https://yle.fi/uutiset/3-11729490
Nyt sit puhutaan käyttökustannuksistakin:
Spoiler:Uusien hävittäjien käyttökulut jäävät arvoitukseksi - Valtiontalouden tarkastusvirasto: Kustannusten nousu voi vaikuttaa valtion budjettiin
Käyttö- ja ylläpitokustannukset saavat olla korkeintaan kymmenesosa puolustusvoimien vuosibudjetista.
Valtiontalouden Tarkastusvirasto
11.1. 13:38Päivitetty 11.1. 14:52

Ranskalaisen Dassault'n Rafale on yksi ehdokas Suomen tulevaksi hävittäjäksi. Petteri Bülow / Yle

Tekijät
(2 henkilöä)
Jaa:
Jaa artikkeli Facebookissa
30
Jaa artikkeli Twitterissä
Valtiontalouden tarkastusvirasto on seurannut tiiviisti puolustusvoimien strategisten hankkeiden etenemistä. Viime vuonna tarkastuksen kohteena on ollut ilmavoimien hävittäjien uusimisen eli HX-hankkeen kustannukset. Virasto on tarkastanut, miten koko elinkaaren kustannukset huomioidaan valmistelussa.
Hävittäjien oston hinnaksi on tulossa noin 10 miljardia. Hintakaton on asettanut valtioneuvosto. Tämän lisäksi tulevat pitkän ajan kuluessa muut elinkaarikustannukset, joista suuri osa muodostuu koneiden käytöstä ja ylläpidosta. Suomi valitsee hävittäjät viidestä vaihtoehdosta.
Suomella päättää uudesta hävittäjästä vuoden 2021 lopussa. Tästä löydät perustiedot koneista, joista Suomi valitsee.
Tarkastusviraston johtaja Matti Okko sanoo, että virasto on kiinnittänyt paljon huomiota elinkaarikustannusten epävarmuuteen. Okko on virastossa Kestävä julkinen talous -vaikuttavuusalueen johtaja.
Elinkaarikustannuksilla tarkoitetaan hankintakustannusten lisäksi muun muassa koneiden huoltoa, polttoaine- ja varaosakuluja, varastointia ja henkilöstökuluja.
– Viimeisessä tarjousvaiheessa hankejohdon tulisi kiinnittää asiaan erityistä huomiota hankevalmistelussa, jotta päätöksenteon tietopohja olisi mahdollisimman vankka, Okko sanoo.
Kulujen karkaaminen olisi pois muusta budjetista
Yksi syy käyttö- ja ylläpitokustannusten epävarmuuteen on koneiden pitkä käyttöikä. Se saattaa olla jopa nelisenkymmentä vuotta. Epävarmuus liittyy myös esitettyjen tietojen vertailukelpoisuuteen, kun valittavana on useita eri vaihtoehtoja. Ensimmäiset uuden koneet on tarkoitus tuoda Suomeen vuonna 2025.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on seurannut hankkeen valmistelua koko ajan, ja seuranta jatkuu lopulliseen päätökseen saakka vuoden lopulle. Viraston mukaan yhteistyö puolustusvoimien ja HX-hankkeen valmistelijoiden kanssa on toiminut hyvin.

Valtiontalouden tarkastusviraston johtaja Matti Okko on tyytyväinen yhteistyön sujuvuuteen puolustusvoimien kanssa.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
VTV:n mukaan(siirryt toiseen palveluun) elinkaarikustannukset voivat koneiden päivitykset mukaan laskettuna nousta 20 miljardiin euroon koneiden käyttöiän aikana.
Hallitus on linjannut, että käyttö- ja ylläpitokustannukset voivat olla korkeintaan kymmenen prosenttia puolustusvoimien vuosibudjetista eli noin 270 miljoonaa euroa vuodessa. Se on samaa luokkaa kuin nykyisillä Hornet-hävittäjillä.
– Kyllä me uskotaan, että tämä ehto täyttyy. Se on meillä pakollinen vaatimus, HX-hankejohtaja Lauri Puranen sanoo.
VTV:n Okko: Epävarmuudesta pitää kertoa
Tarkastusviraston mukaan epävarmuus lisää riskejä: ei ole varmaa, että annetuissa raameissa pysytään. Mahdolliset ylitykset puolestaan voisivat johtaa leikkauksiin muualla.
– Se voisi tarkoittaa sitä, että se syö muualta suorituskyvystä tilaa pois tai jopa vaikuttaa muiltakin osin valtion budjettiin, Matti Okko sanoo.
Miten sitten epävarmuuksia voitaisiin vähentää?
– Tietysti valmistajien pitäisi esittää mahdollisimman tarkat arviot tarjoamansa vaihtoehdon ylläpito- ja käyttökustannuksista.
Okon mukaan valmistajilta on tarvittaessa vaadittava lisäselvityksiä, jos eri vaihtoehdot eivät ole vertailukelpoisia keskenään.
Tarkastusviraston mukaan näin pitkän ajan kustannusten arvioinnissa epävarmuutta jää, ja se on pakko hyväksyä. Siitä on kuitenkin kerrottava avoimesti.
– On tärkeää myös tuoda eduskunnalle ja valtioneuvostolle esiin, minkä laatuista ja kuinka suurta se epävarmuus ylipäänsä on, joka näihin laskelmiin liittyy.
Miten kuluja voi ennustaa 30–40 vuoden päähän?
Myös puolustusministeriö tietää, että elinkaaren ajan kuluja on vaikea arvioida.
–Aina on epävarmuus, sanoo Puranen.
Purasen mukaan hankintatiimin ammattitaitoa tarvitaan, jotta he osaavat erottaa valmistajien myyntipuheesta olennaisen ja penkoa tietoa esiin. Tässä auttavat esimerkiksi kokemukset Hornetin käytöstä.
– Luotan, että meillä on tästä kovaa osaamista käyttö- ja ylläpitokustannuksista.
Käytännössä käyttökustannuksia pystytään arvioimaan tarkasti vain lähivuosille, Puranen sanoo. Esimerkiksi polttoaineen hinnan kehitystä on vaikea ennustaa edes vuosien saati kymmenien vuosien päähän. Sekin vaikuttaa, kasvaako puolustusbudjetti inflaation mukaan, vai laskeeko sen reaaliarvo.

Suomen nykyisten Hornet-hävittäjien huollosta suurin osa tehdään Suomessa. Kuva on vuodelta 2015. Tuomas Kerkkänen / Yle
– Lähtökohta on, että normaalilla puolustusbudjetilla koneita pitää pystyä käyttämään, Puranen sanoo.
Suomi ei osta "riittävää" vaan "parasta" suorituskykyä, ja se maksaa
Valtioneuvosto on asettanut koneiden, aseiden, tarvittavien järjestelmien ja rakentamisen hinnaksi 7–10 miljardia euroa, eikä 10 miljardia pidä ylittää.
Tällä 10 miljardilla Suomelle on tarkoitus hankkia "paras mahdollinen suorituskyky". Tarkastusvirasto ei arvioi suorituskykyä, vaan sen tehtävä on seurata hankintaa valtiontalouden näkökulmasta.
Ennen kuin tarjoukset huhtikuussa saapuvat, ei tiedetä, kuinka monta konetta ja mitä järjestelmiä tällä rahalla saa.
On todennäköistä, että hankintahinta menee lähelle 10 miljardin kattoa.
– Toinen vaihtoehto olisi tähdätä riittäväksi arvioituun suorituskykyyn. Silloin mahdollisesti voisi tulla eri ratkaisu, Matti Okko sanoo.
Poliitikot kuitenkin ovat antaneet valmistelun lähtökohdaksi juuri parhaan mahdollisen suorituskyvyn hankkimisen, eikä tarkastusvirasto kyseenalaista tätä, Okko sanoo.
Tämä voi tarkoittaa, että edullisin ja riittävän hyvä ei tule valituksi, vaan valituksi tulee paras, joka ei ehkä ole halvin.
– No se on täysin mahdollista, sanoo VTV:n Matti Okko.
korjaus 14.49: korjattu kohtaa, jossa viitataan VTV :n arvioon elinkaarikustannuksista. Elinkaarikulut eli hankinta sekä käyttö- ja ylläpitokulut ja koneiden päivitykset maksavat arvion mukaan yhteensä noin 20 miljardia euroa.
Vittu, haluun sen Griippenin jos mitään! 
mulle tää oli tallentunut silleen et lainsäädännöllä luotiin valmis menettely sille miten hallitus nopee pyytää vaan valtiopäivien luvan olemassa olevan säädöstön pohjalta ilman lainsäädäntötöitä.