Maatalouden koronasekoilut

[Pöydällä nakki ja pullo vodkaa]

Hesarin jutusta:

Rannikon puutarha maksaa useimmille ukrainalaisille maatalousalan työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa, 8 euroa ja 71 senttiä tunnilta. Julia Slupitskaja arvioi, että puolen vuoden työstä jää käteen 6 000–7 000 euroa, kun vero, matkat, luvat ja asuminen on maksettu pois. Runsas tonni kuussa siis.

Helvetin hyvinhän nuo vetää. Mä en kyllä pystyis mitenkään puolessa vuodessa säästämään palkasta kuutta seitsemää tonnia.

noilla luvuilla vaikuttaa siltä että tehdään ylitöitä eikä sitten tehdä muuta kuin töitä tuon puolen vuoden aikana

[dikäli mikäli]

Hesarin jutusta:

Rannikon puutarha maksaa useimmille ukrainalaisille maatalousalan työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa, 8 euroa ja 71 senttiä tunnilta. Julia Slupitskaja arvioi, että puolen vuoden työstä jää käteen 6 000–7 000 euroa, kun vero, matkat, luvat ja asuminen on maksettu pois. Runsas tonni kuussa siis.

Helvetin hyvinhän nuo vetää. Mä en kyllä pystyis mitenkään puolessa vuodessa säästämään palkasta kuutta seitsemää tonnia.

noilla luvuilla vaikuttaa siltä että tehdään ylitöitä eikä sitten tehdä muuta kuin töitä tuon puolen vuoden aikana

Mitä muuta sitä tekiskään. Vähän kuin joku kalanleikkaaja Norjassa.

[Kauko Keuhkon näköinen mies]

Hesarin jutusta:

Rannikon puutarha maksaa useimmille ukrainalaisille maatalousalan työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa, 8 euroa ja 71 senttiä tunnilta. Julia Slupitskaja arvioi, että puolen vuoden työstä jää käteen 6 000–7 000 euroa, kun vero, matkat, luvat ja asuminen on maksettu pois. Runsas tonni kuussa siis.

Helvetin hyvinhän nuo vetää. Mä en kyllä pystyis mitenkään puolessa vuodessa säästämään palkasta kuutta seitsemää tonnia.

noilla luvuilla vaikuttaa siltä että tehdään ylitöitä eikä sitten tehdä muuta kuin töitä tuon puolen vuoden aikana

Mitä muuta sitä tekiskään. Vähän kuin joku kalanleikkaaja Norjassa.

Paitsi että kalatehtailla voi tienata norjalaisittainkin hyvää liksaa, itelle tarjottiin 2004 töitä kajjalla ja tuntiliksa ilman lisiä 27€/h, leikkaajille vähän vähemmän. Nykyään leikkaajissa paljon itäblokkilaisia ja urakkahinnoissa katot, mut siitä saa rahaa ihan eri malliin, silleen että pärjää nimenomaan norjassa asumallakin hyvin. Toisin kuin nää mansikkapoimurit.

[Kauko Keuhkon näköinen mies]

Käytännössä aina kalatehtaat järkkää myös kunnolliset asunnot ilmaiseksi.

[Maidanin Veteraanien Veljesliitto]

Hesarin jutusta:

Rannikon puutarha maksaa useimmille ukrainalaisille maatalousalan työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa, 8 euroa ja 71 senttiä tunnilta. Julia Slupitskaja arvioi, että puolen vuoden työstä jää käteen 6 000–7 000 euroa, kun vero, matkat, luvat ja asuminen on maksettu pois. Runsas tonni kuussa siis.

Helvetin hyvinhän nuo vetää. Mä en kyllä pystyis mitenkään puolessa vuodessa säästämään palkasta kuutta seitsemää tonnia.

noilla luvuilla vaikuttaa siltä että tehdään ylitöitä eikä sitten tehdä muuta kuin töitä tuon puolen vuoden aikana

Mitä muuta sitä tekiskään. Vähän kuin joku kalanleikkaaja Norjassa.

Jos puolessa vuodessa jää melkein viiden kuukauden bruttopalkka käteen (9€/h x 157,5h/kk x 5kk = 7087€) niin on kyllä vero, matkat, luvat ja asuminen olleet aika helvetin pienet.

Tavallisilla tunneilla 157,5 x 8,71 tekee 1371,83€ kuukaudessa. Säästä sit siitä runsas tonni.

[Timo Jutilan maksa]

Ja lisäksi kyllähän nuo maajussit osaavat niille käppäsemmillekin majoituksille hyvän hinnan keksiä.

[Eräs Mies]

Hesarin jutusta:

Rannikon puutarha maksaa useimmille ukrainalaisille maatalousalan työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa, 8 euroa ja 71 senttiä tunnilta. Julia Slupitskaja arvioi, että puolen vuoden työstä jää käteen 6 000–7 000 euroa, kun vero, matkat, luvat ja asuminen on maksettu pois. Runsas tonni kuussa siis.

Helvetin hyvinhän nuo vetää. Mä en kyllä pystyis mitenkään puolessa vuodessa säästämään palkasta kuutta seitsemää tonnia.

noilla luvuilla vaikuttaa siltä että tehdään ylitöitä eikä sitten tehdä muuta kuin töitä tuon puolen vuoden aikana

Mitä muuta sitä tekiskään. Vähän kuin joku kalanleikkaaja Norjassa.

Jos puolessa vuodessa jää melkein viiden kuukauden bruttopalkka käteen (9€/h x 157,5h/kk x 5kk = 7087€) niin on kyllä vero, matkat, luvat ja asuminen olleet aika helvetin pienet.

Tavallisilla tunneilla 157,5 x 8,71 tekee 1371,83€ kuukaudessa. Säästä sit siitä runsas tonni.

Nuo saa tehdä 50 tunnin työviikkoja.

[promoottori naurahtaa]

Ja lisäksi kyllähän nuo maajussit osaavat niille käppäsemmillekin majoituksille hyvän hinnan keksiä.

No jutussa luki et 180€/kk oli majoitus. Varsin kohtuullinen hinta.

[I & I Spit On Their Graves]

Hesarin jutusta:

Rannikon puutarha maksaa useimmille ukrainalaisille maatalousalan työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa, 8 euroa ja 71 senttiä tunnilta. Julia Slupitskaja arvioi, että puolen vuoden työstä jää käteen 6 000–7 000 euroa, kun vero, matkat, luvat ja asuminen on maksettu pois. Runsas tonni kuussa siis.

Helvetin hyvinhän nuo vetää. Mä en kyllä pystyis mitenkään puolessa vuodessa säästämään palkasta kuutta seitsemää tonnia.

noilla luvuilla vaikuttaa siltä että tehdään ylitöitä eikä sitten tehdä muuta kuin töitä tuon puolen vuoden aikana

Mitä muuta sitä tekiskään. Vähän kuin joku kalanleikkaaja Norjassa.

Jos puolessa vuodessa jää melkein viiden kuukauden bruttopalkka käteen (9€/h x 157,5h/kk x 5kk = 7087€) niin on kyllä vero, matkat, luvat ja asuminen olleet aika helvetin pienet.

Tavallisilla tunneilla 157,5 x 8,71 tekee 1371,83€ kuukaudessa. Säästä sit siitä runsas tonni.

Nuo saa tehdä 50 tunnin työviikkoja.

Verot taitaa olla aika matalat jos tienaa 5 kk ajan jonkun vajaa 2k kuussa.

[Kauko Keuhkon näköinen mies]

Ja lisäksi kyllähän nuo maajussit osaavat niille käppäsemmillekin majoituksille hyvän hinnan keksiä.

No jutussa luki et 180€/kk oli majoitus. Varsin kohtuullinen hinta.

No peräperseälän vuokrat on kuule aika vitun matalia muutenkin, etten kohtuullisuudesta niin tiiä.

[Timo Jutilan maksa]

Mitä noita ilmoituksia selailin huhtikuussa niin oli vähän erilaisia hintoja tarjolla jos niitä oli viitsitty mainittu.

[Trollface-mies]

Hesarin jutusta:

Rannikon puutarha maksaa useimmille ukrainalaisille maatalousalan työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa, 8 euroa ja 71 senttiä tunnilta. Julia Slupitskaja arvioi, että puolen vuoden työstä jää käteen 6 000–7 000 euroa, kun vero, matkat, luvat ja asuminen on maksettu pois. Runsas tonni kuussa siis.

Helvetin hyvinhän nuo vetää. Mä en kyllä pystyis mitenkään puolessa vuodessa säästämään palkasta kuutta seitsemää tonnia.

noilla luvuilla vaikuttaa siltä että tehdään ylitöitä eikä sitten tehdä muuta kuin töitä tuon puolen vuoden aikana

Mitä muuta sitä tekiskään. Vähän kuin joku kalanleikkaaja Norjassa.

Paitsi että kalatehtailla voi tienata norjalaisittainkin hyvää liksaa, itelle tarjottiin 2004 töitä kajjalla ja tuntiliksa ilman lisiä 27€/h, leikkaajille vähän vähemmän. Nykyään leikkaajissa paljon itäblokkilaisia ja urakkahinnoissa katot, mut siitä saa rahaa ihan eri malliin, silleen että pärjää nimenomaan norjassa asumallakin hyvin. Toisin kuin nää mansikkapoimurit.

Ittellä oli yks tuttu joka 2005 meni töihin Islantiin jollekin lammastilalle. Ihan hyvät tilit kuulemma oli tehnyt. Vähän epäselvää mitä se siellä hommas, mutta se vissiin oli jopa aika suosittua sillon.

[Doctor Muñiz]

Hesarin jutusta:

Rannikon puutarha maksaa useimmille ukrainalaisille maatalousalan työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa, 8 euroa ja 71 senttiä tunnilta. Julia Slupitskaja arvioi, että puolen vuoden työstä jää käteen 6 000–7 000 euroa, kun vero, matkat, luvat ja asuminen on maksettu pois. Runsas tonni kuussa siis.

Helvetin hyvinhän nuo vetää. Mä en kyllä pystyis mitenkään puolessa vuodessa säästämään palkasta kuutta seitsemää tonnia.

noilla luvuilla vaikuttaa siltä että tehdään ylitöitä eikä sitten tehdä muuta kuin töitä tuon puolen vuoden aikana

Mitä muuta sitä tekiskään. Vähän kuin joku kalanleikkaaja Norjassa.

Jos puolessa vuodessa jää melkein viiden kuukauden bruttopalkka käteen (9€/h x 157,5h/kk x 5kk = 7087€) niin on kyllä vero, matkat, luvat ja asuminen olleet aika helvetin pienet.

Tavallisilla tunneilla 157,5 x 8,71 tekee 1371,83€ kuukaudessa. Säästä sit siitä runsas tonni.

Nuo saa tehdä 50 tunnin työviikkoja.

Verot taitaa olla aika matalat jos tienaa 5 kk ajan jonkun vajaa 2k kuussa.

Koko juttu ja linkki olis kivat, jos meinais muutakin kuin mutuilla jne.

[Pasi Fist]

Osa 1:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006554441.html

Kesätyö pohjois­savolaisella mansikka­tilalla oli kaikkea muuta kuin oli etu­käteen luvattu: ”Koko juttu avasi silmät sille, miksi suomalaiset eivät halua tiloille töihin”

HS:n haastattelemien viiden naisen mukaan majoitustilat olivat karmeat ja puutteita oli myös perehdytyksessä, työsopimuksissa ja työoloissa. Mansikkatilallinen vastaa, että väitteet ovat valhetta eivätkä naiset tiedä, mistä puhuvat.


Yksi haastatelluista naisista kuvasi navettamajoituksen. Kuvat on otettu oululaisten siivouksen jälkeen.

Viisi suomalaista naista värväytyi kausityöntekijöiksi mansikkatilalle Pohjois-Savoon. Yhdellä syy oli kesätöiden peruuntuminen ja kahdella lomautus. Eräällä heistä kesätyöt lykkääntyivät koronaviruksen takia ja toisella vähenivät niin merkittävästi, että kesäksi oli löydettävä muuta työtä.

Jokainen haastateltu kertoo, että uutiset maanviljelijöiden ahdingosta ja marjatilojen työtarpeesta herättivät halun hakeutua töihin. Maa- ja metsätalousministeriö on kehottanut tiloja rekrytoimaan entistä enemmän kotimaista työvoimaa kausitöihin.

”Lähdimme kaverini kanssa kesäseikkailulle, sillä emme vain halunneet loikoilla koko kesää ja odottaa, milloin pääsemme takaisin vakitöihimme”, kertoo yksi naisista.

Naisista kolme oli Helsingistä ja kaksi Oulusta. Heistä yksikään ei ollut varautunut siihen, mitä tilalla olisi vastassa.

Oli toukokuun viimeisen päivän alkuilta, kun oululaiskaverukset kurvasivat autollaan mansikkatilan pihaan.

He olivat kertoneet saapuvansa kello viiden aikoihin, joten työnantaja osasi odottaa heitä. Piha oli kuitenkin autio. Ainoastaan kaukana pellolla joku näkyi ajavan traktorilla.

Kaveruksista toinen soitti työnantajalle, joka vastasi viestitse tulevansa paikalle. Hän ei kuitenkaan saapunut itse, vaan traktorikuski keskeytti työnsä ja asteli kaverusten luo. Kyseinen mies oli työnantajan isä. Se kummastutti hieman kaveruksia, jotka olisivat halunneet nähdä työnantajansa.

Suuremman kummastuksen aiheutti kuitenkin majoitus, johon työnantajan isä heidät ohjasi.

”Se ei ollut mitään, mitä meille oli etukäteen kerrottu”, sanoo 21-vuotias oululainen.

Ennen tilalle lähtemistään oululaiskaverukset olivat lähettäneet tilanomistajalle sähköpostia ja myös jutelleet puhelimessa hänen kanssaan.

Jo työhakemuksessa kerrottiin, että työntekijöille on järjestetty majoitus. Majoituksen maksullisuudesta siinä ei mainittu. Haastateltavien mukaan työnantaja kertoi puhelimessa majoituksen hinnaksi 7,50 euroa yöltä ja sanoi majoituksen olevan laadukas. Lisäksi hän kertoi, ettei majoitus olisi maatilalla.

Oululaisten odotukset majoituksesta olivat suuret, sillä he olivat soitelleet muillekin mansikkatiloille ja kyselleet majoitusmahdollisuuksista. Monilla tiloilla majoitus oli halvempaa: esimerkiksi yhdessä hinta oli 1,65 euroa yöltä.

Nyt heidän seistessään maatilan liepeillä sijaitsevan vanhan navetan edessä lupaukset majoituksesta alkoivat tuntua liioitelluilta.

Linnunkakkaa oli kaikkialla niin paljon, että sen huomasi jo ovelta, haastateltavat kertovat. Syy oli kuistilla sijaitseva linnunpesä, josta lenteli pieniä lintuja.

”Yksi lensi sisälle ja kakkasi lisää keittiönpöydälle siinä edessämme”, 21-vuotias oululainen sanoo.

Yleistilan katossa roikkui kärpästeippi, joka oli täynnä kärpäsiä.

Kaverukset kertovat hyvin selkeästi sanoneensa tilanomistajan isälle, ettei majoitus vastaa puhelimessa kuvailtua.

”Hänen vastauksensa oli ’kyllähän te tähän voitte jäädä’.”

Niin he jäivätkin. Tilanomistajan isä sanoi, että majoitus olisi ”ensi hätään” ja heille oltaisiin parhaillaan järjestämässä luvattua majoitusta.

Ensimmäisen iltansa tilalla oululaiset käyttivät kaupassa käymiseen ja siivoamiseen. He kertovat pesseensä, siivonneensa ja järjestelleensä majoitustaan yhteen asti yöllä.

”Majoitus näytti siltä, että sitä ei ollut siivottu viimeisten asukkaiden jäljiltä. Kaappeihin oli jätetty vanhoja ruokia, ja muutama jääkaappi oli homeessa, sillä ne oli jätetty pois päältä ja ovet kiinni”, 21-vuotias oululainen sanoo.

Oululaiskaverukset kuvasivat majoituksestaan videon. Kaverukset olivat 21-vuotiaan oululaisen mukaan ennen videon kuvaamista ”siivoilleet ja järjestelleet majoitusta jonkin verran”.

[video käppäsistä tiloista jota en tähän saanut nyt]

Videolta näkee, että majoitus oli täynnä romua. Majoituksessa oli kymmenkunta jääkaappia, joista ainakin puolet oli epäkunnossa. Pesukoneita oli kahdeksan, joista yksi toimi. Uuneja oli neljä, joista kaksi toimi.

Hyvää oli se, että majoitukseen tuli juokseva vesi. Wc-tilat ja suihku olivat kuitenkin ”šokki, sillä tilat olivat niin karuja ja likaisia”.


Majoituksessa oli kaksi sermillä toisistaan erotettua suihkukoppia. Lattialla oli kuramatto.

”Ajattelimme että suihku on voinut olla lehmien pesupaikka tai jokin vastaava. Jos seinissä ei ollut hometta, ainakin likaa ja kosteusvauriota niissä oli. Kävimme kyllä suihkussa”, 21-vuotias oululainen sanoo.

Kaverukset tutkivat navettamajoituksen kaikki huoneet ja valitsivat siisteimmän. Huone oli sisustettu tiiviisti: tilaa ei ollut lähes millekään muulle kuin kerrossängyille.

Toisella oululaisista on astma. Hän kertoi heränneensä aamulla niin, että nenä ja kurkku olivat tukossa.

Majoituksessa oli monta huonetta, joista osa oli tehty vanhaan kellariin. Siellä ilma oli todella kostea ja huoneissa haisi home. Oululaiset tarkistivat patjat ja huomasivat, että ainakin kahden sängyn patjoissa oli paljon hometta.

Kumpikaan naisista ei olisi suostunut nukkumaan näissä huoneissa.

Seuraavana iltana kaksi 22-vuotiasta helsinkiläiskaverusta saapui junalla tilan läheiselle rautatieasemalle.

Kaverukset matkustivat Pohjois-Savoon junalla, sillä työnantaja oli luvannut etukäteen auton työ- ja vapaa-ajan käyttöön. Työnantaja tuli kaveruksia vastaan asemalle. Asemalla hän kysyi, tarvitseeko käydä kaupan kautta.

”Meillä oli mukana vain karkkipussi, sillä työnantaja oli kertonut etukäteen, että tilan puolelta on järjestetty päivittäin 10 euroa maksava ruoka. Ensin sanoimmekin työnantajalle, ettei kauppaan tarvitse mennä. Onneksi toinen meistä huomasi asemalla varmistaa, että onhan meille tarjottuna ruoka”, ensimmäinen kaveruksista kertoo puhelimitse.

”Työnantaja vastasi, että ’itse pitää tehdä’. Se oli ensimmäinen outo asia”, toinen kertoo.

Työnantaja vei kaverukset ostoksille Prismaan ennen tilalle ajamista. Automatkan aikana työnantaja kehui ukrainalaisia työntekijöitä muun muassa siitä, että ”he tykkäävät liftata”. Kaverukset kertovat myöhemmin tajunneensa, että liftaaminen johtui yksinkertaisesti siitä, ettei heillä ollut kulkuvälineitä, joilla pääsisi lähimpään ruokakauppaan.

Luvattuja autoja tilalta ei annettu yhdellekään työntekijälle heidän siellä ollessaan, HS:n haastattelemat suomalaiset kertovat.

Tilalla työnantaja esitteli helsinkiläisille navettamajoituksen, jossa oululaiskaverukset olivat jo yöpyneetkin yhden yön.

”Ensimmäinen reaktio oli se, että eivät he kai majoita ihmisiä joka vuosi näin. Olen matkustanut maailmalla paljon enkä todellakaan ole herkkä, mutta kun näin sen navetan, olo oli ihan kauhea”, toinen helsinkiläisistä kertoo.

”Se ei tuntunut, että olisi Suomessa.”

Toinen helsinkiläisistä lähetti HS:lle kuvia navettamajoituksesta. Kuvat on otettu oululaisten tekemän siivouksen jälkeen.


Oululaiskaverukset kertovat pesseensä yleistilojen pinnat ennen tämän kuvan ottamista.

Koska toisella helsinkiläisistä on vakava homeallergia, he ilmoittivat työnantajalle, etteivät suostu jäämään majoitukseen edes yhdeksi yöksi. Helsinkiläisten kuvaus majoituksesta vastaa oululaisten kuvailua.

”Majoitukseen meni puiset lahoamispisteessä olevat portaat, ja viereisellä pienellä kuistilla oli vanha pyykkinaru, jossa roikkui jonkun pikkuhousut. Navetassa haisi silkka home ja betonilattia oli jääkylmä. Majoitus oli täynnä romua, likaisia tavaroita ja likaisia lakanoita. Yhdelle tuolille oli läntätty vanha purkka”, toinen helsinkiläisistä sanoo.


Osassa sänkyjä oli lakanat, osassa ei.

Naiset kertovat vaatineensa tilanomistajaa hankkimaan heille ja oululaisille paremman majoituksen. Se järjestyi noin 30 kilometrin päästä.

Taloa vuokrasivat paikalliset, mutta maksu meni työnantajan kautta. Jokaiselta vuokra-asunnossa yöpyneeltä vähennettiin päivittäin palkasta 7,50 euroa. Myös matkakustannukset jäivät työntekijöille.

Helsinkiläiset ja oululaiset kuvailevat talon omistajia mukaviksi ja majoitusta hyväksi. Tästä majoituksesta HS ei ole nähnyt kuvia.

Haastateltavista jokainen uskoi, että ilman oululaisten autoa he eivät olisi voineet muuttaa majoitusta.

Kolmas HS:n haastattelema helsinkiläinen, hänkin 22-vuotias nainen, saapui tilalle myöhään seuraavana iltana. Tilanomistaja haki hänet rautatieasemalta ja vei suoraan vuokramajoitukseen.


Osa majoituksen sängyistä oli uusia ja siistejä.

Hän kertoo kyselleensä majoituksesta etukäteen puhelimitse mutta jääneensä ilman kunnon vastauksia. Automatkalla hän ei edes tiennyt, minne työnantaja häntä vei.

”Automatkalla koetin kysellä ensimmäisestä työpäivästä ja siitä, miten kaikki toimii, mutta hän vastasi, että ’tytöt kertoo sitten’. Heti ovesta kun pääsin sisään, kuulin muiden kokemuksista.”

Maaseutuelinkeinojen sopimusasiantuntija Asta Kääriäinen työntekijöitä edustavasta Teollisuusliitosta ei ota kantaa siihen, millaisia majoitukset marjatiloilla yleensä ovat.

”Se on kuitenkin selvää, että työntekijöitä ei voi laittaa viettämään aikaa taloon, joka on terveysuhka. Homeiseen taloon majoittaminen ei ole asiallista eikä hyväksyttävää.”

Lisäksi hän sanoo, ettei työnantajalla ole oikeutta vähentää asumuksen hintaa palkasta, ellei siitä ole erikseen sovittu.

[Pasi Fist]

Osa 2:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006554441.html

HS yritti torstaina ja perjantaina useaan otteeseen tavoittaa puhelimitse tilanomistajaa eli haastateltavien työnantajaa. Lopulta hän vastasi sähköpostitse erittäin niukkasanaisesti:

”Kaikki väitteet ovat valheita ja eivät pidä paikkaansa, joten juttua ei saa julkaista. He eivät ole tottuneet tekemään fyysistä työtä eivätkä tunne alaa tarkemmin.”

Kun HS yritti kysyä lisäkysymyksiä, mies ilmoitti, ettei halua kommentoida tapausta enempää.

HS:n haastattelemat suomalaiset eivät olleet ainoita kesätyöntekijöitä tilalla. Haastateltavien mukaan tilalla oli töissä heidän kanssaan samaan aikaan yksi virolainen, yksi suomalainen ja kaksi ukrainalaista. He saapuivat tilalle yksitellen. Heidät kaikki majoitettiin haastateltavien mukaan navettaan.

Suomalaisilla tiloilla mansikoita poimivat yleensä ukrainalaiset. Heitä ennen 1990-luvulla työvoima tuli Virosta ja Venäjältä.

Tämä vuosi on koronaviruksen takia poikkeuksellinen. Kun valtioiden rajat suljettiin, ainakin 15 000 Suomeen odotettua ukrainalaista oli vaarassa jäädä jumiin kotimaahansa. Suomi sai sovittua 1 500 kausityöntekijän tulosta. Heistä vain 350 ehti Suomeen ennen kuin Ukrainan hallitus päätti estää kausityöntekijöiden lähdön maasta.

HS kertoi toukokuussa, että ukrainalaiset asuvat usein tilojen omissa majoituksissa.

Majoitusongelmien lisäksi haastatellut kertovat puutteista perehdyttämisessä sekä sopimusten laatimisessa ja laillisuudessa. Haastateltavat kokivat nämä seikat majoitusta pahemmiksi ongelmiksi.

Oululaiset kertovat olleensa koko tilan ensimmäiset kesätyöntekijät. Heidät työhön perehdytti tilanomistajan isä. Haastateltavien mukaan perehdytys oli sitä, että mies antoi kuokat molemmille, näytti muutaman taimen kohdalta, miten rikkaruoho poistetaan, ja kehotti varomaan taimia. Työhanskat oululaisille annettiin vasta töiden jo alettua.

Muut naiset kertovat, että heidän perehdyttämisensä jätettiin oululaisten vastuulle.

Oululaiset kertovat työskennelleensä ensimmäisen päivän ilman työsopimusta, sillä he eivät tavoittaneet työnantajaa. Tietämättä sen enempää työajastaan tai sallituista tauoistaan he olivat pellolla kahdeksan tuntia ja pitivät tunnin ruokatauon.

Ensimmäisen työpäivänsä iltana, kun kaksi helsinkiläiskaverusta saapui, kaikki neljä kertovat kirjoittaneensa sopimukset. Työajaksi kirjattiin viisi päivää viikossa kahdeksan tuntia päivässä sekä tunnin ruokatauko, jota ei laskettaisi työaikaan. Lauantaisin työaika oli viisi tuntia. Työajoissa oli kuitenkin joustoa, ja osa haastateltavista kertoo tehneensä välillä lyhyempiä päiviä.

Yksin saapunut helsinkiläinen kertoo työskennelleensä ilman sopimusta lähes puolitoista viikkoa, vaikka yritti päivittäin tavoittaa työnantajaa sopimuksen tekemiseksi.

Lopulta nainen tavoitti työnantajan. Naisen täyttämä sopimus ei ollut esitäytetty – eikä ollut muidenkaan aiemmin allekirjoittaneiden sopimus. Täyttäminen tapahtui niin, että työntekijä kysyi jokaisen tiedon kohdalla työnantajalta, mitä sopimukseen kirjoitetaan.

”Kun kysyin, mitä koeajaksi merkitään, työnantaja sanoi kaksi viikkoa. Vieressä olleet oululaiset kertoivat, että heillä oli neljä ja kahdella muulla helsinkiläisellä nolla päivää. Minä sanoin, että kirjoitan sopimukseeni siis neljä. Tähän työnantaja sanoi, että laita vain, mutta sopimus on sitten irtisanottavissa heti.”

Sopimusten tekotapa tuntui haastateltavista erityisen epäreilulta ulkomaalaisia työntekijöitä kohtaan. He kertovat auttaneensa yhtä virolaista työntekijää täyttämään hänen työsopimuksensa.

Toimitusjohtaja Kristel Nybondas Maaseudun työnantajaliitosta muistuttaa, ettei yksikään työsopimus voi erota liittojen välisen työehtosopimuksen (tes) minimiehdoista, sillä muuten sopimus on mitätön. Irtisanomisaika on yksi niistä asioista, joista ei voi sopia.

”Jos työsopimuksessa on tesiin verrattuna ihmeellinen irtisanomisaika tai liian pieni palkka, se on osoitus siitä, että työnantaja on toiminut väärin.”

Marjanviljelyalalla noudatetaan maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta. Alalla on mahdollista tehdä sopimus, jossa työsuhteen kestoksi kirjoitetaan arvio työsuhteen kestosta. Tämä johtuu siitä, ettei satokausi ole koskaan täysin ennustettavissa.

”Näin työnantaja voi ilmoittaa sopimuksen päättyväksi lyhyelläkin aikavälillä, jos satokausi loppuu”, Nybondas sanoo.

Hän muistuttaa myös, että tesin noudattaminen on aina työnantajan vastuulla. Työnantaja ei myöskään voi vedota siihen, ettei tiennyt, mitä tesissä sanotaan.

Tilalla tehtiin töitä kuutena päivänä viikossa. Päivät olivat helteisiä, ja kuuma pelto huokui lämpöä.

Mäkäräisten suuri määrä teki työstä tukalaa, sillä kuumuudesta huolimatta piti pukea pitkähihainen paita ja pitkät housut sekä kumisaappaat ja hyttyshattu.

Haastateltavien mukaan pellon läheisyydessä ei ollut vesipistettä eikä heille osoitettu taukotilaa. Lisäksi he sanovat, ettei tilalla saanut eväitä kylmään.

Työ oli fyysistä, se ei ollut yhdellekään haastateltavalle yllätys.

”Olen ollut töissä farmilla Australiassa, joten fyysisyys oli tuttua”, 22-vuotias oululainen kertoo.

Myös työn tauottaminen ja siten jaksamisen takaaminen ovat hänelle tuttuja asioita.

HS:n haastattelemien naisten mukaan peltojen läheisyydessä ei ollut vessaa. Naisten mukaan työnantaja oli kehottanut käymään ”puskapissalla”. Jossain vaiheessa työnantaja oli tiukentanut ohjettaan ”lähimpään puskaan pissaamiseksi”.

Lisäksi hän oli haastateltavien mukaan kertonut nähneensä naisten käyvän hakemassa vessapaperia autolta.

”Hän sanoi meille miinustavansa paperin hakemisen ja vessassa käymisen työajasta”, yksi 22-vuotiaista helsinkiläisistä sanoo.

22-vuotiaan oululaisen mukaan tämä muutti ilmapiiriä.

”Muutoksen jälkeen pidin taukoja piilossa. Niin ukrainalaisetkin tekivät. Yksi heistä varoitti meitä, että työnantaja tarkkailee. Tauolla hän viittoi meitä tulemaan piiloon puiden taa.”

Teollisuusliiton Kääriäinen muistuttaa, että on työnantajan velvollisuus huolehtia työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä. Tarvittavien vesitaukojen ja viileässä työskentelemisen sekä helteellä tarvittavien taukojen järjestäminen ovat kaikki määräyksiä, joita tulee noudattaa.

Kääriäinen kertoo, että suurilla mansikkapelloilla vessassa käyminen on joissain tapauksissa järjestetty tuomalla pellon reunalle esimerkiksi siirrettävä kuivakäymälä.

Noin kaksi viikkoa töiden alkamisen jälkeen kolme helsinkiläistä kertoo saaneensa potkut tilalta. Heidän mukaansa työnantaja ilmoitti asiasta puhelimitse.

”Hän sanoi, että ei tarvitse enää tulla töihin, koska mäkäräisiä on niin paljon. Se ei varmasti ollut se oikea syy, mutta näin hän meille sanoi”, kertoo yksin tilalle töihin tullut helsinkiläinen 22-vuotias.

Hän arvelee, että todellisena syynä ovat voineet olla esimerkiksi eroavat mielipiteet taukojen pituudesta.

Oululaiset eivät saaneet potkuja, mutta he irtisanoutuivat itse samana päivänä.

Maaseudun työnantajaliiton Nybondas muistuttaa, että määräaikaiset työsuhteet eivät ole lain mukaan irtisanottavissa. Työnantaja voi kuitenkin käyttää koeaikapurkua. Tällöinkin purkamisen syyn pitää olla asiallinen eli vaikkapa tyytymättömyys tehdyn työn jälkeen.

HS:n haastattelemien naisen mukaan irtisanomisen yhteydessä työnantaja ihmetteli, miksi naiset olivat edes tulleet mansikkatilalle. Heidän mukaansa työnantaja totesi, että hehän voisivat saada rahaa Kelalta. Haastateltavien mukaan työnantaja myös vihjaisi ulkomaalaisten olevan hyviä työntekijöitä, koska eivät valita tai vaadi mitään.

21-vuotias oululainen kertoo työnantajan sanoneen saman keskustelun aikana monta kertaa, ettei ole tottunut siihen, että tilalle tulee suomalaisia, jotka ovat tottuneet parempaan kuin ulkomaalaiset.

Nähtyjen ja koettujen epäkohtien määrä järkytti haastateltavia.

”Eniten meitä kaikkia jäivät varmaan huolestuttamaan ulkomaalaisten olot tilalla. Yksi ukrainalaisista kertoi tienaavansa 100 euroa kuussa, joten tilalla tienatut rahat ovat hänelle isoja, mutta ei se tarkoita, että heidät voi majoittaa homeiseen navettaan”, toinen helsinkiläiskaveruksista sanoo.

”Koko juttu avasi silmät siitä, miksi suomalaiset eivät halua tiloille töihin.”

Suomalaisnaiset viettivät viikon ennen juhannusta vuokratalossa ja odottivat palkkojaan tehdystä työstä.

Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen mukaan lopputili on maksettava työsuhteen päättyessä niin pian kuin mahdollista mutta viimeistään neljän työpäivän kuluessa. HS haastatteli naisia 24. kesäkuuta. He eivät olleet vieläkään saaneet palkkaansa.

Kun suomalaiset lähtivät juhannusviikonloppuna, he huomasivat tilalle tulleen kolme uutta ukrainalaista. HS:n haastattelemat naiset eivät tiedä, minne ukrainalaiset majoitettiin tai tehtiinkö heille asianmukaiset työsopimukset.