Tampereen yliopisto vajoaa yleiseksi naurunaiheeksi

[Må ikke tilldekkes]

kuulostaa kyllä karulta tämä sivun tilannekatsaus yliopistopöhinän tilasta suomessa

Vähän mixed feelings kun miettii mikä on tutkittu tieto siitä, miten tärkeää humanistiset hommat olisi ilmastonmuutoshommissa sun muissa pikkujutuissa jotka koskee vaan koko maailmaa.

Tekniikalla ei tee paskaakaan jos ei ymmärretä miettiä sellaisia juttuja joita humanistit miettii ja joista ne tietää.

Tämäpä juuri. Tiukassa on se ajattelu, että tekniikalla luodaan vaan joku mobiiliappi, joka pysäyttää ilmastonmuutoksen nappia painamalla, samalla pöhistään jotain rajapintojen tulipaloista. Humanistit, ympäristötieteilijät yms. tyypit voikin myydä vähiten tarjoaville. Varsinkin, jos erehtyvät puhumaan jotain sosiaalisesta kestävästä kehityksestä.

[Jesse Python]

Mikä vitun pöhinävideo

[Puolimalmin nainen]

Vapaan tieteen sato vapaalle kansalle
Vapaa tiede ja syvä sivistys ovat merkittäviä kansallisia päämääriä, mutta yliopistojen arki ei tarjoa juuri enää kenellekään vapautta, tilaa eikä aikaa.

NÄKÖKULMA 17.06.2021 18:00
HISKI HAUKKALA

USEIN ihmisen identiteetti muovautuu erityisen voimakkaiden henkilökohtaisten kokemusten kautta. Itselläni eräs sellainen koitti aloittaessani opinnot Turun yliopistossa 1990-luvun alussa.

Koronavuoden opiskelijoista tämä voi tuntua veitsen kääntämiseltä haavassa, mutta muistikuviani opintojeni ajalta värittävät kokemus vapaudesta, tilasta ja ajasta.

Turun yliopiston päärakennuksen seinään ikuistetut sanat Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle kertoivat sekä yliopiston syntyhistoriasta että vangitsivat sanoiksi tenhoavan eetoksen: vapaa tiede ja syvä sivistys ovat itseisarvoja, mutta myös merkittäviä kansallisia päämääriä.

Erityisen valoisat eivät näkymät tuolloinkaan olleet. Suomi kävi juuri lävitse syvää lamaa, ja tiedekuntasihteeri Liisa Santti toivottikin uudet ylioppilaat tervetulleiksi toteamalla, kuinka työllistymistä opintojen jälkeen hän ei voi luvata, mutta että keskimääräistä tyytyväisempiä työttömiä Turusta kuitenkin valmistuu.

TURUN-VUOTENI olivat onnellisia ja tuotteliaita.

Toteutin nykyään muodikasta monitieteellisyyttä tiedonjanon ja intuition ajamana.

Vapaan sivuaineoikeuden siivittämänä heittäydyin mitä moninaisimpiin opintoihin: pääaineeni kansainvälisen politiikan lisäksi syvennyin historiaan, taloustieteeseen, sosiologiaan, kansainväliseen oikeuteen, kehitysmaatutkimukseen, filosofiaan ja Eurooppa-opintoihin.

Tiedon lisäksi olennaista oli mahdollisuus kasvaa ja kilvoitella ihmisenä ilman lamauttavia paineita tai tulosvaatimuksia. Silti valmistuin maisteriksi nykyisessä tavoiteaikataulussa eli viidessä vuodessa.

Jättäessäni nyt yliopistomaailman jälleen hetkeksi taakseni tunnen sekä haikeutta että huolta.

Haikeutta, sillä yliopiston tenhoava lupaus on yhä olemassa ja hetkittäin tavoitettavissa. Päällimmäinen tunne on kuitenkin huoli, sillä näitä hetkiä on tarjolla alati vähemmän.

Yliopistojen arki ei enää tarjoa juuri kenellekään vapautta, tilaa eikä aikaa. Opiskelijoiden vapaus on viety nykyisillä putkitutkinnoilla. Vaikka strategioissa painotetaan monialaisuutta, jää se usein pintapuoliseksi.

Lisäksi varsin tiukkaan normitetuissa tutkinnoissa tila monialaisuudelle on luotu vähentämällä pääaineiden ydinsisältöjä. Vaarana on, että ilman laajaa omaehtoista lukemista oman pääaineen hallinta voi jäädä puutteelliseksi.

Myös yliopiston työväki voi huonosti. Tehtävät ovat vaativia ja niihin on lähes poikkeuksetta sitouduttu erittäin korkealla tasolla. Samalla työnkuvan hahmottomuus ja epävarmuus yhdistettynä kasvaviin vastuisiin, vaatimuksiin ja odotuksiin sekä alati lisääntyviin sähköisiin järjestelmiin uuvuttavat.

Tieteentekijöiden liiton vuonna 2020 julkaiseman jäsenkyselyn mukaan lähes puolet vastanneista oli kärsinyt vähintään joistain työuupumuksen oireista ja moni harkitsee kokonaan alan vaihtoa.

HUOLESTUTTAVINTA on tutkimukselle varatun ajan vähentyminen. Sen sijaan keskeiseksi on noussut jatkuva ulkoisen rahoituksen hakurumba, joka vie kohtuuttoman paljon aikaa ja voimia.

Oma kysymyksensä on vielä tieteen sisältöihin liittyvät vaatimukset. Yhtäältä tulosohjaaminen kasvaa ja jopa temaattisia painopistealueita asetetaan ylhäältä käsin. Puhutaan myös kokonaisten oppialojen lopettamisesta, ”poisvalinnoista”.

Toisaalta tuotetun tiedon hyödyllisyyden perään kysytään yhä tiukemmin. Vaaditaan relevanssia ja lyhyen aikavälin vaikuttavuutta. Tämäkin kaventaa tieteen vapautta ja voi pahimmillaan johtaa tärkeiden pitkän aikavälin ilmiöiden ja jopa läpimurtoihin johtavien tutkimusaiheiden sivuuttamiseen.

En enää tunnista 1990-luvun ihanteitani tämän päivän akateemisessa maailmassa. On selvää, että nuoren miehen kolhuja kokenut idealismi ei voi olla yliopistojen yhteiskunnallisen kehittämisen peruste. Silti uskon, että kyse on muustakin kuin keski-ikäisen ihmisen nostalgiasta.

Omalla kohdallani vapaus, tila ja aika siivittivät tämänkin päivän mittareilla arvioiden päteviin tuloksiin. Uskon yhä, että samat tekijät ovat jatkossakin vapaan tieteen ja sen vapaalle kansalle aikanaan tuottamien hedelmien elinehto.


TÄMÄ on viimeinen Suomen Kuvalehden Näkökulma-kolumnini. Kiitän lehteä ja lukijoita mahdollisuudesta käydä yhteiskunnallista keskustelua tällä palstalla.

Kirjoittaja on kansainvälisen politiikan professori Tampereen yliopistossa.

[bideshi]

Turussahan yliopisto on sijainnut ja edelleen sijaitsee niin hajallaan että on ollu ihan luontevaa yrittää keskittää toimintoja uudisrakennuksiin sitä mukaa kun on ollut varaa investoida. Toi yliopiston ja akademin yhteisrakennus Aurum (siinä Juslenian paikalla) on muuten hieno (sinne siis menee molempien yliopistojen kemian laitokset). Toivottavasti se on yhtä toimiva kuin on nätti. Käyttäjät vissiin valittaa jo että tila loppuu kesken (kun sinne päätettiin viime tingassa sijoittaa vielä lisää yksiköitä). Muuttohan on vasta käynnissä ja jatkuu syksyyn.

Tuosta Aurumista yksi sinne siirtyvä yliopisto-opettaja lohkaisi lounasjonossa, että tilat ovat aika kortilla ja erityisesti opetustilat. Sanoi että sitä oli perusteltu(?) etäopintojen voimakkaalla kasvulla ja lisäsi, että hänestä ainakin uusilla opiskelijoilla tulisi olla selkeästi painotus lähiopetuksessa sen ekat 1-2 vuotta et näkee mistä ne on tehty ja miten ne oppii ja osaa perusasiat.

[DECKARD COCAIN]

https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000008072682.html

Tampereen yliopisto suunnittelee tilojensa vähentämistä jopa neljänneksellä – Linna-rakennuksesta saatetaan luopua

Tampereen yliopiston kampuskehityksen työryhmä selvittää mahdollisuutta luopua Linna-rakennuksesta, jossa sijaitsee muun muassa yliopiston kirjaston suurin toimipaikka. Päätöksiä tilaratkaisuiden muutoksista tehdään tämän vuoden aikana.



TILAAJILLE


Tampereen yliopiston kirjasto Linna rakennettiin vuonna 2006 yliopiston pääkirjastoksi. KUVA: MERJA HANNIKAINEN / AAMULEHDEN ARKISTO

Tiina Uimaluoto
9:48
Aamulehti

Tampereen yliopisto suunnittelee tilojensa vähentämistä 25 prosentilla. Kampuskehityksen työryhmä selvittää mahdollisuutta luopua Linna-rakennuksesta. Kalevantiellä sijaitsevassa Linnassa toimii yliopiston kirjaston suurin toimipaikka, sekä muun muassa valtaosa yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan laitoksista.

Yliopiston kampuskehityksen johtaja Satu Hyökin mukaan kirjasto oppimisympäristöineen säilyy jatkossakin kaikilla kolmella kampuksella.

– Täytyy lähteä siitä, että kaikilla kampuksilla on opiskelijoille tärkeää kirjastotoimintaa.

Hyökki ei osaa sanoa, mitä Linnalle tapahtuisi, mikäli yliopisto luopuisi siitä, sillä päätöksiä toimitilojen suhteen ei ole vielä tehty.

Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan laitosten sijoittumispaikasta ei ole myöskään tietoa, sillä kaikki tarkastelut toimitilojen välillä ovat vielä kesken.

– Tiedekuntien henkilöstö ja tietyssä mittakaavassa myös opiskelijat pääsevät mukaan ratkaisujen suunnitteluun. Koskivat tulevat muutokset keitä tahansa, on tärkeää, että toteutusta suunnitellaan vuorovaikutteisesti tilojen käyttäjien kanssa, Hyökki sanoo.

Lisää päätöksiä tilaratkaisuista ja niiden muutoksista tehdään tämän vuoden aikana.

Code: Select all

MIKÄ?
Kampuskehityshanke
Osa yliopiston viisivuotista strategiaa
 
Päämääränä kehittää kampusta tukemaan yliopiston toiminnan tarpeita
 
Käynnistyi vuonna 2019
 
Kampuskehitysstrategia hyväksyttiin syksyllä 2020 Tampereen korkeakoulusäätiön ja Tampereen ammattikorkeakoulun hallitusten toimesta
 
Pyritään ekologisen, taloudellisen, kulttuurisen ja sosiaalisen vastuullisuuden lisäämiseen

Laajaa vastuullisuutta

Yliopiston hallitus hyväksyi viime vuoden lokakuussa kampuskehitysstrategian, jossa asetetaan tavoite vähentää yliopistoyhteisön tiloja 25 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tilojen karsimista perustellaan muun muassa Tampereen korkeakouluyhteisön pyrkimyksellä olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Kampuskehitysstrategian lähtökohtana on laaja vastuullisuuden näkökulma. Ekologisen vastuullisuuden lisäksi strategiassa tarkastellaan kulttuurista, sosiaalista ja taloudellista vastuullisuutta.

– Tämä nivoutuu hyvin yliopiston tavoitteeseen, eli rakentaa yhdessä kestävää maailmaa. Haluamme tarkastella omia tilaratkaisujamme samasta näkökulmasta, Hyökki sanoo.

Vähemmän tilakustannuksia

Hyökin mukaan valmistelussa on Linnasta luopumisen ohella muitakin vaihtoehtoja, joilla vähentämistavoitteeseen voidaan realistisesti päästä.

Tilakustannuksia halutaan vähentää nykytasosta merkittävästi. Hyökki kertoo, että taloudellisia resursseja pyritään kanavoimaan tekemiseen ja osaamiseen rakennusten sijaan.

– Olemme nähneet tarkoituksenmukaiseksi käyttää tulevaisuudessa tiloja vastuullisemmalla ja tehokkaammalla tavalla, jolloin resursseja pystytään ohjaamaan ihmisiin ja tekemiseen.

Hyökki huomauttaa, että tilaratkaisujen täytyy muutostenkin jälkeen tukea toimivaa arkea.

– Toiminnallinen tavoitteemme on toimiva arki mahdollisista tilamuutoksista huolimatta. Tärkeää on, että tilat tukevat toimintatapojamme, joita arvioidaan myös pandemiakokemusten näkökulmasta.

Muuntautuvia tiloja

Kampusta pyritään kehittämään niin, että tilat olisivat mahdollisimman muuntautumiskykyisiä, sillä tilan tarpeet ovat kehittyviä ja eläviä.

Hyökin mukaan kampus tulee huomioida osana elävää kaupunkirakennetta. Sinne pitää olla tulla, ja sen täytyy tarjota palveluita ja ratkaisuja myös muille kuin yliopisto-opiskelijoille.

– Toimintaympäristöönsä avautuvat ja monitoimintaiset kampukset voisivat tulevaisuudessa tarjota vuorovaikutuksen ja yhteistyön mahdollisuuksia ja palveluita myös kaupunkilaisille ja muille toimijoille, Hyökki sanoo.

[DECKARD COCAIN]

eihän tää nyt kuulosta siltä, että siellä mitään muuta toteutustapaa edes suunniteltaisiin

[dikäli mikäli]

Lopetetaan lähiopetus ja kirjastot niin ythsn mielenterveyspalvelut voi muuttaa Linnaan. Kulku sisälle tiloihin vain kulkukortilla ja tilavarauksista laskutetaan kurssia/opiskelijaa niin saadaan monitahoinen avoin ympäristö.

[Sasse netä]

eihän tää nyt kuulosta siltä, että siellä mitään muuta toteutustapaa edes suunniteltaisiin

Sanellaan että tämmöset tilat on jatkossa käytössä ja sit kysytään että mites tahdotte että järjestellään nää tuolit tänne tilaan ja jokainen pääsee vaikuttamaan tilasuunnitteluun

[DECKARD COCAIN]

eihän tää nyt kuulosta siltä, että siellä mitään muuta toteutustapaa edes suunniteltaisiin

Sanellaan että tämmöset tilat on jatkossa käytössä ja sit kysytään että mites tahdotte että järjestellään nää tuolit tänne tilaan ja jokainen pääsee vaikuttamaan tilasuunnitteluun

joo ja laitan pääni pantiksi, että tää 25 prosenttiahan siis ei ole osa tätä järjestelykysymystä, vaan kiveen hakattu koska päätös on päätös on päätös, ja siitä joustaminen ei ole vaihtoehto enää tässä kohtaa

[Testo Torture]

Semmonen juttu, että tuolla on aikamoinen kirjaston siivousoperaatio käynnissä. Viime viikon lopulla vietiin yksi kontti kirjoja veks ja nyt tuolla on näköjään toinen kontti täyttymässä. Ja ei mitään ihan höpöhöpökirjallisuutta. Itsekin pelastin talteen jos ja mitä kiinnostavaa.

[Trollface-mies]

Semmonen juttu, että tuolla on aikamoinen kirjaston siivousoperaatio käynnissä. Viime viikon lopulla vietiin yksi kontti kirjoja veks ja nyt tuolla on näköjään toinen kontti täyttymässä. Ja ei mitään ihan höpöhöpökirjallisuutta. Itsekin pelastin talteen jos ja mitä kiinnostavaa.

Jees, tästä nousi vähän pöhinää mutta toi on kyllä ihan vaan -- taas -- yksi kirjaston poistokirjojen tyhjennys. Ainahan ne sieltä vippaa kamaa pois, ja valitettavan usein ne on ihan hyvää matskua, jota vaan ei ole enää lainattu.

[Testo Torture]

Semmonen juttu, että tuolla on aikamoinen kirjaston siivousoperaatio käynnissä. Viime viikon lopulla vietiin yksi kontti kirjoja veks ja nyt tuolla on näköjään toinen kontti täyttymässä. Ja ei mitään ihan höpöhöpökirjallisuutta. Itsekin pelastin talteen jos ja mitä kiinnostavaa.

Jees, tästä nousi vähän pöhinää mutta toi on kyllä ihan vaan -- taas -- yksi kirjaston poistokirjojen tyhjennys. Ainahan ne sieltä vippaa kamaa pois, ja valitettavan usein ne on ihan hyvää matskua, jota vaan ei ole enää lainattu.

Näinhän se on, mut luulis, että noi kuitenkin laitettais esille/myyntiin ennen ku paiskataan helvettiin.

[Trollface-mies]

Semmonen juttu, että tuolla on aikamoinen kirjaston siivousoperaatio käynnissä. Viime viikon lopulla vietiin yksi kontti kirjoja veks ja nyt tuolla on näköjään toinen kontti täyttymässä. Ja ei mitään ihan höpöhöpökirjallisuutta. Itsekin pelastin talteen jos ja mitä kiinnostavaa.

Jees, tästä nousi vähän pöhinää mutta toi on kyllä ihan vaan -- taas -- yksi kirjaston poistokirjojen tyhjennys. Ainahan ne sieltä vippaa kamaa pois, ja valitettavan usein ne on ihan hyvää matskua, jota vaan ei ole enää lainattu.

Näinhän se on, mut luulis, että noi kuitenkin laitettais esille/myyntiin ennen ku paiskataan helvettiin.

Olen ymmärtänyt että koronahommat saattaa vieläkin vaikuttaa tähän puoleen, eiks kirjasto ole yhä edelleen itse asiassa kiinni?

[Lusku]

.

[Testo Torture]

Semmonen juttu, että tuolla on aikamoinen kirjaston siivousoperaatio käynnissä. Viime viikon lopulla vietiin yksi kontti kirjoja veks ja nyt tuolla on näköjään toinen kontti täyttymässä. Ja ei mitään ihan höpöhöpökirjallisuutta. Itsekin pelastin talteen jos ja mitä kiinnostavaa.

Jees, tästä nousi vähän pöhinää mutta toi on kyllä ihan vaan -- taas -- yksi kirjaston poistokirjojen tyhjennys. Ainahan ne sieltä vippaa kamaa pois, ja valitettavan usein ne on ihan hyvää matskua, jota vaan ei ole enää lainattu.

Näinhän se on, mut luulis, että noi kuitenkin laitettais esille/myyntiin ennen ku paiskataan helvettiin.

Olen ymmärtänyt että koronahommat saattaa vieläkin vaikuttaa tähän puoleen, eiks kirjasto ole yhä edelleen itse asiassa kiinni?

Kyllä on. Tänään tongin kirjoja tuolta ja käteeni osui seuraava lehtileike: