Ikimuistoisimmat kokemukset tavaroiden lainaamisesta tai muuten yleensä lainaamisesta niin ikään

[Rilli Bönthö Vapaus]

En aikoinaan tuntunut saavan Jeeves-boksiani muuten takaisin, niin oli pakko muuttaa puolison kanssa yhteen

[another heavy metal day today]

Lainasin paitaa kaverille joka sitten kavensi sen omiin mittoihinsa sopivaksi. Myös lainannut levyjä jotka tulleet kuuntelukelvottomina takaisin joskus vuoden päästä.

Itse olen kyllä vähän huono lainailija kun palautus saattaa kestää vuosia mutta sit toisaalta pitäisi lainaajaallakin olla aloitekykyä saada tavaransa takaisin.

[piirsi kullin ja poistui]

Todella turhauttavaa hommaa ryhtyä kyselemään omia kamojaan tai rahojaan takaisin mutta sitten toisaalta palautteleminenkin tuppaa unohtumaan ellei muistutella. Ei tässä pelissä voi voittaa

[Ananaskääpiö]

Broidille lainasin autoa ja sit jo palautettuaan se soitteli perään, että "lainaa kuuskymppiä tai sä periaatteessa lainasit jo ku ei mulla oo nyt varaa maksaa tota parkkisakkoa."

[bad grankulla]

Broidille lainasin autoa ja sit jo palautettuaan se soitteli perään, että "lainaa kuuskymppiä tai sä periaatteessa lainasit jo ku ei mulla oo nyt varaa maksaa tota parkkisakkoa."

[promoottori naurahtaa]

Lainasin helvetin hyvän dewaltin akkukäyttösen puukkosahan Pispalaan joskus 2013-2015 ja se kiersi pariin eri asuntoon ennen kuin katosi. Viimeinen havainto laitteesta on 2017 kun ungdosmhusetin rappukäytävään sammunut pispalainen kommentoi herätettäessä "nyt ei oo oikea aika tai paikka puhua sun puukkosahasta".

Mietaakin yllättyi mansesterilaisten kohdalla tällaisesta.

[Hardcore-Mummo]

Yksi muinainen bändikaveri tunnettiin tavaroiden mustana aukkona.

[seppo ovi]

Yhdelle basistille olen antanut häälahjaksi reenisvuokravelat anteeksi.

Ja eräskin kitaristi joka oli ollut velkaa jo jonkin aikaa yllätti kun menin kärppänä työkkärirahojen saapumispäivänä peräämään velkojen maksua tai edes lyhennystä vastaehdotuksella "eiiiii nyt oikein voi mutta voin mä sulle satasen lainata".

Jurpo 2 albumin vois kans joku palauttaa kun on se sen 25 vuotta ollut lainassa.

[Tapuli Rihmasto]

Aiemmin lainailin mielellään tavaroita mutta kun tarpeeksi kamaa oli hajonnut / hävinnyt siirryin systeemiin jossa a) kieltäydyn lainasta, b) tulen itse paikalle käyttämään "lainatavaraa" kuten työkaluja, tai c) lahjoitan tarvikkeet suoraan enemmän tarvitsevalle. Pleikkapelit on oikeastaan ainoita mitä tulee vielä lainailtua puolin ja toisin ja näistäkin on nykyään lista että mitä kenelläkin on.

[Bill Fruge]

Pyysin yhtä kaveria aikoinaan äänittämään mulle Bullshit detector 3 kokoelman. Vastasi ettei jaksa vaivautua mutta voi antaa lainaan sen mulle. Aika pian kaveri katosi kuvioista täysin ja seuraavan kerran se tuli vastaan 10 vuoden päästä Ilosaarirockissa. Kuulumisten vaihtamisen jälkeen se otti puheeksi "sen Crass levyn" minkä lainasin siltä. Vastasin että levy tallessa mutta kyseessä oli Crass-recordsin julkasema kokoelma ei Crassin levy. Kaveri oli sit aijaa, en mä kyllä sitä kaipaa, antaa olla. Myin sen sitten seuraavana talvena Satrulle kun se oli etsinyt sitä pitkään

[Jesse Python]

Yläasteella levyjen lainaaminen kavereille johti siihen, että ne lainas niitä eteenpäin ja sinne ne katos. Viimeinen pisara oli kun lainasin kaverille Sladen Rogues Galleryn ja se oli jättänyt sen levysoittimeen ja auringonpaisteeseen ja sehän käyristyi paskaksi. Eikä edes korvannut sitä. Loppu lainailut kavereille siihen enkä itsekään lainannut sen jälkeen keneltäkään mitään.

[Ruutari]

Kerran piti mennä skarppina yhden tyypin kämpille, kun kuulin että olivat muuttamassa toiselle paikkakunnalle. Tyyppi oli lainannut multa WASPin kaksi LP:tä ja niiden palautus kesti ja kesti. Ja sinne minä saatana menin heti suoraan oven taakse juuri ennen muuttoa ja kaikki tavarat oli pahvilaatikoissa jo. Sitten oli sellainen uikutus, kun piti pahvilaatikoita avata, että sain OMAT levyni takaisin.

Yksi kaveri oli mulle velkaa ja mulla oli rahat loppu. Hän ehdotti, että voisi lainata mulle rahaa, jonka maksaisin takaisin ja hän maksaisi sitten taas lainansa joskus. Nauroin päälle ja rahat tuli lopulta käteen.

Noi työkaluhommat on tuttuja ja mulle tulikin mieleen se Solsidanin Ove, joka lainasi aina kamoja ja ne tuli takaisin joko hajonneena tai vähintään puuttui osia. Kerran meni hermot, kun yksi palautettu sähkölaite pamautti sulakkeen paskaksi kämpästä.

Joistakin tyypeistä tietää, että ne on sellaisia mustia aukkoja ettei oikein viitsi kamoja lainata. Eikä se ole toiselta pahantahtoisuutta, vaan sellaista kokonaisvaltaista hutikointia, että ne vaan katoaa jonnekin.

Jos joku pyytää lainaamaan jostain valmiista setistä tietynkokoista avainta, kannattaa lainata se koko setti täydellisenä. Mulla on kuusiokoloavaimia sun muuta jäänyt ties minne. Sittemmin ostin kalliit setin metristä ja tuumakokoa ja ne pidetään aina täydellisenä settinä. Suosittelen kyllä muutenkin noita laadukkaita settejä molempiin standardeihin, on aika monta pilalle väännettyä kaularautaa ja vastaavaa tullut nähtyä.

[Poistunut käyttäjä 0b7fe1]

Mulla oli yks harvinainen dvd jota yks kaveri kärtti lainaan. Ehdotin et kateltas mun luona se, koska en ois oikeen halunnu lainata sitä, mutta kaveri kovasti vakuutteli et pitää tosi hyvää huolta siitä. Sain sen sit takas semmosessa kunnossa ettei siitä ees omaaa peilikuvaansa nähnyt.

[Tero Vaaran hirvikivääri]

Lainasin kerran kaverilta PS3-ohjainta. Palautin sen ja kaveri soitti perään että tää ei toimi. Olin ihan wtf kunnes kolmas kaveri kertoi noukkineensa sen älyämpäristä edellisenä viikonloppuna.

Lainasin kerran festareille telttaa, oksensin sinne ja jätin niille sijoilleen. Nolottaa kyllä yhä tämä vähän.

Lainatussa rahassa kestää maksaa takaisin, mutta sitä ei voi rikkoa tai kadottaa johonkin madonreikään niin ne tulee kyllä takaisin.

[Toukopellon Leipuri]

Lainasin kerran kaverilta lasermittaa ja mielestäni palautin sen käytön jälkeen takaisin. Kaveri rupesi jonkun ajan jälkeen kyselemään lasermittansa perään ja vakuuttelin, että olen ihan varmasti sen palauttanut, että olisiko hän itse laittanut kämpässään mitan johonkin väärään paikkaan. Tarkistin vielä varmuudeksi kaikki omat työkaluni, ettei vain olisi jäänyt niiden sekaan lojumaan, eikä siellä mitään lasermittaa ollut. Asia unohtui tämän jälkeen. Muutama vuosi ja pari muuttoa myöhemmin rupesin tavaroita purkaessa ihmettelemään, mitä yhdessä boksissa oli, ja mihinköhän se pitäisi uudessä asunnossa varastoida. Laatikosta löytyi tuo kaverin lasermitta, jonka palautinkin pikaisesti vuolaiden pahoitteluiden ja viinipullon kanssa. Hävetti vitusti.