täällä seurataan liittokierrosta 2019 ja yleissitovien työehtosopimusten loppuromahdusta

[An Poc Ar Buile]

Itse oon alalta ja maasta lähdettyäni saanut noin 20% lisää palkkaa 6kk aikana. Hoitsut, erotkaa liitosta ja lähtekää alata.

[Kalle]

Tämmönen sähköposti tuli tänään:

Tiedote kunta-alan jäsenille sopimusneuvottelutilanteesta

(Brevet skickas på svenska imorgon då översättningen är klar)


Arvoisa JHL:n jäsen,

kunta-alan neuvotteluja on nyt käyty neljän kuukauden ajan. Varsinaiset kunta-alan neuvottelut siirtyivät neuvottelujen viimeisenä päivänä 31.3.2020 valtakunnansovittelijan vapaaehtoiseen sovitteluun. Sovittelu alkoi välittömästi aprillipäivänä. Torstaina 30.4. hyväksyimme sovittelijan ratkaisuesityksen pitkin hampain siksi, että parempia aikoja ei ole Suomen taloudessa, maailman taloudessa eikä kuntataloudessa näkyvissä. Kaikki osapuolet eivät kuitenkaan ratkaisuesitystä hyväksyneet, joten sopimusta ei sen pohjalta syntynyt ja neuvottelujen jatkaminen on auki.

Valtakunnansovittelijan ratkaisuesitys kunta-alalle oli tällainen. Sivulta löydät myös JHL:n tekemät tiivistelmät sekä kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksen että kunnallisen pääsopimuksen ratkaisuesityksistä.

Neuvottelujohtaja Kristian Karrasch avaa tilannetta blogissaan: Pilvilinnoja ja todellisuutta –Kunta-alan umpisolmu kiristyy.

Jos neuvottelut venyvät syksyyn, on oletettavaa, että kunta-alan korotukset jäävät pienemmiksi kuin yleinen taso eivätkä kiky-tunnitkaan poistu. Lisäksi EK ja Metsäteollisuus ovat väläyttäneet syksylle kiky 2:sta. Nyt on syytä saada kunta-alan sopimus aikaiseksi mahdollisimman pian, etteivät kunta-alan työntekijät joudu mahdollisen kiky 2:n jyräämäksi ja koko koronakriisin maksajiksi.


Palkankorotus

Ratkaisuesityksen mukainen palkankorotuksen taso olisi ollut jopa yli yleisen tason. Sopimuskausi olisi ollut 23 kuukautta ja siten kustannusvaikutus sopimuskaudella 3,040 %. Kuukausien hinta on sama kuin miesvaltaisella teknologiateollisuudella eli kuukauden hinta on 0,132 %. Tässä ei ollut mukana vielä tarkoin rajattua koronalisää sairaanhoitopiirien teho-osastoille (sairaanhoitajat, lääkärit ym), joka olisi tullut vielä korotuksen päälle. Lisäksi sovittelijan ratkaisuesityksessä oli kirjaus, että kaikki pääsopijat voivat tehdä koronalisästä esitykset kenelle ja miksi lisä pitäisi maksaa.

Kiky-tunnit ja lomarahat

Jokainen ammattiliitto on joutunut maksamaan kiky-tuntien poistamisesta. Sovittelijan esityksessä kiky-tuntien hinta työntekijöille ei ollut täyttä 1,3 prosenttia, mikä oli varsinaisessa kunta-alan pöydässä työnantajan vaatimus. Hinnaksi tulivat asiat, jotka ovat olleet jo nyt osin työnantajan käytössä: lomarahojen vaihto vapaisiin työntekijän kanssa sopien, jaksotyössä 11 tunnin yövuorojen laajempi käyttö (pidemmät vapaat houkuttelevat hoitajia) ja 4 viikon tasoittumisjakson käyttäminen. Täydet lomarahat palaavat siis nyt kesäkuussa kaikille maksuun sellaisina kuin ne olivat ennen kikyn 30 prosentin leikkausta.

Palkkausuudistus ja sote-sopimus

Sovittelijan esityksessä oli sitova kirjaus uudesta kunta-alan sote-sopimuksesta, joka oli laaja-alainen useita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmiä koskeva sopimus. Tällaisten laajoja henkilöstöryhmiä koskevien kirjausten myötä alkaa vasta todellinen työ. Sovittelijan ratkaisuesityksen hyväksymisen jälkeen olisi välittömästi alkanut palkkaus- ja työaikatyöryhmä, jossa olisi tehty muutoksia palkkauksiin ja työaikoihin. Palkkausuudistukseen ja palkkaohjelmaan sovittelija oli esittänyt 1 prosentin järjestelyvaraerän. Järjestelyvaraerästä olisi toki jaettu rahaa myös kuntiin. Hyvin usein nämä erät ovat - ikävä kyllä - valuneet kuntapuolella enemmän koulutetuille ja parempipalkkaisille ryhmille. JHL oli valmistautunut neuvottelemaan paikallisesti ja puolustamaan näitä eriä myös pienipalkkaisimmille ryhmille. JHL on myös esittänyt yhdessä Jukon kanssa palkkaohjelmaa, jossa rahat tulevat eläkkeelle jäävien palkoista. Tätä mallia työnantaja ei ole hylännyt. Olemme vaatineet, että tilastotyöryhmä aloittaa työn palkkaohjelman toteuttamisen puolesta.

Työhyvinvointiohjelma

Sovittelijan esityksen lisäksi pakettiin kuului kunta-alan työhyvinvointiohjelma. Ohjelma olisi käynnistynyt välittömästi, sillä sote-alalla ja koko kunta-alalla henkilöstön jaksaminen on kovilla.

Työtaistelut

Koronaepidemian myötä kunta-alan neuvotteluista on kadonnut työtaistelun mahdollisuus. Jokaisen osapuolen on ymmärrettävä tässä ajassa ja muutoinkin, että neuvottelupöydässä kaikki saavat osansa. On myös korjattava se virheellinen tieto, että lääkärit saisivat kunta-alan pöydässä enemmän. Eivät saa, sillä kunta-alan pöydän raami sovitaan kaikille kunta-alan työntekijöille. On myös niin, että kunta-alan palkat eivät ole kaikille ammattiryhmille yhteismitallisia, vaan palkkaus määritellään tehtävän vaativuuden mukaan. Ei kukaan ole tavoitellut, että laitoshuoltaja saa sairaanhoitajan palkkaa tai päinvastoin. Sovittelijan esityksen osalta on kuitenkin todettava, että se oli monessa suhteessa hoitajien arvostuksen korjauspaketti. Lisäksi esitys katsoi palkkakehityksen osalta tulevaisuuteen.

Työtaistelulla voi yrittää aina saada paremman ratkaisun, mutta ne eivät ole jäsenille ilmaisia. Syksyllä talousnäkymät ovat kunnissa heikommat kuin nyt. Kannattaako siis lähteä syksyllä neuvottelemaan palkankorotuksista huonommassa taloustilanteessa, kun kunnat lomauttavat henkilöstöään ja osa jopa irtisanotaan. Samaan aikaan odotetaan koronaepidemian toista aaltoa. Mikäli ratkaisua ei synny ennen syksyä, kuntien työntekijät joutuvat talouden maksumiehiksi vastuuttomien ammattiliittojen toimesta.

Koska kunta-alalle ei saatu nyt tes-ratkaisua, jatkuu sopimukseton tila. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kiky-tuntien tekeminen jatkuu, eikä palkankorotuksia tule ennen kuin uusi sopimus saadaan sovittua. Tämä ei ollut JHL:n tahtotila.

Näillä vastuullisilla punninnoilla teimme ratkaisun vappuaattona hyväksyä valtakunnansovittelijan esitys. Tärkein ajatus oli se, että turvaamme palkankorotukset kaikille kunta-alan työntekijöille ja saamme kikyt pois.

Että semmosta selittelyä sitten siinä.

[viemäri-INTEGRITY]

Järkeviä argumentteja. Tilanteessa missä liitolla ei käytännössä ole tärkeintä painostuskeinoaan, on turha lähteä barrikadeille. Työantajapuoli katsoisi taatusti käden ja huomaisi bluffin saman tien.

[viemäri-INTEGRITY]

Kyllä tässä tarinassa nyt Mustaa Pekkaa tarjotaan Tehylle

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2 ... 96428.html

Välit kiristyvät entisestään kunta-alan neuvotteluissa

Muut liitot ovat tuskastuneet hoitajaliittojen vastahankaan.

KUNTA-ALAN työ- ja virka­ehto­neuvotteluissa ei syntynyt ratkaisua vielä vappu­aattonakaan.

Hoitoalan liitot Tehy ja ­Super hylkäsivät valta­kunnan­sovittelija Vuokko Piekkalan sovinto­ehdotuksen. Muut kunta-alan pää­sopija­järjestöt olisivat ehdotuksen hyväk­syneet.

Tehyn ja Superin – lähinnä Tehyn – toiminta on saanut niskakarvat pystyyn paitsi Kuntatyönantajissa myös muissa kuntien palkansaajaliitoissa. Koska Tehy ja Super eivät hyväksyneet kunta-alan ­sopimusta, sitä ei syntynyt muillekaan.

Muut ovat ikään kuin hoitajaliittojen panttivankeina: palkankorotukset ovat jäissä, eikä kiky-tunneista päästä eroon.

Nyt mennään vanhan työ- ja virkaehtosopimuksen ehdoilla.

Sosiaalisessa mediassa on käyty viime päivinä asiasta kiivasta keskustelua. Hoitajien esittämää tulkintaa sovintoehdotuksesta on väitetty vähintäänkin harhaanjohtavaksi.

Kiivaimmin on arvosteltu Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkösen väitettä siitä, että kuntien palkollisille olisi tarjottu alle niin sanotun yleisen linjan jääviä korotuksia. Yleiseksi linjaksi ovat muodostuneet 3,3 prosentin korotukset noin kahdessa vuodessa.

Sosiaali- ja terveysalalle olisi lisäksi tullut liittojen jo vuosikymmeniä toivoma oma sopimus, mutta vasta vuonna 2022. Omaa sopimusta ei hetkessä luoda, ei varsinkaan kun koko sote-uudistus on vielä pahasti kesken.

Nyt neuvottelut ovat epämääräisen mittaisella tauolla. Sekin on mahdollista, että uusi sopimus syntyy vasta syksyllä.

Koronavirusepidemian vuoksi kuntien talous on syksyllä todennäköisesti vielä surkeammassa jamassa kuin nyt. Kunnat joutuvat lomauttamaan jatkuvasti lisää väkeä.

TYÖEHTONEUVOTTELUISSA on normaalia, että riitatilanteessa kumpikin osapuoli tulkitsee tilannetta itselleen myönteisessä valossa. Kunta-alalla osapuolia eivät kuitenkaan ole vain hoitajat ja Kuntatyönantajat vaan kaikki muutkin alan palkansaajaliitot.

Voi olla, että Tehyn Rytkönen on ehtinyt lietsoa odotuksia, joista on vaikea palata saavutettavissa olevaan ratkaisuun.

[Keijo Ihmiskilpi]

Jos jukolle ja jaulle kelpaa tarjottu sopimus joka on vaikuttanut mediatietojen varassa ihan paskalta niin en ymmärrä miksi se pitäisi kelvata myös sotelle.

Nyt alkaa olla millariikalla viimeiset hetket saada asia edes jotenkin fiksusti päätökseen. Sakkia lähtee alalta ja liitosta, hakumäärät laskee kouluun, palkka on huono (verrattuna esim insinööri kvtes palkkataulukossa), enemmän työtä saat tehdä vähemmällä sakilla, kiitoksena olet koko ajan veitsenterällä jatkuuko työt vai ei (kiitos pätkäsopparien) jne...

https://www.irishjobs.ie/Jobs/MRI-Clini ... 65292.aspx löysin itelleniki töitä ulkomailta

[Dame Cressida Dick]

https://www.irishjobs.ie/Jobs/Nurse-8465889.aspx
Nurse € 40000-50000

[Kalle]

Pitäisikö tuoreet työehtosopimukset avata kriisin takia?

Suomen kilpailijamaista esimerkiksi Saksassa työehtosopimuksiin on sisällytetty niin sanottu kriisilauseke.

Koronaviruspandemia on toistaiseksi vaikuttanut haitallisimmin erityisesti majoitus- ja ravitsemuspalveluihin. Kevään ja alkukesän aikana rajoituksia puretaan pikkuhiljaa, kertoi hallitus viime maanantaina.

Teollisuuteen isku on osunut toistaiseksi lievemmin. Mutta tuskin teollisuuskaan selviää säikähdyksellä. Palveluista alkanut kulutuksen rajoittaminen ja sitä myötä kysynnän – myös vientitavaroiden – väheneminen näkyy aikanaan myös teollisuudessa.

Vientialoista kenties merkittävimmän, teknologiateollisuuden, tuoreet ennusteet näyttävät huolestuttavilta. Työnantajaliittojen rooliin ei tosin kuulukaan paukutella henkseleitä sen vuoksi, että hyvin menee.

Teknologiateollisuuden huhtikuun lopussa julkaiseman kyselyn mukaan (28.4.) tarjouspyyntöjen määrä romahti viime kuussa tasolle, jossa oltiin viimeksi finanssikriisin aikaan vuosina 2008–2009. Pahin on alalla edessä näillä näkymin loppuvuodesta.

Teknologiateollisuuden näkymät olivat tosin heikkenemässä jo ennen kuin koronavirusepidemia iski Suomeen. Yksi syy on suurten risteilyalusten painava osuus alan koko viennistä. Risteilijöitä ei enää tilata.

Teknologiateollisuus on huutanut apua valtiolta. Ala arvioi hiljattain, että tuen tarve on kolmesta viiteen miljardia euroa. Miljardit eurot eivät rivikansalaisille välttämättä asetu mittasuhteisiin. Enemmän merkinnee se, että loppuvuodesta myös vientiyritykset saattavat joutua turvautumaan vähintään lomautuksiin. Se lisää ahdinkoa kotitalouksissa.

Suomeen saatiin vuodenvaihteen jälkeen yleisesti työehtosopimukset seuraaville kahdelle vuodelle. Muun muassa kunta-ala on tosin toistaiseksi ilman sopimusta.

Sopimukset tehtiin siinä maailmassa ja ajankuvassa. Noin kahden vuoden palkankorotuksiksi sovittiin noin 3,3 prosenttia.

Runsaat neljä kuukautta sitten korotukset kenties tuntuivat kohtuullisilta. Olivathan palkansaajat tinkineet omasta osuudestaan vuodesta 2017 lähtien niin sanotun kilpailukykysopimuksen seurauksena.

Palkansaajien mielestä oli varmaan aika saada jotain takaisinkin monen vuoden uhrauksista.

Tässä vaiheessa näyttää, että nykyisten ennusteiden valossa useimmat sopimukset solmittiin sittenkin liian optimististen talousnäkymien valossa. Talousennusteet suorastaan romahtivat maalis–toukokuussa.

Kilpailijamaista esimerkiksi Saksassa työehtosopimuksiin on sisällytetty niin sanottu kriisilauseke: jos talous alkaa hiipua, palkkoja ja muita työehtoja voidaan palkansaajan kannalta heikentää.

Suomessa Saksan mallia on vaadittu monta vuotta, ja osalla aloista kriisilauseke huonojen aikojen varalta onkin jo mukana työehtosopimuksissa.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) hallituksen varapuheenjohtaja ja kaupparyhmittymä Keskon nykyinen pääjohtaja Mikko Helander ehdotti jokin aika sitten, että kevään työehtosopimukset avattaisiin vielä.

Ehdotus ei saanut vastakaikua palkansaajajärjestöistä. Edes EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ei ainakaan julkisesti innostunut ideasta.

EK:n palkkajohtajat saattavat olla paremmin perillä siitä, mikä työmarkkinoilla on käytännössä mahdollista ja mikä ei. He joutuvat neuvottelemaan moneen suuntaan. Se antaa raadollisemman kuvan siitä, kuinka pitkälle osapuolet voivat venyä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2 ... ml?ref=rss

[Sasse netä]

Saksa taitaa olla vieläkin maa jossa on erittäin maltilliset palkankorotuskierrokset.

[viemäri-INTEGRITY]

Juuh sweet ja julkisen soppari edelleen auki. Jos se venyy syksyyn niin kiky 2 ja 3 ja vitusti paskaa tulossa.

[Trollface-mies]

Risteilijöitä ei enää tilata.

[sössön sössön]

minkäköhän takia noista EKn avautumisista tulee joka kerran mielen että vastustaisivat viimeiseen asti töitten 100% automatisointia ja duunareiden korvaamista roboteilla ihan vaan siks että robotteja ei voi kyykyttää

[Damone]

Tehdään tuo työehtosopimusten avaaminen molempiin suuntiin, eli jos taloustilanne onkin odotettua parempi, niin palkankorotukset ovat sitten sovittua isommat. Korotus ei olisikaan 1,6%, vaan esimerkiksi 10%.

[Ingmar Bergmanin kuolema]

Tehdään tuo työehtosopimusten avaaminen molempiin suuntiin, eli jos taloustilanne onkin odotettua parempi, niin palkankorotukset ovat sitten sovittua isommat. Korotus ei olisikaan 1,6%, vaan esimerkiksi 10%.

Talous ylikuumenee ja romahtaa, kun nousukaudella annetaan liikaa rahaa ihmisten käyttöön.

[Ananaskääpiö]

Tehdään tuo työehtosopimusten avaaminen molempiin suuntiin, eli jos taloustilanne onkin odotettua parempi, niin palkankorotukset ovat sitten sovittua isommat. Korotus ei olisikaan 1,6%, vaan esimerkiksi 10%.

Tän takia Häkämies ei varmaan olekaan ideasta innoissaan.

[An Poc Ar Buile]

Sosiaalipuolella työskentelevä broidini kertoi just lähtevänsä opiskelemaan ja pois alalta.