästyttävän yhteneväiset. Presidentti Mauno Koivistokin hoiti idänsuhteita oman kotiryssänsä kautta.

Kun Rentola totesi keskustan ”lypsäneen” vasemmalta enemmän kuin oikealta, hän erehtyi pahan kerran. Suomen poliittisen historian tulkintaa hankaloittaa se, ettei sosiaalidemokraattisen puolueen historiaa erityisesti 1970-luvulta ole saatu kansien väliin. Tuolloin Sdp:ssä oltiin hanakoita jakamaan kaikki mahdollinen, ja demarit pitivät hyvin puoliaan. Hallituksessa heillä esimerkiksi oli ministeri, joka vastasi virkapaketeista, joissa avoimet virat jaettiin vahtimestareista lähtien. Toiset hallituspuolueet joutuivat kulkemaan pääministeri Kalevi Sorsan (sd) tahtiin.

Samaa jakopolitiikkaa todistin tuoreena keskustan kansanedustajana vuonna 1983 asuntoneuvoston kokouksissa ymmärtämättä lainkaan pääkaupunkiseudun grynderien ja kunta­poliitikko-kansan­edustajien saumatonta yhteistyötä, jolla rahat ja maankäyttö jaettiin.

Olen Rentolan kanssa samaa mieltä, että keskusta on Suomen poliittisen historian kummajainen. Tuure Holopainen on Santeri Alkiota käsittelevässä väitöskirjassaan onnistunut kuvaamaan suomalaisen agraaripuolueen olemuksen. Alkio kaappasi parhaat puolet kaikista aikansa tunnetuista ismeistä ja teki niistä maalaisliiton, joka ei kuulunut vasemmistoon sen paremmin kuin oikeistoonkaan.

Keskustan aatteellisen ytimen muodostavat vahva sosiaalinen oikeudenmukaisuus, jatkuvan henkisen kasvun ja sivistyksen korostus, luja aluepoliittinen tahto ja luonnon varjeleminen.

Historiaa harrastava ymmärtää muutoksen olevan jatkuvaa ja seuraa siksi kiinnostuneena kulloisiakin muutosvirtoja. Kovin viisasta ei ole tehdä johtopäätöksiä liian varhain. Keskustakin saattaa vielä palata suurten puolueiden joukkoon.

Tytti Isohookana-Asunmaa
valtiotieteiden tohtori, dosentti, Oulun yliopisto historiatieteet

Hetkinen onks Suomessa siis joku toinenkin Keskusta

[natsitohtori]

aika off topik mutta:
Tuosta Isohooka-Asunmaasta tuli mieleen kun jollain keikalla olin myymässä lippuja (noin 10 kpl meni) niin tuli tuli siihen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa kysymään, että olisko täällä jotain syötävää? Mä siihen, että hetkinen etkös sä ole Eeva Kuuskoski-Vikatmaa? ja hän siihen, että juu olen. Minä sitten huutamaan sinne saliin, että nyt "NYT TARJOUS MAHDOLLISUUS HEITÄ EEVA KUUSKOSKI-VIKATMAATA MÄDILLÄ MUNILLA!!!!"

hän poistui, mutta tuskin olisi musiikistakaan tykännyt.

[Erikoistutkija Hauberi]

Itsehän olen Suomen kepulaisimmasta kaupungista eli Torniosta ja voin sanoa että minulla on viha-rakkaus -suhde kotikaupunkiani kohtaan. Kyösti Kallio oli kuulemma mukava mies kun oli isoäitini työnantaja ennen sotia ja tämmöisen tannerilaisen mielestä alkiolaisuus oli aikakautensa aatteista paremmasta päästä. Mutta se aikansa aate on kuollut jo kuopattu.

Isä oli tannerilainen sosiaalidemokraatti - sangen radikaali ideologia sodanjälkeisessäkin Nurmoossa. Naapurit eivät liputtaneet vappuisin. Meille tuli Pohjanmaan Kansa ja Vaasa-lehti, ei vahingossakaan Ilkka

Kekkonen kutsui aikoinaan papan pressanlinnan juhliin palkintona ansiokkaasta työstä KEPUn hyväksi. Torniosta toki.

[Hyödytön idiootti]

[De Gröna]

Miksi postaat vanhaa propagandaa?