Tampereen yliopisto vajoaa yleiseksi naurunaiheeksi

[sössön sössön]

enny tietenkään kehota ketään rikkomaan huumeiden ja aseiden myynnillä rahansa tekevän Sanoman sääntöjä mut oispa mahtavaa jos toi juttu ilmestyis tähän ketjuun

[paskasti täytetty eläin]

Voi kyrpä! Tarttisin työsyistä ton jutun ja tunnarit kotikoneella.

[superlemmikki]

Voi kyrpä! Tarttisin työsyistä ton jutun ja tunnarit kotikoneella.

Taistelu Tampereen yliopistosta

Henkilöstö, johto ja perustajajäsenet ovat ajautuneet jälleen kiistoihin Tampereen yliopistossa. Taustalla on kamppailu vallasta. Kuka yliopistossa päättää ja mihin rahaa pitäisi käyttää?

TAMPEREEN jättimäinen säätiöyliopisto on vain pari vuotta vanha, mutta se on ollut alusta lähtien repivien näkemyserojen kohteena.

Nyt yliopiston henkilöstön, johdon ja perustajajäsenten välillä on noussut jälleen kiista. Se liittyy sekä yliopiston kaavailemiin leikkauksiin että hallituksen jäsenten nimityksiin.

Arvostelijoiden mielestä Teknologiateollisuus yrittää pönkittää epäasiallisella tavalla asemaansa. Teknologiateollisuus on yksi vaikutusvaltaisimmista työnantajajärjestöistä ja samalla yksi Tampereen säätiöyliopiston perustajista.

Vuonna 2019 aloittaneessa säätiöyliopistossa Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyivät Suomen toiseksi suurimmaksi yliopistoksi, jossa on noin 21 000 opiskelijaa ja 4 200 työntekijää.

Säätiöyliopistoa koskevat kiistat voivat vaikuttaa teknisluonteisilta, mutta taustalla on kamppailu vallasta, eli siitä, kuka yliopistossa päättää ja millaiseen tutkimukseen ja opetukseen yliopiston tulisi käyttää rahaa.

TAMPEREEN yliopisto kertoi viime viikolla aloittavansa yt-neuvottelut. Niiden piirissä on noin 1 100 tukitoimintojen työntekijää, ja vähennystarve on 215 henkilötyövuotta. Lisäksi yliopisto haluaa ulkoistaa tukitoimintoja.

Yliopisto kertoi tavoittelevansa noin 14 miljoonan euron säästöjä. Tiedotteessa todetaan, että yliopiston varsinaisen toiminnan tulos on ollut kaikilla tilikausilla selvästi alijäämäinen ja henkilöstökulut ovat sen merkittävin kuluerä.

Ammattiliitto Pro otti uutiseen kantaa toteamalla, että vähennykset vaarantavat Tampereen yliopiston toiminnan. Tampereen yliopiston konsistorin eli ylimmän päättävän elimen jäsen, akatemiatutkija Hanna Kuusela on samaa mieltä. Kuuselan mielestä perustelut leikkauksille ovat hataralla pohjalla.

”Se, miten taloutta on tarkasteltu ja miten siitä on viestitty medialle ja yliopiston sisällä, on ollut selvästi tarkoitushakuista ja vastuutonta.”

Tampereen yliopistolla on merkittävää sijoituspääomaa, joka on tuottanut hyvin viime vuosina. Sen turvin yliopisto teki viime tilikaudella runsaan viiden ja sitä edellisellä noin 50 miljoonan euron tuloksen. Lisäksi yliopiston taloussuunnitelman mukaan ”yliopiston tuloksen alijäämät ovat viime vuosina toteutuneet budjetoitua pienempinä, mikä on vahvistanut oman pääoman määrää odotuksiin nähden”.

”Yliopiston talous on kehittynyt talousarvioiden mukaisesti tai jopa paremmin. Pidän vastuuttomana, että silloin viestitään ikään kuin yliopiston talous olisi jossain niin hirvittävässä tilassa, että tarvitaan massiiviset yt-neuvottelut”, Kuusela sanoo.

Kuuselan mielestä perusongelma yliopiston johdon toiminnassa on se, ettei pääomaa ja sen tuottoja oteta huomioon leikkaustarpeita mietittäessä. Kuusela sanoo tämän olevan ristiriidassa sen kanssa, että Suomen korkeakoulupolitiikassa on siirrytty linjalle, jossa yliopistojen perusrahoitusta vähennetään ja sen sijaan niitä pääomitetaan.

”Sijoitustoiminnan tuotot ovat nykyään elimellinen osa yliopiston taloutta, eivät mikään erillinen asia. Siksi on käsittämätön lähtökohta, että toimitaan ikään kuin pääomatuottoja ei olisi olemassa. Jos tukitoimintoja kurjistamalla yliopistosta tulee jo toimimaton, miksi sijoitustoiminnan tuottoja ei voisi käyttää tämän estämiseen?”

TAMPEREEN yliopiston rehtori Mari Walls näkee asian eri tavalla. Walls toteaa, että vuoden 2020 tilikausi oli yliopistolle taloudellisesti vaikea. Yliopiston rakenne on Wallsin mukaan ”raskas”, ja sen varsinaisen toiminnan tappiot olivat viime vuonna noin 16 ja sitä edellisenä noin yhdeksän miljoonaa euroa.

Walls huomauttaa myös, että yliopiston perusrahoitus vähenee tulevina vuosina noin viidellä miljoonalla eurolla, koska yliopisto ei ole pärjännyt opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituskilpailussa riittävän hyvin.

Walls korostaa, että leikkaukset kohdistuvat tukipalveluihin, eivät opetukseen tai tutkimukseen. Säästöillä ja toiminnan uudistamisella pyritään Wallsin mukaan turvaamaan se, että ydintoimintoihin on varaa panostaa. Näihin toimintoihin Walls näkee tarpeen kohdistaa pääoman tuottoja.

”Fuusion ensimmäisinä vuosina olemme käyttäneet pääoman tuottoja hallintopalvelutoimintoihin, jotta yliopisto on saatu jaloilleen. Mutta on selvä, ettei menestyvä yliopisto voi tehdä näin enää käynnistysvaiheen jälkeen. Yliopiston ydintehtäviä ovat tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus, ja niiden vahvistamiseen sen tulee suunnata pääomansa tuottoja.”

Wallsin mukaan yliopisto tulee säästöjen ohella uudistamaan toimintamallinsa, jotta ei käy niin, että hallinnollista työtä valuu leikkausten jälkeen tutkijoiden niskaan.

Henkilöstö näkee asian eri tavalla. Hanna Kuusela, joka toimii myös luottamusmiehenä, sanoo että viidenneksen vähennyksellä hallinnosta olisi ”järkyttäviä” vaikutuksia tutkimukseen ja opetukseen.

”Fuusio on ylipäänsä ajanut ihmiset äärirajoille ja tuottanut hirveän määrän ylimääräistä työtä kaikille. Tarvitsemme enemmän tukea, emme vähemmän.”

LEIKKAUSTEN lisäksi Tampereen yliopiston tilanne on tulehtunut myös hallitusnimitysten takia.

Tilanne herättää kaikuja kolmen vuoden takaisesta kiistasta, josta HS aikanaan uutisoi. Tuolloin perustamisvaiheessa olevan jättiyliopiston vallanjaosta syntyi kova kamppailu, josta tehtiin myös Suomen hallitukselle kirjallinen kysymys ja johon vedettiin mukaan eduskunnan oikeusasiamies.

Kiistassa oli kyse tästä: Tampereen yliopiston johto pelkäsi, että yritysmaailman edustajat, etenkin Teknologiateollisuus, tulevat päättämään liikaa tulevan säätiöyliopiston linjasta.

Nyt yliopistolla ollaan Kuuselan mukaan taas vastaavassa tilanteessa. Hänen näkemyksensä heijastelee HS:n tietojen mukaan konsistorin enemmistön näkemyksiä, mutta moni ei halua kritisoida yliopiston johtoa ja Teknologiateollisuutta nimellään.

Kyse on siitä, että perustajat ovat esittäneet hallituksesta vapautuvalle paikalle kahta henkilöä: Teknologiateollisuuden hallituksen entistä puheenjohtajaa, vuorineuvos Jorma Elorantaa sekä Teknologiateollisuuden hallituksen nykyistä puheenjohtajaa Marjo Miettistä.

Hanna Kuuselan mielestä Teknologiateollisuuden toiminta on räikeää, koska konsistori pakotetaan nimittämään hallitukseen joko järjestön hallituksen entinen tai nykyinen puheenjohtaja. Jompikumpi on pakko nimittää, ellei lisäehdokkaita tule.

KUN säätiöyliopistoa perustettiin, Tampereen yliopisto halusi perustajiksi laajan joukon eri intressejä edustavia tahoja. Teknologiateollisuuden lisäksi perustajiksi kutsuttiin esimerkiksi SAK, demaritaustainen Väinö Tannerin säätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiö ja Suomen Punainen Risti.

Perustamisvaiheessa Tampereen yliopiston rehtorina toiminut Liisa Laakso sanoo, että Teknologiateollisuus olisi halunnut vähemmän perustajia ja myös edellyttänyt niiltä suurempia pääomalahjoituksia. Teknologiateollisuus jousti vaatimuksistaan, mutta sai oikeuden ”koordinoida” hallitusjäsenten valintaa yhdessä Tampereen kaupungin kanssa.

Tampereen yliopiston hallitus halusi perustajapohjasta laajan sillä ajatuksella, että myös muut perustajat kuin Teknologiateollisuus olisivat aktiivisesti mukana uuden säätiöyliopiston toiminnassa. Se tarkoittaa etenkin hallituksen jäsenten ehdottamista, Laakso korostaa. Esimerkiksi SAK ei esittänyt ketään hallitukseen tällä kierroksella.

”Meillä ei ole ollut ketään sellaista henkilöä, jota olisimme lähteneet ehdottamaan. Aina voisi olla varmaan aktiivisempi”, sanoo SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Mikko Laakkonen.

”Se dynamiikka siellä taustalla on tietynlainen. Teknologiateollisuus on iso rahoittaja, ja sillä on oma painava sanansa sanottavana. Jos tulisi sellaisia kandidaatteja, ettemme heitä selkeästi voisi hyväksyä, olisimme aktiivisempia. Nyt esitetyt kandidaatit ovat kuitenkin kovatasoisia henkilöitä.”

Hanna Kuusela pitää erikoisena, että yliopiston muut perustajajäsenet eivät ole aktiivisempia. Virallisesti kaikki perustajajäsenet ovat tasaväkisiä, eikä rahalla voi ostaa lisää äänivaltaa.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN toimitusjohtaja Jaakko Hirvola muistuttaa, että Eloranta ja Miettinen ovat perustajien yhteisesti hyväksymät ehdokkaat.

He olisivat Hirvolan mukaan myös perustajista riippumattomia mahdollisen hallituskautensa alkaessa, koska Eloranta toimi Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtajana noin vuosikymmen sitten ja Miettisen kausi päättyisi ennen yliopiston hallitustehtävän alkamista.

Hirvolan mukaan on ”puhdas sattuma”, että molemmat ovat toimineet Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtajina. Hän sanoo molempien edustavan ”vahvaa yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyön tuntemusta ja vahvaa johtajuutta, joita perustajat toivovat hallituksessa olevan”.

Teknologia-ala tarvitsee 130 000 uutta osaajaa seuraavan kymmenen vuoden aikana, Hirvola toteaa.

”Heistä 60 prosentin tulisi olla korkeakoulutettuja tulevaisuuden monialaisiin tarpeisiin. Tällaisiin haasteisiin toivomme Tampereen yliopiston kykenevän vastaamaan”, Hirvola sanoo.

”Kaikilla perustajajäsenillä on valtavat odotukset, ja nyt yliopiston kehitystä pitäisi saada vietyä eteenpäin. Meidän täytyy saada yliopisto kohti kansainvälistä huippua, jotta se voi realisoida sen valtavan potentiaalin, joka sillä on. Toivon, että menneiden kaivelemisen sijaan Tampereen yliopistosta alettaisiin vihdoin kirjoittaa sen ansaitsemaan positiiviseen sävyyn.”

Hirvola kiistää, että Teknologiateollisuus heiluttaisi tahtipuikkoa yliopiston hallituksen suhteen.

”Meidän roolimme rajoittuu siihen, että olemme yksi 20:stä perustajasta. Ei meillä ole minkäänlaista asemaa vaikuttaa minkäänlaisiin päätöksiin, emmekä halua sellaista. Me haluamme, että yliopiston autonomia toteutuu.”

KÄYTÄNNÖSSÄ Teknologiateollisuuden rooli Suomen toiseksi suurimman yliopiston hallituksen valinnassa vaikuttaa olevan merkittävä. Se on toistuvasti ottanut yhteen yliopistoyhteisöä edustavan konsistorin kanssa.

Kun yliopistolle kasattiin ensimmäistä hallitusta, konsistori pyysi kaikkia perustajia lähettämään sille omat ehdokkaansa. Teknologiateollisuus puuttui tähän ilmoittamalla, että se yhdessä Tampereen kaupungin kanssa koordinoi prosessia ja toimittaa ehdokaslistan eteenpäin.

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja on istunut alusta asti hallituksen valintaa valmistelevassa nimityskomiteassa. Kun vuonna 2019 konsistori käytännössä pakotti nimityskomitean esittämään sukupuolentutkimuksen professoria Johanna Kantolaa hallitukseen, Hirvola vastusti tätä. Vastustusta perusteltiin muun muassa sillä, että yliopistoyhteisön edustaja ei olisi riippumaton, ja että lisäksi nimityksen seurauksena hallituksen ”talous- ja sijoitusosaaminen kevenevät huomattavasti”.

Teknologiateollisuus on myös vastustanut muutoksia, joita yliopiston rehtorin työryhmä sekä konsistori ovat esittäneet hallituksen nimitysprosessiin. Muutokset lisäisivät konsistorin valtaa perustajien kustannuksella. Myös moni muu perustajajäsen on vastustanut muutoksia. Tosin jotkut ovat todenneet, että kyse on yliopiston omasta asiasta.

AKATEMIATUTKIJA Hanna Kuuselan mielestä Tampereen säätiöyliopiston valtakamppailut kertovat kahdesta isosta kehityksestä yliopistomaailmassa.

Ensimmäinen on pyrkimys vähentää yliopistodemokratiaa, eli korvata yliopiston henkilöstön päätösvalta ulkopuolisilla johtajilla, joilla ei ole sidosta yliopistoon tai tiedemaailmaan.

”Managerialistisen keskusjohtoisuuden lisääntyminen näkyy jossain määrin myös muissa yliopistoissa, mutta erityisesti säätiöyliopistoissa eli Aallossa ja Tampereella.”

Toinen suuri siirtymä on Kuuselan mielestä se, että Tampereen yliopistosta pyritään tekemään ammattikorkeakoulumainen, työelämän lyhyen tähtäimen tarpeita palveleva "tuotekehityslaboratorio”.

”Totta kai yliopiston pitää kouluttaa myös insinöörejä. Mutta Tampereen yliopiston painopiste siirtyy koko ajan kohti sitä, että tutkimuksen pitää ratkaista jokin tällä hetkellä havaittavissa oleva ongelma nopeasti ja tehokkaasti.”

Kuuselan mielestä samalla unohtuvat yliopiston muut tehtävät. Sellaiset kuin perustutkimus, joka luo vahvaa pohjaa innovaatioille. Tai tutkimus, jolla on sivistyksellistä arvoa ja pitkän aikavälin tavoitteita. Tai tutkimus, joka kykenee ottamaan tämänhetkiseen maailmantilaan – tai esimerkiksi elinkeinoelämän toimintatapoihin – myös etäisyyttä ja tarkastelemaan sitä kriittisesti.

”Tampereen yliopistoa pyritään nyt viemään kauemmas tiedeyliopistosta”, Kuusela sanoo.

[paskasti täytetty eläin]

[Trollface-mies]

Toi on ihan hauska, että nyt sanotaan vihdoinkin avoimesti Teknologiateollisuuden vastustaneen laajaa perustajapohjaa.

Ja tosiaan toi, miten SAK:lle on ollut ihan vitun sama ja antavat ihan suosiolla Teknologiateollisuuden jyrätä on paras osoitus siitä, miten työ ja pääoma pääsee yksimielisyyteen ainakin yhdestä asiasta, ja se on sivistyksen lahtaaminen.

[ei vittu mikä meno]

Perustamisvaiheessa Tampereen yliopiston rehtorina toiminut Liisa Laakso sanoo, että Teknologiateollisuus olisi halunnut vähemmän perustajia ja myös edellyttänyt niiltä suurempia pääomalahjoituksia. Teknologiateollisuus jousti vaatimuksistaan, mutta sai oikeuden ”koordinoida” hallitusjäsenten valintaa yhdessä Tampereen kaupungin kanssa.

...

Hirvola kiistää, että Teknologiateollisuus heiluttaisi tahtipuikkoa yliopiston hallituksen suhteen.

”Meidän roolimme rajoittuu siihen, että olemme yksi 20:stä perustajasta. Ei meillä ole minkäänlaista asemaa vaikuttaa minkäänlaisiin päätöksiin, emmekä halua sellaista. Me haluamme, että yliopiston autonomia toteutuu.”

Hetkinen, ei kai vain joku valehtele härskisti?

Hesarissa ollut muuten hyvää vittuilia Tamulle. Toisim kuin ne Helsingin yliopistoa käsittelevät jutut jotka ovat olleet ihmeen kämäsiä. Tai ehkä ne on paikallislehtikamaa enemmänkin.

[ei vittu mikä meno]

Tuli muuten mieleen että sinänsä hauskaa että eka haluttiin välttämättä tehdä Teknillisestä korkeakoulusta yliopisto ja sitten kun se liitettiin varsinaiseen yliopistoon tän uuden yliopiston halutaan välttämättä toteuttavan lain nääräämää korkeakoulun tehtävää joka ei ole yliopiston tehtävä: "Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa."

Jälkiviisaasti vois melki aatella että ehkä olis vaan voinut pitäytyä TTKKssa, jossa tuotetaan yrityksten toiveita, ja keskustan proper universityssa, jossa humanistit hinkkaa norsunluutorneissaan perustutkimusta.

[DECKARD COCAIN]

Jälkiviisaasti vois melki aatella että ehkä olis vaan voinut pitäytyä TTKK

Ei oo international jos ei oo university ja ei voi olla myöskään Institute of Technology, koska sit lafkan lyhenne olis TIT.

Näin ollen muutos oli välttämätön.

[Sosiaalisesti äärimmäisen hapokas]

Teknologiateollisuuden vois räjäyttää.

[Jesse Python]

Tää kaikki pöhinä-yritelmä juontaa juurensa siitä, miten Nokia käytännössä saneli mitä tutkitaan pauttiarallaa kymmenen vuoden ajan.

[Testo Torture]

Tää kaikki pöhinä-yritelmä juontaa juurensa siitä, miten Nokia käytännössä saneli mitä tutkitaan pauttiarallaa kymmenen vuoden ajan.

No on tolla vähän syvemmät juuret, tai pöhinästä en tiiä, mutta tuota koulutuksen tuomista entistä lähemmäs palvelemaan elinkeinoelämää alettiin kasarin ja ysärin taitteessa myllyttään kunnolla. Joskin Nokialla toki on ollut todella isot vaikutukset taatusti.

Tai no onko tuo nyt vielä varsinaisesti "pöhinäkulttuuria" ollut kasarin lopussa varsinaisesti, mut eniveis.

[MUISTA PESTÄ PERSE]

Tää kaikki pöhinä-yritelmä juontaa juurensa siitä, miten Nokia käytännössä saneli mitä tutkitaan pauttiarallaa kymmenen vuoden ajan.

ite väitän, että juontaa juurensa Veijo EU:hun, Lissabonin sopimukseen ja mainittujen aikojen innovaatiopolitiikkaan ja ideaan nimeltä "knowledge triangle".

toi ei vielä itsessään olis paska juttu, mutta jos niinkuin tampereen tapauksessa, elinkeinoelämä on ainoa joka kiinnostuu ton kuvion ohjailusta omaksi edukseen niin siitä tulee paska juttu. yliopistojen ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutus ajatuksena on kuitenkin aika neutraali asia ja voisi teoriassa ottaa monia muotoja.

[Isotooppijalostamo]

Tää kaikki pöhinä-yritelmä juontaa juurensa siitä, miten Nokia käytännössä saneli mitä tutkitaan pauttiarallaa kymmenen vuoden ajan.

ite väitän, että juontaa juurensa Veijo EU:hun, Lissabonin sopimukseen ja mainittujen aikojen innovaatiopolitiikkaan ja ideaan nimeltä "knowledge triangle".

Juontaa pidemmälle, mm. Chicagon kouluun ja mm. Schultzin ja Beckerin (talous-Nobelit 1979 & 1992) teorioihin inhimillisestä pääomasta ja sen hyödyntämisestä talouskasvulle. Näiden pohjalta mm. OECD on jo 80-luvun alusta tehnyt merkittävää koulutuspoliittista vaikuttamista (esim. 1988 Pariisissa iso konferenssi vuosien työstä ja sen pohjalta julkaistiin "Education and the Economy in a Changing Society"). Näissä kuvioissa totta kai jatkuvasti katsottu ja kysytty neuvoa esim. Sonylta ja muilta menestyjiltä. EU sit myöhemmin ottanut näitä ideoita osaksi koulutus- ja talouspolitiikkaansa osaksi kansainvälisen paineen alla.

Suomessa taas vaatimattomammassa mittakaavassa mm. Teollisuuden koulutusvaliokunta (tän omisti Työnantajain Keskusliiton ja Teollisuuden Keskusliito) aloitti koulutuksen, yrittäjyyden ja tulevaisuuden koulutustarpeiden miettimisen ja vaikuttamisen 80-luvun alussa - puolvälissä ja elinkeinoelämä teki siitä avainkysymyksen itselleen jo 80-luvun lopussa. Kasarin lopussa ja ysärin alussa Holkerin ja Ahon hallituksissa kokoomus miehitti kaikki koulutukseen liittyvät pestit (mm. Chistoffer Taxell (nousi myöhemmin EK:n johtoon) ja Riitta Uosukainen opetusministerinä, lisäksi Sivistysvaliokunta ja ysärin alussa perustettu Opetushallitus meni kokoomukselle. Tätä kokoomuksen ja elinkeinoelämän vetoa voi pitää hyvin harkittuna ja pitkän tähtäimen strategiana (traumat mm. 1968 peruskoulu-uudistuksesta, kouludemokratiasta ja muista sosialismin vaaroista). Jo kasarin lopussa Suomessa järjestettiin OECD:n konferensseja siitä miten koulua ja yhteiskuntaa tulisi muuttaa ja ETLA alotti samoihin aikoihin tuuttaamaan teoksia inhimillisen pääoman merkityksestä ja miten sitä tulisi kasvattaa. Lama ja neuvostoliitto sit mahdollisti kaiken potenssiin kolme ja laman tuottama "pakko" mahdollisti kaikenlaista myös koulutuspolitiikassa (mm. ammattikorkeakoulut käytännössä perustettiin ja niiden opetusohjelmat tehtiin tässä vaiheessa).

Janne Varjon väitöskirja Kilpailukykyvaltion koululainsäädännön rakentuminen : Suomen eduskunta ja 1990-luvun koulutuspoliittinen käänne, vuodelta 2007 on varmaan paras yksittäinen teos aiheesta vaikka missaakin ehkä vähän OECD:n roolin merkitystä ja yleisesti elinkeinoelämän strategioita (jota on tutkittu kunnolla vasta myöhemmin).
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/19851

[Trollface-mies]

Visiirissä ihan hyvää settiä näistä tilavähennyssuunnitelmista. Kovaa ajoa!

Nyt vähennystavoitteet ovat edenneet lausuntokierrokselle, jonka taustamateriaalista säästöjen mittakaava selviää konkreettisemmin. Euromääräisesti 25 prosentin tavoitteella pyritään noin viiden miljoonan euron vuosittaisiin säästöihin. Yhteensä yliopiston tilabudjetti on 50,5 miljoonaa euroa vuodessa, josta tilavuokrien osuus on 39,7 miljoonaa euroa.

Lausuntojen taustamateriaalissa esitettyjen laskelmien mukaan säästötavoite edellyttäisi erittäin merkittäviä tilavähennyksiä, joista pelkästään Linnasta luopuminen täyttäisi vain neljäsosan.

Kokonaisuudessaan tavoitteeseen pääseminen vaatisi esimerkiksi luopumista koko Hervannan kampuksesta Festiaa, Konetaloa ja Tamppi-areenaa lukuun ottamatta, tai vaihtoehtoisesti keskustakampuksen typistämistä siten, että jäljelle jäisi vain Atalpa ja Virta-rakennus.

Jos vaihtoehtona on Hervannasta tai keskustakampuksesta luopuminen niin se on aika no-brainer kumman vaihtoehdon nykyinen Tunijohto valitsee.

[Lusku]

ei jumalauta

tommosta ne ajaa ihan häpeämättä.