Parisuhde-palsta

[vox sipuli]

Nopeat peliliikkeet parisuhteissa: ikuisesti epävarmana ihmisenä pidän uhkana tyyppejä, jotka on valmiita rakastumaan ja luomaan parisuhdetta tosi nopeasti edellisten jälkeen, koska mun päässä jäytäis epäilys että ehkä toi ei halua olla just mun kanssa vaan sille kelpais joku muukin kunhan vaan suhdetta ja rakastumista löytyy. Tietty tää on enemmän mun kuin toisen osapuolen ongelma, eikä liity muiden parisuhteisiin yhtään mitenkään.

Itse en ole ikuisesti epävarma vaan annan kyllä mennä jos siltä tuntuu hyvin nopeastikin, mutta en vaan tajua miten parin viikon tai kuukauden tuntemisen jälkeen muutetaan yksiin. Sellaisessa ajassa ei voi oikeasti tuntea toista ihmistä kovinkaan hyvin vielä, vaikka tuntuisikin että suhde on syvällinen ja kaikesta on puhuttu. Todella vaikea samastua tämmöiseen toimintaan. Kuulostaa nyt paheksuvalta tämä jyrkkä sävyni, mutta en paheksu, ihmettelen vaan asiaa jota en ymmärrä.

no eihän siinä nyt mitään häviä kuin hermoja jos homma ei toimikaan. sit jos homma toimii niin se on hoidettu alta pois

[Hiking Pants]

Mun mielestä parisuhteiden "liian" nopean etenemisen (mitkä tarkalleen ottaen ovat tarkat määritelmät tälle?) ja suhdestatusten nopeiden muutosten taivastelu on vähän sama asia kuin jos taivastelisi sitä, kuinka noin vaan vaihdetaan asuinpaikkakuntaa tai lähdetään hetken mielijohteesta opiskelemaan uutta ammattia tai vaihdetaan yhtäkkiä uuteen työpaikkaan, vaikka vanhakin oli ulkopuolisen silmin kyllin hyvä. Miksi tommosten päätösten pitäiskään olla mitään vakaalla harkinnalla vasta "suoja-ajan" täytyttyä tehtyjä? Joskus parhaat valinnat tehdään pelkän vaiston varassa. Ja sitten vaikka ne valinnat joskus osoittautuiskin ihan paskoiksi, niin sitten voi useimmiten palata askeleen taaksepäin (pl. ehkä joku vanhaan työpaikkaan palaaminen). Sellaista elämä on!

[DVD+R]

Kaikenlaisen ihme romanttisen, ihanteellisen yksilöllisen ei-liian-pian-edellisestä syntyvän rakkaustarinasössötingin jälkeen kuitenkin asiat näyttäs olevan niin, että jos on asunu tai seurustellut jonku kanssa useamman vuoden, samanlaiseen järjestelyyn on paljon helpompi siirtyä uudelleen pian ku pitkän ajan päästä. Käytännössähän tää on varmaan parempikin niin, on tottunu asioiden jakamiseen mutta säkällä saa paremman version edellisestä tilalle. Tai paskemman. Miten ny sattuu asiat menemäänkään.

[Dark ritu menoo...]

Kaikenlaisen ihme romanttisen, ihanteellisen yksilöllisen ei-liian-pian-edellisestä syntyvän rakkaustarinasössötingin jälkeen kuitenkin asiat näyttäs olevan niin, että jos on asunu tai seurustellut jonku kanssa useamman vuoden, samanlaiseen järjestelyyn on paljon helpompi siirtyä uudelleen pian ku pitkän ajan päästä. Käytännössähän tää on varmaan parempikin niin, on tottunu asioiden jakamiseen mutta säkällä saa paremman version edellisestä tilalle. Tai paskemman. Miten ny sattuu asiat menemäänkään.

menit sitten dumaamaan toisten henkilökohtaiset suhdepreferenssit/taipumukset mitkä lie rakkaustarinasössötingiksi

[DVD+R]

Loukkaantukaa

[DVD+R]

Meinasin sössötingillä sitä elämän taitoa henkivää tarinaa minkä kautta nimenomaan muiden, ”liian nopeasti” pariutuvien touhuja tykätään arvostella, en ihmisten näkymyksiä itsestään tai tarpeistaan. Oon kuullu tällaisia ihmisiä sanottavan joksikin epäilyttäviksi sarjaseurustelijoiksi joilla on joku patologinen este elää yksin tjsp koska oikeasti henkisesti tasapainoinen vetää jonkun luostarivaiheen tohon tai harrastaa vain sosiaalisesti hyväksyttyjä, kevyitä laastarisuhteita sen aikaa, että heimoneuvosto katsoo suruajan päättyneeksi ja täten ihminen voi hyväksytysti pariutua vakavasti uudelleen.

Esitin tälle vaihtoehtoisen ajatuksen siitä miksi tommonen siirtymä voi kuitenkin olla ihan luonteva.

[mystinen lyllertäjä]

Kaikenlaisen ihme romanttisen, ihanteellisen yksilöllisen ei-liian-pian-edellisestä syntyvän rakkaustarinasössötingin jälkeen kuitenkin asiat näyttäs olevan niin, että jos on asunu tai seurustellut jonku kanssa useamman vuoden, samanlaiseen järjestelyyn on paljon helpompi siirtyä uudelleen pian ku pitkän ajan päästä. Käytännössähän tää on varmaan parempikin niin, on tottunu asioiden jakamiseen mutta säkällä saa paremman version edellisestä tilalle. Tai paskemman. Miten ny sattuu asiat menemäänkään.

No mut parisuhdedynamiikka ja siihen liittyvät kuviot varmasti eroavat ihmisestä toiseen sen verran, että ite pidän lähinnä painolastina jos tulevaa kumppania pitää paranneltuna versiona edellisestä. Ite uskoisin että ihan yhtä paljon totuttelua ja "opettelua" on sekä silloin, kun alkaa suhteeseen oltuaan pitkään yksin, kuin alkaessa suhteeseen pian edellisen päättymisestä.

[DVD+R]

Jostain tutkimuksestahan oli missälie Hesarissako tossa kuinka uusien kumppanien kanssa usein liu’utaan samoihin rooleihin ja kuvioihin ku aiemmissakin ku se alkupöly laskeutuu. (E. tää: https://www.sciencedaily.com/releases/2 ... 123518.htm ) Muistaakseni tässä ei kuitenkaan ollut siitä, että ”auttaako” joku pelkkä yksinolo-tauko jotain vai pitääkö konsultoida jotain meediota tai terapeuttia, jos ne vanhat kuviot on ollu huonoja. Ite en ehkä niin kauheasti usko pelkän ajan voimaan. Jotku kiintymyssuhdeteoriat jne. kuitenki olettaa tietyn muuttumattomuuden kun joku malli on lapsuudesta saakka omaksuttu.

Toki ny joidenki ihmisten kanssa olo ainaki tuntuu hyvin erilaiselta ku toisten.

[delirium8]

Niin tai sitten voi vaikka käydäkin vahingossa niin että vaihtamalla paranee.

[Virffari]

Vuoden seurustelun päätyttyä ehdin olla pari kuukautta yksin kun tapasin nykyisen. Pari kuukautta tämän jälkeen muutettiinkin jo yhteen, tilanne tosin oli semmoinen että nyt muutetaan kävi miten kävi. En ehkä muuten noin äkkiä olisi yhteen muuttanu. 12 vuotta sit ootettiin ennenkuin mentiin naimisiin (asuntolaina otettiin kyllä jo ennen tätä) ja seuraavaks tulee 16v yhdessäoloa. Hyvin menee edelleen, olen helvetin onnellinen että olen antanut itseni mennä tunteella.

[Virffari]

Mun mielestä parisuhteiden "liian" nopean etenemisen (mitkä tarkalleen ottaen ovat tarkat määritelmät tälle?) ja suhdestatusten nopeiden muutosten taivastelu on vähän sama asia kuin jos taivastelisi sitä, kuinka noin vaan vaihdetaan asuinpaikkakuntaa tai lähdetään hetken mielijohteesta opiskelemaan uutta ammattia tai vaihdetaan yhtäkkiä uuteen työpaikkaan, vaikka vanhakin oli ulkopuolisen silmin kyllin hyvä. Miksi tommosten päätösten pitäiskään olla mitään vakaalla harkinnalla vasta "suoja-ajan" täytyttyä tehtyjä? Joskus parhaat valinnat tehdään pelkän vaiston varassa. Ja sitten vaikka ne valinnat joskus osoittautuiskin ihan paskoiksi, niin sitten voi useimmiten palata askeleen taaksepäin (pl. ehkä joku vanhaan työpaikkaan palaaminen). Sellaista elämä on!

Juuri näin!

[Ceijo Succula]

Vuoden seurustelun päätyttyä ehdin olla pari kuukautta yksin kun tapasin nykyisen. Pari kuukautta tämän jälkeen muutettiinkin jo yhteen, tilanne tosin oli semmoinen että nyt muutetaan kävi miten kävi. En ehkä muuten noin äkkiä olisi yhteen muuttanu. 12 vuotta sit ootettiin ennenkuin mentiin naimisiin (asuntolaina otettiin kyllä jo ennen tätä) ja seuraavaks tulee 16v yhdessäoloa. Hyvin menee edelleen, olen helvetin onnellinen että olen antanut itseni mennä tunteella.

[Ceijo Succula]

Toi vanhoihin tapoihin ja virheisiin lipsuminen on musta ihan hyvä pointti, ja sitä oon tässä viime kuukaudet itekin miettinyt. Toisaalta tuntuu jotenkin mahdottomalta, että niin tapahtuisi, kun tiedostaa ne jutut niin hyvin ja on nähnyt, mihin ne johtaa, ja tässä kun kuuntelee tota kainalosta kuuluvaa tuhinaa, tuntuu siltä, että ihan vitunmoinen idiootti olisin, jos en ois just tässä.

[☽☽☽]

Toi vanhoihin tapoihin ja virheisiin lipsuminen on musta ihan hyvä pointti, ja sitä oon tässä viime kuukaudet itekin miettinyt. Toisaalta tuntuu jotenkin mahdottomalta, että niin tapahtuisi, kun tiedostaa ne jutut niin hyvin ja on nähnyt, mihin ne johtaa, ja tässä kun kuuntelee tota kainalosta kuuluvaa tuhinaa, tuntuu siltä, että ihan vitunmoinen idiootti olisin, jos en ois just tässä.

Vahva komp ja

[Larissa von Cockström]

Mikään ei estä myös siinä suhteen aikana käymästä läpi omia vanhoja tapoja, joita on nähnyt haitalliseksi. Ikuisella matkallahan tässä ollaan yksittäin ja yhdessä.