Täällä seuraamme uusinta pandemiaa vielä kun voimme

[zache]

Vieläkään kukaan ei ole saanut matskuja noilta. Eilen tuli myös täyteen aikaraja OKFI:n pyynnössä saada epidemiamallinnuksessa käytetyt datat ja mallit ja THL, pahoitteli twitterissä että yrittävät reagoida mahdollisimman nopeasti.

MARIN kertoi ohjeistaneensa ”luovuttamaan kaiken sellaisen tiedon, joka ei ole salassa pidettävää”. Hän myös kirjoitti valtioneuvoston 6. toukokuuta tekemästä periaatepäätöksestä, jonka mukaan päätöksenteon perusteena olleet taustatiedot tulee julkaista noudattaen avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteita.

Valtioneuvoston viestinnästä kerrotaan, että asiakirjoja koskevia tietopyyntöjä on tullut arviolta kymmenkunta. Helsingin Sanomat teki tietopyynnön asiakirjoista torstaina. STT on pyytänyt asiakirjoja jo huhtikuun loppupuolella. Perjantaina iltapäivällä tietopyyntöihin ei ollut tullut vastausta. Lain mukaan viranomaisen on käsiteltävä tietopyyntö viipymättä.

MIKSI asiakirjoja ei ole luovutettu? ”Asiakirjoja on paljon. Niitä on käyty läpi ja asia on käsittelyssä. Tieto julkisista asiakirjoista pyritään antamaan mahdollisimman pian”, hallitussihteeri Heidi Alajoki valtioneuvoston kansliasta sanoo.
...
Valtioneuvoston kanslian viestintäjohtaja Päivi Anttikoski sanoo, että ministeriöt käyvät aluksi itse asiakirjoja läpi ja karsii niistä sellaiset tiedot, jotka ovat salassa pidettäviä. Ministeriöille on annettu alkuviikolla ohjeistus näiden asiakirjojen läpikäymiseen. ”Tämän jälkeen ne katsotaan täällä [valtioneuvoston kansliassa] ja julkaistaan heti, kun työ on saatu tehtyä. Turhan takia ei tietenkään viivytellä vaan aineistoa on valtavasti ja sitä koko ajan kerätään.”
...
STT kertoi lauantaina tehneensä useita koronapandemiaan liittyviä asiakirjatietopyyntöjä valtioneuvoston kansliaan, sosiaali- ja terveysministeriöön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen. Osaan niistä ei ole STT:n mukaan vastattu lain edellyttämässä kahden viikon määräajassa. Tieto julkisesta asiakirjasta on annettava mahdollisimman pian, viimeistään kahden viikon kuluessa asiakirjapyynnön saamisesta. Jos pyydettyjä asiakirjoja on paljon tai pyyntö muutoin edellyttää viranomaiselta tavanomaista suurempaa työmäärää, tieto on annettava viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön saamisesta.

[zache]

Aika helkkarin eeppinen superlevittäjätapahtuma jos luvut on yhtään oikeansuuntaisia.

Liverpoolin ottelu houkutteli 11. maaliskuuta Anfieldille 52 000 katsojaa. Tapahtuma-alueilla 5–6 prosenttia 20–69-vuotiaista sai virustartunnan.

[Kauko Keuhkon näköinen mies]

Maagisen ajattelun luoma turvallisuuden tunne toki kaikille suotakoot, mutta ihan turhaa kyllä laittaa mitään maskipakkoja yhtään minnekään, jos niistä ei varsinaisesti ole mitään todistettua suojaa.

Tässäkin yhteydessä Aasian maskimalli tarkoittaisi karkeasti sitä, että kun on koronaoireista, niin mennään maski päällä töihin. Oikea vaihtoehto on jäädä kotiin.

Ja kun tuolla pihalla kulkee, niin noita maskeja näkee lähinnä erikoishenkilöillä, ja ne on päin vittua niiden naamassa, eli empiiristen todisteiden perusteella tämä asia ei ole opittavissa siinä missä hampaiden pesu.

Voisin hyvin kuvitella että jossain ruuhkabussissa maskit aika jees, eihän siinä mitään järkeä ois että kaduilla täytyis pitää.

[Isotooppijalostamo]

MTV nokittaa keskustelua visiireillä. Suurin ongelma noissa lienee se, että noita on hankala kuljettaa pitkin päivää ja tietty suoja on huonompi jos se leviämisreitti ei ole suora yskiminen.

tästä tulee samantien mad max maskit mieleen ja tuskin auttaa ruuhkabussissa/metrossa jos vieressä istuja pärskii menemään.

njoo. Henk.koht ei haittais esim. saksamalli eli julkisissa kulkuvälineissä pakolliseksi, mutta toisaalta jos tautimäärät on niin pieniä kun ne on Suomessa niin tuskin maksaa vaivaa edes hus-alueella tällä hetkellä.

[Isotooppijalostamo]

Tuliko muuten siitä tanskalaisten kokeilusta jossa testattiin miten hengityssuojaimet tai maskit suojaa kaupan kassoja ja bussikuskeja ikinä mitään tulosta?

Pitäis varmaan olla joku vertailukohta johon verrata ja ehkä pahempi epidemiatilanne? Jokusen viikon takaisen uutisen mukaan Suomessa kaupan kassat eivät ole mitenkään merkittävissä määrin sairastuneet, mutta sitten taas noiden vasta-ainetestien mukaan tuolla on pahimmillaankin ollut todella, todella vähän sairastavia liikkeellä.

Kai niillä oli verrokkiryhmänä tanskalaisia kaupankassoja ja bussikuskeja jotka eivät käyttäneet hengityssuojaimia kun kerran tutkimusta tekivät.

Näköjään vähän levinnyt tutkimus kauppojen ulkopuolelle. Nyt on 3200 ihmistä rekrytty ja etsivät vielä 2800 lisää. Alkanut huhtikuun puolivälissä ja 1 kk tarkotus pitää maskia, eli ensimmäisen ryhmän luulisi jo olevan valmis. Testaavat vasta-aineet ennen ja jälkeen ja maskiryhmässä tulee olla vähintään 3h/pv kodin ulkopuolella ja käyttää maskia kaikkialla ulkona/töissä. Eli vois olettaa, että piakkoin tulee ensimmäisiä tuloksia. Toisaalta tanskassa tautimäärät tällä hetkellä niin pieniä, niin riski sairastumiselle taitaa olla todella pieni piti maskia tai ei, ja siten luulis että sattuma vaikuttaa tossa tutkimuksessa enemmän kuin maski. Varsinkin kun muuten pitää noudattaa viranomaisten ohjeita eli fyysistä etäisyyttä, joka aiemmin oli 2m ja nyt 1m, max. 10 hengen kokoontumiset sallittu jne.

https://www.nordsjaellandshospital.dk/c ... ske-kunder

[Poistunut käyttäjä 143c336e]

Pelkän datan ja aineistojen siivoaminen julkaisukuntoon on todella iso työ, puhumattakaan siitä että ne ja kaikki muu viestintämateriaali on ”linjassa” keskenään.

Jos ministeriöillä ja muilla ei ole ollut mitään pohjatyötä tähän niin toi on ihan hirveä homma.

Onneksi vitun olkoon vaan.

Jos tämän ansioista päätöksenteon tukiaineistojen (ml. data ja laskelmat) julkisuutta saadaan kertarysäyksellä edistettyä niin se on sen arvoista. Ihan sama kuinka kauan siinä kestää ja kuinka nihkeä se prosessi on kaikille osallisille.

[zache]

Selailin eilen netistä jonkun verran maskitutkimuksia ja tulin siihen tulokseen, että tuo STM:n maskitutkimuksen huumori tulee oikeastaan kahdesta asiasta. Ensimmäinen on se, että kontrolloitua tutkimustietoa on vähän ja, koska STM:n katsauksessa on jätetty pois sairaalaympäristössä tehdyt tutkimukset, niin se rajaa aika ison osan kaikesta vertailuryhmiä sisältävästä tutkimuksesta pois. Toinen on se, että kirjallisuuskatsauksen lähtökohtana oli se, että kuinka hyvin maskit suojaavat käyttäjäänsä.

Lähtökohtainen olettamus on tutkimuksissa ettei kirurgiset nenä- ja suusuojaimet pysty suojaamaan käyttäjäänsä tehokkaasti korkeariskisessä ympäristössä, kuten sairaalassa, tartunnalta. Oletetaan myös, että kirurginsuojain antaa jotain suojaa verrattuna siihen ettei ole mitään.

Jossain tutkimuksissa on tultu myös siihen tulokseen, että kirurginsuojaimen käytöllä ja FFP1 hengityssuojaimella ei ole ollut tilastollisesti merkittävää eroa sairastumiseen.Spekuloitu syy oli, että vaikka FFP1 suojaa mekaanisesti paremmin, niin käyttö on raskaampaa joten niitä ei käytetä koko ajan ja jengi sairastuu silloin kun ne ei käytä suojainta. Kangasmaskien noin ylipäätänsä oletetaan olevan vastaavia kuin kirurginmaskit, mutta paskempia.

Hoitotyön tutkimussäätiöllä on ihan hyvä TLDR tiivistelmä siitä miten kangasmaskit ja kirurginsuojaimet suojaa käyttäjäänsä.
- https://www.hotus.fi/wp-content/uploads ... 0-ver2.pdf

Tässä pitää ylipäätänsä huomioida, että kirurginmaskin funktio on suojata muita käyttäjän pisaratartunnalta JA määritelmällisesti se EI suojaa käyttäjäänsä ilmateitse leviäviltä tartunnoilta.

Samoin kansalaismaskien oletettu suojauskeino on siinä, että jos niitä yleisesti käytetään, niin maskit ne estävät oireettomia tai vähäoireisia ihmisiä sairastuttamasta muita (oireellisethan on kotona). Tässä päästään siihen, että niiden käyttö oletettavasti olisi mielekästä riskialueilla niinä hetkinä jolloin ei voida välttää tiiviitä ihmisryhmä tai suojautua muuten. Käytännössä varmaan julkinen liikenne pääkaupunkiseudulla. Tätä ei kuitenkaan käsitelty THL:n maskiselvityksessä mitenkään.

Toinen on, ettei varmaankaan kukaan ole olettanut tällä saavutettavan 100% suojaa vaan, että maskien käytöllä voidaan vähentää leviämistä jolloin saaataisiin pidettyä Rt<1.

[Ajattelija]

Ihan oikeasti. Kuka käyttäisi noita maskeja edes tossa joukkoliikenteessä kriteerit täyttävästi? Sitähän minäkin.

[Doctor Muñiz]

Maagisen ajattelun luoma turvallisuuden tunne toki kaikille suotakoot, mutta ihan turhaa kyllä laittaa mitään maskipakkoja yhtään minnekään, jos niistä ei varsinaisesti ole mitään todistettua suojaa.

Tässäkin yhteydessä Aasian maskimalli tarkoittaisi karkeasti sitä, että kun on koronaoireista, niin mennään maski päällä töihin. Oikea vaihtoehto on jäädä kotiin.

Ja kun tuolla pihalla kulkee, niin noita maskeja näkee lähinnä erikoishenkilöillä, ja ne on päin vittua niiden naamassa, eli empiiristen todisteiden perusteella tämä asia ei ole opittavissa siinä missä hampaiden pesu.

Sä nyt vedit tässä virhepäätelmän, että miten "Aasiassa on aiemmin käytetty" olis sama kuin, että miten "Aasiassa on nyt käytetty". Itse maskien hyödyllisyyteen tai anekdoottitodisteisiin puuttumatta.

[poistettu]

-

[poistettu]

-

[WINTERSUN TIME I&I ON 100% SYKSY]

Eli usko on vahva, että omalla pikku googlailulla ja youtubem tsekkailulla löytää paremman kuvan maskien arkikäytön vaikutuksesta kuin mihin suomalainen ammattilaisista koostuva työryhmä on tutkimuksiin perehtymällä löytänyt. Lisäevidenssiä voi hakea sotkemalla mukaan ammattilaisten ammattikäytössä käyttämiä maskeja ja vaikka unohtaa, ettei sairaaloiden normaaliosastoillakaan potilastyön ulkopuolella käytetä maskia (tässä tosin lähteenä on vain omat silmäni).

Samaan aikaan tilanne arjessa on, että tartuntojen määrä on laskenut merkittävästi vaikka juuri kukaan ei käytä maskia. Mitään ruuhkabusseja ei ole, kun etätyökäytännöt jatkuvat. Kaupoissa ei ole todettu merkittäviä määriä tartuntoja henkilökunnan keskuudessa. Ensi viikosta lähtien ravintoloissa saa viettää vaikka koko päivän tuoppi kourassaan. Tulisiko merkittävä lisöhyöty siitä, että ihmiset matkalla ravintolaan ja sieltä pois kaivaisivat taskustaan maskin naamalleen?

[poistettu]

-

[WINTERSUN TIME I&I ON 100% SYKSY]

Eli usko on vahva, että omalla pikku googlailulla ja youtubem tsekkailulla löytää paremman kuvan maskien arkikäytön vaikutuksesta kuin mihin suomalainen ammattilaisista koostuva työryhmä on tutkimuksiin perehtymällä löytänyt. Lisäevidenssiä voi hakea sotkemalla mukaan ammattilaisten ammattikäytössä käyttämiä maskeja ja vaikka unohtaa, ettei sairaaloiden normaaliosastoillakaan potilastyön ulkopuolella käytetä maskia (tässä tosin lähteenä on vain omat silmäni).

"Pikku googlailulla", "youtubem"... Tsiisus. Terveyttä, pitkää ikää ja Jumalan siunausta sinulle.

Kirjoitusvirhe paljasti argumentaationi heikkouden

[zache]

Eli usko on vahva, että omalla pikku googlailulla ja youtubem tsekkailulla löytää paremman kuvan maskien arkikäytön vaikutuksesta kuin mihin suomalainen ammattilaisista koostuva työryhmä on tutkimuksiin perehtymällä löytänyt. Lisäevidenssiä voi hakea sotkemalla mukaan ammattilaisten ammattikäytössä käyttämiä maskeja ja vaikka unohtaa, ettei sairaaloiden normaaliosastoillakaan potilastyön ulkopuolella käytetä maskia (tässä tosin lähteenä on vain omat silmäni).

Oli siihen evidenssiä tai ei, mutta kuten nuo siinä kirjallisuuskatsauksessakin totesi niin eipä maskien suojaavasta vaikutuksesta ole kovinkaan paljoa tutkimusta ja vielä vähemmän mitään sellaista, että se soveltuisi nykytilanteeseen. Sairaalajuttujen lisäksi katsauksessa oltiin jätetty mm. simulaatiot ja preprintit pois, joka sisältää suuren osan nyt viimeisen parin kuukauden aikana tehdyistä jutuista. Ylipäätänsä suojaamisen kannalta olisi hyödyllisempää tietää vaikutus matalan riskin tilanteissa kuin korkean riskin, mutta jälleen kerran ei ole tutkimusta tuosta.

Noh, joka tapauksessa niin "source control" (estetään tartunnan saanutta levittämästä) puolesta olisi löytynyt tutkimustuloksia ja on WHO/ECDC prujuissa mainittuna. Eli se on suht selkeää, että vaikka maski ei suojaisi kantajaansa maskeja käyttämällä pystytään estämään jatkotartuntoja jos maskin kantaja on levittäjä.

Simulaatioiden perusteella tuossa olisi kuitenkin reunaehtoja Jos ei tiedetä kenellä on tartunta, niin tehokkuus vaatii sen, että joko

• riittävän iso osa porukasta käyttää maskia (esim 50%+ junamatkustajista, mutta 80% tai 90% on vaikutukseltaan paljon parempi.)

TAI

• Rt on maskien yhdessä maskien käytön kanssa alle 1 tai lähellä sitä. Tällöin mikä tahansa osuus pienentää tartuntojen leviämistä ja nopeuttaa epiemian sammumista ja niitä ylipäätänsä käytetään vain rajallisena aikana. Jos Rt on kuitenkin korkeampi, niin tällöin maskien käyttö lähinnä hidastaa epidemian etenemistä, mutta epidemian kestäessä pitkään ei varsinaisesti estä ihmisiä sairastumasta ennemmin tai myöhemmin.

Joka tapauksessa ollaan taas tilanteessa jossa valittu strategia vaikuttaa. Jos ei olla tukahduttamassa, niin eipä tarvitse tätäkään tehdä.

Samaan aikaan tilanne arjessa on, että tartuntojen määrä on laskenut merkittävästi vaikka juuri kukaan ei käytä maskia. Mitään ruuhkabusseja ei ole, kun etätyökäytännöt jatkuvat. Kaupoissa ei ole todettu merkittäviä määriä tartuntoja henkilökunnan keskuudessa. Ensi viikosta lähtien ravintoloissa saa viettää vaikka koko päivän tuoppi kourassaan. Tulisiko merkittävä lisöhyöty siitä, että ihmiset matkalla ravintolaan ja sieltä pois kaivaisivat taskustaan maskin naamalleen?

Mun vahva arvaus on, että tällä hetkellä tartunnat eivät laske. Ensi viikolla tämä alkaa näkymään myös siinä, ettei sairaalassaolijoiden määrien lasku HUS-alueella pysähtyy myös eli siinä on about 10-päivän viive tartunnan saamisesta sairaalaan joutumiseen. Taustalla oleva vaikutus on tilanteen muuttumisesta yleisesti rennommaksi, koulujen avaamisesta ja Ruotsin rajan ylittävän liikenteen noususta jne. Koulujen avaamisen vaikutus oli suurin piirtein samankaltainen kuin Tanskassa.

Noh, edelleen jos hallituksen strategiana on purkaa rajoituksia ilman, että mitään korvaavia rajoitustoimia tehdään, niin samaten ennustan, että tartunnat kääntyy nousuun.