Tampereen yliopisto vajoaa yleiseksi naurunaiheeksi

[Trollface-mies]

Hesari ottaa kantaa yliopiston kirjastomeininkeihin. En tiedä herätteleekö tää erityisemmin ketään, yliopiston johto on tähän asti paskat nakannut huonosta julkisuudesta, mutta joka tapauksessa just hieno teksti ja ennen kaikkea laajemmassa kontekstissa. Ei sentään ihan kaikki toivo ole vielä valtamedian kohdalla mennyt.

Uusinta uutta yliopistolla: luovutaan kirjastosta

Kirjameri roskalavalla on kuohuttanut tällä viikolla Tampereen yliopistolla. Pelko kirjaston lakkauttamisesta oli väärä hälytys — vielä.


Tampereen yliopisto sai uuden kirjastorakennuksen 15 vuotta sitten. Nyt mietitään, tarvitseeko 2020-luvun yliopisto sellaista.

Iida Sofia Hirvonen HS

KYMMENEN vuotta sitten ajatus yliopistosta, joka vakavissaan suunnittelee luopumista kirjastoistaan, kuulosti nihilistiseltä Ihmebantu-tv-sarjan sketsiltä. Mutta nyt elämme juuri sellaisessa maailmassa.

Tampereen yliopistossa on käynnissä selvitys, voisiko yliopisto lakkauttaa sen suurimman kirjaston, Linna-kirjaston. Päätöksiä ei ole tehty.

Tällä viikolla tamperelaiset opiskelijat ovat kuitenkin julkaisseet sosiaalisessa mediassa ahkerasti kuvia Linna-kirjaston pihalta, jossa roskalavat notkuvat akateemista kirjallisuutta. Kirjastoa puolustavan Linnasta ei luovuta -liikkeen mukaan jopa 17 000 kirjaa olisi saateltu matkalle tuhoa kohti.

Yliopistolta on vakuutettu, että kirjalavoissa on kyse kokoelmien hoidosta eikä ennakoivasta toimesta kirjaston lakkauttamiseksi. Silti roskalavoista on tullut hetkessä pateettinen symboli sekä Linna-kirjaston lakkautuspohdinnoille että laajemmin sille uudistushypelle, joka yliopistomaailmassa nyt puhaltaa.

TILAT OVAT ihmisiä, eivät seiniä varten, julistaa Tampereen yliopisto, jonka kampuskehitysstrategiassa Linna-kirjastosta luopuminen on yksi säästökohde. Siitä ei yliopiston strategiassa tai muuallakaan kuitenkaan puhuta, että yliopistokentän uudistusvimma ei kurita vain tiloja, vaan myös tietoa, tutkimusta ja opetusta.

Strategiassa toistuvat sanat digitalisaatio, käyttäjälähtöisyys, saavutettavuus, ekologisuus ja kestävyys. Juuri näihin arvoihin yliopisto vetoaa, kun se suunnittelee leikkaavansa myös neljänneksen opiskelijoiden ja tutkijoiden työskentelytiloista. Tutkijoiden työtilat korvataan monikäyttöisillä oppimisympäristöillä.

”Fyysiset, digitaaliset ja sosiaaliset kampusympäristöt sulautuvat saumattomasti yhteen tarjoten uudenlaisia, kestävää kehitystä edistäviä tapoja oppia, tutkia ja työskennellä”, strategiassa vakuutetaan.

Uudistusvimman aalloista toinen esimerkki on Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta, jossa etenkin taiteiden tutkimusten laitoksen alasajosta on puhuttu niin pitkään, että harva enää jaksaa järkyttyä sen uusimmista käänteistä. Tänä vuonna esimerkiksi Kiinan ja Japanin kielen professuurit on yhdistetty, vaikka kielillä ei ole juuri mitään yhteistä.

PAITSI YLIOPISTOLLA myös muualla yhteiskunnassa on käynnissä Piilaaksosta käynnistynyt murros, jonka lopputuloksia ja vaikutusten laajuutta voi vasta vain arvailla. Kehityskulku on parhaiten nähtävissä työpaikoilla, joissa tiloja edelleen raivataan läpinäkyviksi monitoimitiloiksi, vaikka avokonttorityöskentely useiden tutkimusten mukaan kuormittaa suurta osaa ihmisistä.

Facebookin perustaja Mark Zuckerberg sanoi vuonna 2010, ettei yksityisyys tule kiinnostamaan ihmisiä enää tulevaisuudessa. Ajatus omasta kubiikkelista, jossa työpisteen ympärillä ovat omat sermit, tuntuu viimeistään yli vuoden kestäneen etätyön jälkeen 1990-lukulaisen nostalgiselta.

Digitalisaatioprosessissa hapertuvat yksityisyys ja työrauha. Mutta Linna-kirjaston lakkautuspohdinnat osoittavat, että kun vanhoja rakenteita uudistetaan yritysmaailman ehdoilla, sellaiset asiat kuin sivistys ovat myös lopulta kulueriä, jotka on parempi räjäyttää pois tai heittää roskikseen, jotta organisaatio saisi tuottavuus- ja vastuullisuusluvut näyttämään paremmilta.

Mutta kuka valitsee ja millä perustein, mikä tieto on tulevaisuudessa arvokasta ja mikä turhaa? Uudistuksissa voi vahingossa tuhoutua valtava määrä tietoa, historian ymmärrystä, kauneutta ja taidetta.

[Testo Torture]

Hyvä teksti. Ihan mukavasti oli perjantaina porukkaa osoittamassa mieltä Linnan puolesta tossa kampuksella. Saas nähdä mitä sieltä tulee ku lomat loppuu.

[torakka/väyrynen]

Kuulin semmoista että Tampereella kirjaston tilauudistusta vetävä tyyppi on aiemmin uudistanut Lahden AMK:kirjaston siihen malliin, että siellä ei enää ole lukusaleja.

Kuulemma Lahdessa koko tilakehitysporukka pistettiin yt-neuvotteluissa kerralla pihalle, eikä sinne jäänyt ketään tekemään minkään sortin jälkiseurantaa tai tehtyjen muutosten vaikuttavuusarviointia.

[DECKARD COCAIN]

https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000008111496.html


Tossa on kans jotain, mutta ei oo AL:n tunnareita nii ei pysty lukeen.

[SeaSatan]

Tossa toi Q & A -osio

Spoiler:

1. Miksi yliopisto aikoo vähentää tiloja?

Walls: Toimitilat aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä, mikä on vakavasti otettava asia. Yliopistolla on tavoite rakentaa yhdessä kestävää maailmaa.

Kampuskehitysstrategiassa tarkastellaan kaikkia toimitiloja. On paljon käytävätilaa ja varastotilaa, jotka ovat epätarkoituksenmukaisia.

Yliopisto käyttää vajaat 40 miljoonaa euroa vuodessa vuokrakustannuksiin.

Lue lisää: Tampereen yliopisto suunnittelee tilojensa vähentämistä jopa neljänneksellä – Linna-rakennuksesta saatetaan luopua

2. Miksi tarkastelun kohteena on Linna, jossa on paljon opiskelijoiden ja henkilöstön työtiloja?

Walls: Ratkaisuja ei ole vielä tehty. Kaikkien muiden kampusten rakennukset käydään vastaavalla tavalla läpi. On välttämätöntä, että kampuksilla on opiskelun ja opiskelijoiden kohtaamisen sekä rauhallisen työskentelyn mahdollistavia paikkoja.

Mistään kohteesta ei ole tehty linjausta, että luovutaan.

Eri rakennuksissa on eri vahvuudet ja heikkoudet sekä myös eri vuokratasot neliökohtaisesti ja erilaisia tyhjäkäyttöhaasteita. On tärkeää, että meillä on hyvä pohja-analyysi ja selvitys, joiden pohjalta tehdään ratkaisuja.

Hyökki: Vaikka tehtäisiin vähennyksiä, se ei tarkoita huononnuksia, vaan sitä, että pyritään kehittämään vastuullisempaa tilankäyttöä. Jos jossakin rakennuksessa toimivasta kirjaston tiloista päätettäisiin luopua, vastaavat tilat järjestettäisiin toiseen rakennukseen.

Arvioimme kaikkien kampusten osalta sitä, että mahdollisuudet ovat yhtäläiset. Keskustakampusta pitäisi kehittää siten, että se palvelisi monimuotoisesti opiskelijoiden tarpeita. Jos jollain kampuksella päädytään siihen, että rakennuksista luovutaan, jäljellä olevista täytyy tarkistaa, että ne palvelevat hyvin toimintaa. Luopuminen ei tarkoita sitä, että ei kehitettäisi jäljelle jääviä tiloja.

3. Vaikka Linnasta luovuttaisiin, sille löytyisi uusi toimija. Miten tämä on hyväksi ympäristölle?

Hyökki: Kun tilankäyttöä tehostetaan, jossain vaiheessa se vähentää rakentamisen määrää. Jos rakennus jää elämään ja joku uusi toimija käyttää rakennusta, rakennuksen hiilijalanjälki jää. Kokonaisuudessa se vähentää uudisrakentamista, josta syntyy iso hiilijalanjälki.

4. Miten varmistetaan, että opiskelijoille on työskentelytiloja, kun yliopiston opiskelijamäärä kasvaa?

Walls: Tämä tilamassa, joka meillä on vuokratiloina, koostuu myös epätarkoituksenmukaisista tiloista. On tärkeää käydä läpi kokonaisuus. Tilojen täytyy tukea rauhallista oppimista ja tutkimustyön tekemistä.

Hyökki: Nykytilanteessa kampukset ovat eri tilanteissa. Keskustakampuksella yhteisöllisyyttä ja itsenäistä opiskelua tukevia tiloja on ollut lähinnä Linnassa. On ymmärrettävää, että virinnyt keskustelu herättää huolen, viedäänkö hyväksi tunnistetut opiskelutilat nyt pois.

Mikä tahansa ratkaisu onkaan, se lähtee toiminnan tarpeista.

Rakennukset ovat hyvin ikäluokkansa mukaisia ja niitä kehittämällä voidaan pienemmässä kokonaistilamäärässä toteuttaa tavoitteita tukevia tilaratkaisuja.

5. Miten yliopiston vetovoima säilyy, jos kampuksilla luovutaan työskentelytiloista?

Walls: Tietenkin on niin, että pyrimme kaikessa kehityksessä varmistamaan, että meillä on parhaat tutkimuksen tekemisen ja oppimisen edellytykset. Henkilöstöllä on jatkossakin toimitilat ja opiskelijat pääsevät opiskelemaan kampuksilla.

Hyökki: Uskon vahvasti, että toimivat ja tarkoituksenmukaiset tilat palvelevat koko korkeakouluyhteisöä ja lisäävät vetovoimaa. Meillä on kuitenkin 70-luvun alusta saakka olevia tiloja, joihin mahtuu erilaisia tilaratkaisuja.

Tilamäärä pelkästään ei ole ratkaiseva kysymys vaan se, kuinka hyvin tilat palvelevat toimintaa.

Lue lisää: Yliopiston Linna-rakennus pitää ehdottomasti säilyttää – jos opetus siirtyy Zoomiin, opinnot eivät kiinnosta pian vaihto-opiskelijoitakaan

6. Miten tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan?

Walls: Keskustellaan siitä, mitä tarvitaan vahvan tutkimusympäristön tekemiseen, moderneihin oppimisympäristöihin, rauhalliseen oppimiseen ja ihmisen kohtaamiseen.

Pohditaan, miten voidaan järjestellä toimintoja niin, että epätarkoituksenmukaisten tilojen vuokrakustannuksista päästäisiin irti.

Hyökki: Toiminnallisuus edellä mennään. Toisena tulevat tulevaisuuden tavoitteet ja tilankäytön tehostaminen.

Jossain määrin kampukset ovat eri asemassa ja tilanteessa kehittämisen suhteen. Hervannassa on jo paljon enemmän itsenäiseen työskentelyyn tarkoitettuja tiloja opiskelijoille, jos vertaa keskustakampukseen.

7. Mitä ajatuksia perjantain mielenoilmaus herättää?

Walls: Suomessa on mielipiteen ilmaisun vapaus. Oikean keskustelun paikka on alkusyksyllä tai syksyllä, kun valmistelutyötä ja selvitystyötä on saatu pidemmälle.

Olen tulkinnut, että on syntynyt mielikuvia, joissa kirjastosta luovuttaisiin. Siitä ei ole kyse.

Hyökki: Ymmärrän, että Linna on keskustakampuksella vahvasti itsenäisen opiskelun tila. On hienoa, että keskustellaan ja tuodaan esiin näkemyksiä.

Lue lisää: Tampereen yliopiston on noloa perustella Linna-rakennuksesta luopumista ympäristösyillä

8. Strategiassa kerrotaan, että tulevaisuudessa tiloja voidaan käyttää vastuullisemmalla ja tehokkaammalla tavalla, jolloin resursseja voidaan ohjata ihmisiin ja tekemiseen. Mitä se tarkoittaa?

Hyökki: Tilakustannukset ovat suuri osa meidän budjetistamme. Jos tilakustannukset ovat pienemmät, pystytään panostamaan esimerkiksi osaavaan henkilöstöön ja erilaisiin palveluihin.

9. Millaisiin palveluihin?

Hyökki: Opiskelua tai työtä tukeviin palveluihin tai muuhun tunnistettuun tarpeeseen, johon resursseja tarvitaan seiniä enemmän.

10. Strategiassa on tuotu esiin, että kampukset voisivat tulevaisuudessa tarjota palveluita kaupunkilaisille ja muille toimijoille. Mitä tämä tarkoittaa?

Hyökki: Kampusten avaaminen toimintaympäristönä avaa keskustelua alueen toimijoiden kanssa. Kampuksella voi olla palveluita, jotka voivat hyödyttää esimerkiksi kaupunkilaisia.

[Jesse Python]

Jumalauta toi heti eka on kyllä yksi tekopyhyyden ylistys:

Walls: Toimitilat aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä, mikä on vakavasti otettava asia. Yliopistolla on tavoite rakentaa yhdessä kestävää maailmaa.

[Jesse Python]

Eiköhän lopeteta samantien koko yliopisto, koska opetus, tutkimus ja hallinto aiheuttavat ilmastopäästöjä, puhumattakaan piereskelevistä opiskelijoista.

[Trollface-mies]

Hyökki: Uskon vahvasti, että toimivat ja tarkoituksenmukaiset tilat palvelevat koko korkeakouluyhteisöä ja lisäävät vetovoimaa. Meillä on kuitenkin 70-luvun alusta saakka olevia tiloja, joihin mahtuu erilaisia tilaratkaisuja.

Juu, ne on varmaan ihan vitun CO2-tehokkaita tiloja.

[DECKARD COCAIN]

Tossa toi Q & A -osio

Spoiler:

1. Miksi yliopisto aikoo vähentää tiloja?

Walls: Toimitilat aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä, mikä on vakavasti otettava asia. Yliopistolla on tavoite rakentaa yhdessä kestävää maailmaa.

Kampuskehitysstrategiassa tarkastellaan kaikkia toimitiloja. On paljon käytävätilaa ja varastotilaa, jotka ovat epätarkoituksenmukaisia.

Yliopisto käyttää vajaat 40 miljoonaa euroa vuodessa vuokrakustannuksiin.

Lue lisää: Tampereen yliopisto suunnittelee tilojensa vähentämistä jopa neljänneksellä – Linna-rakennuksesta saatetaan luopua

2. Miksi tarkastelun kohteena on Linna, jossa on paljon opiskelijoiden ja henkilöstön työtiloja?

Walls: Ratkaisuja ei ole vielä tehty. Kaikkien muiden kampusten rakennukset käydään vastaavalla tavalla läpi. On välttämätöntä, että kampuksilla on opiskelun ja opiskelijoiden kohtaamisen sekä rauhallisen työskentelyn mahdollistavia paikkoja.

Mistään kohteesta ei ole tehty linjausta, että luovutaan.

Eri rakennuksissa on eri vahvuudet ja heikkoudet sekä myös eri vuokratasot neliökohtaisesti ja erilaisia tyhjäkäyttöhaasteita. On tärkeää, että meillä on hyvä pohja-analyysi ja selvitys, joiden pohjalta tehdään ratkaisuja.

Hyökki: Vaikka tehtäisiin vähennyksiä, se ei tarkoita huononnuksia, vaan sitä, että pyritään kehittämään vastuullisempaa tilankäyttöä. Jos jossakin rakennuksessa toimivasta kirjaston tiloista päätettäisiin luopua, vastaavat tilat järjestettäisiin toiseen rakennukseen.

Arvioimme kaikkien kampusten osalta sitä, että mahdollisuudet ovat yhtäläiset. Keskustakampusta pitäisi kehittää siten, että se palvelisi monimuotoisesti opiskelijoiden tarpeita. Jos jollain kampuksella päädytään siihen, että rakennuksista luovutaan, jäljellä olevista täytyy tarkistaa, että ne palvelevat hyvin toimintaa. Luopuminen ei tarkoita sitä, että ei kehitettäisi jäljelle jääviä tiloja.

3. Vaikka Linnasta luovuttaisiin, sille löytyisi uusi toimija. Miten tämä on hyväksi ympäristölle?

Hyökki: Kun tilankäyttöä tehostetaan, jossain vaiheessa se vähentää rakentamisen määrää. Jos rakennus jää elämään ja joku uusi toimija käyttää rakennusta, rakennuksen hiilijalanjälki jää. Kokonaisuudessa se vähentää uudisrakentamista, josta syntyy iso hiilijalanjälki.

4. Miten varmistetaan, että opiskelijoille on työskentelytiloja, kun yliopiston opiskelijamäärä kasvaa?

Walls: Tämä tilamassa, joka meillä on vuokratiloina, koostuu myös epätarkoituksenmukaisista tiloista. On tärkeää käydä läpi kokonaisuus. Tilojen täytyy tukea rauhallista oppimista ja tutkimustyön tekemistä.

Hyökki: Nykytilanteessa kampukset ovat eri tilanteissa. Keskustakampuksella yhteisöllisyyttä ja itsenäistä opiskelua tukevia tiloja on ollut lähinnä Linnassa. On ymmärrettävää, että virinnyt keskustelu herättää huolen, viedäänkö hyväksi tunnistetut opiskelutilat nyt pois.

Mikä tahansa ratkaisu onkaan, se lähtee toiminnan tarpeista.

Rakennukset ovat hyvin ikäluokkansa mukaisia ja niitä kehittämällä voidaan pienemmässä kokonaistilamäärässä toteuttaa tavoitteita tukevia tilaratkaisuja.

5. Miten yliopiston vetovoima säilyy, jos kampuksilla luovutaan työskentelytiloista?

Walls: Tietenkin on niin, että pyrimme kaikessa kehityksessä varmistamaan, että meillä on parhaat tutkimuksen tekemisen ja oppimisen edellytykset. Henkilöstöllä on jatkossakin toimitilat ja opiskelijat pääsevät opiskelemaan kampuksilla.

Hyökki: Uskon vahvasti, että toimivat ja tarkoituksenmukaiset tilat palvelevat koko korkeakouluyhteisöä ja lisäävät vetovoimaa. Meillä on kuitenkin 70-luvun alusta saakka olevia tiloja, joihin mahtuu erilaisia tilaratkaisuja.

Tilamäärä pelkästään ei ole ratkaiseva kysymys vaan se, kuinka hyvin tilat palvelevat toimintaa.

Lue lisää: Yliopiston Linna-rakennus pitää ehdottomasti säilyttää – jos opetus siirtyy Zoomiin, opinnot eivät kiinnosta pian vaihto-opiskelijoitakaan

6. Miten tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan?

Walls: Keskustellaan siitä, mitä tarvitaan vahvan tutkimusympäristön tekemiseen, moderneihin oppimisympäristöihin, rauhalliseen oppimiseen ja ihmisen kohtaamiseen.

Pohditaan, miten voidaan järjestellä toimintoja niin, että epätarkoituksenmukaisten tilojen vuokrakustannuksista päästäisiin irti.

Hyökki: Toiminnallisuus edellä mennään. Toisena tulevat tulevaisuuden tavoitteet ja tilankäytön tehostaminen.

Jossain määrin kampukset ovat eri asemassa ja tilanteessa kehittämisen suhteen. Hervannassa on jo paljon enemmän itsenäiseen työskentelyyn tarkoitettuja tiloja opiskelijoille, jos vertaa keskustakampukseen.

7. Mitä ajatuksia perjantain mielenoilmaus herättää?

Walls: Suomessa on mielipiteen ilmaisun vapaus. Oikean keskustelun paikka on alkusyksyllä tai syksyllä, kun valmistelutyötä ja selvitystyötä on saatu pidemmälle.

Olen tulkinnut, että on syntynyt mielikuvia, joissa kirjastosta luovuttaisiin. Siitä ei ole kyse.

Hyökki: Ymmärrän, että Linna on keskustakampuksella vahvasti itsenäisen opiskelun tila. On hienoa, että keskustellaan ja tuodaan esiin näkemyksiä.

Lue lisää: Tampereen yliopiston on noloa perustella Linna-rakennuksesta luopumista ympäristösyillä

8. Strategiassa kerrotaan, että tulevaisuudessa tiloja voidaan käyttää vastuullisemmalla ja tehokkaammalla tavalla, jolloin resursseja voidaan ohjata ihmisiin ja tekemiseen. Mitä se tarkoittaa?

Hyökki: Tilakustannukset ovat suuri osa meidän budjetistamme. Jos tilakustannukset ovat pienemmät, pystytään panostamaan esimerkiksi osaavaan henkilöstöön ja erilaisiin palveluihin.

9. Millaisiin palveluihin?

Hyökki: Opiskelua tai työtä tukeviin palveluihin tai muuhun tunnistettuun tarpeeseen, johon resursseja tarvitaan seiniä enemmän.

10. Strategiassa on tuotu esiin, että kampukset voisivat tulevaisuudessa tarjota palveluita kaupunkilaisille ja muille toimijoille. Mitä tämä tarkoittaa?

Hyökki: Kampusten avaaminen toimintaympäristönä avaa keskustelua alueen toimijoiden kanssa. Kampuksella voi olla palveluita, jotka voivat hyödyttää esimerkiksi kaupunkilaisia.

Aamulehden toimittajalta tyylitajuinen ratkaisu droppailla noi linkit aiheesta julkaistuihin mielipidekirjoituksiin tonne kysymysten ja vastausten väliin

Lue lisää: Yliopiston Linna-rakennus pitää ehdottomasti säilyttää – jos opetus siirtyy Zoomiin, opinnot eivät kiinnosta pian vaihto-opiskelijoitakaan
****
Lue lisää: Tampereen yliopiston on noloa perustella Linna-rakennuksesta luopumista ympäristösyillä

[Trollface-mies]

Muistui muuten mieleen tästä rehtori Wallsin ilmastohuolestuneisuudesta että sehän oli hemmetti Luonnonvarakeskuksen pomona ennen kuin se tonne tuli. No piti tsekkailla piruuttaan että minkälaista settiä Luke on silloin latonut.

Vähemmän yllättäen linja on ollut, että metsien hakkuita voidaan lisätä "kestävästi" ja meillä on Euroopan paras ja ympäristön kannalta kestävin metsänhoito mitä maailmalla ei vain tajuta, ja kansallinen biotalous-strategia on best ever. Hiilinieluja on syytä varjella mutta tärkeintä on katsoa asioita globaalista perspektiivistä, hakkuita voidaan ilman muuta maltillisesti lisätä koska raaka-aineen tuominen muualta olisi verrattomasti pahin vaihtoehto.

No nyt sitten vittu se on Day After Tomorrow yhden ajat sitten valmiiks rakennetun pytingin takia.

[Testo Torture]

6. Miten tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan?

Walls: Keskustellaan siitä, mitä tarvitaan vahvan tutkimusympäristön tekemiseen, moderneihin oppimisympäristöihin, rauhalliseen oppimiseen ja ihmisen kohtaamiseen.

Varmaan todella monipuolista keskustelua taas tulossa.

[Jesse Python]

Käsittämätöntä pelleilyä ja RIP koko yliopisto. Tästä hölmöilystä tehdään vielä monta väikkäriä.

[torakka/väyrynen]

Käsittämätöntä pelleilyä ja RIP koko yliopisto. Tästä hölmöilystä tehdään vielä monta väikkäriä.

Lol ei ole siinä vaiheessa enää yliopistoja missä tehdä väikkäreitä

[DECKARD COCAIN]

Muistui muuten mieleen tästä rehtori Wallsin ilmastohuolestuneisuudesta että sehän oli hemmetti Luonnonvarakeskuksen pomona ennen kuin se tonne tuli. No piti tsekkailla piruuttaan että minkälaista settiä Luke on silloin latonut.

Vähemmän yllättäen linja on ollut, että metsien hakkuita voidaan lisätä "kestävästi" ja meillä on Euroopan paras ja ympäristön kannalta kestävin metsänhoito mitä maailmalla ei vain tajuta, ja kansallinen biotalous-strategia on best ever. Hiilinieluja on syytä varjella mutta tärkeintä on katsoa asioita globaalista perspektiivistä, hakkuita voidaan ilman muuta maltillisesti lisätä koska raaka-aineen tuominen muualta olisi verrattomasti pahin vaihtoehto.

No nyt sitten vittu se on Day After Tomorrow yhden ajat sitten valmiiks rakennetun pytingin takia.

Lukehan nyt on ihan totaalisesti luonnonvarojen käyttöä tutkiva lafka, ei niiden agendalla ole sellaista vaihtoehtoa kuin luonnonvarojen käyttämättä jättäminen.

Niiden tutkimusohjelma näyttää tältä, jos tästä jyvälle pääsee:

[Sasse netä]

Jumalauta toi heti eka on kyllä yksi tekopyhyyden ylistys:

Walls: Toimitilat aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä, mikä on vakavasti otettava asia. Yliopistolla on tavoite rakentaa yhdessä kestävää maailmaa.

Luin tuon ja suomeksi siinä sanotaan että totta helvetissä etsitään säästöjä ja siinä saa porukka sit pakata kamansa ja painua helvettiin. Vai oletko joku ilmaston muutoksen edistäjä täh kun ei CO2 päästövähennykset (laskettu käyttäen sellaisia oletuksia että lopputulos tulee tukemaan sekoilua).

Sit tuossa on vähän että on epätarkoituksenmukaisia tiloja pakko luopua että voidaan muista kiinteistöistä remontoida epätarkoituksenmukaisia tiloja toisenlaiseksi.

Eli päätös on nyt tehty ja mitään ei suoraan myönnetä vaan kiemurrellaan menemään ja pidetään nimelliset keskustelutilaisuudet ja sit toteutetaan alkuperäinen suunnitelma.

E: ison kuuloisia lukuja tiputellaan irti kontekstista saati kokonaisuuden suuruusluokasta niin kyllähän toi on vähän että hyvät työtilat on liian kalliita pitää, pakko luopua niistä