Täällä seurataan maailman syöksymistä uuteen talouskurimukseen eli lamaan

[Doctor Muñiz]

Ravintola-ala toipuu ja voi nousta kukoistukseen, kun ulkomaanmatkailun palaaminen ennalleen kestää varmaan kauan. Sen sijaan uusilla risteilyaluksilla tuskin tulee olemaan pitkään aikaan kauheasti kysyntää. Ennemmin ravintolat sitä tekohengitystä kaipaa.

[Kauko Keuhkon näköinen mies]

Ay-johtaja: Tämän rinnalla ei muutama ravintola tunnu missään

Cue siihen kun raivarin saaneet restonomit, viiden tähden raflakriitikot ja stindefjöbat alkaa mouhota aivan apinanpaskaraivolla siitä miten demariduunarit kehtaakin.

No, tuolla taitaa olla aika paljon Li Anderssonin äänestäjiä että nyt tuhtia telakkapakettia!

Eipä tosiaan yllättänyt, että sulle tääkin on pelkkä identiteettiprojekti. Mitäpä sitä yhdestä palveluelinkeinosta, kun käkätikäk, kyllä nyt hippejä harmittaa. Eihän ravintola-ala ole oikeaa työtä.

Turjan kusipäinen kommentti hämmästyttää eniveis. Kai se olisi voinut telakka-YT:t todeta pahoiksi puukottamatta koko PAMia selkään?

Föffömölöö sulle voi vittu. Ei toi telakka oo mikään identiteettiprojekti, vaan miljardin liikevaihdolla pyörivä yksi pulju. Se jos menee nurin ni se ei tule takaisin, rafla-ala koostuu pienistä yksiköistä jotka kaatuilevat ja joita pystytetään jatkuvasti.

[Kauko Keuhkon näköinen mies]

Eikä siinä, vitun ikävä tilanne ravintola-alalle, Turja ois voinut valita sanansa paremmin. Mut kyllähän täällä on aloja jotka kärsivät melko varmasti pitempään, joskaan eivät läheskään yhtä äkillisesti.

Vittu fuck oon niin väsynyt että sössötän vaan ihme paskaa, hyvää yötä topik.

[Rage Kandelin]

Joo semmosta leikkimistähän se koko horeca-sektori on että sietääkin kaatua. Todella kummallista sössötystä tolta telakkarunkkarilta.

[Hordak]

Ay-johtaja: Tämän rinnalla ei muutama ravintola tunnu missään

Cue siihen kun raivarin saaneet restonomit, viiden tähden raflakriitikot ja stindefjöbat alkaa mouhota aivan apinanpaskaraivolla siitä miten demariduunarit kehtaakin.

No, tuolla taitaa olla aika paljon Li Anderssonin äänestäjiä että nyt tuhtia telakkapakettia!

Eipä tosiaan yllättänyt, että sulle tääkin on pelkkä identiteettiprojekti. Mitäpä sitä yhdestä palveluelinkeinosta, kun käkätikäk, kyllä nyt hippejä harmittaa. Eihän ravintola-ala ole oikeaa työtä.

Turjan kusipäinen kommentti hämmästyttää eniveis. Kai se olisi voinut telakka-YT:t todeta pahoiksi puukottamatta koko PAMia selkään?

Föffömölöö sulle voi vittu. Ei toi telakka oo mikään identiteettiprojekti, vaan miljardin liikevaihdolla pyörivä yksi pulju. Se jos menee nurin ni se ei tule takaisin, rafla-ala koostuu pienistä yksiköistä jotka kaatuilevat ja joita pystytetään jatkuvasti.

Se on mennyt nurin vittu joka viides vuosi siitä lähtien, kun viimeinen sotakorvauslaiva höyrysi Airistolle. Ja aina on valtion kukkarosta löydetty miljardeja. Ennen K-takuut ja devalvaatio, nyt suorat yritystuet varustamoille, jos ei vain osteta koko perkeleen telakkaa.

Ja sitten on ihan pikkuinen juttu, ettei toistaiseksi ole laivanrakennusbisnesta laissa kielletty. Ravintolatoiminta on. Mutta pitäkää tunkkinne. Syökää kotona.

[sössön sössön]

Ay-johtaja: Tämän rinnalla ei muutama ravintola tunnu missään

Cue siihen kun raivarin saaneet restonomit, viiden tähden raflakriitikot ja stindefjöbat alkaa mouhota aivan apinanpaskaraivolla siitä miten demariduunarit kehtaakin.

No, tuolla taitaa olla aika paljon Li Anderssonin äänestäjiä että nyt tuhtia telakkapakettia!

Eipä tosiaan yllättänyt, että sulle tääkin on pelkkä identiteettiprojekti. Mitäpä sitä yhdestä palveluelinkeinosta, kun käkätikäk, kyllä nyt hippejä harmittaa. Eihän ravintola-ala ole oikeaa työtä.

Turjan kusipäinen kommentti hämmästyttää eniveis. Kai se olisi voinut telakka-YT:t todeta pahoiksi puukottamatta koko PAMia selkään?

Föffömölöö sulle voi vittu. Ei toi telakka oo mikään identiteettiprojekti, vaan miljardin liikevaihdolla pyörivä yksi pulju. Se jos menee nurin ni se ei tule takaisin, rafla-ala koostuu pienistä yksiköistä jotka kaatuilevat ja joita pystytetään jatkuvasti.

tässä maassa on telakat ennenki menny nurin ja niitä on myyty sinne tänne Koreaan ja Norjaan ja Saksaan vai minne toi viimenen diili nyt menikään ja silti laivoja tehdään nimmaanperkeleesti

[Kauko Keuhkon näköinen mies]

Ay-johtaja: Tämän rinnalla ei muutama ravintola tunnu missään

Cue siihen kun raivarin saaneet restonomit, viiden tähden raflakriitikot ja stindefjöbat alkaa mouhota aivan apinanpaskaraivolla siitä miten demariduunarit kehtaakin.

No, tuolla taitaa olla aika paljon Li Anderssonin äänestäjiä että nyt tuhtia telakkapakettia!

Eipä tosiaan yllättänyt, että sulle tääkin on pelkkä identiteettiprojekti. Mitäpä sitä yhdestä palveluelinkeinosta, kun käkätikäk, kyllä nyt hippejä harmittaa. Eihän ravintola-ala ole oikeaa työtä.

Turjan kusipäinen kommentti hämmästyttää eniveis. Kai se olisi voinut telakka-YT:t todeta pahoiksi puukottamatta koko PAMia selkään?

Föffömölöö sulle voi vittu. Ei toi telakka oo mikään identiteettiprojekti, vaan miljardin liikevaihdolla pyörivä yksi pulju. Se jos menee nurin ni se ei tule takaisin, rafla-ala koostuu pienistä yksiköistä jotka kaatuilevat ja joita pystytetään jatkuvasti.

Se on mennyt nurin vittu joka viides vuosi siitä lähtien, kun viimeinen sotakorvauslaiva höyrysi Airistolle. Ja aina on valtion kukkarosta löydetty miljardeja. Ennen K-takuut ja devalvaatio, nyt suorat yritystuet varustamoille, jos ei vain osteta koko perkeleen telakkaa.

Ja sitten on ihan pikkuinen juttu, ettei toistaiseksi ole laivanrakennusbisnesta laissa kielletty. Ravintolatoiminta on. Mutta pitäkää tunkkinne. Syökää kotona.

Jaa ite oon kyl koittanut tukea tilaamalla safkaa, mut ei sitten, syön jatkossa kotona.

Toivon rafloille tukea ja sassiin, telakoilla vähän eri tilanne.

Mut ei siinä, ravintolan elinkaari on esim helsingissä kolme vuotta, koko ajan menee jotain nurin ja uusia pomppaa kuin sieniä sateella. Ihan pikkuisen eri asioita nää pikkupuljut jotka työllistävät muutaman ihmisen vähäksi aikaa kuin telakat joiden elinkaari taitaa keskimäärin olla jotain parisataa vuotta ja yksi voi työllistää suoraan 2000 ihmistä, plus alihankkijat päälle.

Ja vittu saatana sentään, se että puolustan jotain meriteollisuuden työpaikkoja ei tarkoita tippaakaan että oisin ravintola-alaa vastaan.

[Kauko Keuhkon näköinen mies]

Ay-johtaja: Tämän rinnalla ei muutama ravintola tunnu missään

Cue siihen kun raivarin saaneet restonomit, viiden tähden raflakriitikot ja stindefjöbat alkaa mouhota aivan apinanpaskaraivolla siitä miten demariduunarit kehtaakin.

No, tuolla taitaa olla aika paljon Li Anderssonin äänestäjiä että nyt tuhtia telakkapakettia!

Eipä tosiaan yllättänyt, että sulle tääkin on pelkkä identiteettiprojekti. Mitäpä sitä yhdestä palveluelinkeinosta, kun käkätikäk, kyllä nyt hippejä harmittaa. Eihän ravintola-ala ole oikeaa työtä.

Turjan kusipäinen kommentti hämmästyttää eniveis. Kai se olisi voinut telakka-YT:t todeta pahoiksi puukottamatta koko PAMia selkään?

Föffömölöö sulle voi vittu. Ei toi telakka oo mikään identiteettiprojekti, vaan miljardin liikevaihdolla pyörivä yksi pulju. Se jos menee nurin ni se ei tule takaisin, rafla-ala koostuu pienistä yksiköistä jotka kaatuilevat ja joita pystytetään jatkuvasti.

tässä maassa on telakat ennenki menny nurin ja niitä on myyty sinne tänne Koreaan ja Norjaan ja Saksaan vai minne toi viimenen diili nyt menikään ja silti laivoja tehdään nimmaanperkeleesti

Meyer teki tosta pitkästä aikaa kannattavan ja toimintaansa laajentavan telakan. En tiiä mitä tästä nyt seuraa, mut tuskin risteilijäbisnes hirveesti ainakaan piristyy. Eikä ton tukeminen ole tän ajan murhe, toiain kuin raflojen. Mut ton bisneksen hiipuminen ei oo kovin hyvä juttu suomelle.

[kuka hemmetti]

Tääl on nyt taas kunnon otsikkoklkkihuorausta risteily busineksen tuhosta ja tuhannem miljardim dollarim laskusta valtiolle ja viiden vuoden välein konkkaan menevistä telakoista.

Toistaseksi carnival ja rccl on raportoineet et 2021 risteily varaukset on edellä viime vuoden vastaavaa ajankohtaa.

Edellisen (ja ainoan) kerran Turun telakan omistaja on menny konkurssiin vuonna 1989. Tää taitaa myöskin olla edellinen alan konkurssi Suomessa.

Nykyinen omistaja Meyer Werft on 250 vuotta vanha perheyritys. Ne on selvinneet parista muustakin jutskasta kun yhdestä flunssa epidemiasta.

Tilauskannalle tää ei tietenkään tee hyvää mut ei tähän lopu sen enempää laivan rakennus kun risteily businesskaan.

[kuka hemmetti]

Ja ennen kun joku alkaa vinkumaan valtion takauksista: ei ole suomen valinta, tosta näin vuonna 2020 on kiittäminen ranskaa, historiallisten syieen lisäksi
Ranska haluaa leikkiä super valtaa med atomimiilu käyttöset lentotukialukset ja sukellusveneet ja tähän ne tarvitsee omaa teollisuutta elikkä telakoita ja kun eihän ranskalaiset muuten pärjää tässä niin niitä pitelee kyllä pystyssä massiivinen valton tuki joka estää purkamasta aiemmin muista syistä syntynyttä alan tuki viidakkoa

Suomen osalta tuki koostuu (pääasiassa) luottojen takauksista telakan tai varustamojen konkurssien varalta ja tästä ei tällä kertaa sen pidempää muuta kun että näitten riskejä iltapäivälehdet just nu iha pikkasen ylimyy.

[kuka hemmetti]

Koko laivan rakennus ja meri ala on muutenkin niin sakiaa touhua että maissa voisitte pitää turpanne kiinni kun ette mistään mitään tiiä ja ihan vaan tehdä niin kun kehoitetaan

TJEU Jones Act elikkä us lain säädäntö joka kieltää kabotaasi liikenteen us satamien välillä paitsi laivoilla jotka omistaa ja miehittää us varustamo us kansalaisilla ja tais olla vielä määräys että tietty huomattava rosenttimäärä tonnistosta on oltava jenkeissä rakennettu, ja tää on siis tilanne land of freen vapaassa meren kulkussa

[Karhunpoika hairahtaa]

Hannu Isotalon mukaan koronalamasta on vaikea nousta: ”Kun kasvun pitäisi alkaa, niin oikein kenelläkään ei ole rahaa, kasva siinä sitten”

Vuorineuvos Hannu Isotalo arvioi rakentamisen nousut ja tuhot nähneenä, että päälle vyöryvästä koronalamasta nouseminen on totinen paikka. ”Jos työttömyys nousee liian korkeaksi, on yhteiskunnan kohtalo kurja”, hän sanoo.

Lukuaika noin 7 min
Huhtikuun alussa kerrottiin, että vuorineuvos Hannu Isotalo, 72, jättäytyy pois Lujatalon ja Lujabetonin hallitustehtävistä. Ensimmäisillä eläkepäivillä on ollut aikaa pohtia koronan painamia suhdannenäkymiä.

Perheyhtiö Lujaa vuosikymmenet vetänyt Isotalo hahmottaa kuvaa lähivuosien oloista: talouskasvu hidastuu, valtiot velkaantuvat, konkurssit yleistyvät ja työttömyys kasvaa. Tästäkin kai selvitään, muttei aivan vähäisin kolhuin.

”Tuleva lama poikkeaa aiemmista siinä, että sen jälkeen yrityksillä ei ole rahaa, julkisella sektorilla on lähinnä velkaa, ja yksityiset ihmisetkin ovat liian usein ilman rahaa”, Isotalo hahmottaa.

”Kun kasvun pitäisi alkaa, niin oikein kenelläkään ei ole rahaa. Kasva siinä sitten.”

Lopputulos lienee se, että edessä on pitkä ja kivulias talouden toipumisjakso.

Pitkän ajan ennusteet ja inflaatio-odotukset viittaavat nekin talouden ”japanisaatioon” eli hyvin hitaan kasvun vuosikymmeneen.

Aiemmista lamoista ja taantumista on toivuttu vuosien mittaan, mutta sekä kysyntään että tarjontaan iskevä koronalama on eri maata. Nokia nosti Suomen 1990-luvun alun lamasta, ja vuoden 2008 finanssikriisi oli ennen kaikkea rahoitussektorin ongelma.

Paljon nähnyt vuorineuvos ei ole arvioissaan yksin. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi huhtikuussa, että koronapandemia liikkumisrajoituksineen synnyttää 1930-lukuakin ankaramman globaalin laman.

Suomen Pankin mukaan kotimaan talous vajoaa tänä vuonna jopa 13 prosenttia miinukselle. Etla taas ennustaa, että Suomen bruttokansantuote voi tänä vuonna supistua lähes 10 prosenttia.

”Moni yritys lyö hanskat tiskiin ja aloittaa konkurssin jälkeen myöhemmin uudestaan. On helppo sivusta sanoa vaikka ravintolayrittäjälle, että sinnitelkää nyt vain tämän ylitse, vaikka tuloja ei ole ja kulut juoksevat”, Isotalo pohtii.

”Tappiota ja velkaa ei voi huonoina aikoina kerryttää rajattomasti. Moni yrittäjä ymmärrettävästi luovuttaa.”


Pitkä marssi. Hannu Isotalon johdolla Luja on laajentunut pienyrityksestä yhdeksi Suomen suurimmista rakennusalan konserneista.

Viime vuonna Luja kasvoi asuntomarkkinoiden aallonharjalla. Yhtiöiden liikevaihto kasvoi lähes 20 prosenttia 752 miljoonaan euroon, ja liikevoitto on viime vuodet ollut alan keskiarvoa korkeammat 4–5 prosenttia liikevaihdosta. Esimerkiksi Lujatalon liikevaihto kasvoi viime vuonna 23 prosenttia, ja uusia asuntoja valmistui ennätyksellisesti 2 750 kappaletta.

Isotalo uskoo, että uudistalonrakentamisen vauhti hidastuu selvästi, mutta pysyy silti kohtalaisena. Asuntorakentamisen tarve aina vuoteen 2040 saakka on noin 30 000 asuntoa vuodessa.

”Aiemmin on käynyt niin, että laman tai taantuman jälkeen ihmiset muuttavat maaseutupaikkakunnilta suuriin kasvukeskuksiin työtilaisuuksien perässä. Muuttoliike maan sisällä vain kiihtyy, kun koronakriisistä päästään yli. Osa maasta köyhtyy väkisin”, Isotalo arvioi.

Kuka?
Hannu Isotalo

Syntynyt: Vuonna 1947

Koulutus: Rakennustekniikan diplomi- insinööri

Perhe: Naimisissa, kaksi lasta ja kuusi lastenlasta

Harrastukset: Golf, Rotaryt, mökkeily ja kalastus, maanpuolustus

Ura
Vuorineuvos. Eläkkeelle Lujatalo Oy:n ja Lujabetoni Oy:n hallituksen puheenjohtajan tehtävistä. Jatkaa Lujan hallituksen neuvonantajana ja Fesconin hallituksen puheenjohtajana.

Tehtäviä. Rakennusteollisuusliiton puheenjohtaja 1987–1989, Kuopion teknillisen oppilaitoksen johtokunnan jäsen ja puheenjohtaja 1989–1995, DNA Oyj:n hallituksen jäsen 2007–2014.

Politiikka. Kunnallispolitiikassa 16 vuotta. Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja 1993–1996.

Alan tiedossa on sekin, että rakentaminen keskittyy pääkaupunkiseudulle ja yliopistokaupunkeihin. Asuntosijoittajat ja asuntorahastot pysyvät aktiivisina.

Näkymät ja ajat ovat todellakin toiset, mutta Isotalo jatkaa Luja-yhtiöihin kuuluvan Fesconin hallituksen puheenjohtajana ja Lujan hallituksen neuvonantajana. Omistajan vahva kytkös perheyhtiöön säilyy.

Vuonna 1972 alkanut urakaari on uljas, sillä Hannu Isotalon aikana Luja kasvoi liikevaihdoltaan alle 20 miljoonan markan yrityksestä yli 750 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittäväksi yritysryhmäksi.

”Isäni oli 63-vuotias vuonna 1972, eikä minulla ollut uravaihtoehtoja. Ei ole ihan väärin sanottu, että minä synnyin rakentajaksi.”

Kehitystä voi laskea vaikkapa tikkuaskin kannessa: vuoden 1972 jälkeen Luja-yhtiöiden liikevaihto on karkeasti 230-kertaistunut. Toisinaan pojat tärväävät isiensä työt, mutta tämän tarinan opetus on selvästikin toinen.

Lujan perusti Feliks Isotalo, entinen maanviljelijä, rintamamies, poliisi ja maatalouskauppias, vuonna 1953. Tänään yhtiö on harvoja perheyrityksenä säilyneitä rakennusalan konserneja.

Sodan päätyttyä rintamamiehet hakeutuivat usein rakennusalalle, ja maahan syntyi mittava joukko pieniä alan yrityksiä. Tyypillisesti 1920-luvulla syntyneet miehet myivät yrityksensä tai jättivät alan 1980-luvulla.

”Se oli rakennusalan sisäistä murrosaikaa, koska 1980-luvulla syntyivät alan monet jätit. Erityisesti Haka ja Polar käyttivät rajusti rahaa yritysostoihin, mutta myös Luja teki yrityskauppoja rakentamisessa ja betoniteollisuudessa”, Isotalo kertoo.

Todellinen järkytys koettiin 1990-luvun alun lamassa, koska rakennusalaa piinasi pahimmillaan jopa 40 prosentin ylikapasiteetti. Noveran konkurssin takia rakentajista Puolimatka päätyi KOP:n piikkiin, ja raskaan laman päätteeksi kartalta katosivat Haka, Puolimatka ja Polar.

Konkurssiaallon keskellä 1990-luvun puolivälissä NCC nappasi Puolimatkan ja Skanska palkkasi pääosan Hakan avainhenkilöistä. Rakennusalan kriisi avasi ovet ruotsalaisille, mutta alan liikevaihdosta oli vain muutamassa vuodessa hävinnyt yli puolet.

”Se aika oli hirveää myllerrystä.”

”Eikä tässä kaikki, sillä suuret ja mahtavat rakennusmateriaalivalmistajat Lohja ja Partek löivät hanskat tiskiin jo vuonna 1992. Ulkomaille myytiin lopulta lähes kaikki sementti-, tiili- ja villatehtaat, mutta Lujabetoni jatkoi kehitystyötä”, Isotalo sanoo.


Raha. ”Työstä pitää saada palkkaa, mutta palkkojen ja eläkkeiden alentamisen tarpeesta voitaisiin keskustella tämänkin laman jälkeen”, Hannu Isotalo pohtii.
Sitkeys ja liian suurten riskien karttaminen palkittiin, sillä putkia ja renkaita Nurmeksessa valmistaneesta pienestä sementtivalimosta kasvoi vuosikymmenten mittaan Suomen suurimpiin kuuluva rakennusalan konserni.

Isotalo arvelee perineensä Feliks-isältään ”nokkavainun”, jonka avulla Luja on laajentanut toimintaansa kannattavasti.

”Jos tavoittelee liikaa, otetut riskit helposti kostautuvat. Ja kun riski on liian suuri, sitä ei yksinkertaisesti oteta.”

Lujatalo nauttii mitatusti toimialan parhaasta maineesta. Sen tuntumaan mainemittauksessa yltävät esimerkiksi Lapti, Pohjola Rakennus, Hartela ja Fira, mutta pörssiyhtiöt YIT, Lehto Group ja SRV jäävät vähän kauemmas taakse.

Luja-yhtiöt
Konserni. Vuonna 1953 perustettu Luja on kolmannen polven perheyritys ja yksi Suomen suurimmista rakennusalan toimijoista.

Rakenne. Luja-yhtiöihin kuuluvat Lujatalo Oy, Lujabetoni Oy ja Fescon Oy. Yhtiöiden liikevaihto oli 752 miljoonaa euroa vuonna 2019.

Numerot. Viime vuonna Lujatalon liikevaihto kohosi 536 miljoonaan, Lujabetonin 188 miljoonaan ja Fesconin 28 miljoonaan euroon.

Toimintaa. Luja työllistää noin 1 700 työntekijää 32 paikkakunnalla. Lujalla on toimintaa Suomen lisäksi Ruotsissa ja Venäjällä.

”Maineella on merkitystä, samoin kuin perheyritystaustalla. Kasvollinen omistaja herättää luottamusta”, Isotalo uskoo.

Lujatalo-konsernin omavaraisuusaste oli vuoden 2019 lopussa yli 50 prosenttia. Se on valmis kohtaamaan heikommat suhdanteet, mutta kaikkien rakentajien tase ei ole yhtä vahva.

”Rakennusvolyymi laskee aika selvästi vuosina 2021 ja 2022, joten edessä on yrityskohtaista sopeutumista. Aiemmissa laskusuhdanteissa pienimmät rakennusyhtiöt ovat sopeuttaneet voimakkaimmin ja vääntäneet liekin hyvinkin pieneksi”, Isotalo kertoo.

Jos yksittäisten hankkeiden hintatasot laskevat, tappioriskitkin kasvavat. Pienimmät toimijat eivät usein kestä yhtäkään tappiollista urakkaa.

Rakentamisen kannattavuus ei ole vieläkään erityisen hyvää, vaikka alan vahva suhdanne on jatkunut viitisen vuotta. Alan liikevoitto on tyypillisesti kolmisen prosenttia liikevaihdosta.

Isotalo selittää tilannetta sillä, että uudet rakentajat tulevat markkinoille yleensä hinta edellä. Jos pientä firmaa haluaa kasvattaa, töitä on otettava halvallakin.

”Vaikka rakentamisen kustannukset olisivat mitä, ovat rakentajan saamat hinnat aika alhaisia. Tuoton kannalta yhtälö on hankala, eivätkä urakkamuotomuutokset välttämättä auta asiaa.”

”Sitä, joka haluaisi maksaa, ei lopulta ole olemassakaan”, Isotalo arvelee.

Elinkaarimallit, projektinjohtourakoinnit ja allianssimallit lähtevät siitä, että ne ovat työn tilaajalle edullisia. Ongelmat kasvavat automaattisesti, jos työmaata ja sen häiriötöntä toimintaa ei ole suunniteltu kunnolla jo etukäteen.

”Jos työttömyys nousee liian korkeaksi, on yhteiskunnan kohtalo kurja.”
Sähläys ja myöhästymiset tulevat kalliiksi, eivätkä keskeytykset ja kiireen tuntu auta asiaa. Yksikään alihankkija ei saa mennä konkurssiin, joten niiden valintaa on syytä vahtia kuin haukka.

Isotalon sanoin kyse on lopulta kokonaisprosessin ja pientenkin yksityiskohtien hallinnasta.

Lujan arvoissa mainitaan liian suurien riskien ja velkojen välttäminen sekä tehokkuus ja kannattavuus. Ne ovat elinehtoja samaan tapaan kuin jatkuva kehitystyö.

Hannu Isotalo kertoo, kuinka useat luottamustoimet sekä osallistuminen kunnallispolitiikkaan ovat tuoneet laajempaa näkemystä myös rakennusalan ulkopuolelta.

Keskustelu kääntyy kuin luonnostaan suhdanteista politiikkaan. Nyt päästään asioiden ytimeen, sillä Isotalo puhuu julkisen vallan roolin kasvusta jo ennen koronapaineita.

Koronakriisinkin jäljiltä on toki mahdollista, että edessä on paluu vahvan asuntorakentamisen, nousevien hintojen ja vuokrien sekä rajusti kasvavien asumistukimenojen aikaan. Asumistuet kohoavat vielä miljardeihin euroihin vuodessa.

”Järjestelmä lähestyy perustuloa. Julkinen tuki arkiseen elämään yleistyy edelleen, mutta pelkäänpä, että valtion velkaantuessa pää tulee vielä vetävän käteen.”

Isotalo esitteli taannoin toimittajavierailleen aineistoa, jossa viitattiin julkisen velan paisumiseen, kestävyysvajeen kasvuun, alhaiseen syntyvyyteen, työtä tekevän väestön vähenemiseen, ikään sidottujen menojen kasvuun ja hyvinvointivaltion hintalappuun.

”Koska julkinen talous on kroonisesti alijäämäinen, hyvinvointivaltio on tullut liian kalliiksi. Kysyntä julkisen vallan jakamalle rahalle on tietenkin rajatonta.”

Kaivattu rakenneremontti on ollut tuskien taivalta, vaikka edessä olevasta korjausliikkeestä on puhuttu vuosikymmenet. Pääministeri Juha Sipilän runnoma kiky-sopimus osoittautui teholtaan heikoksi.

”Selvähän se on, etteivät ihmiset talkoilla juuri mitään tee. Työstä pitää saada palkkaa, mutta palkkojen ja eläkkeiden alentamisen tarpeesta voitaisiin keskustella tämänkin laman jälkeen.”

Isotalo tietää kokemuksesta, että sisäinen devalvaatio voi olla tekemätön paikka.

Näin siitä huolimatta, että vyötä kiristämällä syntyisi lisää työpaikkoja.

”Jos työttömyys nousee liian korkeaksi, on yhteiskunnan kohtalo kurja.”

[kuka hemmetti]

Ok luin tähän saakka

Kun kasvun pitäisi alkaa, niin oikein kenelläkään ei ole rahaa,

Tldr: Tollasen höppänän pitäs olla sielä päivähuoneessa seurustelemassa muitten dementikkojen kanssa eikä julkisuudessa horisemassa asioista joista ei selkeästi tiiä eikä ymmärrä yhtään mitään.

Rahan määrä ei ole koskaan ollut yhtä suuri kun nyt ja lisää painetaan minkä ehditään. Kunnon nakkikioskin napanukka siinä/vittu mitä paskaa.

Alla tilastot. Rahaa on enemmän kuin koskaan.

https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot ... u_chrt_fi/

[Pöydällä nakki ja pullo vodkaa]

Kaivattu rakenneremontti on ollut tuskien taivalta, vaikka edessä olevasta korjausliikkeestä on puhuttu vuosikymmenet. Pääministeri Juha Sipilän runnoma kiky-sopimus osoittautui teholtaan heikoksi.

”Selvähän se on, etteivät ihmiset talkoilla juuri mitään tee. Työstä pitää saada palkkaa, mutta palkkojen ja eläkkeiden alentamisen tarpeesta voitaisiin keskustella tämänkin laman jälkeen.”

Isotalo tietää kokemuksesta, että sisäinen devalvaatio voi olla tekemätön paikka.

Näin siitä huolimatta, että vyötä kiristämällä syntyisi lisää työpaikkoja.

[bad grankulla]

Voi video mitä horinaa