liveseuranta: kuopiossa väkivallanteko

[Timo Jutilan maksa]

Haista "Joona" vittu

[Isotooppijalostamo]

12-vuotta vanha kirjotus Jokelan koulumurhien jälkeen...

Spoiler:

VIERASKYNÄ (HS 17.11.2007)

Hyytävä viha heikkoutta kohtaan kumpuaa kilpailuyhteiskunnasta

Putoamisen pelko, masennusoireet ja pinnanalainen aggressio ovat yhteisiä kokemuksia sekä koulunuorisolle että aikuisväestölle, kirjoittavat Veli-Matti Värri ja Olli-Jukka Jokisaari.

Viime elokuussa neljä nuorta tunkeutui Tampereen Nekalassa kahden avuttoman alkoholistin, invalidi-isän ja hänen poikansa, kerrostalokotiin ja teurasti heidät. Sen jälkeen nuoret yrittivät sytyttää varattomien kotina tunnetun puukerrostalon tuleen. Nekalan nuoria murhaajia on kuvattu syrjäytymiskierteessä oleviksi "luusereiksi".

Mikä yhdistää Tampereen petomaiset tappajat Tuusulan koulumurhiin, joiden säälimätöntä tekijää on kuvattu koulussa menestyneeksi? Vastaus on hyytävä viha heikkoutta kohtaan. Psykologiset selitykset eivät tavoita kuin osaksi pahuuden alkuperän näissä hirviömäisissä teoissa.

Jokelan surmaajan kaoottiset manifestit, esimerkiksi sekavat Nietzsche-sitaatit, ovat jo kirvoittaneet omalaatuisia tulkintoja siitä, että murhaaja oli lahjakas ja siksi väärinymmärretty. Koululaitos ei joidenkin mukaan kykene ymmärtämään lahjakkaita.

Nämä tulkinnat ovat irvokkaita, jopa eettisesti arveluttavia, koska niiden seurauksena pahuus saa yksinkertaisen sosiaalipsykologisen selityksen ja alamme vähitellen ymmärtää psykopaattimurhaajaa aiheuttamansa tragedian uhrina.

Yhteistä kapeille yksilö- tai sosiaalipsykologisille selityksille on pyrkimys eristää selitettävä ilmiö niistä yhteisöllisistä rakenteista, jotka luovat tunnekylmyyttä, täydellistä empatiakyvyn puutetta ja minän kaikkivoipaisuuden tunnetta. Yksilön toimintaa ei voi selittää analysoimatta yhteiskunnan tilaa.

Millainen yhteisö tuottaa narsistis-autoritaarisen persoonallisuustyypin, jolle on ominaista ylikorostunut egoismi ja viha itseään heikompia kohtaan? Sosiologi Richard Sennettin mukaan nyky-yhteiskunnan rakenteita jäytää pahiten vähäosaisiin kohdistuvan kunnioituksen ja arvostuksen puute.

Perussyynä on se, että koko yhteiskunta on muuttunut kylmäksi kilpailuyhteiskunnaksi. Kilpailuyhteiskunta tuottaa joillekin menestystä, joka perustuu perin juurin siihen, että on myös häviäjiä. Jotkut syrjäytyvät ja voivat pahoin. Menestymisen pakko luo yhteiskuntaan aggression ja tunnekylmyyden ilmapiirin.

Kuten filosofi Jyrki Hilpelä on todennut, ajan henki korostaa vitaalisuutta, nuoruutta, ruumiin terveyttä ja kauneutta. Joustavuus, laskelmoivuus, muutosalttius ja aggressiivisuus ovat markkinavoimien katsannossa hyödyllisempiä kuin moraaliset luonteenhyveet.

Nopean menestyksen simulointi, empatiakyvyttömyys ja sosiaalisen välittämisen puuttuminen ovat vaarallinen yhdistelmä. Kun kaikkea toimintaa on alettu arvottaa liiketoimintana, elämäntapamaterialismista on tullut vallitseva todellisuus, jossa kansalaisuuden merkitys on rappeutunut pelkäksi työmarkkinakansalaisuudeksi ja kuluttajaksi.

Kovan markkinatalouden materialistinen aika miltei huomaamatta suhteellistaa persoonan arvon itsessämme ja toisissa: kuka tahansa tuloskuntonsa tai -uskottavuutensa menettänyt voi pudota vähäosaisten joukkoon, siis arvostuksen ja kunnioituksen ulkopuolelle. Putoamisen pelko, masennusoireet ja pinnanalainen aggressio ovat yhteisiä kokemuksia sekä koulunuorisolle että aikuisväestölle.

Se yhteisyys, jonka yksilöt jakavat nykyisessä yhteiskunnassa, on paradoksaalisesti yksilöiden vastakkainasettelua: yksilöt joutuvat asettamaan tehokkuus- ja kyvykkyyskilpailuun oman psyykensä. Voittajat ovat vahvoja, ja pudonneet ovat ansainneet kohtalonsa. Toisen ja toiseuden tunnustaminen, joka on yksi keskeisistä yhteiskuntaa ylläpitävistä tekijöistä, kuihtuu äärimmäisen tehokkuuden ja kyvykkyyden tavoittelussa.

Samalla, kuten Theodor Adorno on yhteiskunta-analyysissään esittänyt, yksilön arkaaiset impulssit eivät tule käsitellyiksi vaan kohdistuvat joko itseen tai toisiin. Tuloksena on nihilismiä, joka tuottaa puhetta lahjakkuuksista, sankareista ja putoajista, joiden osa on heistä itsestään kiinni.

Kun talouselämä on korotettu uskonnon, isänmaan ja moraalisen auktoriteetin rooliin, myös kasvatus on mukautumassa pelkäksi hyödyn välineeksi. Kilpailukyky ja tehokkuus ovat lastenkasvatuksenkin välineellistäviä moraalinormeja.

Kun lapsia koulutetaan tuleviksi superosaajiksi, kasvuympäristö on vailla etiikan perinteisiä hyveitä, joiden tavoittelu on ollut kasvatusajattelun ehkä kestävintä perustaa. Perushyveitä ovat ennen kaikkea kohtuullisuus, oikeudenmukaisuus, rehellisyys, lempeys ja toisen kunnioittaminen.

Mutta juuri nämä luonteenhyveet ovat kriisissä. Lapset ja nuoret joutuvat työstämään kehitystehtäviään ja rakentamaan keskeneräistä minuuttaan menestyksen aikakaudella, vailla eettistä perustaa.

Teknistaloudellinen edistys on armoton ehdollistaessaan yksilön hakemaan tunnustusta jatkuvalla todistelulla tehokkuudestaan ja kyvykkyydestään.

Minuus joutuu luomaan itsestään selviytymistarinaa jokaisen taistellessa toistaan vastaan. Tuossa taistelussa viha, pettymys ja katkeruus ylittävät sen Nietzschen hellimän johtoajatuksen, että elämälle on sanottava kyllä. Hirviömäiseen nihilismiin vajonnut yksilö oikeuttaa oman olemassaolonsa riistämällä elämän muilta. Tuo nihilismi on elimellinen osa nykyistä yhteiskuntaa.

VELI-MATTI VÄRRI
OLLI-JUKKA JOKISAARI

Värri on kasvatusfilosofian professori ja Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen johtaja. Jokisaari on psykologian ja filosofian lehtori ja kasvatusfilosofian tutkija.

En tiiä, mikä järki on postata tällaisia tuoreeltaan tehtyjä "analyysejä", joita väsättäessä ei ole ollut tiedossa(?) Jokelan surmaajan olleen pitkäaikaisen koulukiusaamisen kohde.

En tiiä, mikä järki on postata tällaisia tuoreeltaan tehtyjä "näsäilyjä", joita väsätessä ei ollut tiedossa onko oikeastaan mitään sanottavaa asiasta.

[onko mua ees]

Haista "Joona" vittu

[damage.m]

Opiskelija IL:lle: "Fiksu nörtti" tuli myöhässä tunnille, kaivoi laukustaan miekan ja löi opettajaa

Liiketoiminnan perustutkintoa eli merkonomitutkintoa suorittava nainen kertoo Iltalehdelle, että tunti alkoi tasan kahdeltatoista.

"Meidän luokkalainen tuli vartin yli. Vähän ajattelimme, että hän on nukkunut pommiin, koska hänellä on joskus sellainen tapa."

Naisen mukaan mies kantoi mukanaan pitkää laukkua.

"Katselimme että mikähän laukku se on. Hän kaivoi sieltä miekan, joka ei edes näyttänyt oikein aidolta. Nosti miekan pystyyn ja löi opettajaa."

Nainen ei nähnyt, mihin lyönnit osuivat.

"Joidenkin mielestä miekka osui päähän, mutta ilmeisesti miekka osui kuitenkin käteen"

Nainen kertoo miehen jahdanneen opettajaa, kun tämä pakeni takahuoneeseen.

"Sitten alkoi kaikilla pakokauhu. Jotkut pakenivat jo edeltä. Kaikille tilanne ei kuitenkaan mennyt perille", silminnäkijä kertoo Iltalehdelle.

Jotkut oppilaista heittivät miekkamiestä tuoleilla, Iltalehti kertoo. Luokasta pyrittiin pakoon.

"Siinä vaiheessa hän rupesi huitomaan miekalla oppilaitakin."

Nainen kuvailee luokkatoveriaan ”fiksuksi nörtiksi”.

"Vähän yksinäinen sielu hän on."

Naisen tietojen mukaan mies on kotoisin Kuopiosta.

[Doctor Muñiz]

12-vuotta vanha kirjotus Jokelan koulumurhien jälkeen...

Spoiler:

VIERASKYNÄ (HS 17.11.2007)

Hyytävä viha heikkoutta kohtaan kumpuaa kilpailuyhteiskunnasta

Putoamisen pelko, masennusoireet ja pinnanalainen aggressio ovat yhteisiä kokemuksia sekä koulunuorisolle että aikuisväestölle, kirjoittavat Veli-Matti Värri ja Olli-Jukka Jokisaari.

Viime elokuussa neljä nuorta tunkeutui Tampereen Nekalassa kahden avuttoman alkoholistin, invalidi-isän ja hänen poikansa, kerrostalokotiin ja teurasti heidät. Sen jälkeen nuoret yrittivät sytyttää varattomien kotina tunnetun puukerrostalon tuleen. Nekalan nuoria murhaajia on kuvattu syrjäytymiskierteessä oleviksi "luusereiksi".

Mikä yhdistää Tampereen petomaiset tappajat Tuusulan koulumurhiin, joiden säälimätöntä tekijää on kuvattu koulussa menestyneeksi? Vastaus on hyytävä viha heikkoutta kohtaan. Psykologiset selitykset eivät tavoita kuin osaksi pahuuden alkuperän näissä hirviömäisissä teoissa.

Jokelan surmaajan kaoottiset manifestit, esimerkiksi sekavat Nietzsche-sitaatit, ovat jo kirvoittaneet omalaatuisia tulkintoja siitä, että murhaaja oli lahjakas ja siksi väärinymmärretty. Koululaitos ei joidenkin mukaan kykene ymmärtämään lahjakkaita.

Nämä tulkinnat ovat irvokkaita, jopa eettisesti arveluttavia, koska niiden seurauksena pahuus saa yksinkertaisen sosiaalipsykologisen selityksen ja alamme vähitellen ymmärtää psykopaattimurhaajaa aiheuttamansa tragedian uhrina.

Yhteistä kapeille yksilö- tai sosiaalipsykologisille selityksille on pyrkimys eristää selitettävä ilmiö niistä yhteisöllisistä rakenteista, jotka luovat tunnekylmyyttä, täydellistä empatiakyvyn puutetta ja minän kaikkivoipaisuuden tunnetta. Yksilön toimintaa ei voi selittää analysoimatta yhteiskunnan tilaa.

Millainen yhteisö tuottaa narsistis-autoritaarisen persoonallisuustyypin, jolle on ominaista ylikorostunut egoismi ja viha itseään heikompia kohtaan? Sosiologi Richard Sennettin mukaan nyky-yhteiskunnan rakenteita jäytää pahiten vähäosaisiin kohdistuvan kunnioituksen ja arvostuksen puute.

Perussyynä on se, että koko yhteiskunta on muuttunut kylmäksi kilpailuyhteiskunnaksi. Kilpailuyhteiskunta tuottaa joillekin menestystä, joka perustuu perin juurin siihen, että on myös häviäjiä. Jotkut syrjäytyvät ja voivat pahoin. Menestymisen pakko luo yhteiskuntaan aggression ja tunnekylmyyden ilmapiirin.

Kuten filosofi Jyrki Hilpelä on todennut, ajan henki korostaa vitaalisuutta, nuoruutta, ruumiin terveyttä ja kauneutta. Joustavuus, laskelmoivuus, muutosalttius ja aggressiivisuus ovat markkinavoimien katsannossa hyödyllisempiä kuin moraaliset luonteenhyveet.

Nopean menestyksen simulointi, empatiakyvyttömyys ja sosiaalisen välittämisen puuttuminen ovat vaarallinen yhdistelmä. Kun kaikkea toimintaa on alettu arvottaa liiketoimintana, elämäntapamaterialismista on tullut vallitseva todellisuus, jossa kansalaisuuden merkitys on rappeutunut pelkäksi työmarkkinakansalaisuudeksi ja kuluttajaksi.

Kovan markkinatalouden materialistinen aika miltei huomaamatta suhteellistaa persoonan arvon itsessämme ja toisissa: kuka tahansa tuloskuntonsa tai -uskottavuutensa menettänyt voi pudota vähäosaisten joukkoon, siis arvostuksen ja kunnioituksen ulkopuolelle. Putoamisen pelko, masennusoireet ja pinnanalainen aggressio ovat yhteisiä kokemuksia sekä koulunuorisolle että aikuisväestölle.

Se yhteisyys, jonka yksilöt jakavat nykyisessä yhteiskunnassa, on paradoksaalisesti yksilöiden vastakkainasettelua: yksilöt joutuvat asettamaan tehokkuus- ja kyvykkyyskilpailuun oman psyykensä. Voittajat ovat vahvoja, ja pudonneet ovat ansainneet kohtalonsa. Toisen ja toiseuden tunnustaminen, joka on yksi keskeisistä yhteiskuntaa ylläpitävistä tekijöistä, kuihtuu äärimmäisen tehokkuuden ja kyvykkyyden tavoittelussa.

Samalla, kuten Theodor Adorno on yhteiskunta-analyysissään esittänyt, yksilön arkaaiset impulssit eivät tule käsitellyiksi vaan kohdistuvat joko itseen tai toisiin. Tuloksena on nihilismiä, joka tuottaa puhetta lahjakkuuksista, sankareista ja putoajista, joiden osa on heistä itsestään kiinni.

Kun talouselämä on korotettu uskonnon, isänmaan ja moraalisen auktoriteetin rooliin, myös kasvatus on mukautumassa pelkäksi hyödyn välineeksi. Kilpailukyky ja tehokkuus ovat lastenkasvatuksenkin välineellistäviä moraalinormeja.

Kun lapsia koulutetaan tuleviksi superosaajiksi, kasvuympäristö on vailla etiikan perinteisiä hyveitä, joiden tavoittelu on ollut kasvatusajattelun ehkä kestävintä perustaa. Perushyveitä ovat ennen kaikkea kohtuullisuus, oikeudenmukaisuus, rehellisyys, lempeys ja toisen kunnioittaminen.

Mutta juuri nämä luonteenhyveet ovat kriisissä. Lapset ja nuoret joutuvat työstämään kehitystehtäviään ja rakentamaan keskeneräistä minuuttaan menestyksen aikakaudella, vailla eettistä perustaa.

Teknistaloudellinen edistys on armoton ehdollistaessaan yksilön hakemaan tunnustusta jatkuvalla todistelulla tehokkuudestaan ja kyvykkyydestään.

Minuus joutuu luomaan itsestään selviytymistarinaa jokaisen taistellessa toistaan vastaan. Tuossa taistelussa viha, pettymys ja katkeruus ylittävät sen Nietzschen hellimän johtoajatuksen, että elämälle on sanottava kyllä. Hirviömäiseen nihilismiin vajonnut yksilö oikeuttaa oman olemassaolonsa riistämällä elämän muilta. Tuo nihilismi on elimellinen osa nykyistä yhteiskuntaa.

VELI-MATTI VÄRRI
OLLI-JUKKA JOKISAARI

Värri on kasvatusfilosofian professori ja Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen johtaja. Jokisaari on psykologian ja filosofian lehtori ja kasvatusfilosofian tutkija.

En tiiä, mikä järki on postata tällaisia tuoreeltaan tehtyjä "analyysejä", joita väsättäessä ei ole ollut tiedossa(?) Jokelan surmaajan olleen pitkäaikaisen koulukiusaamisen kohde.

En tiiä, mikä järki on postata tällaisia tuoreeltaan tehtyjä "näsäilyjä", joita väsätessä ei ollut tiedossa onko oikeastaan mitään sanottavaa asiasta.

Jaa, mä tein kyllä Jokelan tapahtumista osuvamman analyysin heti seuraavana päivänä, kun sitä ET:n tunnilla käsiteltiin.

[Höntti-Osku]

Haista "Joona" vittu

[paha_suvakki]

Tässä olisi ullattava ja uudenlainen näkökulma. Vaikka tekijä olisi suomalainen se on silti maahanmuuttajien syytä tuo puukotus:

[Isotooppijalostamo]

12-vuotta vanha kirjotus Jokelan koulumurhien jälkeen...

Spoiler:

VIERASKYNÄ (HS 17.11.2007)

Hyytävä viha heikkoutta kohtaan kumpuaa kilpailuyhteiskunnasta

Putoamisen pelko, masennusoireet ja pinnanalainen aggressio ovat yhteisiä kokemuksia sekä koulunuorisolle että aikuisväestölle, kirjoittavat Veli-Matti Värri ja Olli-Jukka Jokisaari.

Viime elokuussa neljä nuorta tunkeutui Tampereen Nekalassa kahden avuttoman alkoholistin, invalidi-isän ja hänen poikansa, kerrostalokotiin ja teurasti heidät. Sen jälkeen nuoret yrittivät sytyttää varattomien kotina tunnetun puukerrostalon tuleen. Nekalan nuoria murhaajia on kuvattu syrjäytymiskierteessä oleviksi "luusereiksi".

Mikä yhdistää Tampereen petomaiset tappajat Tuusulan koulumurhiin, joiden säälimätöntä tekijää on kuvattu koulussa menestyneeksi? Vastaus on hyytävä viha heikkoutta kohtaan. Psykologiset selitykset eivät tavoita kuin osaksi pahuuden alkuperän näissä hirviömäisissä teoissa.

Jokelan surmaajan kaoottiset manifestit, esimerkiksi sekavat Nietzsche-sitaatit, ovat jo kirvoittaneet omalaatuisia tulkintoja siitä, että murhaaja oli lahjakas ja siksi väärinymmärretty. Koululaitos ei joidenkin mukaan kykene ymmärtämään lahjakkaita.

Nämä tulkinnat ovat irvokkaita, jopa eettisesti arveluttavia, koska niiden seurauksena pahuus saa yksinkertaisen sosiaalipsykologisen selityksen ja alamme vähitellen ymmärtää psykopaattimurhaajaa aiheuttamansa tragedian uhrina.

Yhteistä kapeille yksilö- tai sosiaalipsykologisille selityksille on pyrkimys eristää selitettävä ilmiö niistä yhteisöllisistä rakenteista, jotka luovat tunnekylmyyttä, täydellistä empatiakyvyn puutetta ja minän kaikkivoipaisuuden tunnetta. Yksilön toimintaa ei voi selittää analysoimatta yhteiskunnan tilaa.

Millainen yhteisö tuottaa narsistis-autoritaarisen persoonallisuustyypin, jolle on ominaista ylikorostunut egoismi ja viha itseään heikompia kohtaan? Sosiologi Richard Sennettin mukaan nyky-yhteiskunnan rakenteita jäytää pahiten vähäosaisiin kohdistuvan kunnioituksen ja arvostuksen puute.

Perussyynä on se, että koko yhteiskunta on muuttunut kylmäksi kilpailuyhteiskunnaksi. Kilpailuyhteiskunta tuottaa joillekin menestystä, joka perustuu perin juurin siihen, että on myös häviäjiä. Jotkut syrjäytyvät ja voivat pahoin. Menestymisen pakko luo yhteiskuntaan aggression ja tunnekylmyyden ilmapiirin.

Kuten filosofi Jyrki Hilpelä on todennut, ajan henki korostaa vitaalisuutta, nuoruutta, ruumiin terveyttä ja kauneutta. Joustavuus, laskelmoivuus, muutosalttius ja aggressiivisuus ovat markkinavoimien katsannossa hyödyllisempiä kuin moraaliset luonteenhyveet.

Nopean menestyksen simulointi, empatiakyvyttömyys ja sosiaalisen välittämisen puuttuminen ovat vaarallinen yhdistelmä. Kun kaikkea toimintaa on alettu arvottaa liiketoimintana, elämäntapamaterialismista on tullut vallitseva todellisuus, jossa kansalaisuuden merkitys on rappeutunut pelkäksi työmarkkinakansalaisuudeksi ja kuluttajaksi.

Kovan markkinatalouden materialistinen aika miltei huomaamatta suhteellistaa persoonan arvon itsessämme ja toisissa: kuka tahansa tuloskuntonsa tai -uskottavuutensa menettänyt voi pudota vähäosaisten joukkoon, siis arvostuksen ja kunnioituksen ulkopuolelle. Putoamisen pelko, masennusoireet ja pinnanalainen aggressio ovat yhteisiä kokemuksia sekä koulunuorisolle että aikuisväestölle.

Se yhteisyys, jonka yksilöt jakavat nykyisessä yhteiskunnassa, on paradoksaalisesti yksilöiden vastakkainasettelua: yksilöt joutuvat asettamaan tehokkuus- ja kyvykkyyskilpailuun oman psyykensä. Voittajat ovat vahvoja, ja pudonneet ovat ansainneet kohtalonsa. Toisen ja toiseuden tunnustaminen, joka on yksi keskeisistä yhteiskuntaa ylläpitävistä tekijöistä, kuihtuu äärimmäisen tehokkuuden ja kyvykkyyden tavoittelussa.

Samalla, kuten Theodor Adorno on yhteiskunta-analyysissään esittänyt, yksilön arkaaiset impulssit eivät tule käsitellyiksi vaan kohdistuvat joko itseen tai toisiin. Tuloksena on nihilismiä, joka tuottaa puhetta lahjakkuuksista, sankareista ja putoajista, joiden osa on heistä itsestään kiinni.

Kun talouselämä on korotettu uskonnon, isänmaan ja moraalisen auktoriteetin rooliin, myös kasvatus on mukautumassa pelkäksi hyödyn välineeksi. Kilpailukyky ja tehokkuus ovat lastenkasvatuksenkin välineellistäviä moraalinormeja.

Kun lapsia koulutetaan tuleviksi superosaajiksi, kasvuympäristö on vailla etiikan perinteisiä hyveitä, joiden tavoittelu on ollut kasvatusajattelun ehkä kestävintä perustaa. Perushyveitä ovat ennen kaikkea kohtuullisuus, oikeudenmukaisuus, rehellisyys, lempeys ja toisen kunnioittaminen.

Mutta juuri nämä luonteenhyveet ovat kriisissä. Lapset ja nuoret joutuvat työstämään kehitystehtäviään ja rakentamaan keskeneräistä minuuttaan menestyksen aikakaudella, vailla eettistä perustaa.

Teknistaloudellinen edistys on armoton ehdollistaessaan yksilön hakemaan tunnustusta jatkuvalla todistelulla tehokkuudestaan ja kyvykkyydestään.

Minuus joutuu luomaan itsestään selviytymistarinaa jokaisen taistellessa toistaan vastaan. Tuossa taistelussa viha, pettymys ja katkeruus ylittävät sen Nietzschen hellimän johtoajatuksen, että elämälle on sanottava kyllä. Hirviömäiseen nihilismiin vajonnut yksilö oikeuttaa oman olemassaolonsa riistämällä elämän muilta. Tuo nihilismi on elimellinen osa nykyistä yhteiskuntaa.

VELI-MATTI VÄRRI
OLLI-JUKKA JOKISAARI

Värri on kasvatusfilosofian professori ja Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen johtaja. Jokisaari on psykologian ja filosofian lehtori ja kasvatusfilosofian tutkija.

En tiiä, mikä järki on postata tällaisia tuoreeltaan tehtyjä "analyysejä", joita väsättäessä ei ole ollut tiedossa(?) Jokelan surmaajan olleen pitkäaikaisen koulukiusaamisen kohde.

En tiiä, mikä järki on postata tällaisia tuoreeltaan tehtyjä "näsäilyjä", joita väsätessä ei ollut tiedossa onko oikeastaan mitään sanottavaa asiasta.

Jaa, mä tein kyllä Jokelan tapahtumista osuvamman analyysin heti seuraavana päivänä, kun sitä ET:n tunnilla käsiteltiin.

No sepä on kiva ja hedelmällinen tieto, kiitos osallistumisesta ja seuraavia koulumurhia kohti.

Tässä oli musta hyvää analyysia massamurhista nyky-yhteiskunnassa, vaikka lopussa meneekin vähän italoautonomien ideoiden kiillottamiseksi.
https://www.versobooks.com/books/1746-heroes

[Doctor Muñiz]

Milläs keinoilla sun mielestä koulumurhia saatiin Suomessa vähennettyä?

[superlemmikki]

Kuopion kouluhyökkäyksessä menehtyi nuori nainen, joka oli tekijän pääasiallinen kohde – tiedotustilaisuus klo 17, KSML seuraa hetki hetkeltä

Kuopiossa kauppakeskus Hermanissa sijaitsevissa Savon ammattiopiston tiloissa tapahtui tiistaina puolen päivän jälkeen väkivaltainen hyökkäys, jossa on kuollut ainakin yksi ihminen. Keskisuomalainen seuraa tapahtumia hetki hetkeltä.

16.34 Savon Sanomien mukaan rakennuksen luona ei ole enää mitään akuuttia vaaraa. Liikkeiden työntekijät ovat lähteneet koteihinsa ja poliisi jatkaa teknistä tutkintaa, mittauksia ja kuvauksia paikalla tiistain ajan. Rikosvyyhdin tutkinta siirtyy keskusrikospoliisille.

16.15 Keskisuomalainen saa tiedon, että hyökkäyksen pääasiallinen kohde oli ammattiopistossa opiskellut nuori nainen. Kyseinen nuori nainen sai surmansa hyökkäyksessä

16.08 Poliisi tiedottaa, että loukkaantuneiden joukossa on myös yksi poliisi, jonka vammat ovat alustavan tiedon mukaan lievät. Tekijää epäillään murhan yrityksestä sekä useista muista väkivaltarikoksista sekä niiden yrityksistä.

15.38 Poliisihallituksesta kerrotaan Keskisuomalaiselle, että poliisi ei ole nostanut valtakunnallisesti valmiuttaan Kuopion ammattiopiston hyökkäyksen ja Kauhajoella käynnissä olevan poliisioperaation vuoksi. Poliiisihallituksen mukaan Kauhajoen tapaus osoittautui vääräksi hälytykseksi ja epäilty ase olikin sateenvarjo.

[Laku Setä]

säälittävä paska

[superlemmikki]

säälittävä paska

merkonomitutkintoa suorittava nainen kertoo, että tekijä on hänen luokkalaisensa. Nainen kuvailee epäiltyä lehdelle "fiksuksi nörtiksi" ja sanoo tämän olevan "vähän yksinäinen sielu".

Naisen mukaan mies aloitti opinnot koulussa tänä syksynä ja on kotoisin Kuopiosta.

Naisen mukaan tekijä tuli kahdeltatoista alkaneelle tunnille vartin myöhässä mukanaan pitkä laukku. Tämän jälkeen hän oli naisen kertoman mukaan kaivanut laukusta miekan ja lyönyt sillä opettajaa.

[Pipo]

Kyllä on perseestä tämmöinen.

Ihme ja onneksi ei käyttänyt ampuma-asetta.

[Someraivo]

Koulukiusattu vibat tästä tulee ton naisen kommenttienkien takia

[superlemmikki]

Hyvä että mulkku saatiin kiinni elävänä.

onks se saatu kiinni?

Epäilty jota ammuttiin on sairaalassa. Kaksi henkilöä on vakavastiloukkaantunut, ei oo kerrottu onko epäilty toinen näistä

Poliisin tiedotteen mukaan "Epäilty loukkaantui kiinnioton yhteydessä vakavasti"