Lemmikit & elukat

[aivot ja maksa ym.]

Mukava huomata konkreettisesti että koiro on vähän aikuistunut ja oppinut itsehillintää edes hitusen verran, metrossa joku istui viereen ja sain koiron lopettamaan huomion kerjäämisen pehmeällä ei:llä ja yhdellä namilla, vielä puol vuotta sitten se ois ollu heti suunnilleen kiipeämässä syliin ku joku istuu viereen ja katsoo häntä päinkään

[mystinen lyllertäjä]

Laitan nyt tämän rvan ottaman eilisen aamulenkkikuvan:

[Enskanasu]

Voi mitä tyyppejä <3

[Lissu]

Onko teillä ollut sellainen, että kun teille on just tullu esim. kissoja niin haluttas vaan puhuu niistä kaikille ja koko ajan ja laittaa kuvia nettiin ja pohtia mistä mikäkin johtuu ja miksi se nyt teki noin ja niin edelleen? Menikö jossain vaiheessa ohi?

joo. ei oo menny ohi, toivottavasti ei menekään.

Mä vähän yritän rajottaa tätä, kun tavallaan välillä nolottaa vaahdota kaikille

Sun instagramissa on ainakin sen verran hyvä meno päällä, et älä ainakaan sitä rajota!

[calico]

Härlemin pedoille tuli talviturkit Cornwallista. 20€ mittojen mukaan tehtynä postikuluineen (9€ eka, seuraavat samaan pakettiin euron kappale, pyjamat 15€). Kerrankin muistin talven ennen tammikuuta.



Pyjamabileet!



Tuossa kauppa jos kiinnostaa. Aika käppäiset sivut mutta tekijä vastaa nopeasti. http://www.spudsdogcoats.com/shop

[Kanamori Sayaka]

Laitan nyt tämän rvan ottaman eilisen aamulenkkikuvan:

Voi mitä kuonolaisia

[Borsuk]

Dodii, eilen oli hihnakoulun kolmas tunti. Kontaktiharjoitukset jatkuivat tällä kertaa niin, että opettaja aiheutti häiriötä taustalla ajelemalla rollaattorilla, potkimalla skeittilautaa ja pompottelemalla jalkapalloa. Muut eivät aiheuttaneet mun koiralle keskittymisongelmia paitsi jalkapallo.
Sit päästiin nyt ekaa kertaa harjoittelemaan sitä hihnassa kävelyä ihan silleen normaalisti ja koiran piti kulkea vierellä. Sekin meni tämän kanssa ihan hyvin, koska sisätiloissa ja muutenkin tommosissa häiriöttömissä ympäristöissä se kyl jo osaa sen. Välitunnilla se oli siinä koirakoulun pihallakin aika nätisti ekaa kertaa!
Lopuksi tehtiin luopumisharjoituksia elikkäs sitä, että pidetään nameja nyrkissä ja tarjotaan nyrkkiä koiralle ja kun koira lopettaa nyrkin nuolemisen ja jyrsimisen, palkitaan se namilla toisesta kädestä.
Sit ihan viimeisillä minuuteilla harjoiteltiin hyppyjä agilityesteistä ja tuli hirveä polte päästä treenailemaan sitä sitten kun tää kurssi loppuu...

Kysyin opettajalta, mitä pitäisi tehdä tilanteessa, jossa koira vetää hihnan kireeksi ja sit ite pysähtyy ja odottaa koiran ottavan kontaktin, sit palkitsee sen, jonka jälkeen koira ampaisee taas juoksuun ilman, että on ite ehtinyt ottaa vielä askeltakaan. Opettajan vastaus oli, että jätetään nameilla palkkaaminen noissa tilanteissa kokonaan pois ja palkitaan sitä namein vain silloin, kun se kävelee nätisti rinnalla. Vaikuttaa ihan järkeenkäypältä.
Enää kaks oppituntia jäljellä ja sitten pitäisi kai olla kädessä kaikki avaimet hyvän hihnakäytöksen opettamiseen ja ylläpitämiseen. Mutta kyllä tosta nyt jo huomaa, että on ihan eri koira ulkona ollessaan mitä oli vielä kuukausi sitten.

Hienoa kuulla edistymisestä! Luopumista kannattaa kehittää sitten kun tuo vaihe alkaa olla hallinnassa, auttaa paljon monenlaisissa tilanteissa.

[An Poc Ar Buile]

Laitan nyt tämän rvan ottaman eilisen aamulenkkikuvan:

Voi mitä kuonolaisia

vuh!

[calico]

Tänään tuli jäähyväisten aika. Samban ylösnouseminen on ollut hankalaa, se ei ole halunnut ulos ja tasapaino huono joten päätimme säästää vanhan herran jatkokaatuiluilta ja kylmältä. Koira käveli omin jaloin lääkääriin ja söi vielä pussillisen nameja kun odotimme rauhoitusaineen vaikutusta. Rohkea ja reipas koira loppuun asti, joku toinen noin paljon pisteltynä ja paikattuna olisi muuttunut äkäiseksi.

Tänä aamuna:



Alkukeväästä 2014 kun askel oli vielä kevyt.

[Kate Kush]

Hyvää matkaa kauniille Samballe!

[Hiking Pants]

Hyvää matkaa kauniille Samballe!

[mystinen lyllertäjä]

Voimia, ja takuulla oli paras ratkaisu kaikkien kannalta ettei tarvinnut toisen kärsiä ja kärvistellä.

[kiimainen dinosaur]

Hyvää matkaa kauniille Samballe!

[calico]

Kyllä 10- vuotias koira on mieleltään niin reipas että pahaa teki kieltää siltä juoksuspurtit ja toisten kanssa kaahailu. Kaksi viimeisintä kaatumista kävi ihan hiljaisesta vauhdista, toinen metsässä sivuaskeleesta jolloin koira satutti jalkansa melko pahasti ja toinen 2 viikkoa sitten kotipihassa kun Samba otti 5 hölkkäaskelta kun halusi liittyä leikkiin, tästä tuli kuhmu ja lievä aivotärähdys. Jokainen tuollainen kaatuilu aiheuttaa pieniä lisävammoja nivelrikkoniveleen ja nopeuttaa sen jäykistymistä ja jos luupiikki/kejä katkeaa, se ahjeuttaa kovaa kipua.

Pahinta kuitenkin oli ettei koira noussut aamuisin niin käskemällä kuin herkuillakaan, hihnalla piti noutaa. Tästä päädyimme siihen että emme odota siihen aamuun kun se ei enää ollenkaan pääse ylös. Takapään horjumista ja yleistä kivuliaisuuden oloisuutta oli myös. Kai se talttumaton kilpirauhasvaiva koitti myös kertoa ettei kroppa enää oikein jaksaisi. Keskiviikkona keskustelin kumppanin kanssa pitkään ja varasimme eutanasia-ajan. Sattui vielä kohdalle lääkäri joka muisti Samban ajalta kun isoja vammoja hoidettiin ja hän oli hienotunteinen. Ei tosin tuonut heti vilttiä joten laitoimme Samban takin alustaksi ettei jalka niin vihlonut kun kävi maate.

On tuo aina lemmikin pitämisen pahin hetki. Tai tämä tunnekuohu jälkikäteen. Mutta tuollainen rauhallinen tuskaton lähtö on itsellekin sata kertaa helpompi kuin äkillinen johon liittyy silminnähtäviä tuskia.

[Sergio Pissahätä]

Hyvää matkaa kauniille Samballe!