Eläinten oikeudet ja oikeuksien loukkaukset

[Doctor Muñiz]

Aika vanhentunut toi mun tieto 2-3 miljoonasta tieliikenteen lintu-uhrista, mutta se olikin jostain 80-90-lukujen taitteesta Luonto-lehdestä.

Sitä nyt voi sitten joku laskea, että tulisko syömällä puolikkaan naudan vuodessa plus maitotuotteet päälle loukanneeksi vähemmän eläinten oikeuksia kuin autoilemalla ja jättämällä ikkunat peittämättä. [Itse en siis pidä tälläista eläinyksilöiden oikeuksiin perustuvaa ympäristöetiikkaa perusteltuna vaan pitäis lähestyä asiaa vaikka hyve- ja/tai feministisen huolenpidon etiikan kautta. Nää yksilölähtöiset suuntaukset vielä usein tuppaa kiistämään eettisen pluralismin ja sitä kautta luonnon itseisarvon kuten esim. Singer ja Regan tekivät.]

Edit.: jutussa mainitusta selvityksestä:

3.2.4 Tieliikenne

Perusteellisen selvityksen selkärankaisten liikennekuolemista Suomessa on tehnyt Manneri (2002). Sen mukaan kaikista liikenteen tappamista selkärankaisista 65 % oli lintuja. Ottamalla huomioon hävikin vaikutus on Manneri (2002) arvioinut, että lintuja kuolee Suomen tieliikenteessä vuosittain noin 4,3 miljoonaa. Eläinten liikennekuolleisuus oli suurinta joen- tai puronuomien ja teiden risteyskohdissa. Kuolleina löydetyistä linnuista runsaslukuisin oli peippo (16 %). Selvityksen perusteella kehrääjän, varpusen, kottaraisen, pikkulepinkäisen ja joidenkin peto- sekä metsäkanalintujen populaatioriski on kohonnut liikenteen takia.

[Ken-nukkea esittävä Ryan Gosling]

Autoilua välttämällä ja käyttämällä joukkoliikennettä voi vähentää eläinten liikennekuolemia.

Kysymys oikeuksista on kyllä kiinnostava! Ehkäpä pyrin jatkossa kampanjoimaan eläinten vapauksien puolesta, se on retorisesti jopa selkeämpää. Kiitos tohtori ajatuksen herättämisestä!

[Pasi Fist]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007862989.html

Naiselle syyte törkeästä eläin­suojelu­rikoksesta, epäillään pitäneen ainakin 26:ta koiraa niiden terveyttä vaarantavissa oloissa

Syyttäjän mukaan ulosteiden keskellä olleista koirista osa oli nälkiintyneen laihoja ja sairaita. Neljä koiraa piti lopettaa.

Naista vastaan on nostettu Helsingin käräjäoikeudessa syyte törkeästä eläinsuojelurikoksesta ja salakuljetuksesta, ilmenee Etelä-Suomen syyttäjäalueen haastehakemuksesta.

Syyttäjän mukaan nainen on pitänyt ainakin 26:ta koiraa oloissa, jotka ovat olleet koirille soveltumattomia ja niiden terveyttä vaarantavia. Koirat eivät ole saaneet riittävästi ruokaa eikä niiden terveydestä ole huolehdittu riittävästi, syyttäjä katsoo. Koirat eivät ole myöskään saaneet esimerkiksi tarpeeksi ulkoilua ja liikuntaa, syytteessä sanotaan. Koirien oleskelutilojen likaisuuskin mainitaan ongelmaksi.

Syytteen mukaan eläinten pitopaikan tiloissa on ollut runsaasti koirien ulosteita ja virtsaa sekä voimakas koirien eritteiden haju. Joillakin koirilla on havaittu esimerkiksi ulosteen polttamaa ihoa, syytteessä sanotaan.

Syytteen mukaan osa koirista oli nälkiintyneen laihoja. ”Useilla koirilla on ollut korvatulehdusta, vuotoa silmistä sekä irtoamattomia poistoa vaatineita maitohampaita, jotka ovat muun muassa ahtauttaneet leukaa, aiheuttaneet virheellisen purennan sekä aiheuttaneet tulehdusta ja kipua”, syytteessä sanotaan.

Enempien kärsimysten välttämiseksi neljä koiraa lopetettiin. Muita koiria ei enää luovutettu syytetylle.

Naisen katsotaan myös tuoneen Suomeen koiria, joiden tuonti on ollut kielletty. Henkilö on tuonut koiria Virosta pääosin myös kaupallisessa tarkoituksessa; valtaosa koirista on ollut peräisin Venäjältä, syytteessä sanotaan.

Syyttäjän käsitys on, että nainen on tuonut yksin tai jonkun muun kanssa Suomeen lainvastaisesti noin 30 koiraa.

Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet Helsingissä 2018 ja 2019. Syyttäjä vaatii muun muassa, että nainen määrätään eläintenpitokieltoon.

[uusi kusta]

Kaihovaaran uusin dokkarisarja:

Kaikki irti eläimistä
Dokumenttisarja tuotantoeläinten oloista ja historiasta https://areena.yle.fi/1-50660188

Sit vaan odotellaan MTK:n ölinän alkamista

Hiljaisuus huutaa

[Kalle]

Äärimmäisen väkivaltaista eläinrääkkäystä striimataan verkkoon – Twitch pulassa

Kukkotappeluvideoita putkahtaa esiin Twitchissä nopeammin kuin palvelu ehtii niitä sieltä poistaa.

Twitch saattaa olla ensisijaisesti suosittu alusta videopelien striimaamiselle, mutta toisenlaisiakin kamppailuja palvelussa esiintyy. Yhtenä vitsauksena ovat kukkotappeluvideot, joita Twitch yrittää sitkeästi karsia ja estää, kertoo Insider.

Äkäisten kukkojen välillä järjestetyt kamppailut ovat monissa maissa lailla kiellettyjä, mutta Filippiineillä kukkotappelut nauttivat suurta suosiota ja ovat ahkeran vedonlyönnin kohde. Niinpä näitä kukkotappeluita lähetetään myös striimeinä muun muassa juuri Twitchissä.

Kukkotappelulähetykset keräävät alustalla jopa satoja katsojia. Twitch yrittää lähetyksiä parhaansa mukaan estää, mutta uusia ilmaantuu säännöllisesti lisää. Twitchin yhteisöohjeissa mainitaan muun muassa seuraavaa: ”Sisältö, joka keskittyy yksinomaan äärimmäiseen tai tarpeettomaan verisyyteen ja väkivaltaan, on kiellettyä.” Lisäksi eläinrääkkäystä sisältävien videoiden voidaan katsoa olevan vähintäänkin sopimatonta ja haitallista sisältöä. Twitch pidättääkin itsellään oikeuden poistaa kaiken tällaisen sisällön ja sulkea lähettäjän tilin.

Kukkotappeluvideot alkoivat saada erityistä huomiota, kun Redditissä mainittiin satoja katsojia kerääviä lähetyksiä, joita oli tarjottu jo kuukausien ajan. Sitä mukaa, kun aihe nousi Redditissä pinnalle, Twitch alkoi siivota mainittuja lähetyksiä. Uusia ilmestyy kuitenkin sitä mukaan, kun vanhoja saadaan siivottua.

Kukkotappelut ovat Filippiineillä laillisia ja vedonlyönti niiden ympärillä miljardiluokan bisnes. Turnauksissa kukot tappelevat yleensä toisen kuolemaan asti ja omistajien palkintorahat voivat olla satojentuhansien eurojen arvoisia. Lähetykset voivat olla kahdella kielellä selostettuja ja taistelujen lomassa nähdään sekalaisia mainoksia.

[Kalle]

Lopen koirasusikasvattaja tuomittiin yli vuodeksi ehdolliseen vankeuteen – salakuljetti eläimiä Venäjältä ja pahoinpiteli niitä

Kanta-Hämeen käräjäoikeus antoi tuomionsa tammikuussa alkaneessa oikeudenkäynnissä tänään keskiviikkona.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi loppilaisen naisen vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen koirasusijutussa tänään keskiviikkona. Lisäksi hänet määrättiin eläintenpitokieltoon 30. maaliskuuta 2027 asti.

Nainen tuomittiin kahdeksasta rikoksesta: törkeästä eläinsuojelurikoksesta, neljästä luonnonsuojelurikoksesta, kahdesta salakuljetuksesta ja laittomasta uhkauksesta, joka kohdistui naisen toiminnan mahdollisesti ilmiantaneeseen henkilöön. Syyte hylättiin yhden luonnonsuojelurikoksen osalta.

Nainen salakuljetti Suomeen susia ja koirasusia. Hän kasvatti eläimiä Lopella, teetti niillä pentuja ja myi koirasusia eteenpäin. Syyttäjän mukaan nainen myös pahoinpiteli eläimiä hakkaamalla niitä nyrkeillä, ketjuilla, kepeillä ja harjoilla. Myös oikeuden mukaan Tamminen käytti väkivaltaa eläinten kasvatuksessa.

Naisen tarkoituksena oli hankkia susia ja teettä niillä pentuja, tuomiossa todetaan. Oikeus pitää naisen tekoja erittäin moitittavina.

Syyttäjä vaati naiselle myös 120 päivää yhdyskuntapalvelua. Oikeuden mukaan yhdyskuntapalvelulla ei ollut perustetta, vaan vankeus on riittävä rangaistus.

Pääepäillyn lisäksi syytteessä oli kolme muuta henkilöä. Heistä yksi tuomittiin neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen salakuljetuksista sekä luonnonsuojelurikosksista. Kaksi muuta syytettyä saivat sakkoja.

Syytetty väitti tulleensa lavastetuksi

Koirasusien eli suden ja koiran risteytyksien kasvattaminen, myyminen ja maahantuonti on Suomessa lailla kielletty.

Rikokset tapahtuivat Lopella, Karkkilassa, Orimattilassa ja Vaalimaalla heinäkuun 2016 ja tammikuun 2019 välisenä aikana.

Tapauksen tutkinta alkoi vuoden 2019 alussa poliisin saatua tiedon luonnonvaraisesta sudesta, joka oli yksityishenkilöiden hallussa Karkkilassa. Kokonaisuuden tutki Helsingin poliisilaitoksen eläimiin liittyviin rikoksiin erikoistunut tutkintaryhmä.

Esitutkinnassa poliisille selvisi, että pääepäillyn tilalle Lopelle oli salakuljetettu Venäjältä useita susia. Susia oli siirretty Karkkilaan ja Orimattilaan.

Kaikki syytetyt kiistivät rikokset. Päätekijä väitti oikeudessa, että hänen koiratarhassaan olleita eläimiä on vaihdettu ja hänet on yritetty lavastaa syylliseksi.

Puolustuksen mukaan eläimet eivät olleet laittomia susia tai kiellettyjä, neljän ensimmäisen sukupolven koirasusia. Puolustus vetosi myös siihen, ettei eläimiä pidetty hyötymistarkoituksessa.

Tapauksen käsittely alkoi Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa 11. tammikuuta 2021. Laajan tapauksen oikeudenkäyntiin varattiin 12 istuntopäivää. Oikeudenkäynnin aikana kuultiin kymmeniä todistajia sekä useita asiantuntijoita.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

[turkulainen demari]

Eläimet tarvitsevat suojelun lisäksi oikeutta


NÄLKIINTYNEITÄ NAUTOJA, koirien pahoinpitelyä, koe-eläinten irtoilevia raajoja ja jäälle kitumalla kuolemaan jätettyjä kaloja. Tapauksia, joissa viranomaiset eivät ole noudattaneet lakeja ja ohjeistuksia ja joissa poliisi ei ole suorittanut kunnollista esitutkintaa.

Saamme toistuvasti lukea eläinsuojelutapauksista, joissa viranomaiset ovat antaneet eläinten omistajalle ohjeistuksia eläinsuojelutarkastusten yhteydessä, mutta laiminlyönnit ovat saaneet jatkua vuosien ajan – eläimille kohtalokkain seurauksin. Luonnoneläimiä kohtaan tehdyt rikokset tuntuvat kiinnostavan viranomaisia vieläkin vähemmän.

ELÄIMEN KÄRSIMYSTÄ ei edelleenkään nähdä yhteiskunnallisesti yhtä vakavana asiana kuin ihmisen kärsimystä. Kun maitotilallisella loppuvat voimat ja osaaminen, ajavat ihmisen elinkeinon suojeleminen ja ymmärtäminen eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edelle, vaikka eläinsuojelulain tarkoitus on suojella eläimiä. Edes eläinten näännyttäminen kuoliaaksi ei välttämättä riitä perusteeksi ottaa eläimiä pois niitä huonosti hoitavalta ihmiseltä, kun toisessa vaakakupissa painavat taloudelliset intressit ja inhimilliset syyt. Jos taas eläimiä huonosti kohdellut parantaa tapansa, painetaan menneet rikokset usein villasella. Missä muussa rikostyypissä toimitaan näin?

Mistä ongelmat johtuvat ja miten niitä voisi ratkoa? SEY on käynnistänyt projektin, jossa pureudumme eläinsuojelurikosten tutkinnan ja eläinsuojelulain täytäntöönpanon ongelmiin ja etsimme niihin ratkaisuja. Perehdymme tapauksiin, joissa poliisi tai syyttäjä on tehnyt päätöksen esitutkinnan suorittamatta jättämisestä arveluttavin perustein sekä tapauksiin, joissa esitutkintaa ei ole suoritettu asianmukaisesti. Usein laki tarjoaisi jo tarvittavat eväät eläinten huostaanottamiseksi ja/tai tuomion antamiseksi, mutta viranomaiset eivät aina noudata säännöksiä ja ohjeistuksia tai tulkitsevat niitä väärin. Resurssien puute on johtanut siihen, että poliisi on joillain alueilla ilmoittanut valvontaeläinlääkäreille, ettei poliisille kannata ilmoittaa lievemmistä eläinsuojelutapauksista, sillä ne joutuvat kuitenkin pinon pohjimmaisiksi.

OLEMME SEYSSÄ keskittyneet viime vuosina eläinsuojelulain uudistustarpeisiin. Haluamme kuitenkin eläimiä paremmin suojaavan lain lisäksi kiinnittää huomiota lain täytäntöönpanon ongelmiin. Paraskaan laki ei suojele eläimiä, jos se jää kasaksi kuolleita kirjaimia.

https://www.elaintenystava.fi/mielipite ... PUNNVQng84

ACAB

[turkulainen demari]

Eläinten perusoikeudet pitäisi kirjata Suomen perustuslakiin
Vireillä oleva eläinsuojelulain uudistus ei riitä poistamaan ongelmia, sillä eläinten oikeudellinen asema on liian heikko.

2:00 | Päivitetty 6:40
VUONNA 1996 voimaan tulleen eläinsuojelulain kokonaisuudistusta on valmisteltu viime vuosikymmenen alkupuolelta asti, ja hallituksen esitystä odotetaan eduskuntaan syksyllä.

Kuitenkin jo nyt tiedetään, että uusikaan eläinsuojelulaki ei poista kaikkia eläintenpidon nykyisiä ongelmia. Lakiluonnosta on kritisoitu esimerkiksi porsitushäkkien sallimisen, turkiseläinten vedensaannin ja nautojen jaloittelua koskevien säännösten osalta. Näiden puutteiden korjaamisen jälkeenkin eläimet olisivat oikeudellisesti selvästi heikommassa asemassa kuin ihmiset. Ihmisten hoidosta riippuvaisten eläinten oikeudet lajityypilliseen käyttäytymiseen ja perustarpeiden tyydyttämiseen pitäisi turvata Suomen perustuslaissa.

Jos eläinten perusoikeudet kirjattaisiin perustuslakiin, muutos pakottaisi muuttamaan eläinten käyttöä monella tavalla. Lainsäädännössä ei enää korjattaisi vain yksittäisiä eläintenpidon ongelmia, vaan eläinten perusoikeuksien ottaminen lähtökohdaksi pakottaisi punnitsemaan eläinten hyödyntämistä kokonaisvaltaisesti sen pohjalta, miten jokin toiminta vaikuttaa eläimen elinpiiriin tai -mahdollisuuksiin. Siihen tavallisen lain tasolla säädetty eläinsuojelulaki ei koskaan taivu.

NYKYISEN eläinsuojelulainsäädäntömme perusajatus on, että eläinten käyttö on oikeutettua, vaikka se ei olisi ihmiselle välttämätöntä tai eläimen – tai ihmisenkään – edun mukaista. Tämä vääristymä on johtanut nykytilanteeseen, jossa ihmiset käyttävät ja tappavat enemmän eläimiä kuin koskaan aiemmin. Samalla tuhoamme luontoa, ilmastoa, lajistoa ja terveyttämme – yhteisiä elinmahdollisuuksiamme.

Eläinten perusoikeudet pitäisi kirjata Suomen perustuslakiin siten, että kaikkien eläinten etu ja yksilölliset tarpeet on otettava huomioon kaikessa julkisessa ja yksityisessä toiminnassa, joka vaikuttaa eläinten elinolosuhteisiin tai elinmahdollisuuksiin. Samalla olisi säädettävä, että vastuu eläinten perusoikeuksista, hyvinvoinnista ja suojelusta kuuluu kaikille.

Kirjaus velvoittaisi aina punnitsemaan eläinten käyttöä välttämättömyysperiaatteen mukaisesti. Eläin voitaisiin tappaa vain, ellei ole muita järkeviä keinoja ihmisten, eläinten tai jonkin tietyn lajin tai ympäristön suojelemiseksi. Tämä muuttaisi suuresti nykyistä elintarviketuotantoa.

Samalla toteutuisi jalostuskielto. Eläintä ei saisi jalostaa, jos jalostaminen aiheuttaa eläimelle tai tämän jälkeläisille fyysistä tai psyykkistä haittaa taikka vaarantaa jälkeläisten luonnollisen käyttäytymisen tai kehityksen. Näin estettäisiin esimerkiksi sellaisten koirien jalostaminen, jotka kärsivät hengitys- tai liikkumisvaikeuksista.

NYT perustuslaissa eläinten suojelusta on säädetty vain epäsuorasti perustuslain pykälässä 20, jonka mukaan ”vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille”.

Pykälä ei anna luonnonvaraisille eläimille subjektiivista oikeutta tulla suojelluksi. Lähtökohtana on ihmisten oikeus luontoon ja sen moninaisuuteen.

Perusoikeuksissa pitäisikin säätää erikseen luonnonvaraisten eläinten oikeudesta elämään ja luonnolliseen elinympäristöön. Tämän perusteella myös luonnonvaraisten eläinten tappamista tulisi pohtia uusista lähtökohdista.

NYKYISESSÄ perustuslaissa on erikseen taattu muun muassa elinkeinovapaus ja omaisuuden suoja, toisin kuin eläinten oikeudet. Kun tuomioistuin ei saa soveltaa perustuslain kanssa ristiriidassa olevaa säädöstä ja viranomaisen on tarkoin lakia noudatettava, eläinten oikeudet jäävät perustuslaissa turvattujen oikeuksien varjoon.

Jos eläinten perusoikeudet olisi kirjattu perustuslakiin, ne pitäisi ottaa huomioon kaikessa lainsäädäntötyössä. Lakeihin ei enää voisi tulla säännöksiä, jotka olisivat ristiriidassa eläinten perusoikeuksien kanssa. Silloin lainsäädäntö vastaisi sitä, mitä nykyisin tiedämme eläimistä tuntevina yksilöinä.

Tarja Koskela ja Birgitta Wahlberg

Koskela on yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa, Wahlberg on yliopisto-opettaja Åbo Akademissa. He kuuluvat Suomen eläinoikeusjuristit ry:n hallitukseen. Wahlberg on yhdistyksen puheenjohtaja.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007910118.html

[Ken-nukkea esittävä Ryan Gosling]

[Doctor Muñiz]

Perusoikeuksissa pitäisikin säätää erikseen luonnonvaraisten eläinten oikeudesta elämään ja luonnolliseen elinympäristöön. Tämän perusteella myös luonnonvaraisten eläinten tappamista tulisi pohtia uusista lähtökohdista.

Tässäpä sitä on pohdittavaa, kun siihen luonnolliseen elinympäristöön olennaisesti kuuluu se, että mitään turvaa oikeudelle elämään ei ole. Eli vittu miten sakeaa paskaa.

Ja luonnon itseisarvojen kunnioittaminen ei edellytä sen kummemmin ihmiskeskeisyyttä kuin eläinyksilöiden oikeuksiakaan. Tai ainakaan tyhjene niihin.

[turkulainen demari]

Tässä vielä teksti, jos toi fabo-ikkuna ei jollain toimi:

SUOMI - KYMMENIEN TUHANSIEN HYLÄTTYJEN KISSOJEN MAA

Koirien rekisteröintipakko astuu voimaan vuonna 2023, mutta kissojen asemaa ei olla parantamassa.

Tesyn kissatalon vastaava eläintenhoitaja Heli Tanskanen, joka säännöllisin välein vastaanottaa ja on mukana populaatiokissojen eläinlääkärintarkastuksissa kertoo, että myös Kakskerran kirkon läheisyydessä loukutetut kissat olivat vammaisia ja sairaita. Niiden joukosta löytyi mm. pahoja paleltumisvammoja, puhjenneita ja kivuliaita paiseita, matoja, korvapunkkeja, pahoja silmävaivoja sekä suuhun täysin mädäntyneitä hampaita.

Kissoja oli selvästi ruokittu, mutta tarkastuksissa selvisi karu todellisuus ja selvät merkit siitä millaisia kärsimyksiä heillä on ollut. Ihmiset kuvittelevat, että ruoka on tärkein asia kissoille mutta vaikka heillä olisi kuinka paljon ruokaa tahansa niin ilman lämmintä kotia he eivät selviä kylmässä Pohjolassa, tuuheasta turkista huolimatta.

-Ihmiset luulevat tekevänsä hyvää, mutta silti kukaan ei ota vastuuta niiden terveydenhuollosta, Tanskanen painottaa nyt myös Turun Sanomien jutussa 14.4.2021.

Maa- ja metsätalousministeriö on kuusi vuotta selvittänyt kissojen tunnistusmerkinnän pakollisuutta. Kissojen kohtelu on maassamme järkyttävällä tasolla ja Tanskasen kuvaamaa kärsimystä kokee tälläkin hetkellä sadat kissat pelkästään meillä Turun seudulla. Kissoja on liian paljon ja niistä välitetään liian vähän, joten siksi niiden pitoon ei olla nyt puuttumassa. Eikö tämä ole syistä surkein? Eli kun jokin asia on liian huonosti, niin tällöin sitä ei kannata edes lähteä korjaamaan, koska työ on liian suuri... Kaikki vastuu jätetään eläinsuojelutoimijoille, jotka kamppailevat ilman merkittävää yhteiskunnan tukea maamme kissakriisin kanssa.

Metsätalousministeriön erityisasiantuntija Anssi Wellingin sanoista voi huomata, että apua kissoille ei ole tulossa lähitulevaisuudessa. Yhdeksi syyksi sanotaan ruokaviraston vähäiset resurssit.

Eläintuotanto on yksi maamme suurimmista bisneksistä, joten mikäli haluamme hyötykäyttää kymmeniä miljoonia eläimiä vuosittain, niin eikö olisi aiheellista, että näiden eläinten olojen valvontaan suunnattaisiin riittävästi resursseja? Nyt näin ei ole ja se näkyy myös kissakriisiin puuttumisessa.

Sivistyneeseen yhteiskuntaan ei kuulu se, että annamme satojen äärimmäisen sairaiden kissojen populaatioiden lisääntyä entisestään ja katsomme tilannetta yhteiskunnan silmin vain sivusta. Kotikissa ei kuulu Suomen luontoon, joten luontommekaan näkökulmasta tilanne ei ole hyväksyttävä.

Kuvissa Kakskerran kissapopulaation ns. ”hyväkuntoisia” kissoja. Todellisuudessa Kakskerrasta loukutetut kissat olivat tyypillisiä "ei kenenkään kissoja". He eivät olleet kenenkään vastuulla ja täysin ilman lämmintä omaa kotia ja perusterveydenhuoltoa. He olivat kaikki leikkaamattomia, vatsat täynnä matoja, ilman rokotussuojaa tarttuvia tauteja vastaan, hoitamattomia märkäpesäkkeitä ja haavoja. Usealla oli pahoja paleltumisvammoja mm. korvista ja hännänpäistä oli irronnut paloja. Yhdellä leikkaamattomalla uroksella oli paleltumisvamman vuoksi irronnut koko käpälä!

Saamme kissojen asiat hoidettu kuntoon ainoastaan tiedostamalla ongelman ja ottamalla vastuun siitä.
-----------------------------------------------------------
TIETOISKU:
Jo parikin leikkaamatonta ulkoilevaa kissaa kasvaa nopeasti kissapolpulaatioksi.
KISSANOMISTAN MUISTILISTA:
- Vapaasti ulkoilevia kissoja pitää leikata
- Tunnistusmerkintä sirulla helpottaa loukutettujen kissojen omistajuuden selvittäisen
- Ilmoittakaa kodittomista kissoista eläinsuojeluyhdistykselle

"Maa- ja metsätalousministeriö on kuusi vuotta selvittänyt kissojen tunnistusmerkinnän pakollisuutta."

Haistakaa paska siellä ministeriössä. Ja haistakaa paska SDP, Kepu, Vihreät, Vas. ja RKP, jos ette laita tätä asiaa kuntoon.

[turkulainen demari]

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8176

Me allekirjoittaneet vaadimme seuraavaa:

1. Kissojen hallitsematon lisäännyttäminen tulee säätää lainvastaiseksi

Kissan omistajan velvollisuus on huolehtia, että kissa ei pääse hallitsemattomasti lisääntymään. Kissan omistajan tulee estää tämä kastroimalla tai steriloimalla vapaana ulkoilevat kissat.


2. Kaikki kissat tulee tunnistusmerkitä ja rekisteröidä.

Kissan omistajan velvollisuus on huolehtia, että kissa tunnistusmerkitään mikrosirulla ja tunnistetiedot merkitään valtakunnalliseen rekisteriin. Omistajan tulee myös huolehtia, että rekisterin tunnistetiedot pysyvät ajantasaisina.

Lain ennakoidut vaikutukset

1. Kissojen yleinen hyvinvointi kasvaa

2. Vapaasti ulkoilevien kissojen leikkauttamisen myötä kissapopulaatioiden määrä vähenee.

3. Kissan pakollisen tunnistusmerkinnän myötä, löytöeläintaloille päätyneiden kissojen omistajalleen palautuminen paranee. Myös omistajan löytyminen hyvin akuuteissa tilanteissa (loukkaantumiset tai menehtyneet kissat) helpottuu.

4. Omistajan vastuun osoittaminen/vaatiminen mahdollistuu paremmin.

5. Jos löytökissojen määrä vähenee, vähentää se merkittävästi eläinsuojeluyhdistysten kuormitusta. Samalla myös kuntien, eläinsuojeluyhdistysten sekä löytöeläintalojen kustannukset pienenevät.

Tää olis helpoin tapa vähentää kissojen kokemaa kärsimystä Suomessa. Jos saadaan 50000 allekirjoitusta kokoon, eduskunnan on pakko käsitellä lakiehdotus.

[Ken-nukkea esittävä Ryan Gosling]

Perusoikeuksissa pitäisikin säätää erikseen luonnonvaraisten eläinten oikeudesta elämään ja luonnolliseen elinympäristöön. Tämän perusteella myös luonnonvaraisten eläinten tappamista tulisi pohtia uusista lähtökohdista.

Tässäpä sitä on pohdittavaa, kun siihen luonnolliseen elinympäristöön olennaisesti kuuluu se, että mitään turvaa oikeudelle elämään ei ole. Eli vittu miten sakeaa paskaa.

Ja luonnon itseisarvojen kunnioittaminen ei edellytä sen kummemmin ihmiskeskeisyyttä kuin eläinyksilöiden oikeuksiakaan. Tai ainakaan tyhjene niihin.

Mitä ehdotat tilalle, sen sijaan, että luonnonvaraisille eläimille säädettäisiin esimerkin mukaisesti oikeuksia/vapauksia elämään ja luonnolliseen elinympäristöön?

Ymmärrän kyllä pointtisi, että kun abstrakteja lakeja ja oikeuden käsitteitä kohdistetaan eläimiin (myös ihmiseläimiin), niin aina niitä ekaa kertaa säätäessä ihmiset tuntuvat pitävän niitä absurdeina ja järjettöminä, mutta mikä on sitten se oikea tie luonnon ja eläinten itseisarvon kunnioittamiseen? Vai onko se vain ajan kysymys, että kunhan odotellaan, niin ihmiset alkavat aikanaan kunnioittamaan?

Edit. Plus mikä tarkalleen ottaen tekee tästä ajatuksesta "sakeaa paskaa"? Ongelmahan mitä tässä pyritään ratkomaan on juuri se, että luonnon itseisarvoa ei kunnioiteta.

[Kriittinen Kansalainen]

Jos vaikka valkohäntäkauriilla on oikeus elämään, niin mitä tehdään sudelle tai ilvekselle, joka tätä oikeutta loukkaa?

[turkulainen demari]

Jos vaikka valkohäntäkauriilla on oikeus elämään, niin mitä tehdään sudelle tai ilvekselle, joka tätä oikeutta loukkaa?

Länsimaisessa oikeuskäsityksessä eläimiä ei laiteta rikosoikeudessa vastuuseen, eikä poliisi yleensä tutki eläinten tekemiä "rikoksia", koska eläimiä ei pidetä rikosvastuullisina.

Toista oli asiat vielä muutama sata vuotta sitten, kun Euroopassakin käytiin oikeutta eläimiä vastaan.

Eli susi tai ilves saisi elää eläämäänsä ihan rauhassa.