Otetaas tähän pari poimintaa Hesarin jutusta, jonka mukaan laumasuojaa ei välttämättä ole tulossa ja ainakin paikallisia epidemioita pärähtelee vielä senkin jälkeen kun kaikki halukkaat ovat ottaneet rokotuksensa.
tl:dr: THL:n väki peräänkuuluttaa poliittista keskustelua aiheesta.
HS wrote:Herkästi tarttuva deltavariantti on kuitenkin muuttanut tilanteen. Sen tartuttavuusluvun on arvioitu vaihtelevan neljän ja seitsemän välillä. 70 prosentin rokotusaste ei siis välttämättä riitä laumasuojaan. ”Kriittinen rokotuskattavuus, joka on laumasuojan edellytys, riippuu rokotteen tehosta ja viruksen tartuttavuusluvusta. Jos deltan kohdalla tartuttavuus on 7, kahden annoksen rokotekattavuuden oltava yli 90 prosenttia”, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo.
KÄYTÄNNÖSSÄ niin korkeaan prosenttilukuun ei ole ylletty Suomessa vielä edes 70-vuotiaiden keskuudessa. Yli 70-vuotiaista suomalaisista kaksi rokoteannosta on saanut nyt 85 prosenttia. Salminen kuitenkin toppuuttelee laumasuojaprosenteilla spekuloimista. Mallinnukset ovat aina matemaattisia eivätkä vastaa tosielämää. ”On luonnollinen ilmiö, että variantit korvaavat toisiaan, eikä deltan vaikutusta ole vielä betoniin valettu. Laumasuojaan tarvittava luku voi olla paljonkin matalampi, koska yhteiskunta ei ole rakenteeltaan homogeeninen. Sen kertoo vasta kokemus”, Salminen sanoo. ”Lupaavaa on kuitenkin se, että tartuntoja ei enää ole lähes ollenkaan todettu iäkkäimmissä ikäryhmissä ja että kuolemantapausten määrä on vähäinen."
...
JOS LAUMASUOJAA ei saavuteta, rokottamattomat tulevat jossain vaiheessa tulevaisuudessa sairastamaan koronavirustaudin. ”Jos hanakasti tarttuva delta on meillä valtavirus, silloin ihminen, jolla ei ole rokotussuojaa tulee saamaan tartunnan”, Nohynek toteaa. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että koronaviruksen aiheuttamia sairas- ja kuolemantapauksia tulee vielä lisää.
ROKOTEINTO on tasaantunut Suomessa varsinkin yli 60-vuotiaiden joukossa. Tällä hetkellä noin 90 prosenttia yli 60-vuotiaista on saanut ainakin ensimmäisen annoksen. Se tarkoittaa kuitenkin sitä, että Suomessa on noin satatuhatta yli 60-vuotiasta, joita ei ole lainkaan rokotettu. Herkästi tarttuvien varianttien kanssa moni rokottamaton siis todennäköisesti sairastuu vääjäämättä. Käytännössä se voi tarkoittaa lisääntyvää kuormitusta terveydenhuollolle syksyllä. ”Riski on olemassa, että koronaviruksesta johtuvaa sairaalahoidon tarvetta tulee esiintymään niillä, joilla rokotussuojaa ei ole, ja se täytyy ottaa huomioon”, Pohjola sanoo.
TARKKAA tietoa siitä, miksi rokotteet ovat jääneet ottamatta, ei ole. Salminen muistuttaa, että osa vanhemmista ikäryhmistä ei ole vielä ehtinyt saada rokotetta. Myös esimerkiksi haasteet rokotuspaikalle pääsemisestä voivat vaikuttaa asiaan, Nohynek sanoo.
THL ARVIOI, että lokakuun aikana kaikki ne, jotka haluavat kaksi rokoteannosta, ovat ne saaneet. Sen jälkeen rokottamattomia ovat käytännössä vain ne, jotka eivät rokotetta syystä tai toisesta ole itselleen hakeneet. Kysymys kuuluukin, milloin rajoituksista luovutaan, jos laumasuoja jää saavuttamatta. Jatketaanko rajoituksia niiden suojelemiseksi, jotka päättävät olla ottamatta rokotetta?
Nohynek ja Salminen peräänkuuluttavat yhteiskunnallista keskustelua. ”Vähän vaikeahan se on nähdä, kun kyse on omasta valinnasta, että kaikkien muiden pitäisi sen mukaan toimia”, Salminen sanoo. Salminen totesi maanantai-iltana A-studiossa, että esimerkiksi pitkäkestoinen korona voi kuitenkin vaikuttaa Suomen avautumiseen eli käytännössä hidastaa sitä. ”Lapset ovat kärsineet näistä rajoituksista todella paljon, ja heillehän tartunnat ovat keskimäärin vähemmän vakavia. Täytyy kysyä, kuinka pitkälle perustuslaillisista oikeuksista voidaan lipsua yhteisen hyvän nimissä”, Nohynek sanoo.
NIIN PITKÄLLE syksyyn exit-strategiassa ei ole vielä tehty päätöksiä, [STM:n johtaja] Pohjola kertoo. Pohjolan mukaan täysin oman onnensa nojaan vapaaehtoisesti rokottamattomia ei kuitenkaan jätetä. Jos tartuntaryppäitä ilmenee, joitain toimenpiteitä tehdään, vaikka kaikki halukkaat olisikin jo suojattu rokotteilla. ”On suojeltava myös niitä, jotka rokotusta eivät ole ottaneet. Toimenpiteiden on kuitenkin oltava sellaisia, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa jo rokotteen ottaneille ihmisille ja yhteiskunnalle”, Pohjola sanoo. Todennäköisimpiä keinoja syksyllä ovat Pohjolan mukaan paikalliset ja kohdistetut rajoitustoimet. Joitain rajoituksia käytetään myös lokakuun jälkeen, jos ja kun epidemiapurskahduksia sattuu.
”Toimenpiteet on mietittävä tapauskohtaisesti.” Kyseessä on viime kädessä poliittinen päätös, Pohjola toteaa.
SYKSYN tilannetta on vielä tässä vaiheessa vaikeaa ennustaa. Paljon riippuu siitä, miten virusvariantit käyttäytyvät ja miten paljon rokotetoimituksia saadaan. Pohjola ei osaa vielä spekuloida sitä, miltä syksyn rajoitukset käytännössä näyttävät. Lähiaikojen työkaluja ovat muun muassa ravintolarajoitukset, jotka perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) ilmoitti otettavaksi takaisin käyttöön kiihtymisvaiheen alueilla.
Rokoteohjelman päätarkoitus on paitsi vähentää yksilön riskiä sairastua, myös päästä eroon rajoituksista, Salminen muistuttaa. ”Toivoisin syksyn skenaarion olevan se, että yhteiskunta voidaan avata pikku hiljaa ja että valtaosa porukasta on rokotettu”, Nohynek toteaa.
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008127511.html
Mun mielestäni viimeistään tässä vaiheessa pitäisi nostaa pöydälle Tanskan malliin siirtyminen, kuten Ranskassakin on nyt ollut esillä. Täysin rokotetut ja taudin x-kuukauden sisään sairastaneet saisivat elää syksyllä normaalisti ja rajoitukset kohdistettaisiin vain rokottamattomiin kansalaisiin, siis sikäli kun rajoituksia on tarpeen asettaa.
Junes Lokka on natsipelle
