Jutussa kerrotaan mm. miten HUS lähti valmistautumaan pandemiaan ja mitä kaikkea on opittu. Niiden sijaan kiinnostavia kohtia poimittuna:
Spoiler:
HS wrote:VÄHITELLEN on myös opittu hoitamaan koronapotilaita, vaikka parantavia lääkkeitä ei edelleenkään ole. Suurin edistysaskel oli Järvisen mielestä sen tajuaminen, miten herkästi potilaille syntyy veritulppia. Suomalaiset asiantuntijat tarttuivat veren hyytymishäiriöihin voimakkaasti, ja nopeasti annettiin suositukset hyytymisenestolääkityksen käytöstä.
Kuolleiden osuus teho-osastoilla hoidetuista potilaista on kevään mittaan laskenut. Tehohoidettujen koronapotilaiden kuolleisuus on Suomessa ollut kansainvälisessä vertailussa huomattavan pieni, Husissa 15 prosenttia. Yksi syy siihen lienee, että ikäihmisiä on ollut tehohoidossa vähän. Terveet, omatoimiset seitsenkymppiset ovat Suomessa säästyneet koronatartunnoilta. Laitoshoidossa olevat hauraat yli 80-vuotiaat harvoin saavatkaan tehohoitoa, sillä he eivät sitä kestäisi. Heillä koronavirustartunta on usein johtanut kuolemaan nopeasti.
Hoivalaitoksissa tartuntoja on kuitenkin Järvisen mukaan selvästi opittu torjumaan. Niitä ei ole tullut Husin alueella enää neljään viikkoon.
KUN valmiuslaki otettiin käyttöön maaliskuussa ja koulut, ravintolat ja rajat suljettiin, sitä ei Järvisen mielestä tehty ainakaan liian myöhään. ”Poliitikkoja ei käy kateeksi, he tekevät kovia päätöksiä.” Koska epidemia lähti vauhtiin myöhemmin kuin monessa muussa Euroopan maassa, päätöksiä voitiin tehdä aikaisessa vaiheessa.
Nyt Järvinen arvioi, että toimet olivat pääkaupunkiseudun kohdalla oikea-aikaisia. Kainuussa ne kyllä olivat liian varhaisia. ”Mutta tämä on jälkiviisautta. Poliittiset päättäjät tiesivät, että toimet täytyy tehdä etupainotteisesti. Tarjolla olivat kaikki kauhuskenaariot.”
Tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat oikeita asiantuntijoita. Torjuntatoimien pitää olla suhteessa riskitasoon, ja sen arviointi on meille ihmisille hankalaa. Järvinen huomauttaa, että tälläkin hetkellä jotkut haluaisivat kovia toimia, vaikka tartuntoja on vähän eikä isossa osassa maata ollenkaan. Esimerkiksi hän ottaa vaatimuksen maskien käytöstä, jota hallitus ei suostunut suosittelemaan. Kun tartuntoja on näin vähän, laajamittaisesta maskien käytöstä voisi olla Järvisen mielestä kansanterveyden tasolla enemmän haittaa kuin hyötyä. Maski lisää hengitystyötä, ja se taas aiheuttaa ongelmia hengitys- ja verenkiertoelinten sairauksia poteville.
JA NYT Asko Järvinen pääsee mediakritiikkiin. Hymy näyttää melkeinpä hyytyvän hänen kasvoiltaan. Järvinen sanoo, että koronaepidemian käsittely tiedotusvälineissä on tuntunut usein kaoottiselta. Keskusteluun on mahtunut yksi asia kerrallaan, ja siitäkin kapea siivu. Järvisen mielestä usein on etsitty enemmän mielipiteitä ja vastakkainasettelua kuin tietoa. Tällaisia teemoja ovat olleet esimerkiksi jankutus maskeista ja viruksen tukahduttamisesta.
...
VAIKKA Suomessa tartuntojen määrä on saatu alas, tauti ei ole kadonnut maailmasta. Virus pyörii keskuudessamme niin kauan, että riittävän moni on sairastunut tai saanut rokotuksen. Eikä rokote tule vuodessa, vaikka toiveikkaimmat ovat niin ennustaneet. Siksi Järvinen pitää tukahdutusvaatimusta epä-älyllisenä. ”Se on lähinnä toivomus. Meillä kaikilla on toivomuksia, mutta tärkeää ovat keinot. Miten virus pidetään kurissa?”
Järvisen mukaan peruskeinoista ollaan melko lailla yhtä mieltä. Hänen mielestään ratkaisevinta on testaus ja jäljitys. Ne ovat sekä tehokkaimmat että halvimmat keinot.
Testauksen teho punnitaan syksyllä, kun ihmiset palaavat mökeiltään kaupunkiin ja menevät töihin ja kouluihin. Silloin tartunnat voivat lähteä laukalle. Pitkän itämisajan takia nousu voi jäädä hetkeksi huomaamatta, etenkin kun tavalliset flunssat alkavat jyllätä samaan aikaan. Kun lisäys huomataan sairaaloissa, tartuntojen määrä on jo päässyt räjähtämään. Siksi kaikki oireilevat pitää syksyllä pystyä testaamaan. Flunssakauden alettua heitä on hyvin paljon enemmän kuin nyt.
Tärkeää on, että ihmiset hakeutuvat ja pääsevät testeihin helposti. Tulosten pitää selvitä nopeasti, ja altistuneiden jäljityksen täytyy toimia tehokkaasti ilman päällekkäistä työtä. Yhteisiä toimintatapoja ja järjestelmiä täytyy edelleen rakentaa syksyä varten. Sähköposti ja Excel-taulukot ovat siinä tahdissa riittämättömiä työvälineitä. Siksi Järvistä ilahduttaa, että Husin tietohallinto-osasto on rakentanut pikavauhtia melkein valmiiksi oman ohjelmiston testauksen ja jäljityksen tueksi. Sen avulla pystytään antamaan testiajat, välittämään tulokset ja organisoimaan jäljitys niin, että työntekijöiden on helppo nähdä, mitä on jo tehty ja mitä on tekemättä.
Askohan oli huhtikuussa allaolevaa mieltä, niin aika lailla jutut ovat menneet niin kuin hän toivoi. Tuosta epä-älyllisyydestä, niin yhtä lailla sitä on tuo, että esitetään tukahdutusvaatimusten olevan absoluuttisia tai, että oltaisiin haluttu kovempia toimia kaikkialle. Lähinnähän niitä on esitetty Uudellemaalle tai ehkä vielä tarkemmin pääkaupunkiseudulle.
Yle 23.4.2020 wrote:
HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen toivoo, että koronarajoituksia purettaisiin asteittain. Muuten Suomessa on syksyllä päällekkäin koronavirusta ja influenssaa, eikä kapasiteetti riitä molempien testaamiseen.
Hänen mukaansa muut hengitystieinfektiot vähenevät kesää kohti, jolloin koronavirustapaukset löytyvät seasta ehkä helpommin. – Mutta ei se loputtomiin kestä. Syksyllä, kun hengitystieinfektiokausi alkaa jälleen, on täysi mahdottomuus kuvitella, että pystyisimme kaikkien hengitystieinfektiosta kärsivien oireita testaamaan. Ei riitä testauskapasiteetti eikä testien ottokapasiteetti, sanoi Järvinen Ylen aamussa torstaina.
Järvisen mukaan "tasaisen junan vauhti" rajoituksissa saisi aikaan sen, että koronavirusepidemia kestäisi Suomessa ainakin puoli vuotta, mahdollisesti pitempäänkin. Siksi hän kannattaa rajoitusten purkamista. – Pitäisi yrittää saada sitä väestönosaa tautia sairastamaan, jolle tauti todennäköisimmin ei ole vaarallinen eli lapset, nuoret, aikuiset. Ja pyrkiä rajaamaan iäkkäämpää väestöä sairauden ulkopuolelle, Järvinen sanoo.
Mulle jää nyt epäselväksi, mikä osuus tässä on mennyt "kuten Asko toivoo". Rajoitusten purkaminen? Ja se liittyy yllä olevaan heittoon epä-älyllisyydestä jotenkin?
Re: Täällä seuraamme uusinta pandemiaa vielä kun voimme
Jutussa kerrotaan mm. miten HUS lähti valmistautumaan pandemiaan ja mitä kaikkea on opittu. Niiden sijaan kiinnostavia kohtia poimittuna:
Spoiler:
HS wrote:VÄHITELLEN on myös opittu hoitamaan koronapotilaita, vaikka parantavia lääkkeitä ei edelleenkään ole. Suurin edistysaskel oli Järvisen mielestä sen tajuaminen, miten herkästi potilaille syntyy veritulppia. Suomalaiset asiantuntijat tarttuivat veren hyytymishäiriöihin voimakkaasti, ja nopeasti annettiin suositukset hyytymisenestolääkityksen käytöstä.
Kuolleiden osuus teho-osastoilla hoidetuista potilaista on kevään mittaan laskenut. Tehohoidettujen koronapotilaiden kuolleisuus on Suomessa ollut kansainvälisessä vertailussa huomattavan pieni, Husissa 15 prosenttia. Yksi syy siihen lienee, että ikäihmisiä on ollut tehohoidossa vähän. Terveet, omatoimiset seitsenkymppiset ovat Suomessa säästyneet koronatartunnoilta. Laitoshoidossa olevat hauraat yli 80-vuotiaat harvoin saavatkaan tehohoitoa, sillä he eivät sitä kestäisi. Heillä koronavirustartunta on usein johtanut kuolemaan nopeasti.
Hoivalaitoksissa tartuntoja on kuitenkin Järvisen mukaan selvästi opittu torjumaan. Niitä ei ole tullut Husin alueella enää neljään viikkoon.
KUN valmiuslaki otettiin käyttöön maaliskuussa ja koulut, ravintolat ja rajat suljettiin, sitä ei Järvisen mielestä tehty ainakaan liian myöhään. ”Poliitikkoja ei käy kateeksi, he tekevät kovia päätöksiä.” Koska epidemia lähti vauhtiin myöhemmin kuin monessa muussa Euroopan maassa, päätöksiä voitiin tehdä aikaisessa vaiheessa.
Nyt Järvinen arvioi, että toimet olivat pääkaupunkiseudun kohdalla oikea-aikaisia. Kainuussa ne kyllä olivat liian varhaisia. ”Mutta tämä on jälkiviisautta. Poliittiset päättäjät tiesivät, että toimet täytyy tehdä etupainotteisesti. Tarjolla olivat kaikki kauhuskenaariot.”
Tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat oikeita asiantuntijoita. Torjuntatoimien pitää olla suhteessa riskitasoon, ja sen arviointi on meille ihmisille hankalaa. Järvinen huomauttaa, että tälläkin hetkellä jotkut haluaisivat kovia toimia, vaikka tartuntoja on vähän eikä isossa osassa maata ollenkaan. Esimerkiksi hän ottaa vaatimuksen maskien käytöstä, jota hallitus ei suostunut suosittelemaan. Kun tartuntoja on näin vähän, laajamittaisesta maskien käytöstä voisi olla Järvisen mielestä kansanterveyden tasolla enemmän haittaa kuin hyötyä. Maski lisää hengitystyötä, ja se taas aiheuttaa ongelmia hengitys- ja verenkiertoelinten sairauksia poteville.
JA NYT Asko Järvinen pääsee mediakritiikkiin. Hymy näyttää melkeinpä hyytyvän hänen kasvoiltaan. Järvinen sanoo, että koronaepidemian käsittely tiedotusvälineissä on tuntunut usein kaoottiselta. Keskusteluun on mahtunut yksi asia kerrallaan, ja siitäkin kapea siivu. Järvisen mielestä usein on etsitty enemmän mielipiteitä ja vastakkainasettelua kuin tietoa. Tällaisia teemoja ovat olleet esimerkiksi jankutus maskeista ja viruksen tukahduttamisesta.
...
VAIKKA Suomessa tartuntojen määrä on saatu alas, tauti ei ole kadonnut maailmasta. Virus pyörii keskuudessamme niin kauan, että riittävän moni on sairastunut tai saanut rokotuksen. Eikä rokote tule vuodessa, vaikka toiveikkaimmat ovat niin ennustaneet. Siksi Järvinen pitää tukahdutusvaatimusta epä-älyllisenä. ”Se on lähinnä toivomus. Meillä kaikilla on toivomuksia, mutta tärkeää ovat keinot. Miten virus pidetään kurissa?”
Järvisen mukaan peruskeinoista ollaan melko lailla yhtä mieltä. Hänen mielestään ratkaisevinta on testaus ja jäljitys. Ne ovat sekä tehokkaimmat että halvimmat keinot.
Testauksen teho punnitaan syksyllä, kun ihmiset palaavat mökeiltään kaupunkiin ja menevät töihin ja kouluihin. Silloin tartunnat voivat lähteä laukalle. Pitkän itämisajan takia nousu voi jäädä hetkeksi huomaamatta, etenkin kun tavalliset flunssat alkavat jyllätä samaan aikaan. Kun lisäys huomataan sairaaloissa, tartuntojen määrä on jo päässyt räjähtämään. Siksi kaikki oireilevat pitää syksyllä pystyä testaamaan. Flunssakauden alettua heitä on hyvin paljon enemmän kuin nyt.
Tärkeää on, että ihmiset hakeutuvat ja pääsevät testeihin helposti. Tulosten pitää selvitä nopeasti, ja altistuneiden jäljityksen täytyy toimia tehokkaasti ilman päällekkäistä työtä. Yhteisiä toimintatapoja ja järjestelmiä täytyy edelleen rakentaa syksyä varten. Sähköposti ja Excel-taulukot ovat siinä tahdissa riittämättömiä työvälineitä. Siksi Järvistä ilahduttaa, että Husin tietohallinto-osasto on rakentanut pikavauhtia melkein valmiiksi oman ohjelmiston testauksen ja jäljityksen tueksi. Sen avulla pystytään antamaan testiajat, välittämään tulokset ja organisoimaan jäljitys niin, että työntekijöiden on helppo nähdä, mitä on jo tehty ja mitä on tekemättä.
Askohan oli huhtikuussa allaolevaa mieltä, niin aika lailla jutut ovat menneet niin kuin hän toivoi. Tuosta epä-älyllisyydestä, niin yhtä lailla sitä on tuo, että esitetään tukahdutusvaatimusten olevan absoluuttisia tai, että oltaisiin haluttu kovempia toimia kaikkialle. Lähinnähän niitä on esitetty Uudellemaalle tai ehkä vielä tarkemmin pääkaupunkiseudulle.
Yle 23.4.2020 wrote:
HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen toivoo, että koronarajoituksia purettaisiin asteittain. Muuten Suomessa on syksyllä päällekkäin koronavirusta ja influenssaa, eikä kapasiteetti riitä molempien testaamiseen.
Hänen mukaansa muut hengitystieinfektiot vähenevät kesää kohti, jolloin koronavirustapaukset löytyvät seasta ehkä helpommin. – Mutta ei se loputtomiin kestä. Syksyllä, kun hengitystieinfektiokausi alkaa jälleen, on täysi mahdottomuus kuvitella, että pystyisimme kaikkien hengitystieinfektiosta kärsivien oireita testaamaan. Ei riitä testauskapasiteetti eikä testien ottokapasiteetti, sanoi Järvinen Ylen aamussa torstaina.
Järvisen mukaan "tasaisen junan vauhti" rajoituksissa saisi aikaan sen, että koronavirusepidemia kestäisi Suomessa ainakin puoli vuotta, mahdollisesti pitempäänkin. Siksi hän kannattaa rajoitusten purkamista. – Pitäisi yrittää saada sitä väestönosaa tautia sairastamaan, jolle tauti todennäköisimmin ei ole vaarallinen eli lapset, nuoret, aikuiset. Ja pyrkiä rajaamaan iäkkäämpää väestöä sairauden ulkopuolelle, Järvinen sanoo.
Mulle jää nyt epäselväksi, mikä osuus tässä on mennyt "kuten Asko toivoo". Rajoitusten purkaminen? Ja se liittyy yllä olevaan heittoon epä-älyllisyydestä jotenkin?
Rajoitusten purkaminen ja myös se, että uudet testatut tartunnat ovat painottuneet 20-50 vuotiaisiin eikä heitä vanhempiin ihmisiin..
Tuo epä-älyllisyys oli erillinen kommentti tuosta ja viittasi eri pätkään tekstiä. Olisi pitänyt selkeämmin erotella nuo.
Re: Täällä seuraamme uusinta pandemiaa vielä kun voimme
Posted: 18 Jun 2020, 11:47
by WINTERSUN TIME I&I ON 100% SYKSY
^Ok, nyt ymmärrän. Tietysti tartuntoja ei ylipäätään ole valtavasti, mikä lienee Järvisenkin mielestä nykytiedon varassa hyvä asia. Tossa huhtikuisessa lausunnossa selvästi paistaa takaa se oletus, että lieväoireisia tartuntoja olisi enemmän kuin mitä myöhemmin vasta-ainetesteissä on havaittu.
Re: Täällä seuraamme uusinta pandemiaa vielä kun voimme
Posted: 18 Jun 2020, 12:01
by zache
Tuorein tilannearvioraportti. Ehkä mielenkiintoisin asia tällä hetkellä siinä oli, että graafien perusteella Varsinais-Suomen SHP:n uudet potilaat olisi ilmeisesti tulleet Ahvenanmaalta (koska TYKS hoitaa ne myös), mutta Varsinais-Suomessa muuten olisi rauhallista.
Tehohoidon tilanneraporttien päivittäminen loppui 11.6. oletettavasti siksi, että tehohoidossa ei ole potilaita ja väestöserologian viikkoraportti on päivittynyt viimeksi 4.6.2020 joten senkin päivittäminen on tainnut loppua.
