Eläinten oikeudet ja oikeuksien loukkaukset

[Punainen kaakeli]

Eläimillä ei ole oikeuksia ainakaan samassa mielessä kuin ihmisillä, koska tällaisen yksilölähtöisen etiikan soveltaminen niihin johtaisi mahdottomiin tilanteisiin (miten turvataan villieläinten oikeudet toisiaan vastaan jne.)

Oon joskus perustanut aihetta käsitelleen topikin, mutta en tiedä mitä sille on tapahtunut, koska en enää löytänyt sitä.

Suunnilleen samaa meinasin sanoa, mutta vanha konkari ennätti ensin. Hmmmm... epäilyjä topsun kohtalosta on, vaan ei näyttöä.

[rypäle satyr]

Mynitzi luuli täällä keskusteltavan eläinten oikeuksista.

niin siis mynitsihän tuli kertomaan, että hän on jo keskustellut aiheesta, eikä siitä siten tarvitse enää keskustella. oli tossa jotai sofismia kanssa

[Doctor Muñiz]

Eläimillä ei ole oikeuksia ainakaan samassa mielessä kuin ihmisillä, koska tällaisen yksilölähtöisen etiikan soveltaminen niihin johtaisi mahdottomiin tilanteisiin (miten turvataan villieläinten oikeudet toisiaan vastaan jne.)

Miten vitussa sä voit opettaa jollekkin filosofiaa?

Ympäristöfilosofia on mun erikoistumisala

[Doctor Muñiz]

Eläimillä ei ole oikeuksia ainakaan samassa mielessä kuin ihmisillä, koska tällaisen yksilölähtöisen etiikan soveltaminen niihin johtaisi mahdottomiin tilanteisiin (miten turvataan villieläinten oikeudet toisiaan vastaan jne.)

Oon joskus perustanut aihetta käsitelleen topikin, mutta en tiedä mitä sille on tapahtunut, koska en enää löytänyt sitä.

Tämähän se ongelma eläinten kannalta onkin ja tästä on puhuttu ainakin vuosikymmeniä jo ihan melko aktiivisesti ihan noin vain, ilman kuolemanpelkoa, vaikka jo 1980-luvulla joka keskusteluun ilmestyi joku viisastelemaan siitä, ettei eläinoikeuksia ole ja näin ollen niistä turha puhua.

Jatkamme siis eläinoikeuksista keskustelua. Tällä keskustelulla pyritäänkin yleensä tuomaan esiin ja ratkomaan juuri sitä ongelmaa, miten eläimillä ei ole yhteiskuntamme prosesseissa oikeuksia.

Ei-niin-kaukana historiassahan sikakin on haastettu oikeuteen, eli eläinten oikeudenkäyntejäkin on käyty.

Aika epäolennaista alkaa pohdiskelemaan jotain petoeläinten välisiä suhteita, kun puhutaan nimenomaan siitä, mitä ihminen tekee järjestelmällisesti eläimille.

Hmm, Peter Singerin Animal Liberation on vuodelta 1975 ja siinä asiaa käsitellään. Singer tietysti utilitaristina kiistää niin eläinten kuin ihmistenkin oikeudet. Utilitarismin piiristä (Jeremy Bentham) tulee myös ensimmäinen vaatimus huomioida eläinten kärsimys yhtäläisesti ihmisten kanssa.

Jos olisit vähän perehtynyt alaan tietäisit, että etiikka käy ennen lakia, kun pohditaan mikä on oikein tai väärin (on monia esimerkkejä moraalittomista laeista, mutta laiton moraali on outo ajatus jne.) Tästähän eläinten oikeuksia ajavassa liikkeessäkin on kysymys: halutaan lakia muutettavan hyvinkin radikaalilla tavalla, koska se on väitetysti moraalisesti oikein.

Niistä oikeudenkäynneistä eläimiä vastaan on aika kauan ja kyse on ollut esim. siitä, että eläin, johon on sekaannuttu on sekaantujan lisäksi tuomittu brutaaliin kuolemaan.

Ja kuten tossa ilmaisin niitä "epäolennaisuuksia" on pitkä lista eli jatketaan vaikka ihmisen "epäsuorasti" aiheuttamista kuolemista: liikenne tappaa Suomessa vuosittain pari miljoonaa lintua ja muutaman satatuhatta nisäkästä, riista-aitoihin kuolee kymmeniä tuhansia lintuja, ikkunat, maanmuokkaus, metsätalous, rakentaminen ties kuinka paljon päälle. Siitä vaan miettimään, että mitä merkkaa, kun nää määrät laitetaan samalle tasolle kuin mitä ihmisten kohdalla pidetään hyväksyttävänä...

Ja siis toi villieläinten polisointi on ihan keskeinen siltä kannalta miten asiaa Regan, Singer, Vilkka, Aaltola jne. on argumentoineet.

[Ken-nukkea esittävä Ryan Gosling]

Kaikki mainitsemasi ajattelijat ovat kyenneet keskustelemaan sujuvasti eläinoikeuksista ilman typerää riidanhaastoa. Koeta oppia heiltä jotain.

[Doctor Muñiz]

Kaikki mainitsemasi ajattelijat ovat kyenneet keskustelemaan sujuvasti eläinoikeuksista ilman typerää riidanhaastoa. Koeta oppia heiltä jotain.

Täytyypä siirtyä sun esimerkkiä noudattaen uhkailemaan väkivallalla.

[Ken-nukkea esittävä Ryan Gosling]

Missä ja milloin olen uhkaillut väkivallalla arvon herra Munitz? Osoittaisitko asian, kun olet toistuvasti ihan offtopikkina keksinyt tämmöistä huhua levitellä?

Onhan maailmalla muuten myönnetty oikeuksia jopa luonnolle, kuten Ecuadorissa perustuslakiin vuonna 2010 kirjatut luonnonoikeudet (Pacha Mama). Useassa muussakin maassa on annettu luonnolle oikeuksia lainsäädännöllä ja oikeuden päätöksillä. Ilmeisesti ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että luonnossakin voi olla tuholaislajeja jne.

Tämä ei ole hirveän olennaista sinänsä kyllä eläinoikeuksista keskusteltaessa, koska ilmiönä ne kattavat muutakin kuin jonkin kuvitellun lakipykälän. SIksi juuri useimmat osaavat keskustella aiheesta jumiutumatta tuohon.

[Punainen kaakeli]

Lisätään nyt itse aiheeseen kuitenkin vielä että hirveää toimintaa. En katsonut videoita. Ylen uutisen tekstin lukeminen riitti.

[uusi kusta]

Kaihovaaran uusin dokkarisarja:

Kaikki irti eläimistä
Dokumenttisarja tuotantoeläinten oloista ja historiasta https://areena.yle.fi/1-50660188

[Sosiaalisesti äärimmäisen hapokas]

Kaihovaaran uusin dokkarisarja:

Kaikki irti eläimistä
Dokumenttisarja tuotantoeläinten oloista ja historiasta https://areena.yle.fi/1-50660188

Sit vaan odotellaan MTK:n ölinän alkamista

[uusi kusta]

Kaihovaaran uusin dokkarisarja:

Kaikki irti eläimistä
Dokumenttisarja tuotantoeläinten oloista ja historiasta https://areena.yle.fi/1-50660188

Sit vaan odotellaan MTK:n ölinän alkamista

[zutonFever]

Kaihovaaran uusin dokkarisarja:

Kaikki irti eläimistä
Dokumenttisarja tuotantoeläinten oloista ja historiasta https://areena.yle.fi/1-50660188

Sit vaan odotellaan MTK:n ölinän alkamista

[Ken-nukkea esittävä Ryan Gosling]

Kaihovaaran uusin dokkarisarja:

Kaikki irti eläimistä
Dokumenttisarja tuotantoeläinten oloista ja historiasta https://areena.yle.fi/1-50660188

Sit vaan odotellaan MTK:n ölinän alkamista

[Doctor Muñiz]

Vastaan, koska tulin postaamaan tota uutista alempana.

Missä ja milloin olen uhkaillut väkivallalla arvon herra Munitz? Osoittaisitko asian, kun olet toistuvasti ihan offtopikkina keksinyt tämmöistä huhua levitellä?

Onhan maailmalla muuten myönnetty oikeuksia jopa luonnolle, kuten Ecuadorissa perustuslakiin vuonna 2010 kirjatut luonnonoikeudet (Pacha Mama). Useassa muussakin maassa on annettu luonnolle oikeuksia lainsäädännöllä ja oikeuden päätöksillä. Ilmeisesti ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että luonnossakin voi olla tuholaislajeja jne.

Tämä ei ole hirveän olennaista sinänsä kyllä eläinoikeuksista keskusteltaessa, koska ilmiönä ne kattavat muutakin kuin jonkin kuvitellun lakipykälän. SIksi juuri useimmat osaavat keskustella aiheesta jumiutumatta tuohon.

Pasin kanssa kertoilitte toisillenne, että kun kadulla tavataan (turha väittää, ettette käyttäneet tätä yleisesti tunnetussa mielessä).

Sellanen perusjuttu etiikan ja juridiikan alkeista, että lailliset ja moraaliset oikeudet ovat eri asia. On Suomen lainsäädännönkin mukaan eläimillä juridinen oikeus siihen, ettei niille aiheuteta tarpeetonta vahinkoa. Tarpeellista on sitten vaikka pyydä&päästä kalastus siitä saatavan huvin vuoksi, mutta elävien syöttikalojen käyttö koukkukalastuksessa ruokakalojen saamiseksi ei.

[Doctor Muñiz]

Ja muistakaa peittää ikkunanne (ulkopuolelta, ettei tule peiliheijastuksia). Jutussa on hyviä havainnollistavia kuvia ja tietysti linkkejä, mutta en postaa niitä tänne

Uusi rakennustrendi lisää lintujen ikkunatörmäyksiä – Arkkitehti: “Suunnittelemme lasit puhtaasti taiteellisen näkemyksen mukaan”

Suomessa rakennuksiin törmää lähes miljoona lintua joka vuosi. Jo leveä räystäs tai kuvioitu lasi pelastaisi lintuja.

Isot rakennuspinnat ovat lintujen surmanloukkuja. Arkkitehdit tiedostavat lintujen törmäysalttiuden, mutta sysäävät vastuun koko rakentamiskulttuurille.

–Tähän ongelmaan ei ole helppoja ratkaisuja. Rakentaminen on aina kulttuurin tuote. Arkkitehti on siinä prosessissa vain ratas. Jos se ratas alkaa kovasti harata vastaan, se vaihdetaan sujuvammin toimivaan, lasirakentamiseen erikoistunut arkkitehti SAFA Jaakko West toteaa.

Suomen arkkitehtipiireissä lintuystävällinen ikkunalasi ei ole tuttu termi.

–Tätä termiä en ole koskaan kuullut kollegojeni suusta, ja olen sentään ollut alalla lähes neljäkymmentä vuotta, Jaakko West jatkaa.

Aihe toistuu ulkomaisissa ammattijulkaisuissa aina silloin tällöin. Suomen ammattilehdistössä aihetta ei ole käsitelty. Westin mukaan varsinkin nykyisen "tornitalovouhotuksen" aikana aiheelle ei ole tilaa.

"Tornitalovouhotus" suosii lasia

Lasilla verhotut pilvenpiirtäjät ovat esikuvina käytännössä kaikissa vireillä olevissa tornitalohankkeissa. Lasinen tornitalo on joillekin rakennuttajille ja joillekin arkkitehdeille imagokysymys. Lasirakentamisen erityisasiantuntijan mukaan korkea rakentaminen ei ole matalaa rakentamista halvempaa eikä ekologista.

–Kokolasisia taloja ei ehkä pitäisi lainkaan rakentaa. Tämä on isompi kulttuurinen kysymys, arkkitehti Jaakko West pohtii.

Tampere ratsastaa aallonharjalla arkkitehtuurin nykytrendissä. Se rakentaa noin miljardilla eurolla asemakeskukseen korkeiden tornitalojen ydinkeskustan. Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin toivoo, että Tampereen aseman rakennushankkeesta tehtäisiin selvitys, miten tornit vaikuttavat linnustoon.

–Vaikea ennustaa, miten ne vaikuttavat lintujen törmäyksiin. Nyt suunnitteluvaiheessa pitäisi jo tehdä selvitys mitä näiden tulevien rakennusten vaikutus linnustoon on, Jukka T. Helin vaatii.

Lintujen ikkunatörmäysten määrä on valtava, mutta aihetta on tutkittu vähän maailmalla, pääasiassa vain Pohjois-Amerikassa.

Tuorein tietolähde Suomessa on Ympäristöministeriön teettämä selvitys lintujen tuulivoimatörmäyksistä vuodelta 2004, jolloin arveltiin että rakennuksiin jysähtäisi puoli miljoonaa lintua vuodessa. Suomen tieliikenne oli pahin pyöveli: 4,3 miljoonaa siivekästä uhria. Jukka T. Helin arvelee että nykyinen rakennuskanta on nostanut luvun jo miljoonaan. Voimalinjojen ja tuulivoimaloiden synti on paljon pienempi.

Mummonmökin ikkuna on paras – pitkä räystäskin auttaa

–Lintuystävällinen lasi on mahdollisimman pieni eli mummon mökin ikkuna, arkkitehti Jaakko West arvioi.

Ekologiseen rakentamiseen erikoistunut arkkitehti Pekka Hänninen jakaa käsityksen lintuystävällisestä ikkunasta. Hännisen suunnittelemissa pientaloissa ei ole isoja lasipintoja. Hän tietää, että taloon valoa, avaruutta ja ihmisen kokemaa luonnonläheisyyttä tuova suuri ikkuna ei olisi linnun valinta.

Lasin läpinäkyvyyden ja pinnan heijastuksen vuoksi lintu ei hahmota lasia, vaan kuvittelee pääsevänsä läpi ja porhaltaa päin. Lintujen syvyysnäkö on huono, vaikka näkökenttää voi olla täydet 360 astetta.

Arkkitehti Hänninen on lintuharrastaja. Niinpä hän ei väheksy lintuystävällisyyttä ikkunaratkaisuja harkitessaan. Hän suunnittelee jopa metrin pituisia räystäitä kohteisiinsa, jotta räystäs varjostaisi ikkunaa ja heijastus vähenisi.

–Toinen syy pieniin ikkunoihin on se, että ikkuna on heikoin lenkki talon energiatehokkuudessa, Hänninen selittää.

Pienissä ikkunoissa on etunsa myös ilmastonmuutoksen kannalta. Kuumenevat kesät tekevät isojen ikkunoiden talosta pätsin.

Juupajoen tutkimusaseman uudisrakennus mietityttää

Vanhaa räystäskonstia hyödynnetään Helsingin Yliopiston Hyytiälän metsäasemalla. Uusi kampus Juupajoelle alkaa nousta toukokuussa.

– Majoitusrakennusten ikkunat sijoittuvat laajojen räystäiden alle suojaan eivätkä pääse hämäämään lintuja, kertoo arkkitehtikilpailun voittaneen Koto-projektin (siirryt toiseen palveluun) suunnittelija Hilla Rodanko Arkkitehdit Rodanko+Kankkunen Oy:stä.

Koto-suunnitelman päärakennuksen isot ikkunapinnat sen sijaan vaikuttavat linturysiltä, koska seinän kokoiset ikkunat ovat läpi rakennuksen. Arkkitehti lupaa ottaa seikan vielä huomioon.

– Rakennustuotteiden tasolla emme ole vielä tehneet valintoja. Näkisin, että tiheä ikkunaruutujako selkeästi erottuvilla puukarmeilla auttaa, arkkitehti SAFA Hilla Rodanko jatkaa.

Hyytiälässä ensisijaisena arvona on rakennuksen sopeutuminen luontoon ja kulttuuriympäristöön sekä luonnon kunnioittaminen.

Arkkitehti teki tietämättään lintuystävällisen lasijulkisivun

Ikkunalasista saa linnulle paremmin hahmotettavan myös lasin pintakäsittelyllä. Tehokas keino on tehdä lasiin kuviota kuten viivoja tai pilkkuja. Sveitsin lintutieteellinen Instituutin raporttiin (siirryt toiseen palveluun)on kerätty laaja valikoima lintuystävällisiä ikkunaratkaisuja.

Lasin kuviointi torjuu lintutörmäyksiä tehokkaasti. Kuvioinnin tulisi kattaa lasipinnasta ainakin 15 prosenttia. Pystysuorat viivat ikkunassa auttavat lintuja enemmän kuin vaakatasoiset.

Tampereen yliopiston Kaupin kampuksen Arvo-2- rakennus toteuttaa lintuystävällisyyden oppeja, mutta pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Matti Mastosalo myöntää tehneensä sen tietämättään.

–On tosi kiva kun se suojelee myös lintua. Mutta erityisesti lintuystävällisistä laseista en ole kuullut. Me suunnittelimme laseihin kuvion puhtaasti taiteellisen näkymyksen mukaa, Mastosalo toteaa.

Rakennuksessa on kaksoisjulkisivu. Tarkoituksena oli kuvioidulla lasipinnalla varjella rakennusta auringolta ja sään vaikutuksilta, ei lintutörmäyksiltä.

Kaksoisjulkisivut olivat muodissa 1990- ja 2000-lukujen vaihteessa. Hyötynä oli energiasäästö. Pian kuitenkin huomattiin, että se mitä energiassa voitettiin hävittiin pesukustannuksissa.

Vanhat kotikonstit myös toimivia

Kerrostalojen julkisivuissa lasin määrä on lisääntynyt myös toisen trendin, parvekelasitusten, myötä. Parvekelaseissa käytetään ns. karkaistua lasia, joka on erikoislujaa lasia. Sen valmistustekniikka on kehittynyt paljon viime vuosina ja sen myötä hinta on laskenut.

–Rakennusliikkeet ovat sitä mieltä, että uusi asunto ei mene kaupaksi, jos siinä ei ole lasitettua parveketta. Niinpä sellaiset "on pakko" laittaa joka asuntoon, Jaakko West kertoo.

Lasirakentamisen erikoisasiantuntija ehdottaa talonrakentajille kohtuutta.

–Tehdään ikkunasta ikkunan näköinen ja seinästä seinän näköinen. 1950-luku oli monesta syystä kohtuuden aikaa. Silloin tavallinen huoneen ikkuna oli mitoiltaan noin 1,4m x 1,4m, eli varsin pieni. Siitä näki silti hyvin ulos, Jaakko West kiteyttää.

Linnuille vaarallisista isoista lasipinnoista saa myös kotikonstein hieman luontoystävällisempiä. Ikkunoihin voi liimata esimerkiksi haukkatarroja.

Tehokkaampaa on varjostaa ikkunan ulkopintaa maalatuin kuvioin, esimerkiksi pystyviivoin tai kymmenen sentin välein roikkuvin naruin. Sisäpuolella kannattaa pitää verhot suljettuina niin paljon kuin se on mahdollista.