Neuvostoliitossa ei ollut tätäkään ongelmaa
https://www.punkinfinland.net/forum/
https://www.punkinfinland.net/forum/viewtopic.php?f=2&t=746473
Oliko samaan malliin kirjoitettu kuin kommenttisi politiikkatopikeissa?Liian pöksö wrote: ↑15 Jul 2020, 04:38Kolmannen pointin voin silleen ujosti allekirjoittaa että sähköpostitse lähettämäni ns. tyhmä kysymys johti silkkaan vittuiluun. Eipähän tartte ko. liittoa enää harkita.
Niin on,UHKA SAKKO POSTISSA wrote: ↑14 Jul 2020, 18:14horus wrote: ↑14 Jul 2020, 16:00Tyättömyysjakso on määräaikasen loma.
erikoinen TES
Sulla se on sen sortin kivipää ettei se ota järkee vastaan vaikka saatanan saman rautalankakerän avais kymmenen kertaa.Liian pöksö wrote: ↑15 Jul 2020, 04:38Lähinnä teidän etuoikeutettujen olkiukkoilua.Henkkamaukka Perusjätkä wrote: ↑15 Jul 2020, 02:12Tässä on kyllä ihan hyvä tiivistysjoku argumentaatiovirhe wrote: ↑15 Jul 2020, 01:49Paljonko olet ollut tekemisissä liittojen kanssa noin jäsennäkökulmasta? Ainakin omat kokemukset on just tota, sillä ilman ois ollu aika paha lähtee hakeen oikeuksiaan systeemin kautta.Liian pöksö wrote: ↑15 Jul 2020, 00:16Etenkin boldattu naurattaajoku argumentaatiovirhe wrote: ↑14 Jul 2020, 23:35Vastauksena kysymykseen. Ne ovat tärkeitä, koska ne toimivat vastavoimana hallitsemattomalle kapitalismille ja kasvottomalle byrokratialle.UHKA SAKKO POSTISSA wrote: ↑14 Jul 2020, 22:22Mut joo, jos rogetopsuun tulee mahlyssä kahdeksan sivua, niin avausviesti on ihan MOT.
Pyhiä ne eivät ole, eikä sen paremmin lehmiäkään.
Etujärjestöjen kriitikot jakaantuu kokemukseni mukaa karkeasti kolmeen ryhmään:
- Periaatteelliset kriitikot, joille esim. markkinatalous on eettinen, kommunismissa ei tarvita työnantajärjestöjä tai maatalous pitäs lopettaa taikks jotain, mitä milloinkin. Tämä yleensä täysjärkisintä osastoa. Keskustelu mahdollista ja joskus ihan hedelmällistäkin, nykysysteemi kun on kaukana täydellisestä.
- Ne jotka ihmettelevät miksi järjestöt eivät aja kuin jäsenistönsä etua (mikä ei edes aina pidä paikkaansa). Nämä yleensä semmosia turhakkeita, joilla muutenkin aika vähäinen käsitys: mistään. Keskustelu turhaa tai ainakin todella turhauttavaa.
- Järjestöihin pettyneet, joita oma liitto ei ole voinut auttaa eri syistä. Keskustelu vaikeaa tai mahdotonta, koska oma kokemus sotkee näkyvyyden kokonaiskuvaan.
Kolmannen pointin voin silleen ujosti allekirjoittaa että sähköpostitse lähettämäni ns. tyhmä kysymys johti silkkaan vittuiluun. Eipähän tartte ko. liittoa enää harkita.
Kakkoskohtaan huomiona ay-liikkeen vaatimus saatavuusharkinnan säilyttämisestä. Ay-liike on hyvinvoivien valkoisten etujärjestö ja ytimeltään rasistinen.
Sitten tietty perustulovastaisuus jne.
Hepulle pitäis saada semmonen vihreä lippis jossa lukee Make De Gröna Great Again.Kauko Keuhkon näköinen mies wrote: ↑15 Jul 2020, 14:16pöksö kyl joensuun vastine takametsien juntista magahattu päässä, ei jumalauta
Eikös perustulosta ole semmoistakin mallia, jossa ihan kaikki saa vaikka sen 800 sama mitä muuten tienaa?Henkkamaukka Perusjätkä wrote: ↑15 Jul 2020, 14:45--- Porvarithan kannattaa perustuloa tasan siksi, että sen avulla palkkoja voidaan pudottaa ja yrittäjänvastuuta siirtää yhteiskunnalle. Ja tietty siksi, että sen avulla kassojen asemaa voidaan heikentää, mikä on ainakin matalapalkka-alojen ongelma. Kuka kuuluisi kassaan jos perustulo olisi 800€ ja ansiosidonnainen ei hyödyttäisi enää. ---
Laitan nyt pienen askartelun tuloksen tänne talteen.Mies joka ei pystynyt lopettamaan wrote: ↑15 Jul 2020, 14:40Hepulle pitäis saada semmonen vihreä lippis jossa lukee Make De Gröna Great Again.Kauko Keuhkon näköinen mies wrote: ↑15 Jul 2020, 14:16pöksö kyl joensuun vastine takametsien juntista magahattu päässä, ei jumalauta
Hyvinpä tunnet hommat. Eipä ole pulloja ja laivaseminaareja näkynyt.UHKA SAKKO POSTISSA wrote: ↑13 Jul 2020, 17:41no näitä tarkoitin, näillehän riittää palkaksi joku korruptiopullo ja laivaseminaari silloin tällöin, niin hädässä olevien asia unohtuu sen siliän tien!raaka mestitsi ¹ wrote: ↑13 Jul 2020, 17:15tiiän kyllä piffolaisia jotka on tai on ollu aktiivisia omassa ammattiyhdistyksessään varsinaisen työnsä ohella
Kokoomukselle perustulo tulee olemaan tietenkin semmoinen, että ihmisen kannattaa tai täytyy tavalla tai toisella täydentää tulojaan palkkatyöllä, jossa palkan ei tartte riittää elämiseen, koska perustulo. Kyllä porvari työn teon kannustimista huolen pitää. Keskituloisilla ja siitä ylöpäin perustulosta jää nolla käteen verojen takia, niin kuin kai pitääkin. Verot vaan nousisi ja tulot pysyisi myös pienituloisilla varmaan samana, mutta onhan se kivaa kutsua saatua rahaa perustuloksiSemi Kumpulalainen wrote: ↑15 Jul 2020, 15:20Eikös perustulosta ole semmoistakin mallia, jossa ihan kaikki saa vaikka sen 800 sama mitä muuten tienaa?Henkkamaukka Perusjätkä wrote: ↑15 Jul 2020, 14:45--- Porvarithan kannattaa perustuloa tasan siksi, että sen avulla palkkoja voidaan pudottaa ja yrittäjänvastuuta siirtää yhteiskunnalle. Ja tietty siksi, että sen avulla kassojen asemaa voidaan heikentää, mikä on ainakin matalapalkka-alojen ongelma. Kuka kuuluisi kassaan jos perustulo olisi 800€ ja ansiosidonnainen ei hyödyttäisi enää. ---
Tästä olisi mukava jos olisi jotain hyvin analysoituja ja kansantajuistettuja laskelmia, että mitä maksaa vuodessa tuommoinen ja mitä säästää, mutta porvari ei varmaan tämmöisestä mallista tykkää, ku 800 on ihan turhaa taskurahaa, mitä ei pienpalkkalainen ansaitse, koska sille liian iso raha annettavaksi henkensä pitimiksi noin vaan...
Järjestäytymisaste on ay-liikkeen kohtalonkysymys
Työelämän ehdot vaihtelevat Euroopan sisällä. Yksi asia meitä kuitenkin yhdistää: sopimustoiminta jatkuu sujuvana vain, jos työntekijöiden järjestäytymisaste pysyy riittävän korkeana.
Lokakuun 7. päivänä vietettiin jälleen kansainvälistä kunnon työn päivää. Päivän tarkoitus on juhlia kaikkea sitä, mikä työelämässä on jo kunnossa. Samalla muistetaan, että korjattavaa löytyy edelleen. Lisäksi on asioita, joista kannattaa pitää kiinni, kuten työntekijöiden järjestäytymisaste ja vaikutusmahdollisuudet.
Ammattiliitto Pro, Teollisuusliitto, Insinööriliitto ja Paperiliitto tilasivat keväällä 2019 Jyrki Rainalta selvityksen kuuden EU-maan – Ruotsi, Tanska, Saksa, Hollanti, Ranska ja Espanja – metalli-, kemian- ja paperiteollisuuden työehtosopimusten yleissitovuudesta sekä työehtosopimusten paikallisen sopimisen malleista erityisesti palkankorotusten soveltamisessa.
Raina teki selvityksen vertailumaiden liittojen asiantuntijoiden haastatteluiden sekä lakien, työehtosopimusten eli tessien ja muiden kirjallisen lähteiden avulla. Tarkoituksena on antaa tilaajaliitoille yleiskuva näiden maiden työehtosopimustoiminnasta ja selvittää, miten kansalliset ja paikalliset sopimukset näissä maissa neuvotellaan.
Selvitys esiteltiin Ammattiliitto Pron, Teollisuusliiton ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n järjestämässä Kunnon työn päivä -tapahtumassa Helsingissä.
Yleissitovuus ei ole mikään suomalainen kummajainen, vaikka julkisen keskustelun perusteella sellainen kuva saattaakin tulla. Suomen lisäksi enemmistö alakohtaisista työehtosopimuksista on yleissitovia ainakin Espanjassa, Hollannissa ja Ranskassa.
Lisäksi eri maissa on erilaisia malleja vastaavan lopputuleman aikaansaamiseksi.
Ruotsi ja Tanska: vahva sopimisen perinne
Ruotsin mallista puhutaan välillä Suomessakin ja nimenomaan nostetaan esiin se, etteivät työehtosopimukset ole naapurissamme yleissitovia. Valtakunnalliset liitot sopivat Ruotsissa valtakunnallisista tesseistä, mutta palkkausjärjestelmät ja korotukset sovitaan paikallisesti. Liitot eivät päätä korotuksista, ja ihmisten palkat ovat yksilöllisiä.
Ruotsissa on vahva ay-rakenne, korkea järjestäytymisaste ja luottamuksen, keskinäisen kunnioituksen ja neuvotteluiden perinne työnantajan kanssa. Asioista pystytään sopimaan neuvottelupöydässä. Toimiakseen järjestelmä vaatii suurta järjestäytymisastetta alueilla ja työpaikoilla.
Tanskan mallin joustavuudesta puhutaan myös. Tanskassa valtakunnalliset sopimukset kattavat 80 prosenttia työpaikoista, loput ovat liityntäsopimuksia.
Tanskan tesseissä on määritelty vain vähimmäispalkat, muuten palkkaneuvottelut käydään täysin yritystasolla. Vuosikorotuksissa on suuriakin eroja, jotka johtuvat yritysten taloustilanteesta. Paikallinen sopiminen toimii Tanskassakin, koska järjestäytymisaste ja neuvotteluvalmius ovat korkealla.
Ranska ja Espanja: lait säätelevät sopimista
Rainan selvityksen mukaan Ranskan ay-liikkeellä on paha vapaamatkustajaongelma, sillä vaikka tessien kattavuus on miltei sata prosenttia, on maassa vain 12 prosentin järjestäytymisaste. Suurin osa työntekijöistä ei siis pääse vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin.
Ranskassa sovitaan toimialakohtaisia työehtosopimuksia ja niiden palkankorotuksia, mutta yritystasolla on lakisääteisesti neuvoteltava palkoista ja yritysten voitonjaosta vuosittain.
Espanjassa sovitaan toimialakohtaisia työehtosopimuksia, joissa sovitaan minimivuosipalkasta, mutta silti yritystason paikallisella sopimisella on pääpaino. Uusi lainsäädäntö antaa mahdollisuuden sopia palkoista alle työehtosopimuksen tason, mutta ei alle lakisääteisen minimipalkan.
Sopimusjärjestelmää on jo molemmissa maissa heikennetty lakimuutoksilla, mikä on johtanut suureneviin eroihin ja epätasaisempaan pelikenttään yrityksille ja sekavaan tilanteeseen työehtojen määräytymisessä. Kannattaa myös huomata, että Ranskassa ja Espanjassa on poliittisesti hajautunut, osin keskenään kilpaileva ammattiyhdistysliike. Esimerkiksi Ranskassa on monella alalla viisi keskenään kilpailevaa liittoa.
Lainsäädännön radikaalit muutokset voivat johtaa sopimustoiminnan romahtamiseen. Tästä Kreikka ja Romania ovat pahimmat esimerkit Euroopassa.
Saksassa kahden kerroksen työmarkkinat
Saksassa ja Hollannissa järjestäytymisaste on kohtuullisen korkea, ja maissa on pitkä sopimisen perinne vahvalla lainsäädännöllä tuettuna. Maissa on vahvoja ala- ja yrityskohtaisia sopimuksia ja siten sopimusten kattavuus on kohtuullinen. Pohjalla on vahva yritystason edustavuus, kuten Saksassa yritysneuvostojen suuri rooli ja Hollannissa suuryritysten ja ammattiliiton välisten työehtosopimusten perinne.
Toisaalta esimerkiksi Saksassa on toimialoja, joissa tilanne on sopimisen kannalta haastava, ja työntekijöiden työmarkkina-asema vaihtelee paljon, sillä pienet ja keskisuuret yritykset ovat tes-vapaita. Muutamilla aloilla on hyvät työedut, muilla ei: Saksaan on muodostunut kahden kerroksen työmarkkinat.
Paineita järjestelmään tulee niin työnantajan puolelta kuin poliittiselta äärioikealta. Saksassa liitot eivät halua poliitikkoja sopimaan yleissitovuudesta.
On tärkeää seurata Euroopan tilannetta
On tärkeää, että myös suomalaisilla luottamushenkilöillä on yleiskuva muiden Euroopan maiden maiden työehtosopimustoiminnasta.
Yhteenvetona Rainan selvityksestä voi sanoa, että Euroopassa ei ole yhtäläistä sääntelymallia. Osassa maista pohjaudutaan enemmän tesseihin, osissa laki säätää työehtoja. Trendinä on kuitenkin nähtävissä, että työehtosopimusten jousto lisääntyy, yrityskohtainen sopiminen lisääntyy ja työehdot eriytyvät.
Populististen puolueiden nousu monessa maassa sekoittaa perinteisiä valtasuhteita sekä politiikassa että ay-liikkeessä. Lainsäädännön radikaalit muutokset voivat johtaa sopimustoiminnan romahtamiseen, sillä lainsäädäntöön perustuva työehtojen normitus on tessejä epäluotettavampaa.
Järjestäytymisasteen pitäminen korkeana on todella keskeinen asia sopimustoiminnan kannalta. Siitä on syytä pitää huolta, Suomessakin.
